Ei taida enää löytyä niin tyhmää hölmöä joka uskoisi ilmaston lämpenevän

Kas kun ei kuussa..... :DDD

Taas tuo vanha mantra, muka aina jossakin on lämmintä, vaikka Suomen on kerrottu lämpenevät globaalia maailmaa 2x nopeammin ja täällä on silti jäätävän kylmää.

Mitä jos seuraavakin kesä on samanlainen kylmä, joko puupää tajuaa ilmaston lämpenemisen olevan pelkkää politiikkaa ja bisnestä?

Anonyymi kirjoitti:

Taas tuo vanha mantra, muka aina jossakin on lämmintä, vaikka Suomen on kerrottu lämpenevät globaalia maailmaa 2x nopeammin ja täällä on silti jäätävän kylmää.

Mitä jos seuraavakin kesä on samanlainen kylmä, joko puupää tajuaa ilmaston lämpenemisen olevan pelkkää politiikkaa ja bisnestä?

Lue lisää

Ei tajua, kun omat mittaustulokset ovat jo alkaneet todistaa ilmastonmuutosta: Niitä on jo neljältä vuosikymmeneltä.
Siispä maapallon kantokyky romahtaa sitä mukaa kuin väestömäärä kasvaa - tai sitten on rajoitettava keskimääräistä kulutusta: Et voi luoda elintasoa tyhjästä vaan otat sen jako-osuutena muilta.

Kuulut itse niihin tyhmiin, olet huutamassa heti ilmaston lämpenemistä, jos jossakin toisella puolella maapalloa on hetken lämmintä.

Anonyymi kirjoitti:

Kuulut itse niihin tyhmiin, olet huutamassa heti ilmaston lämpenemistä, jos jossakin toisella puolella maapalloa on hetken lämmintä.

Kuulut itse niihin tyhmiin, olet huutamassa heti ilmaston kylmenemistä, jos Suomessa on hetken kylmää.

Tuossa 2025-06-24 08:11:51 yksi sellainen näyttää ilmoittautuneen heti herättyään.

Mikä siinä pikkutytössä niin pelottaa??

Miksi et usko sitä kylmää mitä itse koet, uskot että se ilmastonmuutos on aina jossakin muualla. Olet lapsellinen ja typerä, aivan kuin joku uskovainen hihhuli.

Jyväskylän nousutrendi vuodesta 1950 alkaen on 0.03 C/vuosi.

CO2 suojaa palloa jäähtymiseltä avaruuteen. Energiaa jää säästöön ja se näkyy lämpötilan nousuna.

Pallo on kuin valtava vesivaraaja, joka lämpenee pikku hiljaa. Pallon pinnasta 70 % on vesien peitossa. Jos pinnanmuodot tasattaisiin, niin päällimmäisenä olisi 2700 m vahvuinen vesikerros.

Isojen vesien ympäröimässä Honolulussa nousutrendi vuodesta 1940 alkaen on 0.02 C/vuosi.

Anonyymi kirjoitti:

CO2 suojaa palloa jäähtymiseltä avaruuteen. Energiaa jää säästöön ja se näkyy lämpötilan nousuna.

Pallo on kuin valtava vesivaraaja, joka lämpenee pikku hiljaa. Pallon pinnasta 70 % on vesien peitossa. Jos pinnanmuodot tasattaisiin, niin päällimmäisenä olisi 2700 m vahvuinen vesikerros.

Lue lisää

" CO2 suojaa palloa jäähtymiseltä avaruuteen."


Juuri näin, se toimii eristeenä samoin kuin kaikki muutkin kaasut.
Kaasujen ominaisuudet tunnetaan jo sangen hyvin, ja CO2 pitoisuuden vaikutus on jopa helposti laskettavissa.
Maan (veden) pinnalta olisi tasapainon saavuttamiseksi poistuttava vajaa 200 W/m² energiaa, ja CO2 pitoisuuden tuplaaminen muuttaisi ilmakehän eristystehoa alle e-6 W/mK, eli määrän, joka ei nykymenetelmin ole edes mitattavissa.

Kaasukerroksen paksuus määrää eristystehon, vrt. Mars / Venus, koostumuksen osuus on toisarvoinen, esim. eristysteollisuus suosii jalokaasuja niiden passiivisuutensa vuoksi.

Ehkäpä tämä argumentti CO2.n vaikuttavuuteen, voitaisi haudata lukuisiin samantapaisiin 'selitysyrityksiin'.

Tuosta Havaijilla mitatusta CO2 pitoisuudesta näkyy aina vuodenajan muutos (sahalaitaisuus), kyse on meriveden pintalämpötilan muutos vuodenajan mukaan ja sen vaikutus kaasujen Liukenemiseen meriveteen (Henryn-laki), ja sen tosiasian toteamiseen, että valtaosa pallomme CO2 kierrosta ei olekaan ilmakehässä, vaan nerovesissä.

Anonyymi kirjoitti:

" CO2 suojaa palloa jäähtymiseltä avaruuteen."


Juuri näin, se toimii eristeenä samoin kuin kaikki muutkin kaasut.
Kaasujen ominaisuudet tunnetaan jo sangen hyvin, ja CO2 pitoisuuden vaikutus on jopa helposti laskettavissa.
Maan (veden) pinnalta olisi tasapainon saavuttamiseksi poistuttava vajaa 200 W/m² energiaa, ja CO2 pitoisuuden tuplaaminen muuttaisi ilmakehän eristystehoa alle e-6 W/mK, eli määrän, joka ei nykymenetelmin ole edes mitattavissa.

Kaasukerroksen paksuus määrää eristystehon, vrt. Mars / Venus, koostumuksen osuus on toisarvoinen, esim. eristysteollisuus suosii jalokaasuja niiden passiivisuutensa vuoksi.

Ehkäpä tämä argumentti CO2.n vaikuttavuuteen, voitaisi haudata lukuisiin samantapaisiin 'selitysyrityksiin'.

Tuosta Havaijilla mitatusta CO2 pitoisuudesta näkyy aina vuodenajan muutos (sahalaitaisuus), kyse on meriveden pintalämpötilan muutos vuodenajan mukaan ja sen vaikutus kaasujen Liukenemiseen meriveteen (Henryn-laki), ja sen tosiasian toteamiseen, että valtaosa pallomme CO2 kierrosta ei olekaan ilmakehässä, vaan nerovesissä.

Lue lisää

En tiedä nerovesistä(?), mutta Mauna Loan CO2-mittausten sahalaitaisuus johtuu siitä, että pohjoisella pallonpuoliskolla on paljon enemmän maata ja siten kasvillisuutta kuin eteläisellä pallonpuoliskolla. Niinpä kun pohjoisella puoliskolla on kesä, niin kasvillisuus poistaa tehokkaasti hiilidioksidia ilmakehästä. Talvella kasvukauden ulkopuolella nämä kasvit ovat lepotilassa, ja eteläisen pallonpuoliskon kasvillisuus ei silloin riitä paikkaamaan yhteyttämisen vajausta, joten CO2-pitoisuus kasvaa.

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä nerovesistä(?), mutta Mauna Loan CO2-mittausten sahalaitaisuus johtuu siitä, että pohjoisella pallonpuoliskolla on paljon enemmän maata ja siten kasvillisuutta kuin eteläisellä pallonpuoliskolla. Niinpä kun pohjoisella puoliskolla on kesä, niin kasvillisuus poistaa tehokkaasti hiilidioksidia ilmakehästä. Talvella kasvukauden ulkopuolella nämä kasvit ovat lepotilassa, ja eteläisen pallonpuoliskon kasvillisuus ei silloin riitä paikkaamaan yhteyttämisen vajausta, joten CO2-pitoisuus kasvaa.

Lue lisää

Mitä ihmettä sinä yrität nyt selittää, CO2 pitoisuus voi vaihdella paljonkin paikallisesti, mutta missä Hawajin pohjois- tai eteläpuolella on niin paljon kasvillisuutta että se vaikuttaisi CO2 pituisuuteen. Mittauspaikka on valittu juuri siksi, että se poissulkee kasvillisuuden vaikutuksen.

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä nerovesistä(?), mutta Mauna Loan CO2-mittausten sahalaitaisuus johtuu siitä, että pohjoisella pallonpuoliskolla on paljon enemmän maata ja siten kasvillisuutta kuin eteläisellä pallonpuoliskolla. Niinpä kun pohjoisella puoliskolla on kesä, niin kasvillisuus poistaa tehokkaasti hiilidioksidia ilmakehästä. Talvella kasvukauden ulkopuolella nämä kasvit ovat lepotilassa, ja eteläisen pallonpuoliskon kasvillisuus ei silloin riitä paikkaamaan yhteyttämisen vajausta, joten CO2-pitoisuus kasvaa.

Lue lisää

Ihan hyvä selitys muuten, mutta miksi Mauna Loan mittauksissa hiilidioksidipitoisuus lisääntyy juuri kesäaikoina, jolloin kasvien luulisi sitä käyttävän eniten ?

Kuuluuko tämäkin jotenkin AGW - logiikan lainalaisuuksiin?

Anonyymi kirjoitti:

Ihan hyvä selitys muuten, mutta miksi Mauna Loan mittauksissa hiilidioksidipitoisuus lisääntyy juuri kesäaikoina, jolloin kasvien luulisi sitä käyttävän eniten ?

Kuuluuko tämäkin jotenkin AGW - logiikan lainalaisuuksiin?

Lue lisää

?
Mauna Loan mittauksissa CO2-pitoisuus saavuttaa huipun huhtikuun paikkeilla ja pitoisuus laskee koko kesän, lähtien taas nousuun syys-lokakuussa.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ihmettä sinä yrität nyt selittää, CO2 pitoisuus voi vaihdella paljonkin paikallisesti, mutta missä Hawajin pohjois- tai eteläpuolella on niin paljon kasvillisuutta että se vaikuttaisi CO2 pituisuuteen. Mittauspaikka on valittu juuri siksi, että se poissulkee kasvillisuuden vaikutuksen.

Lue lisää

Yritätkö sinä selittää, että esim. Kiinan hiilidioksidipäästöt jäisivät vain Kiinan kohdalle eivätkä sekoittuisi muualle koko ilmakehään?

Totta kai runsaan kasvillisuuden alueella CO2-pitoisuuden päivittäinen vaihtelu on huomattavasti rajumpaa kuin Mauna Loalla. Mutta siitä huolimatta molemmissa paikoissa keskimääräinen CO2-pitoisuus on vuosittain koko ajan kohonnut.

Anonyymi kirjoitti:

Yritätkö sinä selittää, että esim. Kiinan hiilidioksidipäästöt jäisivät vain Kiinan kohdalle eivätkä sekoittuisi muualle koko ilmakehään?

Totta kai runsaan kasvillisuuden alueella CO2-pitoisuuden päivittäinen vaihtelu on huomattavasti rajumpaa kuin Mauna Loalla. Mutta siitä huolimatta molemmissa paikoissa keskimääräinen CO2-pitoisuus on vuosittain koko ajan kohonnut.

Lue lisää

Aivan, globaali CO2 pitoisuus noudattaa Henryn- lain vakioita, kaasun Konsentraatio ei erottele sitä, miten kaasu on muodostunut, paine ja lämpötila ovat määrääviä.