Oletko Uudistaja vai antiteesin esittäjä?

Ihminen imee itseensä sanavaraston jostakin lähteestä ja käyttää omaksumiaan sanoja kunnes ei ole enää sanottavaa ja kyllästyy.
Silloin hän alkaa kapinoida oppimaansa vastaan ja esittää antiteesin. Niin teki esim. Paavali ja kristityt. He kumosivat lain antiteesillään.

Mutta on sellaisia harvinaisuuksia jotka kyllästyttyään eivät tyydy pelkkään antiteesiin vaan he alkavat keksiä itse uusia sanoja ja käsitteitä. Näin toimi mm. Aristoteles joka vastusti Platonin ideaoppia ja olisi voinut tyytyä antiteesiin. Sen sijaan hän uudisti asioita eikä tyytynyt pelkkään antiteesiin.

Kristityt eivät olleet neroja, vaan antiteesin esittämisen lisäksi he käyttivät paljon filosofien oppeja heitä matkien ja soveltaen.

Osaatko keksiä uusia käsitteitä esim. Ideaoppiin vai tyydytkö vain vastustamaan olemassa olevaa käsitteistöä?

Olisi surkea tilanne jos uudistajia ei noin 100-300 vuoden välein tulisi maailmaan.
7268
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Yritäpä kysyä tekoälyltä jotain mihin se ei osaisi juuri mitään vastata.

Se osaa myös luoda uusia sanoja. Testasin sitä aikamatkustukseen liittyen.

Äänestä
  • Joo, tekoäly on ihan hyvä asiantuntija ja älykkö kun tarvitaan asiallisia vastauksia, mutta sumeutta ja intuitiivisia käsityksiä se ei sulata. Kysyin siltä onko Springsteenin 2000-luvun levyissä jotain progeen viittaavaa. Mutta se torjui ajatuksen täysin viitaten proge musiikin virallisiin määrityksiin. Itse pidän noita albumeja sumeasti ajatellen ihan 70-luvun alkupuolen tapaisina. Yritetään lähestyä Genesistä tosin huonolla menestyksellä.

    Tekoäly ei osaa valehdella? Se on yksisilmäinen ja yksikätinen. Valehtelu on voimavara jota pitää osata käyttää. Tekoäly osaa sen vain jos lähdeviite esittää valheen totuutena.

    Aristoteles meni brutaalin pitkälle Platonin vastustamisessa. Mm. esitti että eläin ja ihminen on sama asia. Varmasti tekoälykin pitää ihmistä ja eläintä samana sen tähden. Enkelten ja eläinten samaistamisessa se sentään saattaa epäröidä.

    Äänestä

Tässä video filosofian historiasta joka osaltaan innoitti pohtimaan kysymyksiä joita olen kahdessa viimeisimmässä aloituksessani pohtinut.


https://youtu.be/dkwVbVUTIRM?si=ZtjYTjPtYRYpCP4N

YouTubessa ei loppujen lopuksi ole kovin monia hyviä filosofiaa käsitteleviä videoita, mutta jokunen inspiroiva sentään kuitenkin.

Äänestä
  • Olen katsonut jo tuon videon.

    Kannattaa painaa tykkää nappia YouTubessa parhaimmille videoille niin saat jatkossa parempia suosituksia.
    ..

    Äänestä

Tässä videossa lyhyt esittely 18 filosofian ideologiasta 9 minuutissa.

https://youtu.be/hlFOlJ_qZI0?si=loIkyjhlzKn6WNL_

Tuli mieleen sanonta : Tie, Totuus, Elämä. Nimittäin käytännön elämäntapaa etsivät filosofiat näyttävät pohjautuvan kaikki Tao de Jing teokseen. On YKSI TEOS JOKA ANTAA POHJAN kolmelle noista filosofian ideologioista.
Esim. Eksistentialismille.

Jos käyttää numerologiaa on helppo päätellä. Että KOLME TEOSTA TARVITAAN ANTAMAAN POHJA TOTUUTTA KÄSITTELEVILLE FILOSOFIOILLE. En tiedä tosin mitkä kolme.
VT, UT ja Koraani ? Monoteismi.

Ja että VIISI TEOSTA tarvitaan esittämään pohja Elämää käsitteleville filosofioille. Esim. Utilitarismille. Näitäkään viittä en tunnista maailmanhistoriassa.
? Kansojen varallisuus, Pääoma, Intian eeppokset etc.

Tämä on vähän outoa numerologiaa ehkä, mutta tahdon löytää jokaisen filosofian ideologian perustana vaikuttavan PERUSTEOKSEN. Ja mieluiten vähintään 20 eri käännöksenä. Sillä yksi käännös ei vielä avaa ymmärrystä.

Äänestä
  • Tao de Jing = Teesien perusta = TIE
    VT, UT, Koraani = Antiteesien perusta = TOTUUS
    INTIA, Kansojen varallisuus, Pääoma = Uudistusten perusta = ELÄMÄ

    Teesejä käsitteleviä ideologioita kuplii esiin 10-70 vuoden välein.

    Antiteesejä käsitellään 300-700 vuoden välein.

    Uudistukset nousee käsiteltäviksi 100-250 vuoden välein.

    Tää on vain hataraa numerologista seikkailua. Sori jos menee täysin metsään.

    Äänestä

Filosofia on kaikkien tieteiden "äiti". Se on pyrkinut alusta asti selittämään ja selvittämään todellisuutta sellaisena kuin se on. On selvää, että kieli on muuttunut, ja parempia analogioita ja metaforia on käytettävissä, jos haluaa modernille ihmiselle saada jonkun asian ymmärretyksi. Kieli on osa kulttuuria, ja se elää ja uudistuu. Yksiselitteisyyden perusteella voidaan jämähtää vanhaan, mutta opinkappaleista ja niiden pakonomaisista termilainauksista johtuen ajattelun uudistus on nihkeää.

Fysiikkakin on filosofian "lapsi". Silti on hyväksyttävää, että sitä mukaa kun se edistyy, keksitään/löydetään uutta, niin sanasto kasvaa sen kehityksen mukana. Ei monikaan milleniaali edes ymmärrä jotain Kalevala-eepoksen sanastoa, mutta se ei ole kulttuurisesti niin tärkeää kuin se, että ymmärtää asian.

Filosofiassa on sama juttu. Ymmärtää asian, sen takana olevan logiikan, josta voi tehdä synteesin, jopa uudesta näkökulmasta. Filosofisessa keskustelussa on turhaa jämähtää kouluaivopesun "hepreaan" vain voidakseen päteä toisten ajattelemilla ajatuksilla. Se ei ole taantumista, mutta se on pysähtyneisyyttä.

Olen lukenut paljon eri aikakausilta ja eri filosofien tekstejä. En silti koskaan nojaudu "auktoriteettiin" saadakseni omille ajatuksilleni kannatusta. Ne kantaa jos on kantaakseen. En ole filosofi, mutta olen rationaalinen loogikko. Ja siitä on filosofiassakin kyse. Ei kielen koukeroista. Asian voi esittää ymmärrettävästi ilman betonoituja termejä. Hyvä niin. Ainakin meille suomalaisille, joiden äidinkieli on hyvin ilmaisuvoimaista. Soisin aloittajan toiveen toteutuvan, että ne uudenaikaiset termit, jotka saa ilmaa siipiensä alle, jää elämään, ja moderrnisoi hienon tieteenalan mahdollisimman monelle oppivalle ja tiedonhaluisalle tulevaisuutemme lapselle.

Tästä pitää täysin ja jyrkästi poissulkea "uusiokieli", jonka tarkoituksena on poliittisista tai ideologisista syistä muuttaa sanojen merkityksiä merkitsemään ihan jotain muuta, tai kokonaan sensuroimaan sanoja.

Kieli on ajattelun perusta. Sen tahallinen omaaetua tavoitteleva manipuloiminen on aivopesua.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Ihminen imee itseensä sanavaraston jostakin lähteestä ja käyttää omaksumiaan sanoja kunnes ei ole enää sanottavaa ja kyllästyy.
Silloin hän alkaa kapinoida oppimaansa vastaan ja esittää antiteesin. Niin teki esim. Paavali ja kristityt. He kumosivat lain antiteesillään.

Mutta on sellaisia harvinaisuuksia jotka kyllästyttyään eivät tyydy pelkkään antiteesiin vaan he alkavat keksiä itse uusia sanoja ja käsitteitä. Näin toimi mm. Aristoteles joka vastusti Platonin ideaoppia ja olisi voinut tyytyä antiteesiin. Sen sijaan hän uudisti asioita eikä tyytynyt pelkkään antiteesiin.

Kristityt eivät olleet neroja, vaan antiteesin esittämisen lisäksi he käyttivät paljon filosofien oppeja heitä matkien ja soveltaen.

Osaatko keksiä uusia käsitteitä esim. Ideaoppiin vai tyydytkö vain vastustamaan olemassa olevaa käsitteistöä?

Olisi surkea tilanne jos uudistajia ei noin 100-300 vuoden välein tulisi maailmaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu