Minä kysyin: Mitä pidemmälle jalostus etenee, sitä köyhemmäksi käy eliön geeniperimä. Vahvistatko tämän näkemyksen?
ChatGPT sanoi:
"Kyllä, näkemyksesi on biologisesti perusteltu ja yleisesti hyväksytty kasvin- ja eläinjalostuksen sekä populaatiogenetiikan alalla:
Mitä pidemmälle jalostus etenee, sitä köyhemmäksi käy populaation (”eliön”) geeniperimä – ellei monimuotoisuutta tietoisesti ylläpidetä.
Tarkempi selitys:
1. Jalostus perustuu valintaan
Jalostuksessa valitaan yksilöitä, joilla on halutut ominaisuudet (esim. satoisuus, ulkomuoto, käyttäytyminen).
Tämä tarkoittaa, että osa geenivaihtoehdoista (alleeleista) jätetään pois seuraavasta sukupolvesta.
Tulos: geneettinen monimuotoisuus vähenee.
2. Pullonkaula- ja perustajavaikutukset
Kun jalostus lähtee liikkeelle pienestä yksilöjoukosta (”perustajista”), koko jalostuslinjan perimä perustuu heidän geeneihinsä → ns. perustajavaikutus.
Toistuva sukusiitos ja valinta voivat johtaa geneettiseen pullonkaulaan, jossa suuri osa alkuperäisestä perimästä katoaa.
3. Haittavaikutukset
Geenipohjan kaventuessa:
Haitalliset piilevät geenivirheet (resessiiviset mutaatiot) voivat kasaantua.
Sopeutumiskyky ympäristön muutoksiin heikkenee.
Taudinkestävyys ja hedelmällisyys voivat heikentyä.
4. Esimerkkejä käytännöstä
Rotukoirat ja tietyt viljelykasvit kärsivät usein jalostuksen seurauksena geneettisestä köyhtymisestä ja siihen liittyvistä terveysongelmista.
Esimerkiksi monissa koiraroduissa tavataan perinnöllisiä sairauksia, jotka liittyvät kapeaan geenipooliin.
Vastaavasti nykyvehnä on erittäin homogeeninen geneettisesti verrattuna villiväkeen.
5. Geenivarojen säilyttäminen
Siksi geenipankit, luonnonvaraisten sukulaislajien suojelu ja jalostuksessa käytettävien linjojen risteyttäminen ovat tärkeitä keinoja säilyttää geneettistä monimuotoisuutta.
Johtopäätös:
Kyllä, vahvistan väitteesi. Jalostus kaventaa väistämättä geeniperimää, ellei monimuotoisuutta ylläpidetä tarkoituksellisesti. Tämä ilmiö on hyvin dokumentoitu sekä kasvi- että eläinjalostuksessa ja sillä voi olla vakavia vaikutuksia populaation pitkän aikavälin elinvoimaan.
Kysymyksiä tekoälylle OSA 2: Jalostus köyhdyttää geeniperimää?
7
167
Vastaukset 7
- Anonyymi
Totta kai jalostus köyhdyttää geeniperimää, koska (a) siinä valinta keskittyy vain yhten tai korkeintaan muutamaan ominaisuuteen ja (b) siinä pyritäänkin "tasalaatuisuuteen" mikä tarkoittaa matalampaa geneettistä diversiteettiä, niin että esimerkiksi vilja tuleentuu yhtä aikaa, mikä helpottaa sadonkorjuuta. Ääritapauksessa kasveja kloonataan, kuten esimerkiksi useiden viinilajikkeiden suhteen tehdään. Niin, että kaikki pinot noirit ovat klooneja - diversiteettiä ei ole.
Luonnonvalinta on aina monipuolisempaa kuin ihmisen suorittama jalostus, koska luonnonkannan täytyy sopeutua moniin erilaisiin valintapaineisiin. Kasveilla voi esimerkiksi olla tarve sopeutua patogeeneihin, houkutella pölyttäjiä, sietää kuivuuttaa / märkyyttä jne. Luonnon populaatiossa on etu että esimerkiksi kasvuun lähdössä keväällä on hajontaa, koska keväät ovat keskenään erilaisia. Esimerkiksi koivuissa on keväällä helppo nähdä, että samalla paikalla kasvavien koivujen tulo hiirenkorvalle voi olla hyvin eritahtista. Aikaisina keväinä "hätäisemmät" koivut hyötyvät myöhäisinä odottelu kannattaa.
"Yksisilmäinen" perinteinen jalostus vähentää aiheuttaa myös geneettistä ajautumista ja yksipuolistamista, joka ei ole ollut jalostajan tarkoitus. Siksipä olisi erinomaisen tärkeää, että EU:ssakin luovuttaisiin taikauskoisesta kammosta geenieditointia kohtaan. Geenieditointi on "täsmäjalostusta", jossa geneettinen monimuotoisuss vähenee vain siellä missä sitä nimen omaan halutaan.- Anonyymi
//Luonnonvalinta on aina monipuolisempaa kuin ihmisen suorittama jalostus, koska luonnonkannan täytyy sopeutua moniin erilaisiin valintapaineisiin.//
Eliöiden sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin perustuu epigeneettisiin mekanismeihin, eikä mihinkään kuviteltuun luonnonvalintaan tai valintapaineeseen.
Miksi eliöissä on reseptoreita? Tutki ja opi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
//Luonnonvalinta on aina monipuolisempaa kuin ihmisen suorittama jalostus, koska luonnonkannan täytyy sopeutua moniin erilaisiin valintapaineisiin.//
Eliöiden sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin perustuu epigeneettisiin mekanismeihin, eikä mihinkään kuviteltuun luonnonvalintaan tai valintapaineeseen.
Miksi eliöissä on reseptoreita? Tutki ja opi.Älä RoT valehtele.
Ei rypsistä saa kiinankaalia vain istuttamalla rypsin siemeniä erilaiseen peltoon ja odottelemalla, että rypsi "ymmärtää" ryhtyä kiinankaaliksi. Uskosi on typerä ja naurettava!
Käytät termiä "epigenetiikka" vaikka tarkoitat itse keksimääsi maagiikkaa, jolla ei ole enää juurikaan tekemistä tieteen tunteman epigenetiikan kanssa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
//Luonnonvalinta on aina monipuolisempaa kuin ihmisen suorittama jalostus, koska luonnonkannan täytyy sopeutua moniin erilaisiin valintapaineisiin.//
Eliöiden sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin perustuu epigeneettisiin mekanismeihin, eikä mihinkään kuviteltuun luonnonvalintaan tai valintapaineeseen.
Miksi eliöissä on reseptoreita? Tutki ja opi.Yksilön sopeutuminen perustuu epigenetiikkaan. Epigeneettiset muutokset eivät ole varsinaisesti evoluutiota, sillä perimä ei muutu.
Evoluutio perustuu perimän mutaatioihin. Jälkeläisellä on useita kymmeniä geneettisiä ominaisuuksia, joita ei ollut kummallakaan vanhemmista. Useimmat näistä eivät näy mitenkään tai ovat muuten neutraaleja. Kunkin geenin hyödyllisyys riippuu niistä olosuhteista, missä ko. populaatio elää. Mutaatioiden takia populaatioiden sisällä on monimuotoisuutta, mikä parantaa niiden kykyä reagoida suuriin muutoksiin. Suvullisessa lisääntymisessä perimä sekoittuu. Kaikki yksilöt eivät pääse jatkamaan sukuaan, mutta todennäköisimmin siinä onnistuvat parhaiten ne joiden perimä sopii parhaiten kulloisiinkin olosuhteisiin. Oikein huonot kortit saaneet eivät kehity alkua pidemmälle.
Jalostuksessa ihminen hoitaa valinnan. Tämä nopeuttaa evoluutiota, mutta vain ihmisen haluamaan suuntaan. Koska vain halutunlaisten yksilöiden annetaan lisääntylä, näiden ominaisuudet yleistyvät nopeasti, mutta perimä köyhtyy. Tällainen populaatio ei kestä suuria olosuhteiden muutoksia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yksilön sopeutuminen perustuu epigenetiikkaan. Epigeneettiset muutokset eivät ole varsinaisesti evoluutiota, sillä perimä ei muutu.
Evoluutio perustuu perimän mutaatioihin. Jälkeläisellä on useita kymmeniä geneettisiä ominaisuuksia, joita ei ollut kummallakaan vanhemmista. Useimmat näistä eivät näy mitenkään tai ovat muuten neutraaleja. Kunkin geenin hyödyllisyys riippuu niistä olosuhteista, missä ko. populaatio elää. Mutaatioiden takia populaatioiden sisällä on monimuotoisuutta, mikä parantaa niiden kykyä reagoida suuriin muutoksiin. Suvullisessa lisääntymisessä perimä sekoittuu. Kaikki yksilöt eivät pääse jatkamaan sukuaan, mutta todennäköisimmin siinä onnistuvat parhaiten ne joiden perimä sopii parhaiten kulloisiinkin olosuhteisiin. Oikein huonot kortit saaneet eivät kehity alkua pidemmälle.
Jalostuksessa ihminen hoitaa valinnan. Tämä nopeuttaa evoluutiota, mutta vain ihmisen haluamaan suuntaan. Koska vain halutunlaisten yksilöiden annetaan lisääntylä, näiden ominaisuudet yleistyvät nopeasti, mutta perimä köyhtyy. Tällainen populaatio ei kestä suuria olosuhteiden muutoksia."Kaikki yksilöt eivät pääse jatkamaan sukuaan, mutta todennäköisimmin siinä onnistuvat parhaiten ne joiden perimä sopii parhaiten kulloisiinkin olosuhteisiin. Oikein huonot kortit saaneet eivät kehity alkua pidemmälle."
Yritätkö Rotille opettaa tätä? Sitä on yritetty jo vaikka kuinka kauan aikaa sitten tehdä rautakiskoista, eikä hän vain kykene ymmärtämään mitä tuo tarkoittaa.
Naureskelin jo hänen avautumis gish gallopeista kun tuokin taas vilahti siellä.
Olen jo huomauttanut häntä, ettei kannata mennä pidemmälle ennen kuin on edes alkeet hallussa. 1) sana evoluutio 2)sana luonnonvalinta
"Mitä pidemmälle jalostus etenee, sitä köyhemmäksi käy eliön geeniperimä."
Ei jalostus vaikuta eliön geeniperimään. Eliö saa geeniperimänsä hedelmöittymishetkellä eikä se enää sen jälkeen muutu. Jalostus vaikuttaa vain siihen, pääseekö eliö jatkamaan sukua.
"Mitä pidemmälle jalostus etenee, sitä köyhemmäksi käy populaation (”eliön”) geeniperimä – ellei monimuotoisuutta tietoisesti ylläpidetä."
Lisäsitkö itse tuon suluissa olevan eliön tuohon? Et ymmärrä edes perusasioita eli sitä, etää jalostus vaikuttaa populaation genomiin, ei eliön genomiin.
Mitä ylipäätänsä yrität avauksellasi todistaa? Avauksestasi tulee loogisesti esille se kuinka genomi vaikuttaa ilmiasuun ja kuinka populaation genomi muuttuu jalustuksella, joka on yksi evoluution malliesimerkki. Todistit siis sen, että evoluutio toimii ja hedelmöittyneessä munasolussa on kaikki tarvittava tieto eliön body-planin rakentamiseen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mikä on totta mikä ei?
Onko juoru vai ei että nimeltä mainitsematon henkilö on tehnyt naiselle/naisille jotain joka on väärin?251868- 126851
Just saying
Mies joka antaa naiselle turvallisen olon, on seksikäs. Ei kieroja kikkoja ja haluaa olla vain sen yhden naisen mies.123657- 54598
Löytyikö syy miksi Martina on Muhiksen kanssa
Saipa naurut Gekkosen kuvasta, missä ovat ravintola Hookissa Immu fight night ottelun jälkeen, Muhoksella pullottaa hirv90555- 65541
Jos selviäisi että kaivattusi
Olisi savant asperger? Rakastaisitko vielä? Savant-lahjakkuus olisi kapea-alaista neroutta liittyen mekanisiin ja tilan88540- 42525
Päivän aivopieru Trumpilta
Trump julisti sodan hyttysiä vastaan. Myös punkit ovat Trumpin sodan kohteena. Eikö vieläkään USA:n kansa tajua tuon uko62495Jokin ei täsmää
Joskus yksi vuosiluku saa katsomaan koko tarinaa uudestaan. Löysin gradun. Matematiikka ei oikein täsmää siihen, mitä mi267480Oliko Jani Halmeen aika jo tippua TTK:sta?
Jani Halme ja Claudia Ketonen joutuivat jättämään TTK:n. Halme ja Ketonen saivat viimeiseksi jäänestä tanssista, sambas26474Toivotko vielä viestiä
Minulta? En rohkene enää ottaa yhteyttä, kun varmasti jo uusia naisia elämässä. Nolaisin vain itseni.34463- 9456
Kuka kaipaa T m?
Kerro nainen kirjaimesi vaan... Haluan miettiä kuka tulee ekana mieleeni.. kuin kurkistus tunteiden meren pinnalle, jota31435Jorma Uotinen läväytti härskin heiton - Paljastus uudesta TTK-romanssista?
Tuomari Jorma Uotisen linja on välillä hyvinkin rohkea TTK:ssa. Hän näpäytti Jaakko Parkkalille ja Kastanja Rauhalalle v9429- 58422
- 41416
Miksi jotku naiset on niin tyhmiä
Että elättelevät turhaa toivoa toisen kustannuksella. Onko ne kaikki kaappilesboja vai mikä niitä vaivaa? Sitten itketä51415Jätä jo se puolisosi, mun kanssa kilpa-asetelma on tuhoisa.
Eikä hän tule sitä voittamaan. Myöskään missään vanhassa ei kannata roikkua, koska ei uskalla kohdata muutosta, hyvät as27406S-ryhmän vastuullisuuden kaksoisstandardi
Vastuullisuuspuhe on helppoa. Vaikeampaa on selittää, miksi S-ryhmän omien merkkien tuotteita ja raaka-aineita hankitaan6395