Metsät ja niiden hiilinielut.

Aloitus on perin hyvä ja ja asiallinen ja siksi ihmettelen etteivät vihervassutrollit ole jo käyneet sitä moittimassa.

Ihmeellisintä on että parannuskeinona LUKE mainitsee hakkuiden vähentämistä ja karikkeen lisäämistä ???
Ensinnäkin puusto kasvaa 104 miljoonaa m3 ja sitä hakattiin mm. v. 2023 vain68,6 miljoonaa eli35,4 miljoonaa m3 VÄHEMMÄN.
Miksi siis hakkuita pitäisi vähentää ??
Toiseksi valitetaan metsiin jäävän karikkeen vähäisyyttä.'.
Miksi ?
Sillä metsänpohjan päästölähdehän tuo karike lahotessaan on.!!
Kaiken lisäksi vuoden 2023 tutkimuksen mukaan metsiin jääneen LAHOAVAN RUNKOPUUN määrä oli peräti 13,6 miljoonaa m3.
Jos se lahoaines on niin tärkeää niin ei siinä enää karike paljon auta.
Aikaisemmin se kyllä pidettiin päästön lähteenä mutta nyt se näyttää muuttuneeni päinvastaiseksi,

Katsoin juuri uutisia, joku sanoi että taannoinen mittavaatimusten höllentäminen saattoi aiheuttaa nykyisen tilanteen, hakataan keskenkasvuisena alas, tässä saattaa olla vinha perä.
Normaali metsänomistaja kasvattaa puuston mahdollisimman lihavaksi koska arvokasvu tulee järeistä puista mutta on monia syitä että metsä hakataan liian aikaisin, mikä tämän osuus on kokonaisuudesta, en tiedä.

Anonyymi kirjoitti:

Katsoin juuri uutisia, joku sanoi että taannoinen mittavaatimusten höllentäminen saattoi aiheuttaa nykyisen tilanteen, hakataan keskenkasvuisena alas, tässä saattaa olla vinha perä.
Normaali metsänomistaja kasvattaa puuston mahdollisimman lihavaksi koska arvokasvu tulee järeistä puista mutta on monia syitä että metsä hakataan liian aikaisin, mikä tämän osuus on kokonaisuudesta, en tiedä.

Lue lisää

Ongelmahan on ne vanhat metsät mitkä ei kasva enää juurikaan. Tukijulleilla ei ole tarvetta myydä koska tukiaisia tulee niin paljon, odottelevat vaan hintojen nousua.

Anonyymi kirjoitti:

Ongelmahan on ne vanhat metsät mitkä ei kasva enää juurikaan. Tukijulleilla ei ole tarvetta myydä koska tukiaisia tulee niin paljon, odottelevat vaan hintojen nousua.

Ei kai vanhoille metsille mitään tukia makseta ellei sitten suojelusopimuksella, Jakamattomat kuolinpesät taitaa olla merkittävä osuus koska metsä ei ole kenenkään eli ei voi koskea, maataloustuilla metsiä ei säästellä, enemmän noiden metsät on kannikkoina ainakin meilläpäin.

Anonyymi kirjoitti:

Ongelmahan on ne vanhat metsät mitkä ei kasva enää juurikaan. Tukijulleilla ei ole tarvetta myydä koska tukiaisia tulee niin paljon, odottelevat vaan hintojen nousua.

Vanhoja metsiä, varsinkaan kuusikoita ei kannata säästää, ne lahoaa eli menee kuiduksi jos sinnekkään

Anonyymi kirjoitti:

Katsoin juuri uutisia, joku sanoi että taannoinen mittavaatimusten höllentäminen saattoi aiheuttaa nykyisen tilanteen, hakataan keskenkasvuisena alas, tässä saattaa olla vinha perä.
Normaali metsänomistaja kasvattaa puuston mahdollisimman lihavaksi koska arvokasvu tulee järeistä puista mutta on monia syitä että metsä hakataan liian aikaisin, mikä tämän osuus on kokonaisuudesta, en tiedä.

Lue lisää

aikanaan pinta-alaverotuksesta luovuttiin eli ei tarvitse hakata eikä tehdä ylipäätään mitään ellei metsänomistus kiinnosta, Nallen ehdotus pinta-alaverosta metsille voisi sikäli olla paikallaan, puunmyyntivero pois, sekin hyväpuoli tuossa olisi että metsävero jäisi metsän sijaintipaikkakunnalle eikä omistajan asuinkuntaan kuten nyt.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai vanhoille metsille mitään tukia makseta ellei sitten suojelusopimuksella, Jakamattomat kuolinpesät taitaa olla merkittävä osuus koska metsä ei ole kenenkään eli ei voi koskea, maataloustuilla metsiä ei säästellä, enemmän noiden metsät on kannikkoina ainakin meilläpäin.

Lue lisää

Tukijullit ylivoimaisesti suurin omistajaryhmä, muilla vain pikkuplänttejä valtion, srk ja muutamien suuromistajien lisäksi. Tukijullit itse kertoneet etteivät myy ellei hinta nouse riittävästi, vaikka Suomessa puunhinta nytkin korkealla. Ei niillä ole pikkurahasta puutetta, eikä isommastakaan kun on miljardien tukiaiset.

Laskentamalleista riippumatta luotettava tulos saadaan todellisilla mittauksilla kuten Ruotsi on tätä samaa asiaa selvittänyt.

Toiseksi onko nykyinen laskentamalli jostain nähtävillä tai dokumentoituna lähtöarvoineen ?

Erikoisena on pidettävä Suomessa pääteltyjä tuloksia, joita yksin jo metsäpinta-alan perusteella vaikea mieltää, tosin simulaatiot eivät aina ole täysin ongelmattomia.
Suurimman osan siitä ovat käytetyt lähtöarvojen ja niiden vaihtelu, tässäkin tapauksessa ne eroavat varmastikin eri puolilla maata maantieteellisesti, kuten myös kasvukauden pituus.

Kannatusta varmaankin riittäisi tarkistuksiin ja simulaatioiden tulosten varmistamiseen riittävällä mittauspisteillä, joko etädataa lähettävinä tai sitten tallentavilla välineillä.
Mikäli simulaatiotulokset ovat mitattavissa ja mittaukset osoittavat selvää korrelaatiota epäuskottava nykytilanne on siten ymmärrettävissä.

Toistaiseksi epäuskottavuus on suurta, ehkä Ruotsi voi myös avustaa ja tuoda mittausperusteetkin käyttöön asian varmistamiseksi.

Pohjanlahti ei ennen mittauksia ole uskottava aiheuttamaan lehdissä olleita tietoja metsien haitallisuuksien eroista Suomen ja Ruotsin välillä.

Anonyymi kirjoitti:

Laskentamalleista riippumatta luotettava tulos saadaan todellisilla mittauksilla kuten Ruotsi on tätä samaa asiaa selvittänyt.

Toiseksi onko nykyinen laskentamalli jostain nähtävillä tai dokumentoituna lähtöarvoineen ?

Erikoisena on pidettävä Suomessa pääteltyjä tuloksia, joita yksin jo metsäpinta-alan perusteella vaikea mieltää, tosin simulaatiot eivät aina ole täysin ongelmattomia.
Suurimman osan siitä ovat käytetyt lähtöarvojen ja niiden vaihtelu, tässäkin tapauksessa ne eroavat varmastikin eri puolilla maata maantieteellisesti, kuten myös kasvukauden pituus.

Kannatusta varmaankin riittäisi tarkistuksiin ja simulaatioiden tulosten varmistamiseen riittävällä mittauspisteillä, joko etädataa lähettävinä tai sitten tallentavilla välineillä.
Mikäli simulaatiotulokset ovat mitattavissa ja mittaukset osoittavat selvää korrelaatiota epäuskottava nykytilanne on siten ymmärrettävissä.

Toistaiseksi epäuskottavuus on suurta, ehkä Ruotsi voi myös avustaa ja tuoda mittausperusteetkin käyttöön asian varmistamiseksi.

Pohjanlahti ei ennen mittauksia ole uskottava aiheuttamaan lehdissä olleita tietoja metsien haitallisuuksien eroista Suomen ja Ruotsin välillä.

Lue lisää

Vähän tuntuu että suomen mittausperusteet pohjautuvat lähinnä vahvaan ideologiaan, otetaan viideltä muulta metsävaltaiselta maalta vertailevat mittaukset

Ruotsissa TV-uutisten mukaan hakkuutähteet jätetään luontoon ja heti pääsivät plussalle! Nyt tarvii vain jättää nykyinen energipuu mätänemään niin saadaan ilmastobyrokraatit ja viherpössyt tyytyväisiksi. Kerrankin Ruotsissa osattiin jotain paremmin.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsissa TV-uutisten mukaan hakkuutähteet jätetään luontoon ja heti pääsivät plussalle! Nyt tarvii vain jättää nykyinen energipuu mätänemään niin saadaan ilmastobyrokraatit ja viherpössyt tyytyväisiksi. Kerrankin Ruotsissa osattiin jotain paremmin.

Lue lisää

Tähän asti on metsissä tapahtuva lahoaminen luettu päästöihin.
Muutama vuosi sitten LUKE laski metsänpohjalla olevan sammaleen lahoamisesta syntyneen 4 miljoonan tonnin päästöt.
Miten nyt sitten metsänpojalla tapahtuva karikkeen lahoaminen muuttui yhtäkkiä hiiltä sitovaksi.
Miten sitten se 13,6 miljoonaa m3:n runkopuumäärä joka esim. vuonna 2023 jäi metsiin lahoamaan.?
Onko sekin muuttunut hiiltä sitovaksi ?
Jos näin on niin jopa tuli suuri määrä sillä se puumäärä on sellainen kasa että se ulottuisi Hangosta Utsjoelle ja olisi metrin korkuinen ja n. 13 metriä leveä.
Ja kaiken lisäksi se olisi täyttä puuta eli kiintokuutioita.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsissa TV-uutisten mukaan hakkuutähteet jätetään luontoon ja heti pääsivät plussalle! Nyt tarvii vain jättää nykyinen energipuu mätänemään niin saadaan ilmastobyrokraatit ja viherpössyt tyytyväisiksi. Kerrankin Ruotsissa osattiin jotain paremmin.

Lue lisää

Miten niin kerrankin, taloudenpidossa ruotsi on valovuotta edellä, he myös pitävät teollisuudestaan kiinni kynsin hampain, meikäläiset eritoten kokoomuspoliitikot näkevät punaista jos on kotimaisessa omistuksessa olevaa yritystoimintaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsissa TV-uutisten mukaan hakkuutähteet jätetään luontoon ja heti pääsivät plussalle! Nyt tarvii vain jättää nykyinen energipuu mätänemään niin saadaan ilmastobyrokraatit ja viherpössyt tyytyväisiksi. Kerrankin Ruotsissa osattiin jotain paremmin.

Lue lisää

Hakkujäte on välittömästi päästölähde. Maahan jätetyt havupuun kannot sen sijaa pysyvät pitkään hiilivarastoina.

Edellä joku vihervassutrolli yrittää moittia metsiä mm. väittämällä että Suomi olisi hävittänyt metsänsä.
Tosiasiahan on kuitenkin että Suomen metsät voivat nyt parhaiten kuin koskaan:
Todisteet:
Niiden puuston määrä ja sen hiilensidontakyky on kasvanut vuodet 1950 1500 miljoonasta m3:stä nykyiseen 2505 miljoonaan m3:iin eli 67 % .
Siten keskimääräinen vuosittainen lisäys on n. 14 miljoonaa m3 mutta vuonna 2023 lisäys oli peräti 21,8 miljoonaa m3.

Anonyymi kirjoitti:

Edellä joku vihervassutrolli yrittää moittia metsiä mm. väittämällä että Suomi olisi hävittänyt metsänsä.
Tosiasiahan on kuitenkin että Suomen metsät voivat nyt parhaiten kuin koskaan:
Todisteet:
Niiden puuston määrä ja sen hiilensidontakyky on kasvanut vuodet 1950 1500 miljoonasta m3:stä nykyiseen 2505 miljoonaan m3:iin eli 67 % .
Siten keskimääräinen vuosittainen lisäys on n. 14 miljoonaa m3 mutta vuonna 2023 lisäys oli peräti 21,8 miljoonaa m3.

Lue lisää

Näkyy olleen pahalla päällä ja nähtävästi herätetty kaduilla makoilemasta. Nyt sitten valittaa kun toiset ahkeroivat töissä.

Mitä jos kävisit ulkona omaa pihapiiriä kauempana, suomessa on enemmän metsää kuin 50 vuotta sitten

Olen etsinyt Luken sivuilta yksityiskohtaista tietoa siitä mistä uuden mallinnuksen mukaan metsänpohjan suuret päästöt muodostuvat mutta en ole löytänyt.
Onko muut löytäneet koska se olisi tärkeää tietää sillä niillä saatiin metsien normaali hiilensidonta muutettua päästöiksi ja niiden määrä täytyy olla siten yli 10 miljoonaa tonnia !!

Anonyymi kirjoitti:

Olen etsinyt Luken sivuilta yksityiskohtaista tietoa siitä mistä uuden mallinnuksen mukaan metsänpohjan suuret päästöt muodostuvat mutta en ole löytänyt.
Onko muut löytäneet koska se olisi tärkeää tietää sillä niillä saatiin metsien normaali hiilensidonta muutettua päästöiksi ja niiden määrä täytyy olla siten yli 10 miljoonaa tonnia !!

Lue lisää

Ei ole mitään faktaa laskelmiensa tueksi, selvisi a-studiossa vai mikä keskusteluohjelma olikaan.

Erikoisinta on se että nyt alle 10 vuoden sisällä on metsänpohjan päästöt lisääntyneet 0 tilanteesta yli 13 miljoonan tonnin suuruisiksi.
Mistä tämä hirveä muutos on näinä vuosina syntynyt.
Ei luonnoissa mitään erikoista ole tapahtunut.
On vain alettu tehdä tutkimuksia "eri lähtökohdista" kuten nyt näitä tutkimuksia kuvataan. ja sanotaan etteivät ne ole vertailukelpoiset edellisiin tutkimuksiin.
Muutama vuosi sitten metsänpohjan sammaleen lahoamisesta saatiin 4 miljoonan tonnin päästö mutta ei otettu huomioon että se sammal oli kasvaessaan sitonut hiiltä.
Ihmeellisintä on että kun lahoaminen luettiin ennen päästöksi niin kuin se onkin niin nyt karikkeen ym. lahoaminen onkin yhtäkkiä muuttunut hiilen sidonnaksi ja niitä pitäisi saada lisää.
Sittenhän esim. vuonna 2023 metsiin jääneen kuolleen (=lahoavan) runkopuun lahoaminen sitoo valtavasti hiiltä sillä sitä oli 13,6 miljoonaa m3 .
Määrä on sellainen kasa joka ulottuu Hangosta Utsjoelle metrin korkuisena ja 13 metriä leveänä kiintopuuna.

Anonyymi kirjoitti:

Erikoisinta on se että nyt alle 10 vuoden sisällä on metsänpohjan päästöt lisääntyneet 0 tilanteesta yli 13 miljoonan tonnin suuruisiksi.
Mistä tämä hirveä muutos on näinä vuosina syntynyt.
Ei luonnoissa mitään erikoista ole tapahtunut.
On vain alettu tehdä tutkimuksia "eri lähtökohdista" kuten nyt näitä tutkimuksia kuvataan. ja sanotaan etteivät ne ole vertailukelpoiset edellisiin tutkimuksiin.
Muutama vuosi sitten metsänpohjan sammaleen lahoamisesta saatiin 4 miljoonan tonnin päästö mutta ei otettu huomioon että se sammal oli kasvaessaan sitonut hiiltä.
Ihmeellisintä on että kun lahoaminen luettiin ennen päästöksi niin kuin se onkin niin nyt karikkeen ym. lahoaminen onkin yhtäkkiä muuttunut hiilen sidonnaksi ja niitä pitäisi saada lisää.
Sittenhän esim. vuonna 2023 metsiin jääneen kuolleen (=lahoavan) runkopuun lahoaminen sitoo valtavasti hiiltä sillä sitä oli 13,6 miljoonaa m3 .
Määrä on sellainen kasa joka ulottuu Hangosta Utsjoelle metrin korkuisena ja 13 metriä leveänä kiintopuuna.

Lue lisää

Luulisi siinä toukille riittävän syömistä ettei tarvitsisi terveistä tukeista tehdä pystypökkelöitä,
Tutkimuksessa väitettiin että syy nielujen "romahdukseen" oli metsien kasvun väheneminen ja hakkuiden lisääntyminen 90 %:iin kasvusta.
Kumpikaan väite EI PIDÄ PAIKKAANSA.
Hakkuut 68,6 milj. m3 oli vain 67 % 103,3 miljoonan vuosikasvusta eikä 90 %.
Kasvu oli 0,3 miljoonaa pienempi kuin edellisenä vuotena joten onko se 0,3 %:n muutos hirveä romahdus kun ottaa huomioon että eri vuosina kasvu voi vaihdella paljonkin lämpö, ja kosteusolosuhteista johtuen,
Viljanviljelyksessä usein vaihtelut ovat jopa 30 %. samoista syistä.

Niille hakkuuaukioille rakennetaan nyt tuulivoimaloita. Pöllyttääkö tuulivoimat nyt ne "isot päästöt" pois ?

Anonyymi kirjoitti:

Niille hakkuuaukioille rakennetaan nyt tuulivoimaloita. Pöllyttääkö tuulivoimat nyt ne "isot päästöt" pois ?

SE ettei hakkuut ole lisääntyneet todistaa myös se että vuonna 2023 puuston määrä Suomen metsissä LISÄÄNTYI ennätykselliset 21,8 miljoonaa m3 kun se keskimäärin on vuodesta 1950 lukien lisääntynyt n. 14 miljoonaa m3.

Anonyymi kirjoitti:

Niille hakkuuaukioille rakennetaan nyt tuulivoimaloita. Pöllyttääkö tuulivoimat nyt ne "isot päästöt" pois ?

Miklloin viherhörhöt liopettaa sähkön käytön kun mikään ei kelpaa?

Anonyymi kirjoitti:

Miklloin viherhörhöt liopettaa sähkön käytön kun mikään ei kelpaa?

Luken "laskentakaavionkin" mukaan metsät (=puusto) sitoo edelleen hiiltä yli 10 miljoonaa tonnia mutta lisäämällä taas metsänpohjan päästöihin tarpeeksi paljon saatiin metsä + metsänpohja hiiltä päästäväksi.
YKSITYISKOHTAISTA TIETOA siitä mistä tuo hirveä lisäys nyt saatiin aikaiseksi ei mistään selviä.
Muutama vuosi sitten Luke ensi kertaa löysi metsänpohjalta 4 miljoonan tonnin päästöt ja väitti niiden muodostuneen metsänpohjan sammaleen lahoamisesta.
Miksi ei sen sammaleen kasvunsa aikana sitomaa hiiltä otettu huomioon eikä muidenkaan metsänpohjalla kasvavien kasvien (varvut + marjanvarret, + heinät ym.) kasvaessaan sitomaa hiiltä.?
MISTÄ SIIS NYT YHTÄKKIÄ TEMPAISTIIN UUDET HIRVEÄT PÄÄSTÖT ??

Anonyymi kirjoitti:

Luken "laskentakaavionkin" mukaan metsät (=puusto) sitoo edelleen hiiltä yli 10 miljoonaa tonnia mutta lisäämällä taas metsänpohjan päästöihin tarpeeksi paljon saatiin metsä metsänpohja hiiltä päästäväksi.
YKSITYISKOHTAISTA TIETOA siitä mistä tuo hirveä lisäys nyt saatiin aikaiseksi ei mistään selviä.
Muutama vuosi sitten Luke ensi kertaa löysi metsänpohjalta 4 miljoonan tonnin päästöt ja väitti niiden muodostuneen metsänpohjan sammaleen lahoamisesta.
Miksi ei sen sammaleen kasvunsa aikana sitomaa hiiltä otettu huomioon eikä muidenkaan metsänpohjalla kasvavien kasvien (varvut marjanvarret, heinät ym.) kasvaessaan sitomaa hiiltä.?
MISTÄ SIIS NYT YHTÄKKIÄ TEMPAISTIIN UUDET HIRVEÄT PÄÄSTÖT ??

Lue lisää

Soista ei ole olevinaan mitään haittaa vaikka päästää valtavat määrät metaania ja pitäisi estää lehmien pieruistakin kun 27x hiilidioksidia pahempaa. Tilastot on juuri niin kuin luke haluaa.

Tuolla joku kyselee että mistä nyt yhtäkkiä metsänpohjan päästöt kasvoivat valtavasti.
Yritin Luken sivuilta lukea syytä siihen mutta löysin vain epämääräisen laskentamuutoksen josta todetaan että :
" on päivitetty biomassakertoimet ja niiden kerrannaisvaikutukset puuston ja maapohjan hiilitaseisiin"
Selvisikö teille muille mitä edellä oleva tarkoittaa ja mitä siinä tehtiin?
Minulle ei kyllä auennut.
Onko siinä "päivitetty" eli mielivaltaisesti lisätty kertoimet ja ne vielä kerrottu jollain luvulla.
Eli jos alkuperäinen luku on ollut vaikkapa 4 niin on se päivitetty 8_:si ja se vielä kerrottu kolmella ja saatu siten 24 ,
Näin on saatu alkuperäinen luku 4 24:ksi eli kuusinkertaiseksi.
Sitten julistetaan että metsät ovat muuttuneet päästölähteeksi-

Anonyymi kirjoitti:

Tuolla joku kyselee että mistä nyt yhtäkkiä metsänpohjan päästöt kasvoivat valtavasti.
Yritin Luken sivuilta lukea syytä siihen mutta löysin vain epämääräisen laskentamuutoksen josta todetaan että :
" on päivitetty biomassakertoimet ja niiden kerrannaisvaikutukset puuston ja maapohjan hiilitaseisiin"
Selvisikö teille muille mitä edellä oleva tarkoittaa ja mitä siinä tehtiin?
Minulle ei kyllä auennut.
Onko siinä "päivitetty" eli mielivaltaisesti lisätty kertoimet ja ne vielä kerrottu jollain luvulla.
Eli jos alkuperäinen luku on ollut vaikkapa 4 niin on se päivitetty 8_:si ja se vielä kerrottu kolmella ja saatu siten 24 ,
Näin on saatu alkuperäinen luku 4 24:ksi eli kuusinkertaiseksi.
Sitten julistetaan että metsät ovat muuttuneet päästölähteeksi-

Lue lisää

Aivan normaali temppu jotta viherbyrokraattien virkapaikat säilyisivät. Suomessa on pärjätty ilman noita temppuiluja ja tullaan jatkossakin pärjäämään. Valtion ylimääräisiä menoja on yritetty karsia vuosikausia, mutta aina näitä temppuja tehdään. Byrokratian poistotalkoita tarvittaisiin jälleen.

Liian monimutkaista Lukelle.

Toimiihan ne lannoitteena mikä lisää kasvua, kantojen repiminen ja auraaminen taas vähentää aluskasvillisuutta. Ainakin tuo auraaminen pitäisi kieltää kokonaan, kuluu myös valtavasti energiaa haitalliseen touhuun.

Eihän nykyään edes tule enää paperisia mainoksia juurikaan ja melko harva tilaa lehtiäkään. Turhimpia ovat asuntoliitteet sanomalehdissä kaikille koska vain pieni osa tarvitsee niitä ja netistä löytyy helpoiten.

Ilmaislehtiä kuluu ainakin biojätepussin pohjalle ja onhan niissä myös hyödyllisiä ilmoituksia ja mainoksia, jos ilmestyy vain netissä niin jää usein katsomatta, kupongit niissä typerimpiä kun joutuu tulostamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän nykyään edes tule enää paperisia mainoksia juurikaan ja melko harva tilaa lehtiäkään. Turhimpia ovat asuntoliitteet sanomalehdissä kaikille koska vain pieni osa tarvitsee niitä ja netistä löytyy helpoiten.

Ilmaislehtiä kuluu ainakin biojätepussin pohjalle ja onhan niissä myös hyödyllisiä ilmoituksia ja mainoksia, jos ilmestyy vain netissä niin jää usein katsomatta, kupongit niissä typerimpiä kun joutuu tulostamaan.

Lue lisää

Luke väittää että syyt metsän hiilensidontakyvyn vähenemiseen ovat liialiset hakkuut, metsän kasvun väheneminen ja metsänpohjan päästöjen lisäys.
Miten hakkuut voivat olla liiallisia kun kasvu v. 2023 oli 104 miljoonaa m3 ja kaikki hakkuut olivat vain 68,6 miljoonaa m3eli 67 % vuosikasvusta.
Viimeisen tilaston mukaan kasvu väheni 103,6 nuiljoonasta m3:stä 103,3 miljoonaan m3:iin
eli vajaa 0,3 %.
Onko se hirmuinen romahdus ?
Sääolosuhteista johtuen vuosivaihtelut voivat olla suuria,
Viljanviljelyssäkin viimeksi rukiin sadot ovat vain 50 & edellisen vuoden sadosta.
Metsänpohjan osalta Luke on vain päivittänyt (=kertonut aikaisemman päästötuloksen jollain luvulla. ,
Saatiinpa siten kauheasti päästöäj.

Anonyymi kirjoitti:

Luke väittää että syyt metsän hiilensidontakyvyn vähenemiseen ovat liialiset hakkuut, metsän kasvun väheneminen ja metsänpohjan päästöjen lisäys.
Miten hakkuut voivat olla liiallisia kun kasvu v. 2023 oli 104 miljoonaa m3 ja kaikki hakkuut olivat vain 68,6 miljoonaa m3eli 67 % vuosikasvusta.
Viimeisen tilaston mukaan kasvu väheni 103,6 nuiljoonasta m3:stä 103,3 miljoonaan m3:iin
eli vajaa 0,3 %.
Onko se hirmuinen romahdus ?
Sääolosuhteista johtuen vuosivaihtelut voivat olla suuria,
Viljanviljelyssäkin viimeksi rukiin sadot ovat vain 50 & edellisen vuoden sadosta.
Metsänpohjan osalta Luke on vain päivittänyt (=kertonut aikaisemman päästötuloksen jollain luvulla. ,
Saatiinpa siten kauheasti päästöäj.

Lue lisää

Lentoliikenne kasvaa joka vuosi ja metsien on sidottava Thaimaan reissaajien päästöt joita tulee joka vuosi enemmän ja enemmän.

Kauanko luuöet puiden kasvavan jos sieltä kerätään kaikki hakkuutähteet pois, lannoitetaan keinotekoisesti ja lentokoneet aiheuttaa lisää päästöjä. Paksumpia oksia käytetty ennenkin polttopuina, mutta harva metsänomistaja niitä enää omaan käyttöön kerää, teollisuuteen taas halutaa repiä kannotkin ja sitten pakko lannoittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kauanko luuöet puiden kasvavan jos sieltä kerätään kaikki hakkuutähteet pois, lannoitetaan keinotekoisesti ja lentokoneet aiheuttaa lisää päästöjä. Paksumpia oksia käytetty ennenkin polttopuina, mutta harva metsänomistaja niitä enää omaan käyttöön kerää, teollisuuteen taas halutaa repiä kannotkin ja sitten pakko lannoittaa.

Lue lisää

Koko hiilineutraalisuustavoite ja vielä "me ensin" yltiöpäisyydellä pistää kyselemään että mikä sen tavoite on. Ilmeisesti maailman ilmaston parantaminen.
Täyttyykö se tavoite sillä että saadaan vaikka kaikki päästöt pois seisauttamalla kaikki Suomessa . Siten saataisiin 0,04 "yksikköä" maapallon päästöistä pois.
Nyt kuitenkin maapallon päästöt ovat luokkaa 36 "yksikköä" ja siitä suurten päästäjien osuus on n. 24 yksikköä ja nämä lisäävät päästöjään ainakin vuoteen 2030 saakka n. 10 % eli 2,4 yksikköä.
Jos siis Suomen 0,04 vähennetään tästä 2,4:n lisäyksestä niin lisäys on silti 2,36 yksikköä.
Paljonko siis maapallon ilmasto parani.
Se huononi 1/590 osan vähemmän.
Onko tämä tämän vouhotuksen maksajien mielestä tarpeeksi suuri hyöty että sen suuret kustannukset ja hankaluudet kannattaa kärsiä.?

Anonyymi kirjoitti:

Koko hiilineutraalisuustavoite ja vielä "me ensin" yltiöpäisyydellä pistää kyselemään että mikä sen tavoite on. Ilmeisesti maailman ilmaston parantaminen.
Täyttyykö se tavoite sillä että saadaan vaikka kaikki päästöt pois seisauttamalla kaikki Suomessa . Siten saataisiin 0,04 "yksikköä" maapallon päästöistä pois.
Nyt kuitenkin maapallon päästöt ovat luokkaa 36 "yksikköä" ja siitä suurten päästäjien osuus on n. 24 yksikköä ja nämä lisäävät päästöjään ainakin vuoteen 2030 saakka n. 10 % eli 2,4 yksikköä.
Jos siis Suomen 0,04 vähennetään tästä 2,4:n lisäyksestä niin lisäys on silti 2,36 yksikköä.
Paljonko siis maapallon ilmasto parani.
Se huononi 1/590 osan vähemmän.
Onko tämä tämän vouhotuksen maksajien mielestä tarpeeksi suuri hyöty että sen suuret kustannukset ja hankaluudet kannattaa kärsiä.?

Lue lisää

Hyvä kirjoitus edellä.
Pistää miettimään.
Se että näin todella tapahtuu on se että viimeisenkin laskennan mukaan maapallon kokonaispäästöt lisääntyivät Suomen , EU:n ym. päästöoikeus ym, touhuista huolimatta..

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä kirjoitus edellä.
Pistää miettimään.
Se että näin todella tapahtuu on se että viimeisenkin laskennan mukaan maapallon kokonaispäästöt lisääntyivät Suomen , EU:n ym. päästöoikeus ym, touhuista huolimatta..

Lue lisää

Aivan totta! Jokainen taho laskee itselle parhaalla tavalla ja sitten kehutaan omia saavutuksia. Taitaa koko järjestelmä olevan suurin puhallus koskaan. Suomalaisia **staan silmään oikein kunnolla ja muitakin pieniä maita. 4suurinta tuottaa suurimmat päästöt ja vähät välittävät siitä. Pelleilyä koko "mittaus" hommeli kun kaikki toimii vain teoriassa.

Anonyymi kirjoitti:

Kauanko luuöet puiden kasvavan jos sieltä kerätään kaikki hakkuutähteet pois, lannoitetaan keinotekoisesti ja lentokoneet aiheuttaa lisää päästöjä. Paksumpia oksia käytetty ennenkin polttopuina, mutta harva metsänomistaja niitä enää omaan käyttöön kerää, teollisuuteen taas halutaa repiä kannotkin ja sitten pakko lannoittaa.

Lue lisää

Oikeastaan se on siinä hassua, että oksat ja hakkuutähteet kuvitellaan hiilinieluiksi. Kyllähän niissä muutaman vuoden hiili pysyy, mutta aika pian ne lahoaa ja luovuttaa hiilensä ilmakehään. Eikö hiilineutraaliustavoitteen pitäisi olla vähän pidemmän ajan projekti, periaatteessa loputtomiin kestävä?

Anonyymi kirjoitti:

Oikeastaan se on siinä hassua, että oksat ja hakkuutähteet kuvitellaan hiilinieluiksi. Kyllähän niissä muutaman vuoden hiili pysyy, mutta aika pian ne lahoaa ja luovuttaa hiilensä ilmakehään. Eikö hiilineutraaliustavoitteen pitäisi olla vähän pidemmän ajan projekti, periaatteessa loputtomiin kestävä?

Lue lisää

Loputtomiin kestävä hiilineutraalisuus saavutetaan vasta silloin kun hiiltä ei enää oteta maan alta.

Anonyymi kirjoitti:

Oikeastaan se on siinä hassua, että oksat ja hakkuutähteet kuvitellaan hiilinieluiksi. Kyllähän niissä muutaman vuoden hiili pysyy, mutta aika pian ne lahoaa ja luovuttaa hiilensä ilmakehään. Eikö hiilineutraaliustavoitteen pitäisi olla vähän pidemmän ajan projekti, periaatteessa loputtomiin kestävä?

Lue lisää

Eihän se samalla tavalla pelkkää päästöä ole kuin vaikkapa soiden metaanit, ksoka ne lannoittaa puun uutta kasvua eli normaalia kiertokulkua. Myös monet muut kasvit ja eliöt ovat riippuvaisia maatuvista puun osista. Ainoa ongelma metsien suhteen on että ne on kaadettu kokonaan pois hyvin suurelta osin monissa maissa, siihen se muutos pitäisi tulla.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän se samalla tavalla pelkkää päästöä ole kuin vaikkapa soiden metaanit, ksoka ne lannoittaa puun uutta kasvua eli normaalia kiertokulkua. Myös monet muut kasvit ja eliöt ovat riippuvaisia maatuvista puun osista. Ainoa ongelma metsien suhteen on että ne on kaadettu kokonaan pois hyvin suurelta osin monissa maissa, siihen se muutos pitäisi tulla.

Lue lisää

Mutta sehän on niin että hakevoimaloiden tuhka levitetään takaisin metsiin lannoitteena. Se mikä menee piipusta taivaalle on pelkästään hiilidioksidia. Jos risut jätetään metsiin lahoamaan, sama hiilidioksidi poistuu ilmakehään silloinkin, ainoastaan lämmitysarvo jää käyttämättä.

Anonyymi kirjoitti:

Loputtomiin kestävä hiilineutraalisuus saavutetaan vasta silloin kun hiiltä ei enää oteta maan alta.

Tärkeä kommentteja.

Suomen viimeiset kivihiili voimalaitokset sulkeutuvat niin vuoden kuluessa. Sen jälkeen emme tarvitse ostaa enää hiiltä ulkomailta.

Samaa Suomen pitäisi tavoitella myös öljyn osalta. Turha lähettää rahaa enää lisää rikkaille öljymaille, jotka lähes kaikki ovat varsin epäilyttäviä maita .

Meillä on oma vaihtoehto, kotimaan mainen sähkö ja biomassa sekä biokaasu.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta sehän on niin että hakevoimaloiden tuhka levitetään takaisin metsiin lannoitteena. Se mikä menee piipusta taivaalle on pelkästään hiilidioksidia. Jos risut jätetään metsiin lahoamaan, sama hiilidioksidi poistuu ilmakehään silloinkin, ainoastaan lämmitysarvo jää käyttämättä.

Lue lisää

Aika pieneen osaan metsiä sitä tuhkaa levitetään, eikä tavinnearvot samat kuin oksissa ja kannoissa.

Eihän vanhoja kannata korjatakaan kun uudet paljon parempia ja kestävämpiä. Sama se on vaikka sähköautoissa, nekin kehittyy, toivottavsti.

Onneksi edes poistavat sähkötuen kaivoksilta ja datakeskuksilta, käyttävät eniten sähköä ja niiden takia pitää rakentaa uusia ydinvoialoitakin, aikovat periä rakennuskustannukset tavallisilta käyttäjiltä sähkömaksuissa.