Kaikille riittää ravintoa ja suolaa

Tarvitseeko jokaiseen trollin avaukseen vastata? Tämä kaveri suoltaa avauksen pari per päivä näitä lapsellisuuksia. Parempi olisi jättää nämä ilmiselvät trollaukset omaan arvoonsa.

Anonyymi kirjoitti:

Tarvitseeko jokaiseen trollin avaukseen vastata? Tämä kaveri suoltaa avauksen pari per päivä näitä lapsellisuuksia. Parempi olisi jättää nämä ilmiselvät trollaukset omaan arvoonsa.

Lue lisää

Kiitos kommentista. Lopetan kommentoinnin tällä palstalla.

Anonyymi kirjoitti:

Tarvitseeko jokaiseen trollin avaukseen vastata? Tämä kaveri suoltaa avauksen pari per päivä näitä lapsellisuuksia. Parempi olisi jättää nämä ilmiselvät trollaukset omaan arvoonsa.

Lue lisää

Sinua vain harmittaa se, miten hyvä Jumala on!

Jeesus oli täysi diletantti senkin suhteen, miten luonto toimii:
"Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne."

Niille linnuille ruokaa riittää, jotka onnistuvat sitä itse löytämään ja loput kuolee nälkää ellei tauti tai peto ehdi ensin. "Taivaallinen isä" ei piittaa linnuista paskaakaan. Kuten ei ihmisistäkään.

Anonyymi kirjoitti:

Jeesus oli täysi diletantti senkin suhteen, miten luonto toimii:
"Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne."

Niille linnuille ruokaa riittää, jotka onnistuvat sitä itse löytämään ja loput kuolee nälkää ellei tauti tai peto ehdi ensin. "Taivaallinen isä" ei piittaa linnuista paskaakaan. Kuten ei ihmisistäkään.

Lue lisää

Jotkut lintulajit keräävät ruokaa varastoon, mutta eihän Jesse sitä tiennyt, kun biologia oli hänelle hepreaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jotkut lintulajit keräävät ruokaa varastoon, mutta eihän Jesse sitä tiennyt, kun biologia oli hänelle hepreaa.

Suurin osa eläimistä ei kerää. Ihminenkään ei kerännyt ennen maanviljelyksen keksimistä. Itse asiassa laaja valikoima eri lajeja ja keräämättömyys on varmempi tapa säilyä hengissä kuin erikoistua vain muutamaan kasvi- tai saalislajiin. Kun suppeaan valikoimaan iskee kato, seuraa massiivinen nälänhätä. Toki luonnossa tällainen erikoistuminen ja nälänhädät ovat yleisiä esimerkiksi myyräkantojen vaihteluina. Maanviljelyn myötä ihmisen varma ravinnonsaanti heikentyi kun valikoima supistui vain muutamaan lajiin, joiden säännölliset huonot sadot tai katovuodet sai aikaan nälänhätiä.

Anonyymi kirjoitti:

Suurin osa eläimistä ei kerää. Ihminenkään ei kerännyt ennen maanviljelyksen keksimistä. Itse asiassa laaja valikoima eri lajeja ja keräämättömyys on varmempi tapa säilyä hengissä kuin erikoistua vain muutamaan kasvi- tai saalislajiin. Kun suppeaan valikoimaan iskee kato, seuraa massiivinen nälänhätä. Toki luonnossa tällainen erikoistuminen ja nälänhädät ovat yleisiä esimerkiksi myyräkantojen vaihteluina. Maanviljelyn myötä ihmisen varma ravinnonsaanti heikentyi kun valikoima supistui vain muutamaan lajiin, joiden säännölliset huonot sadot tai katovuodet sai aikaan nälänhätiä.

Lue lisää

Et sitten näe mitään hyötyä maanviljelyssä?

Anonyymi kirjoitti:

Suurin osa eläimistä ei kerää. Ihminenkään ei kerännyt ennen maanviljelyksen keksimistä. Itse asiassa laaja valikoima eri lajeja ja keräämättömyys on varmempi tapa säilyä hengissä kuin erikoistua vain muutamaan kasvi- tai saalislajiin. Kun suppeaan valikoimaan iskee kato, seuraa massiivinen nälänhätä. Toki luonnossa tällainen erikoistuminen ja nälänhädät ovat yleisiä esimerkiksi myyräkantojen vaihteluina. Maanviljelyn myötä ihmisen varma ravinnonsaanti heikentyi kun valikoima supistui vain muutamaan lajiin, joiden säännölliset huonot sadot tai katovuodet sai aikaan nälänhätiä.

Lue lisää

>>Järjestelmällinen maanviljely mahdollisti suuremman väestömäärän kuin metsästys ja keräily, sekä elintarvikkeiden ylijäämän, joka voitiin säilyttää talven varalle<<

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maanviljely

Anonyymi kirjoitti:

Et sitten näe mitään hyötyä maanviljelyssä?

En.

Anonyymi kirjoitti:

>>Järjestelmällinen maanviljely mahdollisti suuremman väestömäärän kuin metsästys ja keräily, sekä elintarvikkeiden ylijäämän, joka voitiin säilyttää talven varalle<<

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maanviljely

Lue lisää

Hunter–gatherers have less famine than agriculturalists

Here, we analyse famine frequency and severity in a large cross-cultural database, in order to explore relationships between subsistence and famine risk. This is the first study to report that, if we control for habitat quality, hunter–gatherers actually had significantly less—not more—famine than other subsistence modes.

https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC3917328/

Anonyymi kirjoitti:

En.

Et ole sitten kovin älykäs.

Anonyymi kirjoitti:

Et ole sitten kovin älykäs.

Yuval Noah Harari pitää maatalouden löytämistä yhtenä suurimmista katastrofeista ihmiskunnalle. Ilmeisesti hänkään ei ole älykäs?

Anonyymi kirjoitti:

Hunter–gatherers have less famine than agriculturalists

Here, we analyse famine frequency and severity in a large cross-cultural database, in order to explore relationships between subsistence and famine risk. This is the first study to report that, if we control for habitat quality, hunter–gatherers actually had significantly less—not more—famine than other subsistence modes.

https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC3917328/

Lue lisää

Niin, tuo tutkimus - lajiaan ensimmäinen - peilaa spekulatiivisesti ajassa taaksepäin sen sijaan, että kertoisi nykyisestä ajasta.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, tuo tutkimus - lajiaan ensimmäinen - peilaa spekulatiivisesti ajassa taaksepäin sen sijaan, että kertoisi nykyisestä ajasta.

Niin no, eihän tuohon vaadita mitään Einsteiniä kertomaan, että jos panostat kaiken vehnään ja toinen panostaa vaikkapa 70 erilaisen villin kasvilajin keräämiseen niin vehnän viljelijä kokee useammin nälänhätiä kun vehnälle tulee välttämättä katovuosia mutta tuolle 70 eri lajin repertuaarille ei tule koskaan täydellistä katovuotta.

Anonyymi kirjoitti:

Niin no, eihän tuohon vaadita mitään Einsteiniä kertomaan, että jos panostat kaiken vehnään ja toinen panostaa vaikkapa 70 erilaisen villin kasvilajin keräämiseen niin vehnän viljelijä kokee useammin nälänhätiä kun vehnälle tulee välttämättä katovuosia mutta tuolle 70 eri lajin repertuaarille ei tule koskaan täydellistä katovuotta.

Lue lisää

Maanviljelys yhteiskunta ei ole ikinä perustunut yhden lajikkeen viljelyyn tai pelkästään viljelyyn. Rinnalla on aina metsästys ja kalastus ja karjanhoito ja muitakin ammatteja on ollut rinnalla. Erikoistumista.

Anonyymi kirjoitti:

Maanviljelys yhteiskunta ei ole ikinä perustunut yhden lajikkeen viljelyyn tai pelkästään viljelyyn. Rinnalla on aina metsästys ja kalastus ja karjanhoito ja muitakin ammatteja on ollut rinnalla. Erikoistumista.

Lue lisää

"Rinnalla on aina metsästys ja kalastus ja karjanhoito ja muitakin ammatteja on ollut rinnalla."

Mutta väestönkasvun mahdollisti 2-3 viljalajia, jotka olivat herkkiä satovaihteluille ja kun katovuosia tuli niin tuo viljalla mahdollistettu liikaväestö kuoli nälkään.

Anonyymi kirjoitti:

"Rinnalla on aina metsästys ja kalastus ja karjanhoito ja muitakin ammatteja on ollut rinnalla."

Mutta väestönkasvun mahdollisti 2-3 viljalajia, jotka olivat herkkiä satovaihteluille ja kun katovuosia tuli niin tuo viljalla mahdollistettu liikaväestö kuoli nälkään.

Lue lisää

Nykyään harvemmin niin tapahtuu ja syynä ovat sodat, ei katovuodet.

Anonyymi kirjoitti:

Suurin osa eläimistä ei kerää. Ihminenkään ei kerännyt ennen maanviljelyksen keksimistä. Itse asiassa laaja valikoima eri lajeja ja keräämättömyys on varmempi tapa säilyä hengissä kuin erikoistua vain muutamaan kasvi- tai saalislajiin. Kun suppeaan valikoimaan iskee kato, seuraa massiivinen nälänhätä. Toki luonnossa tällainen erikoistuminen ja nälänhädät ovat yleisiä esimerkiksi myyräkantojen vaihteluina. Maanviljelyn myötä ihmisen varma ravinnonsaanti heikentyi kun valikoima supistui vain muutamaan lajiin, joiden säännölliset huonot sadot tai katovuodet sai aikaan nälänhätiä.

Lue lisää

Maanviljelyyn ajauduttiin kun väestö kasvoi niin suureksi, että metsästys ja keräily alkoi olla epävarma tapa elättää itsensä. Väestön kasvaessa keräilijä-metsästäjät "ylilaidunsivat" ympäristöään.

Maanviljelys toi mukanaan ravinnon yksipuolistumisen ja se näkyy arkeologien luulöydöissä: ihmisistä tuli hennompia ja heikompia. Yksi seuraus pohjoiseen siirtyneillä maanviljelijöillä oli, että he muuttuivat valkoihoisiksi. Ravinnossa oli paljon vähemmän D-vitamiinia kuin keräilijä-metsästäjillä. Lapsikuolleisuus oli korkeaa ja vaaleammilla lapsilla oli suurempi mahdollisuus välttää riisitauti ja heidän vastustuskykynsä oli muutenkin suuremman D-vitamiinin tuotannon ansiosta parempi. Näin meistä tuli valkoisia.

Siksipä Raamatun tarina siitä, miten tyhjään maailmaan paradiisista ajetut Aadam ja Eeva olisivat alkaneet maanviljelijäksi on täysin älytön. Tietenkin metsästys ja keräily olisi antanut varmemman elannon. Puhumattakaan siitä, että olisi ollut mahdotonta raivata pellot, kyntää, kylvää ja odottaa satoa kuolematta nälkään ensimmäistä satoa odotellessa.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyään harvemmin niin tapahtuu ja syynä ovat sodat, ei katovuodet.

Viimeinen katovuosista johtuva nälänhätä Euroopassa oli Suomessa 1860-luvulla. Suomalaiset olivat juuri saaneet autonomian ja pääsivät hoitamaan omat asiansa, mutta ryssivät homman ihan huolella. Siksi 1860-luvun nälkävuosista on pitkälle vaiettu historiassa. Oli liian noloa, että kun uljas Suomen kansa sai oman rahan ja oman hallinnon, niin 10% kansasta tapettiinkin hallinnollisten epäonnistumisten takia nälkään - sori siitä.

Anonyymi kirjoitti:

Maanviljelys yhteiskunta ei ole ikinä perustunut yhden lajikkeen viljelyyn tai pelkästään viljelyyn. Rinnalla on aina metsästys ja kalastus ja karjanhoito ja muitakin ammatteja on ollut rinnalla. Erikoistumista.

Lue lisää

Suomi oli 1860-luvulla riippuvainen rukiinviljelystä ja kun ruissato paljolti menetettiin parina vuonna peräkkäin seurasi autonomisen Suomen huonon hallinnon ja hitaan päätöksenteon avittamana nälänhätä, joka tappoi 8%-10% suomalaisista.

Nälkävuosista ymmärrettiin viljanviljelyn arvaamattomuus ja siirryttiin yksipuolisesti karjatalouteen. Vilja hankittiin ostamalla eli käytännössä vaihtamalla se voihin. Mutta kun 1. maailmansota alkoi ja Venäjä ajautui vallankumouksen takia kaaokseen, niin viljakauppa katkesi. Tuli taas pula ruuasta ja Suomi itsenäistyi, mutta ajautui pitkälti ruokapulan takia saman tien sisällissotaan, jossa ruumiita tuli sodan kestoon ja väestön kokoon verrattuna enemmän kuin missään eurooppalaisessa sisällissodassa.

Suomalaista osaamista!

Anonyymi kirjoitti:

Niin no, eihän tuohon vaadita mitään Einsteiniä kertomaan, että jos panostat kaiken vehnään ja toinen panostaa vaikkapa 70 erilaisen villin kasvilajin keräämiseen niin vehnän viljelijä kokee useammin nälänhätiä kun vehnälle tulee välttämättä katovuosia mutta tuolle 70 eri lajin repertuaarille ei tule koskaan täydellistä katovuotta.

Lue lisää

Tämän päivän einsteinit ovat päätyneet malliin, jossa koko maailman kaloreista maissista saadaan liki 20%, riisistä 16% ja vehdästä 15%. Eli yhteensä puolet.

Unelma 70 edes likimain yhtä tärkeästä viljelykasvista on kaukana.

Näin juuri! Kasvit oli valmiina odottamassa, että aurinko alkaisi paistamaan ja pölyttäjät ilmeistyisivät pölyttämään niiden kukkia.
Aamen.