Kirjalan kaava, mistä asukkaat? Kuka haluaa asua isojen varasto/ teollisuus rakennusten keskellä? Missä on viihtyisyys, viheralueet, luonto arvot? Taas
purettaisiin vanhoja rakennuksia pois uuden tieltä. Sammonkadun varrelta
Savon sammutinhuollon talo, jossa taisi olla aikoinaan jokin sähköliike ja sitten
yksi rakennus, jossa taisi olla Manun puuvene niminen firma. Miksi nämä talot
eivät saisi jäädä paikoilleen? Ei, ne pitää hävittää uuden tieltä pois, koska ne muistuttavat siitä vähäisestä teollisuudesta, jota on joskus ollut Kirjalassa.
Romu-Salmisen tontin talot eivät valmistuneet, koska asunnot eivät menneet
kaupaksi, eikö sen pitäisi olla selvä singaali siitä, miten ihmiset eivät ainakaan halua
asua, ei uutta kaavaa vaan kehiin. Missä ovat päättäjien luonto arvot Mikkelissä, kun
Ryssänkirkon mäelle on kaavoitettu kerrostalo tontti.
Länsi-Savon toimittajakin ihmettelee Mikkelin päättäjien kaavoitus vimmaa
16
281
Vastaukset
- Anonyymi00001
Sehän onkin jotakin kun länsisavon toimittajakin ihmettelee.
- Anonyymi00002
Niinpä, ihme että sai juttunsa läpi, tämähän oli jo ensin uutisen takana juttuna, tänään
lehdessä. Sopii kyllä ihmetellä tätä kaavoittamis vimmaa. Väestökato alueelle pitää
saada rakentaaa turhia asuntoja, joissa kukaan ei halua asua. Maan käytön tehokkuu&maksimaallinen voitto. Jooseppi Sajaniemen kadun talot (ent ESE:n kortteli)
talot tyhjillään.
Kun raha jyllää, katoavat järki ja ennen kaikkea luontoarvot. Grynderit, suunnittelijat
arkkitehdit, konsunlit suunnittelevat asuntoja, joita kukaan ei halua.
- Anonyymi00003
Kaavoittajalle pitää saada tekemistä. Ja sitten Mikalolle rakentamista. Täyttävät xamk:in opiskelijoilla nuo kerrostalot. Toisaalla tulee sitten tyhjiä asuntoja (purettaviksi), kun ei täällä opiskelijat lisäänny yhtään. päinvastoin.
- Anonyymi00004
Xamkin kadun toisella puolella. Linnavuorellen(ryssänkirkon mäelle) kaavoitettu
asuntoja opiskelijoille jo 2016. Mitenköhän kävisi
jos Xamkin loppuisi Mikkelistä ja miks ei loppuisi, kun eivät Mikkelin päättäjät ymmärtäneet
Aalto yliopiston tarpeellisuudesta. - Anonyymi00006
Anonyymi00004 kirjoitti:
Xamkin kadun toisella puolella. Linnavuorellen(ryssänkirkon mäelle) kaavoitettu
asuntoja opiskelijoille jo 2016. Mitenköhän kävisi
jos Xamkin loppuisi Mikkelistä ja miks ei loppuisi, kun eivät Mikkelin päättäjät ymmärtäneet
Aalto yliopiston tarpeellisuudesta.Kaikki loppu aikanaa.
- Anonyymi00007
Anonyymi00006 kirjoitti:
Kaikki loppu aikanaa.
Niin kuin tämä pallokin.
- Anonyymi00009
Anonyymi00004 kirjoitti:
Xamkin kadun toisella puolella. Linnavuorellen(ryssänkirkon mäelle) kaavoitettu
asuntoja opiskelijoille jo 2016. Mitenköhän kävisi
jos Xamkin loppuisi Mikkelistä ja miks ei loppuisi, kun eivät Mikkelin päättäjät ymmärtäneet
Aalto yliopiston tarpeellisuudesta.Onko koskaan mietitty, että kestääkö tuollaisen harjun maaperä rakentamisen?
Kuka Linnavuorella edes haluaa asua? Toisella puolella on synkkä ja pimeä harju
isoine kuusineen. Lyhyt matka Xamkiin. Lyhyt matka keskustaan suoraan Brahenkatua
alas. Xamkista olisi ollut suora väylä Aalto yliopistoon. Kai opiskelijat tarvii muutakin
kuin pelkästään kivan asunnon. Missäs haalarikansa nyt pitää bileitä, kun Las Palmas suljettiin? Vaikka muita palveluja on, niin kyllä kai ne työpaikat ovat ne kaiken A ja O. - Anonyymi00010
Xamkin opiskelijoita ei ole kuitenkaa sitä 400. Eläkeläiset haluavat asua lähellä keskussairaalaa. Lapsiperheet eivät halua asua epäviihtyisällä alueella, jossa on pikkuinen leikki paikka pihan yhdessä nurkassa. Vaikkakin iso lastentarha on vieressä, ei sinnekkään automaattisesti saa lastaan. Minne laitetaan asukkaiden autot, missä leikkipaikat, oleskelualueet, bussi yhetydet jätehuolto, alueen muu liikenne. Ikkunasta ei näe muualle kuin toiseen asuntoon. Alhaalla on ehkä parkkipaikka. Kirjalan kaava pitää joko hylätä kokonaan tai ainakin suunniteltujen talojen määrää pienentää. Tai sitten asuntojen kokoa pitä kasvattaa tuntuvasti. Lapsille omat huoneet, työtila aikuisillle etätyö mahdollisuudella.
- Anonyymi00014
Jokaisella kaupungilla Suomessa on niin sanottu maapoliittinen ohjelma, joka
Mikkelissä on vuodelta 2022.
LS 17.12 on mielipide palstalla vastaus Länsi-Savon toimittajan kirjoitukseen (15.12).
- Anonyymi00005
Nytkö siellä vasta aletaan muka ihmettelemään, kun on ylirakennettu jo vuosikausien ajan ja kaupungissa on todella paljon tyhjiä asuntoja.
- Anonyymi00008
Yksisttäinen toimittaja. Ylirakennettuhan on jo kauan ja tämä vouhotus keskusta
asumisen viehätyksestä, että kaikki muka haluavat asua keskustassa, kaikki haluavat
asua uudessa, vastavalmistuneessa asunnossa. Jos kaikki haluaisivat asua keskustassa
eivätkö nimenomaan silloin myös vanhat asunnot menisi kaupaksi? Eivät ESE:n korttelin talot enää sijaitse keskustassa ja miten se keskusta Mikkelissä edes määritellään?
Miten näissä uusissa nukkekoti asunnoissa voi edes viettää kunnon Joulua, aamu-tv:sä
kuusikauppias esitteli Joulu kuusia- "tämä sopii kerrostalo asuntoon, tämä omakotitaloon."
Miten ahtaassa, huonosti järjesteyssä keittiössä edes voi tehdä mitään Joulu ruokia, kinkus
paistamisesta puhumattakaan, kun mitän laskutilaakaan ei ole.
- Anonyymi00011
tärkeintä ois että raksa ukot sais nyt töitä.eisillä niin väliä onko rakentamisessa järkeä-
- Anonyymi00012
Työllistäähän se rakennusten purkaminenkin, jostain luin, että rakennusten purkajilla pitää ollla rakennusmiehen koulutus. Myös sähkö- ja putkihenkilöt ovat vailla töitä, jos saneerata
eikä rakenneta.
- Anonyymi00013
Ei tämä kylä ole kasvamassa. Jos tahdotaan ajaa asuntojen hinnat nollaan, niin sitten eikun vaan lisää tönöjä. Kohta menee sitten taloyhtiöitä konkurssiin kun ei pankit anna enää lainaa korjauksiin, koska talon hinta on 0€.
- Anonyymi00015
Asunnon myyjien kaikissa kiinteistöryhmissä on laskettava hintojaan, ei kukaan tässä
tilanteessa maksa yli 250 000 ja siinäkin on ainakin se 50 000 jo liikaa.
Talot, jotka eivät kerta kaikkiaan mene kaupaksi, niin nurin vaan! Paitsi vanhaa, ennen
vuotta 1940 rakennuttua rakennuskantaa pitäisi purkamisen sijaan suojella. Kaupunki voisi aivan hyvin lunastaa vuokratonteilla olevat talot ja laittaa ne matalaksi ja myydä tontit
voitolla. Mikkelin kaupunki laittaa rahaa haisemaan mitä typerimpiin tarkoituksiin, niin miksi
kaupunki ei voisi itse rakennuttaa hyviä taloja myytäväksi. - Anonyymi00016
Anonyymi00015 kirjoitti:
Asunnon myyjien kaikissa kiinteistöryhmissä on laskettava hintojaan, ei kukaan tässä
tilanteessa maksa yli 250 000 ja siinäkin on ainakin se 50 000 jo liikaa.
Talot, jotka eivät kerta kaikkiaan mene kaupaksi, niin nurin vaan! Paitsi vanhaa, ennen
vuotta 1940 rakennuttua rakennuskantaa pitäisi purkamisen sijaan suojella. Kaupunki voisi aivan hyvin lunastaa vuokratonteilla olevat talot ja laittaa ne matalaksi ja myydä tontit
voitolla. Mikkelin kaupunki laittaa rahaa haisemaan mitä typerimpiin tarkoituksiin, niin miksi
kaupunki ei voisi itse rakennuttaa hyviä taloja myytäväksi.Ja yksityisiltäkin voisi kaupunki ostaa jonkun kiinteistön, joka on ollut vuosia tyhjillään
ja pistää se matalaksi. Samalla tietysti menee jonkun mummola tai lapsuuden koti.
mutta näitä taloja myy pääsääntöisesti perikunta, niin saisivat ainakin omansa pois.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2644626Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1323003Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit442807Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?761761Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061624Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281503- 591370
- 951262
- 471139
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2121138