Purnataanpas nyt kerralla oikein kunnolla.
Ilmatieteen laitos tarjoaa monenlaisia palveluja:
Tavalliselle kuluttajalle se tarjoaa "ilmaiseksi" epätarkkoja ja epäajanmukaisia säätietoja ja sadetutkakuvia, joiden viive on jopa 3 tuntia.
Säätiedotukset ovat usein vanhoja jo niiden julkaisuhetkellä, ja jopa säätyyppikin on ehtinyt muuttua täysin toiseksi. Ikkunasta ulos katsoen ei voi ymmärtää, miten meteorologi voi joskus puhua niin lööperiä.
Tarkempia tietoja saa ostaa, mutta hinnoilla, joihin yksityisellä ei ole varaa.
Esimerkiksi sadetutkakuvia saa jopa vain 15 minuutin viiveellä, samoin ilmeisesti salamatietoa.
Hinnat ovat vain huhujen mukaan aivan poskettomia.
Huhujen mukaan siksi, ettei laitos ole vastannut hintatiedusteluihin kovinkaan ahkerasti.
Salamatieto maksaa epävirallisen tiedon mukaan pyöreät 1000 eur/kk alv 0%
Kuitenkin laitoksen päärahoitus vuonna 2004, 27,2 milj.eur, kerättiin kaikilta kansalaisilta veroina.
Lisäksi he keräsivät 12,8 milj.eur. myytävistä tuotteista.
Kun hallintokulut olivat käsittämättömät 10,7 milj.eur ja tuotettujen sääpalveluiden kustannus vain 6,2 milj.eur. niin on helppo todeta kyseessä olevan Tsaarin perustaman ja edelleen Tsaarin aikaisen laitoksen, jonka toiminta pitäisi uudistaa perusteellisesti.
Tarkat ja viiveettömät säätiedot, kuten myös arkistot, pitää olla jokaisen suomalaisen saatavilla ilman ryöstöhinnoittelua.
Hallintoa on myös karsittava rajusti.
Tätä mieltä tästä :-)
Jukka
Ilmatieteen laitos tarjoaa monenlaisia palveluja:
Tavalliselle kuluttajalle se tarjoaa "ilmaiseksi" epätarkkoja ja epäajanmukaisia säätietoja ja sadetutkakuvia, joiden viive on jopa 3 tuntia.
Säätiedotukset ovat usein vanhoja jo niiden julkaisuhetkellä, ja jopa säätyyppikin on ehtinyt muuttua täysin toiseksi. Ikkunasta ulos katsoen ei voi ymmärtää, miten meteorologi voi joskus puhua niin lööperiä.
Tarkempia tietoja saa ostaa, mutta hinnoilla, joihin yksityisellä ei ole varaa.
Esimerkiksi sadetutkakuvia saa jopa vain 15 minuutin viiveellä, samoin ilmeisesti salamatietoa.
Hinnat ovat vain huhujen mukaan aivan poskettomia.
Huhujen mukaan siksi, ettei laitos ole vastannut hintatiedusteluihin kovinkaan ahkerasti.
Salamatieto maksaa epävirallisen tiedon mukaan pyöreät 1000 eur/kk alv 0%
Kuitenkin laitoksen päärahoitus vuonna 2004, 27,2 milj.eur, kerättiin kaikilta kansalaisilta veroina.
Lisäksi he keräsivät 12,8 milj.eur. myytävistä tuotteista.
Kun hallintokulut olivat käsittämättömät 10,7 milj.eur ja tuotettujen sääpalveluiden kustannus vain 6,2 milj.eur. niin on helppo todeta kyseessä olevan Tsaarin perustaman ja edelleen Tsaarin aikaisen laitoksen, jonka toiminta pitäisi uudistaa perusteellisesti.
Tarkat ja viiveettömät säätiedot, kuten myös arkistot, pitää olla jokaisen suomalaisen saatavilla ilman ryöstöhinnoittelua.
Hallintoa on myös karsittava rajusti.
Tätä mieltä tästä :-)
Jukka
Vastaukset 15
Vanhimmat
mä katson seuraavan parin tunnin sään ikkunasta, melkoisen usein menee kohdalleen, kun taas nuo yleisemmät ennusteet ei ainakaan täällä rannikolla osu aina kohdalleen. voisivat kyllä ilmoittaa milloin on kuurojen todennäköisyys liki 100% että tietäisi olla lähtemättä kauas, mutta muuten pärjää hyvin noilla kuvilla.
hinnoittelusta en sano mitään kun en niitä palveluja oikeastaan tarvitse, vaikka voisihan se olla mukavaa nähdä jonkun ukkospilven sateen kehittymistä tms, kun niiden liikkeitä on aika paha arvata vaikka ne näkeekin. eilenkin ensimmäinen tuli koillisesta, seuraava kaakosta ja viimeinen pohjoisesta, ota siitä nyt sitten selvää.
Kewhittelin joskus takavuosina erittäin nopean ja tarkan säämallinnusohjelmiston, jota oli tarkoitus testata toteutumatiedoilla.
Homma pysähtyi siihen, ettei Ilmatieteen laitos suostunut antamaan vanhaakaan tietoa veloituksetta vaan hintapyyntö oli aivan sairas.
No, laitos edelleen käyttänee Englannin meri-ilmastoon suunniteltua säämallia hyvin kalliilla vuosilisenssillä kalliita laskentapalveluja käyttäen.
:8|
Ihanko itse olet kehittänyt tietokonemallin joka ennustaa säätä?
Mites siinä on data-assimilaatio järjestetty?
Onko kyseessä optinen interpolaatio vai kenties 3D-var? Vaiko kenties jo 4D-var menetelmä?
Jos ollaan rehellisiä, niin yksikään matemaatikko/koodipiru yksinään ei voi koodata sääennustemallia.
Tai jos moisen tekee, niin silloin lyö kyllä Einsteinin laudalta ja kaverille pitäisi heti kättelyssä antaa Nobel-palkinnot seuraavan kymmenen vuoden ajalta... ;-)
Ja jos viittaat kommentissasi ECMWF:n malliin, niin kai tietänet ko. järjestelmä on yhteistyössä kehitetty eri maiden Ilmatieteen laitosten kanssa, ja muistaakseni Suomi taisi aikanaan olla yksi alkuunpanijoista ja idean isistä.
Kyseessähän on ensimmäinen globaali sääennustemalli, jenkit, venäläiset ja japanilaiset tuli asiassa vasta vuosia jälkijunassa.
Miksi et perusta uutta sääfirmaa ja osta maailmalta tarvitsemasi dataa (halvalla).Forecan henkilökuntahan on ex IL:n väkeä.Siitä vaan...
Kirjoitit:"Jos ollaan rehellisiä, niin yksikään matemaatikko/koodipiru yksinään ei voi koodata sääennustemallia."
Ei pidä paikkaansa. Kyse on mallinnusmenetelmästä.
"Tai jos moisen tekee, niin silloin lyö kyllä Einsteinin laudalta ja kaverille pitäisi heti kättelyssä antaa Nobel-palkinnot seuraavan kymmenen vuoden ajalta... ;-) "
Matematiikassa ei jaeta Nobel-palkintoja.
Muuten olisin ainakin jo ollut ehdolla :8)
siis minkäsmoinen se mallinnusohjelmasi onkaan?
Kuinka pitkiä mallilaskelmia sillä tehdään, eli kuinka pitkälle ennuste ulottuu? Kuinka siinä on käsitelty alkutilan analyysi? Koska jo kahden-kolmen vuorokauden ennusteeseen vaaditaan havaintoja lähes koko pohjoiselta pallonpuoliskolta; meinaan vaan että ainakaan vielä tänä päivänä ei tavanomaisissa pöytäkoneissa tehot moiseen riitä, ja senpä vuoksi mallinnuksessa käytetään niitä tolkuttoman kalliita supertietokoneita(tai osaa niiden laskenta-ajasta).
Kuinkas hilaväli sitten? 40 km vai alle, entäs mallipintojen määrä pystysuunnassa. Tai vaikkapa rajakerroksen mallinnus esim. turbulenssin osalta, käytätkö CBR:ää vai jotain muuta?
Luulisin että IL olisi hyvinkin kiinnostunut ohjelmastasi, mutta kannattaa ennemmin ottaa suoraan yhteyttä johonkin tutkimusryhmään meteorologisessa tutkimuksessa, kuin pyytää dataa suoraan itselle.
Ja edelleen olen sitä mieltä että matemaatikolle voisi myöntää sen fysiikan Nobelin jos moisen sääennustemallin ihan ominpäin pyöräyttää ;-)
Säätilaa mallintavissa ohjelmissa on kyllä niin paljon koodia ja muuttujia, että eipä taida yhden miehen aika ja aivokapasiteetti riittää sen toteutukseen vaikka mallin jotenkuten hanskaisikin hanskaisikin. Ja milläs testaat, kun kotikone ei riitä alkuunkaan.
Varsin laajatkin mallit saa pyörimään kotikoneessa kun hallitsee tekniikan, jossa N tuntematonta voidaan ratkaista 2xN M kokoisella vektorilla, jossa tuntemattomien määrä on N ja selitettäviä on M kappaletta.
Matriisilaskennassa vastaava tilantarve olisi N^2 MN.
Zoomaus mittausaleen hilaan on helppoa ja ennusteita voi tarkentaa teoriassa rajattomasti, joskin käytännössä minimihilan koko määrittyy havaintoasemien keskinäisien etäisyyksien mukaan.
Havaintoaineiston generointi ei anna hyvää testausdataa. Mallia on testattu hyvin laajaan 10 selittävän ja 1 selitettävän muuttujan datajoukkoon (n. 40.000 havaintoa) ja saadun epälineaarisen mallin sovitus selitti 97,5 selitettävän muutoksista. Mainioisti tuokin pyörähti aivan tavallisella pc:llä. :8)
Piti olla tietysti 2xN MxN eikä 2xN M.
varmaankin osaat tehdä mallinnuksessa, sitä en mene kiistämään.
Mutta mites on sen fysiikan laita?
Meinaan pelkkä zoomaus ei auta, tuolloin ei välttämättä tuoda mitään lisäinformaatiota ilmakehän fysiikkaan/toimintaan.
Ja ennenkaikkea se fysikaalisten muuttujien parametrisoiminen taitaa nykyään olla yksi suurimmista kompastuskivistä sääennustusmallien toiminnassa...Niin kauan kun rajakerroksen eri prosessien(mm. turbulenssi, lämmön vuo jne.) ei ymmärrettä kunnolla, ei mallin hilavälin zoomauksellakin kovin suurta hyötyä saavuteta.
Toisaalta Suomikin kuuluu läntisten ilmavirtausten piiriin, eikä tuolta Pohjois-Atlantilta ole kovinkaan runsaasti käytettävissä havaintomateriaalia.
Vaikka nykyään onkin käytettävissä säätutkadataa, satelliittikuvia, luotauksia ja valtava määrä muuta havaintomateriaalia, on käsitys ilmakehän alkutilasta aina puutteellinen. Lähtötilan virheellinen analyysi taas antaa jo alkuun ennustevirhettä, mikä kasvaa ajankuluessa kunnessa ennuste ns. räjähtää käsiin.
Ei turbulenssivirtausten luonnetta tarvitsekaan tuntea, se tulee jättää mallinnuksen ratkaistavaksi. Eri tekijöiden ajallisestikin muuttuva yhteisvaikutus on ylensä mallinnuksen tuottamaa infoa enkä oikein löydä syytä selittää sitä, miksi matemaattisen mallin jokin osa on ratkaisultaan sellainen kuin on. Toki yleisiä lainalaisuuksia olisi mukava löytää uusia, mutta niiden luotettava, kaikkiin tapauksiin soveltuva parametrointi ja testien laajuus olisi enemmänkin sitten teorioiden kehittelyä.
Räjähtäviä malleja en suosi, datan skaalaus ja siirto sekä trigonometristen funktioiden käyttö antaa helposti lähestyttäviä malleja vailla tavanomaisille malleille suuria häiriöalttiuksia ja mainitsemiasi räjähtelytaipumuksia.
Osa kehittämästäni mallinnustekniikasta siihen liittyvine optimointeineen on jo ollut käytössä maailmanlaajuisesti sulautetuissa mittalaitteissa vuodesta 2000 alkaen, joskaan en ole saanut niiden jakelusta provisiona vielä €uroakaan, vaikka sopimuksessamme nimen omaisesti oli sovittu copyright-oikeuden mallinnusmatematiikalle kuuluvan minulle.
Jääköön nyt nimeltä mainitsematta tuo bioalan firma, joka aloitti toimintansa mahtavalla idealla lasiputkien myynnillä pipeteiksi.
ei kannata jättää kesken... Itse en siis ole varsinainen mallinnuksen asiantuntija, lähinnä se fysikaalinen puoli on aina kiinnostanut enemmän; eli siis ne sääilmiöt ja niiden ihmettely...
Mutta lähesty ihmeessä IL:n meteorologisen tutkimuksen porukkaa.
http://www.fmi.fi/organisaatio/yhteys_78.html
Säämalliporukasta löytynee ihmisiä jotka varmasti ovat asiasta kiinnostuneita.
No jos tuo mallinnusmenetelmä tuntuu pätevälle, niin eikös sitä kannattaisi esitellä Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden osastolla? Jos projekti on jo niin pitkällä, että vain haluamasi aineisto estää sen eteenpäin kehittämisen, niin kannattaisi varmaan kysella aineistoa muistakin laitoksista, ei IL:n hinnoittelu tuollaista projektia yksinään kaada. Ihmettelisin kovasti, jos tutkimuskäyttöön ei olisi mahdollista saada dataa lähes maksutta. Muuten on oltu tekemisissä väärien ihmisten kanssa.
kannattaa kuitenkin muistaa että Ilmatieteen laitos on tutkimuslaitos... ja sääennusteet/havainnot ovat vain osa laitoksen toiminnasta. IL hallinnoi mm. tämän maan avaruustutkimusta ym. tutkimustoimintaa
Ja toisaalta jos Ilmatieteen laitos jakaisi ilmaiseksi kaiken datan, esim. tutkamateriaalin, eikö se vääristäisi kilpailutilannetta markkinoilla?
Kuinka esim. yksityinen sääalan firma voisi Suomessa toimia jos verorahoilla annettaisiin sama data ilmaiseksi?
Jos Ilmatieteen laitos nykyään saa tuloja n. 6 milj. euroa myymällä säädataa, niin esityksesi mukaan nuo tulot loppuisivat kun data jaettaisiin ilmaiseksi, ja sehän taas tarkoittaisi sitä että vaje olisi katettava nostamalla budjettirahoitust a, eli verorahojen osuutta... Eikös idean pidä olla se että ne jotka dataa/tietoa tarvitsevat joutuvat siitä myös maksamaan...?
Sinänsä on kyllä aiheellista vakavasti kritisoida sitä että hallinnon kulut ovat suuremmat kuin itse operatiivisen toiminnan; tosin tilanne lienee sama kaikissa valtion laitoksissa.
niinpä niin. Totta on viestissäsi ainakin toinen puoli, ihan paikallaan asiaa onkin kritisoida...
Mutta toisaalta, jos IL saa nykyään säämateriaalia myymällä n. 12 milj euroa tuloja, niin mites sitten tulevaisuudessa kävisi, jos kaikki olisiki annettava ilmaiseksi.
Eikös se tarkoittaisi sitä että verorahojen osuutta laitoksen budjetista olisi kasvatettava?
Minun mielestä se saa maksaa joka tavaraa tarvitsee...
Hinnat on tietenkin tällä hetkellä aivan naurettavan suuria, mutta kovin halvallakaan ei saa myydä.
Pitää nimittäin muistaa että Forecan(yksityinen sääfirma Suomessa) toiminta häiriintyisi pahemman kerran jos valtion firma tulisi ja jakaisi myytävän tavaran ilmaiseksi... Vähän sama kuin jos Ilmavoimat tarjoaisi Suomen sisäisiä lentoja ilmaiseksi veronmaksajille.