E-polttoaineen ja polttomoottorikielto 2035

Niin, komissio tietää kaiken paremmin ja diktoi "kehityksen" kymmenvuotis- ja kaksikymmenvuotissuunnitelmilla ja sanktioilla. Ei auton historialla ja kulttuurilla ja autoilijoiden mieltymyksillä ole väliä, kun komissio sanelee autoilun tulevaisuuden.
Eikä komissiossa ole ketään, joka nauttisi minun kannatustani. Komissaareja emme pääse äänestämään Suomessa.

Syntyykö sähköä ihan itsestään ilman mitään prosessia?

Ei minkään energialähteen ajoneuvot vaan "katoa "
maailmasta.
Ellei Putin tule
ja
tapa
kaikki suomalaiset.

Maailmassa tulee olemaan dieseliä tai vastaavaa hyvin kauan.

> St1 selvitti pari vuotta sitten sähköpolttoaineen tekoa Lappeenrannassa, mutta kuoppasi hankkeen. Bensaa sen ei ollut tarkoituskaan tehdä, vaan maakaasua vastaavaa metaania tai metanolia raskaalle liikenteelle ja laivaliikenteelle. Hiilidioksidi olisi napattu sementtitehtaan savukaasuista ja uusiutuvasti tuotetulla eli vihreällä sähköllä olisi tuotettu vedestä elektrolyysillä toinen perusraaka-aine eli vety.

Ensi Keravalla ja sen perään Vantaalla pyöri hetken aikaa pieni koelaitos ja sen perään molemmat uhosivat, että pieni teollisuusmittakaavan synteettisen metaanin tuotantolaitos voisi tulla käyttöön niinkin aikaisin kuin 2025. Keravalla piti metaanin valmistukseen tarvittava CO2 kaapata voimaitoksen ja Vantaalla jätteenpolttolaitoksen piipusta. Molemmissa hankkeissa oli tavoitteena valmistaan metaania voimalaitoksen polttoaineeksi talven sähkönkulutushuippuja varten. Vantaala piti tämän lisäksi tuottaa polttoainetta kaasubusseille.

Sekä Keravan että Vantaan järjestelmässä oli tarkoitus myös hyödyntää metaanin valmistusprosessin hukkalämpö kunnan kaukolämpöverkkoon.

Kaikki nämä hankkeet kuopattiin yllättäen. HS tästä kirjoitti, mutta hyvin epämääräisesti viitaten EU sääntelyyn.

Ilmeisesti tämä menee niin, että

- vety on luokiteltu 0-päästöiseksi, vaikka valtaosa vedystä on ns. mustaa vetyä, joka valmistetaan maakaasusta (sivutuotteena isot CO2 päästöt), joka tuodaan suurelta osin Venäjältä

- eteläisen EU:n alueella (etenkin Italiassa, mutta on näitä myös muualla) on PALJON kaasuautoja, mutta polttoaineena näissä käytetäänkin nestekaasua = fossiilista polttoainetta

- Suomessa ja Ruotsissa kaasuautot kulki taannoin maakaasulla (=metaania), mutta nykyään biokaasulla (=metaania)

- Saksassa lie käytössä sekä maakaasu että nestekaasu..

.... no, EU päättäjät ovat suuressa viisaudessaan vetäneet mutkat suoriksi ja päättäneet, että kaasuauto kuin kaasuauto, nämä ovat pahoja, joten kaikkia pitää verottaa ja näistä pitää päästä eroon.

Eli menee pesuveden mukana myös lapsi. Suomessakin verotetaan biokaasulla kulkevia autoja maakaasuun perustuvien laskennallisten päästöjen mukaan.

Ilmeisesti sama verokohtelu oli luvassa myös synteettiselle metaanille. Vaikka sitä käytettäessä ei synny lainkaan (uusia) CO2 päästöjä, kun prosessissa laitetaan hiili vain uudelle kierrokselle.

Tuotettu polttoaine olisi tietenkin pitänyt olla 0-päästöiseksi luokiteltua.

Eli nyt EU suuressa viisaudessaan
1) luokittelee saastuttavan vedyn 0-päästöiseksi ja
2) luokittelee 0-päästöisen biokaasun ja synteettisen metaanin saastuttavaksi

Ja kirsikkana kakussa...

koska pattereista ei ole pitkänmatkan rahtiliikenteen voimanlähteeksi. Suomessakin rakennetaan nyt kovalla kiireellä nesteytetyn metaanin jakeluverkkoa pitkänmatkan rahtiliikenteen tarpeeseen.

(paineistettu metaani on jo pidempään ollut liikennepolttoaineena, mutta nesteytetty on tuore tulokas)

Eli metaani on huono polttoaine henkilöautossa .... tai voimalaitoksessa, mutta pop ja jees kuorma-autossa.

Vaikka metaani kaasumaisena polttoaineena sopii oivasti hlöauton otto- eli kaasumoottoriin. Metaanin käyttö dieselmoottorissa on todella ongelmallista. Esim. palaminen voi olla epätäydellistä eikä dieselissä ole bensakoneiden tapaan kolmitomikatalysaattoria, joka tuhoaa palamttoman polttoaineen -> tulee metaanipäästöjä pakokaasun mukana.

Lisäksi tulee suoria haihtumispäästöjä polttoainetankista silloin kun käytetään nesteytettyä metaania.

Metaanipäästöt ovat huono juttu, koska metaani on paljon hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Vielä tästä järjettömyydestä.

Suuret CO2 päästöt tuottava "musta vety" on pop ja jees.

Kaasumainen polttoaine (patsi musta vety), siis CNG tai BNG (paineistettu maakaasu tai paineistettu biokaasu/biometaani) on paha juttu.

Mutta nesteytetty maakaasu LNG tulevaisuuden polttoaine kuorma-autoissa.

Mene ja hahmota...

Bensakone = ottomoottori on kaasumaisella polttoaineella toimiva kipinäsytytteinen moottori. Vaikka polttoaine tyypillisesti onkin nestemäistä bensaa, se pitää muuttaa kaasuksi ennen kuin se poltetaan moottorissa. Aikaisemmin tähän käytettiin kaasuttimeksi kutsuttua härpäkettä, mutta nykyään saman saa hoidettua polttoaineenruiskutuksella.

Metaani on siis luonteva polttoaine bensakoneelle/ottomoottorille.

Dieseliin kaasu on ihan väärä polttoaine. Dieselin polttoaineen pitää olla herkästi syttyvää - polttoaineen tulisi syttyä oitis, kun sitä ruiskutetaan sylinteriin. Sytytyksen hoitaa korkea lämpötila, joka syntyy, kun ilma puristetaan kasaan (....dieselin korkea puristussuhde).

Metaani ei ole herkästi syttyvää eli sen "oktaaniluku" on hyvin korkea. Bensakoneessa tämä ei haittaa, kun sytys hoidetaan kipinällä ja bensakoneessa seos nimenomaan ei saa syttyä itsekseen (nakutus).

Dieselmoottorissa metaani pitää sytyttää käyttämällä dieseliä sytykkeenä. Eli metaanikäyttöinen kuorma-auto kuluttaa koko ajan pienen määrän dieseliä. Sama juttu metaanikäyttöisissä laivakoneissa.

Lisäksi diesel toimii ilmaylimäärällä. Tästä seuraa, ettei dieselissä voi käyttää kuin NOx päästöjä vähentävää katalysaattoria. Bensakoneen katalysaattori tuhoaa NOx lisäksi myös epätäydellisen palamisen tuotteet eli CO (häkä) ja hiilivedyt.

Jos bensakoneessa osa metaanista jää palamatta,. katalysaattori muuttaa sen vähemmän haitalliseksi hiilidioksidiksi. Dieselkoneessa palamaton metaani karkaa taivaalle. Ja tuleehan näitä päästöjä, kun poltetaan kaasua moottorissa, jota ei alun perin ole tällaiselle polttoaineelle suunniteltu.

Pitäisi käyttää ottomoottoria, mutta EU alueella ei oikein löydy raskaaseen kalustoon sopivia moottoreita. Isot padat kaikki dieseleitä, joten raskaan kaluston kaasumoottorit ovat aina dieselkoneita, jotka on muutettu käyttämänäkaasua (CNG tai LNG). Pitäisi kehittää kokonaan uudet moottorit, mutta taas EU sääntely ja sähköautohihhulointi ajanut siihen, ettei nyt ole intoa panostaa uusien polttomoottorien kehitykseen.

Ja kaikista pahin - haihtumishäviö. Nesteytetty metaani (LNG) ei ole paineistetussa säiliössä, vaan "termospullossa". Nestettä haihtuu koko ajan sitä mukaa, kun säiliöön vuotaa lämpöä. Kuorma-autoissa haihtuva polttoaine päätyy taivaan tuuliin, koska moottorin polttoainejärjestelmän on suunniteltu käyttämään vain nestemäistä metaania. Ja tätä haihtumista tulee koko ajan, sekä auton ollessa ajossa että seisoessa.

Vety ja e-polttoaineet ovat aika ongelmallisia kun muuntoprosesseissa kuluu paljon energiaa. Pelkästään EU tarpeisiin ei tule e-polttoaineet riittämään sillä sähköä kuluisi tällöin satojen ydinvoimaloiden verran PÄIVÄSSÄ. Ei ole kertakaikkiaan resursseja tuottaa riittävästi e-polttoaineita sillä sähköä ei ole riittävästi tarjolla.... vihreästä sähköstä puhumattakaan. Iso riski että e-polttoaineet karkaavat vain viherpesun puolelle kun hiilivoimalat ja hiilikaivokset pysyvät pystyssä jatkuvan kroonisen sähkönkysynnän takia.

"Euroopan unionissa (EU-27) polttoaineiden päivittäinen kulutus vaihtelee merkittävästi eri jäsenvaltioiden välillä. Keskimäärin EU:ssa kulutetaan PÄIVITTÄIN noin 900 MILJOONAA litraa dieseliä ja noin 270 MILJOONAA litraa bensiiniä.

Dieselin kulutus
Vuonna 2020 EU-27-maissa kulutettiin yhteensä noin 278,5 miljoonaa tonnia dieseliä vuodessa. Tämä vastaa noin 763 000 tonnia kuukaudessa tai noin 900 miljoonaa litraa päivässä. Dieselin tiheys on noin 0,835 kg/l, joten tämä laskelma perustuu siihen.
fuel-prices.eu

Bensiinin kulutus
Vuonna 2020 EU-27-maissa kulutettiin yhteensä noin 99,2 miljoonaa tonnia bensiiniä vuodessa. Tämä vastaa noin 271 780 tonnia kuukaudessa tai noin 270 miljoonaa litraa päivässä.
fuel-prices.eu

Maakohtaisia eroja
Kulutuksessa on merkittäviä eroja jäsenvaltioiden välillä. Esimerkiksi Saksassa bensiinin kulutus oli 466 930 tynnyriä päivässä, kun taas Maltalla vain 1 800 tynnyriä päivässä vuonna 2022.
TheGlobalEconomy.com

Yhteenveto
Polttoaine Vuotuinen kulutus (milj. tonnia) Päivittäinen kulutus (milj. litraa)
Diesel 278,5 ~900
Bensiini 99,2 ~270

Nämä luvut ovat arvioita ja voivat vaihdella vuosittain ja jäsenvaltioittain. Kulutuksen vaihtelut voivat johtua taloudellisista tekijöistä, liikenteen määrästä, polttoainehintojen vaihteluista ja muista tekijöistä."

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17798059/vihreaa-sahkoa-ei-pida-hukata-vetyautoihin-ja-synteettiseen-polttoaineeseen-

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18669498/vety-on-todellisuudessa-melko-tehotonta-energiaa-muuntoprosessien-takia-

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17241677/tulevaisuuden-vetytalous-on-pitkaan-viherpesua

> Vety ja e-polttoaineet ovat aika ongelmallisia kun muuntoprosesseissa kuluu paljon energiaa

So not? Pelkkää prosessin hyötysuhdetta on turha tuijottaa. Eikä oikean elämän hyötysuhteet tähänkään asti kaksisia ole olleet. Esim. ydinvoimalat tahkoaa sähköä huimalla 33 % hyötysuhteella. Jos sähkö käytetään patterivatkaimessa, jonka hyötysuhde (ml. kaikki siirto ja lataushäviöt) on 70 %, niin koko ketjun hyötysuhde on 0,33x0,7 = 23 %. Aurinkopaneelien hyötusuhde on vaivaiset 20 %. Eihän mitään näin kehnolla hyötysuhteella varustettua olisi ikinä kannattanut käyttöön ottaa!!!

Aurinkopaneeleilla ruokittu sähköauto = 14 % hyötysuhde. Joko riittää?

Tässä on se idea, ettei uusiutuvaa sähköntuotantoa kuitenkaan pystytä säätämään kulutuksen mukaan. Täytyy rakentaa reilusti kapasiteettia, että saadaan tuotanto suurimman osan aikaa vastaamaan kulutusta. Silti jää hetkiä, jolloin tuotanto vajaa eli pitää olla jokin paikkaava järjestelmä... ja tulee aikoja, jolloin tuotanto >> kulutus.

Kun tuotanto >> kulutus, energiaa voi ihan hyvin "tuhlata" synteettisten polttoaineiden tuottamiseen.

Polttoaineentuotannon saa laitettua uusiksi alle 10 vuodessa, kun autokannan, laivojen, työkoneiden yms. päivittäminen on vähnitään 30-50 vuoden projekti.

Sehän on koko ajan ollut selvää kaikille muille kuin patterihihhuleille, ettei Suomen lupaukset liikenteen päästöjen puolittamisesta 2030 mennessä tule toteutumaan. Ei lähellekään. Toistaiseksi merkittävimmät päästövähennykset on saatu aikaan biopolttoaineilla, ml. bensaan lisätty etanoli.

vASEMMISTOLAISET KIELLETÄÄN TARPEETTOMINA 2026

BTW kyllä sitä energiaa on tähänkin asti käytetty. Se vaan on ollut halpaa, kemiallista energiaa, kun on esim. tehty koksin avulla terästä tai muovia öljystä.

Jos halutaan eroon teräksentuotannon CO2 päästöistä, pitää vaihtaa tyylilajiksi vetypelkistys. Eihän siinäkään periaatteessa tarvi kuin heittää koksin sijaan vetyä kattilaan, mutta puhdasta vetyä ei saa kaivettua maasta, se pitää tehdä. Valmistus elektrolyysillä kuluttaa hurjasti energiaa.

Sama myös muovien kanssa. Biomuovit tietty yksi mahdollisuus, mutta pidemmän kaavan mukaan kaapataan vaikka CO2 eli käytännösä hiiltä ilmasta/savukaasuista ja lähdetään tästä rakentamaan polymeerejä. Energiaa palaa tässäkin.

Jos meinataan tällaisiin teollisuusprosesseihin vaihtaa, niin oy Suomi ab sähkön vuosikulutus on äkkiä 10x nykyiseen verrattuna. Toisaalta jo muutaman ison tehtaan tuotannon pistäminen uusiksi puolittaisi koko valtakunnan CO2 päästöt. Tämä taatusti paljon nopeampi ja ehkä halvempikin ratkaisu kuin näperrellä henkilöautojen kanssa.

Sähköautouskovaisilla on kovin kapea katse.

Mukaan lukien se, että sivuutetaan täysin biopolttoaineet. Ainoa ratkaisu, jolla liikenteen päästöjä on tähän mennessä kyetty pienentämään.