Kirjoittajat ottivat huomioon molempien muiden galaksien vetovoiman laskelmissaan Linnunradan ja Andromedan reiteistä seuraavien muutaman miljardin vuoden aikana. He havaitsivat, että tähtitieteisten jättiläisten monimutkainen tanssi voi mahdollisesti johtaa skenaarioon, jossa kaksi galaksia eivät sulaudu. Heidän laskelmissaan oli kuitenkin toinen merkittävä tekijä: epävarmuus.
Tiedemiehet eivät koskaan pidä epävarmuudesta. Itse asiassa suuri osa heidän tutkimuksestaan yrittää asettaa rajoja tietyille parametreille, kuten galaksien pyörimisnopeudelle tai niiden välisille etäisyyksille. Valitettavasti niiden läheisyydestä huolimatta tutkimuksessa käytettyjen neljän galaksin ympärillä on monia epävarmuustekijöitä, ja nämä epävarmuustekijät tekevät tarkat laskelmat niiden gravitaatio- ja pyörimisvetovoiman vaikutuksista vaikeaksi.
Arvioiden kehittäminen konkreettisten lukujen sijaan on yksisuuntaista, ja tutkijat käsittelevät usein epävarmuutta, ja tässä tapauksessa tämä arvio putosi aivan 50 %:n rajalle sen suhteen, törmäävätkö galaksit vai eivät. Arviossa on kuitenkin vielä paljon epävarmuutta, ja monet muut hämmentävät tekijät, mukaan lukien muut paikallisen ryhmän galaksit, vaikuttavat lopputulokseen. Viime kädessä aika auttaa ratkaisemaan mysteerin, mutta se on hyvin pitkä aika galaksien fuusioiden mittakaavassa. Jos se ylipäätään tapahtuu, Linnunradan ja Andromedan sulautuminen tapahtuu kauan sen jälkeen, kun oma aurinkomme on palanut, ja ihmiset joko kuolevat sen mukana tai löytävät tavan laajentua uusiksi tähdiksi. Ja jos siinä vaiheessa saamme helpon pääsyn ylimääräisen galaksin resursseihin, se olisi meille sitäkin parempi.
Tiedemiehet eivät koskaan pidä epävarmuudesta. Itse asiassa suuri osa heidän tutkimuksestaan yrittää asettaa rajoja tietyille parametreille, kuten galaksien pyörimisnopeudelle tai niiden välisille etäisyyksille. Valitettavasti niiden läheisyydestä huolimatta tutkimuksessa käytettyjen neljän galaksin ympärillä on monia epävarmuustekijöitä, ja nämä epävarmuustekijät tekevät tarkat laskelmat niiden gravitaatio- ja pyörimisvetovoiman vaikutuksista vaikeaksi.
Arvioiden kehittäminen konkreettisten lukujen sijaan on yksisuuntaista, ja tutkijat käsittelevät usein epävarmuutta, ja tässä tapauksessa tämä arvio putosi aivan 50 %:n rajalle sen suhteen, törmäävätkö galaksit vai eivät. Arviossa on kuitenkin vielä paljon epävarmuutta, ja monet muut hämmentävät tekijät, mukaan lukien muut paikallisen ryhmän galaksit, vaikuttavat lopputulokseen. Viime kädessä aika auttaa ratkaisemaan mysteerin, mutta se on hyvin pitkä aika galaksien fuusioiden mittakaavassa. Jos se ylipäätään tapahtuu, Linnunradan ja Andromedan sulautuminen tapahtuu kauan sen jälkeen, kun oma aurinkomme on palanut, ja ihmiset joko kuolevat sen mukana tai löytävät tavan laajentua uusiksi tähdiksi. Ja jos siinä vaiheessa saamme helpon pääsyn ylimääräisen galaksin resursseihin, se olisi meille sitäkin parempi.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Linkki tai valehtelet.
Nasa siis jälleen kerran valehteli.
Joku tutkijaryhmä väitti että linnunradan pyöriminen on 10x vs andromeda.
Aurinkomme viilettää noin 200 kilometriä sekunnissa Linnunradan pyörimisliikkeessä.
Linkki tai valehtelet.
Törmää tai on törmäämättä, se ei tule olemaan ihmiskunnan ongelma.
Emme sitä tule näkemään!
Galaksit ovat avaruuden suurimpia selkeästi määriteltyjä rakenteita. Niitä on biljoonia, ja monet ovat ryhmittyneet toistensa ympärille. Mutta miten tämä klusterointi vaikuttaa heihin? Se on ollut kysymys jo jonkin aikaa, ja vanhemmat paperit ovat tuottaneet ristiriitaisia tuloksia. Nyt Washingtonin yliopiston Yalen ja useiden muiden instituutioiden tutkijoiden miljoonia galakseja analysoiva uusi paperi osoittaa selkeän kaavan, josta on keskusteltu aiemmin – muiden galaksien ympäröimät galaksit ovat yleensä suurempia.
Helpotuksen huokaus ettei ne törmääkään!
Vuonna 1977 Big Ear havaitsi omituisen signaalin, joka on alkanut elää omaa elämäänsä: Vau! Signaali. Vau! Signaali oli voimakas kapeakaistainen radiosignaali aivan lähellä neutraalin vedyn taajuutta. Big Ear -teleskooppi on nyt poissa, mutta pyrkimys ymmärtää signaalin merkitys elää.
Signaali kesti koko 72 sekunnin ikkunan, jonka aikana Big Ear pystyi tarkkailemaan sitä. Muutamaa päivää myöhemmin tähtitieteilijä Jerry R. Ehman katseli tietoja, kun hän näki signaalin tietokoneen tulosteessa. Tähtitieteilijät eivät olleet koskaan nähneet mitään vastaavaa, ja hän kirjoitti "Vau!" sen vieressä, ja nimi on juuttunut siitä lähtien.
Arecibo Vau! on uusi yritys, joka perustuu arkistoituun tutkimukseen, joka koskee nyt kadonneen Arecibo-radioteleskoopin tietoja vuosilta 2017–2020. Arecibon havainnot ovat samankaltaisia kuin Big Earin havainnot, mutta "ovat herkempiä, niillä on parempi ajallinen resoluutio ja ne sisältävät polarisaatiomittauksia ”, kirjoittajien mukaan.
"Viimeisimmät havainnot, jotka tehtiin helmi-toukokuussa 2020, ovat paljastaneet samanlaisia kapeakaistaisia signaaleja lähellä vetylinjaa, vaikkakin vähemmän voimakkaita kuin alkuperäinen Wow! Signaali", Méndez sanoi.
Arecibo havaitsi signaaleja, jotka ovat samanlaisia kuin Wow! signaalia, mutta joitakin eroja. Ne ovat paljon vähemmän intensiivisiä ja tulevat useista paikoista. Kirjoittajat sanovat, että nämä signaalit ovat helposti selitettävissä astrofysikaalisella ilmiöllä ja että alkuperäinen Vau! signaali on myös.
"Oletamme, että Vau! Signaali johtui vetylinjan stimuloidusta emissiosta johtuvasta äkillisestä kirkastumisesta vahvan ohimenevän säteilylähteen, kuten magneettisäihdyksen tai pehmeän gamma-toistimen (SGR) vuoksi”, tutkijat kirjoittavat. Nämä tapahtumat ovat harvinaisia ja perustuvat tarkkoihin olosuhteisiin ja linjauksiin. Ne voivat saada vetypilvet kirkastumaan huomattavasti sekunneiksi tai jopa minuuteiksi.
Tutkijat sanovat, että se, mitä Big Ear näki vuonna 1977, oli yhden useista H1 (neutraali vety) pilvistä ohimenevä kirkastuminen kaukoputken näkökentässä. Vuoden 1977 signaali oli monessa suhteessa samanlainen kuin Arecibon näkemä signaali. "Ainoa ero Arecibossa ja Vau! Signaali on niiden kirkkaus. Juuri näiden spektrien samankaltaisuus viittaa salaperäisen signaalin alkuperän mekanismiin, kirjoittajat kirjoittavat.
Nämä signaalit ovat harvinaisia, koska lähteen, pilven ja tarkkailijan spatiaalinen kohdistus on harvinainen. Kohdistuksen harvinaisuus selittää, miksi havainnot ovat niin harvinaisia.
Tutkijat pystyivät tunnistamaan signaalista vastuussa olevat pilvet, mutta eivät lähdettä. Heidän tulokset viittaavat siihen, että lähde on paljon kauempana kuin pilvet, jotka tuottavat vetysignaalin. "Kun otetaan huomioon tietojemme osoittama pilvien havaittavuus, tämä oivallus voisi mahdollistaa signaalin alkuperän tarkan sijainnin ja mahdollistaa jatkuvan seuraamisen myöhempiä tapahtumia varten", tutkijat selittävät.
Vau! Monet tulkitsivat signaalin alun perin teknosignatuuriksi. Selittämällä, mistä signaali tuli, tämä tutkimus hahmottelee uuden väärien positiivisten lähteiden.
"Hpoteesimme selittää kaikki Vau!:n havaitut ominaisuudet! Signal ehdottaa uutta väärien positiivisten lähdettä teknosignature-hauissa ja ehdottaa, että Vau! Signaali voi olla ensimmäinen kirjattu tapahtuma tähtitieteellisestä maser-soihduksesta vetylinjassa”, kirjoittajat selittävät johtopäätöksessään.
Soattaapi olla niin. Soattaapi olla toesinnii. Sittenpähän tuo nähhään.
Avauksessa ei ole mitään uutta. On kauan tiedetty, etteivät Andromeda ja Linnunrata välttämättä kohtaa [odotettuna 3 miljardin v kuluessa].
Myöhemmin joka tapauksessa kaikki paikallisen ryhmän galasit sulautuvat toisiinsa. Aikaa saattaa siihen kulua biljoona vuotta tai jotakin sinne päin.
Tästä ehkä kyse Science.org juttu elokuulta
(Linkki: https://www.science.org/content/article/milky-way-may-escape-fated-collision-andromeda-galaxy)
Kiitos linkistä!
Linkin lopussa sulkumerkki ilman edeltävää välilyöntiä näyttää rikkovan sen ainakin minun selaimessani. Tässä sama uudelleen korjattuna toimivaksi eli sulkumerkki poistettuna:
https://www.science.org/content/article/milky-way-may-escape-fated-collision-andromeda-galaxy
Nyt jos aloitusten tekijä(t) ottaisi(vat) tavakseen laittaa aloituksiinsa näkyville linkin uutiseen johon viittaa niin...
NGC4676 näyttää millainen sotku tulee jos törmäämme.
Ihan sama törmäävätkö!