Talvi ja lumi. Onko lumi hiilinielu?

Mutta lumi itsestään. H2O meret on hiilinieluja, niin eiks järvet kanssa. Sitä mää vaan pähkin tietämättömänä. Mielenkiintoista kylläkin..

Anonyymi kirjoitti:

Mutta lumi itsestään. H2O meret on hiilinieluja, niin eiks järvet kanssa. Sitä mää vaan pähkin tietämättömänä. Mielenkiintoista kylläkin..

Tästä näköjään on todella vähän tietoa. Hyvä pointti. Miksi tästä ei oo julkastu mitään tutkimuksia tai päästökaupoissa ole mainintaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tästä näköjään on todella vähän tietoa. Hyvä pointti. Miksi tästä ei oo julkastu mitään tutkimuksia tai päästökaupoissa ole mainintaa.

Suomessa lumi sulaa keväisin/kesäisin pois jolloin siihen mahdollisesti sitoutuneet kaasutkin vapautuvat takaisin ilmaan. Eli ei ole hiilinielusta kyse.

Anonyymi kirjoitti:

Tästä näköjään on todella vähän tietoa. Hyvä pointti. Miksi tästä ei oo julkastu mitään tutkimuksia tai päästökaupoissa ole mainintaa.

Kaupasta saa hiilihappo vettä, miksei luonnossa muodostu vastaavaa yhdistettä, aineosat löytyy lähes joka paikasta.
Merissä CO2 päätyy kuorelisten eliöiden kalkkikilpiin ja kerrostuu merenpohjaan niiden kuollessa. Aikanaan kerokset päätyy sementin valmistajien raaka-aineeksi, ja CO2 uudelleen kiertoon kasvikuntaan ja meriin..

Anonyymi kirjoitti:

Mutta lumi itsestään. H2O meret on hiilinieluja, niin eiks järvet kanssa. Sitä mää vaan pähkin tietämättömänä. Mielenkiintoista kylläkin..

<< H2O meret on hiilinieluja, niin eiks järvet kanssa. >>

Käytännössä ei. Se riippuu veden happamuudesta: meret ovat emäksisiä, jolloin niihin liukenee hiilidioksidia, josta muodostuu veden kanssa hiilihappoa (joka protolysoituu muodostaen vetykarbonaattia ja karbonaattia). Luonnostaan happamaan veteen (mitä järvien vedet tai siis suolattomat vedet ovat) hiilihappoa ei oikein muodostu, joten hiilidioksidin liukoisuus on paljon pienempää sinne.

Lisäksi tietysti järvien vesimäärä on aivan olematon verrattuna merien veden määrään. Siksi niiden osuus on aivan olematon.

<< Mutta lumi itsestään. >>

Lumi on vaan sellaista, että se sulaa. Jos sinne ihan vähän jää kaasuja loukkuun, ne vapautuvat kun lumi sulaa. [Ja tietysti toimivat samalla tavalla lämpösäteilyn absorboijina siellä lumen sisällä kuin ulkonakin.]

Anonyymi kirjoitti:

Kaupasta saa hiilihappo vettä, miksei luonnossa muodostu vastaavaa yhdistettä, aineosat löytyy lähes joka paikasta.
Merissä CO2 päätyy kuorelisten eliöiden kalkkikilpiin ja kerrostuu merenpohjaan niiden kuollessa. Aikanaan kerokset päätyy sementin valmistajien raaka-aineeksi, ja CO2 uudelleen kiertoon kasvikuntaan ja meriin..

Lue lisää

<< Kaupasta saa hiilihappo vettä, miksei luonnossa muodostu vastaavaa yhdistettä, aineosat löytyy lähes joka paikasta. >>

Se riippuu kaasun osapaineesta.

Hiilihapotettua vettä valmistetaan niin, että veteen tungetaan paineella puhdasta hiilidioksidia. Siinä siis (lähes) kaikki kaasu on hiilidioksidia, joten sitä sitten myös liukenee enemmän veteen (kun lähtöaineita on enemmän). Ilmassa on vain prosentin osia hiilidioksidia, niin sen osapaine ei riitä siihen, että tuota liukenisi suuria määriä.

Tosiaan, kun avaat vaikka colapullon, niin kuuluu sihahdus koska vedessä oleva hiilihappo hajoaa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Näistä hiilidioksidi on kaasua, joka erottuu nesteestä (ne kuplat, joita colasta nousee) ja aiheuttaa pulloon pienen ylipaineen.

<< Merissä CO2 päätyy kuorelisten eliöiden kalkkikilpiin ja kerrostuu merenpohjaan niiden kuollessa. >>

Kyllä. Se päätyy sinne kalsiumkarbonaattina, CaCO3. Hiilidioksidin tarvitsee siis ensin liueta veteen, sitten protolysoitua ja sitten vielä sitoutua kalsiumin (Ca2+) kanssa. Mutta mutta, tuo on tosiaan yksi sedimentaatioon liittyvä tapahtuma, jolla hiiltä lähtee kierrosta pois. Samalla toki lähtee myös kalsiumia.

Hiili ja hiilidioksidin on samaa hiiltä. Kasvit ottavat ilmasta hiiltä ja sitovat hiilen kasvustoon josta se jälleen vapautuu ilmakehään.

Anonyymi kirjoitti:

Hiili ja hiilidioksidin on samaa hiiltä. Kasvit ottavat ilmasta hiiltä ja sitovat hiilen kasvustoon josta se jälleen vapautuu ilmakehään.

<< Hiili ja hiilidioksidin on samaa hiiltä. >>

Ei ole. Toinen on kemiallinen yhdiste ja toinen on alkuaine.

<< Kasvit ottavat ilmasta hiiltä ja sitovat hiilen kasvustoon >>

Jes, mutta kasvit eivät ota ilmasta alkuainehiiltä. Ne pystyvät käyttämään kasvustoonsa ainoastaan hiilidioksidia. Sitä ne ottavat ilmasta. Siitä vaan monesti puhutaan hiilenä, koska ajatellaan, että ihan jokainen tietäisi jo, että siinä puhutaan hiilidioksidista (jonka mukana luonnollisesti sitoutuu hiiliatomeja).

Lumettomille alueille tulisi säätää rangaistusvero.

Anonyymi kirjoitti:

Lumettomille alueille tulisi säätää rangaistusvero.

Helsinki menisi konkkaan

<< Lumi on tehokas lämpenemisen torjuja. Sen albedo on luokkaa 90 %. Avoimen meriveden albedo on vain 10 %. >>

Kyllä kyllä. Tuohan on yksi syy, miksi ajatellaan, että ilmaston lämpeneminen vaan kiihtyy tästä: kun lunta on pienempi alue Maapallolta, Maapallo imee enemmän auringon energiaa (koska se heijastaa vähemmän).

Anonyymi kirjoitti:

<< Lumi on tehokas lämpenemisen torjuja. Sen albedo on luokkaa 90 %. Avoimen meriveden albedo on vain 10 %. >>

Kyllä kyllä. Tuohan on yksi syy, miksi ajatellaan, että ilmaston lämpeneminen vaan kiihtyy tästä: kun lunta on pienempi alue Maapallolta, Maapallo imee enemmän auringon energiaa (koska se heijastaa vähemmän).

Lue lisää

Etelän maissa sataa jo nyt lunta harvoin

Anonyymi kirjoitti:

Etelän maissa sataa jo nyt lunta harvoin

<< Etelän maissa sataa jo nyt lunta harvoin >>

Kyllä vaan. [Toki mantereiden keskisellä osalla ja ylängöillä lumi on varsin tavallista etelässäkin.]

Se vaan, että myös täällä pohjoisempana (ylipäätään lumen esiintymisen eteläreunoilla) keskimääräiset lumikerrokset ovat pienentyneet, mikä tarkoittaa sitä, että albedo pienenee näiltä osin. Ei tuo tietysti ole kuin esim. prosentin luokkaa Maapallon pinta-alasta, mutta toisaalta jos auringon säteily lisääntyisi prosentin, olisimme pulassa (ainakin osa maailman asukkaista).