Luke korjaa pikkuhiljaa vääriä tutkimustuloksia hiilinieluista.

Metsillä on muitakin käyttötarkoituksia, kuin toimia suojelumetsinä

Tietenkin metsä on päästölähde silloin, kun metsä tuottaa luonnostaan hiilidioksidia, vaikka happea myös tuottaa.
Talvella metsät eivät sido grammaakaan hiilidioksidia, eivätkä tuota happea, eivätkö hiilidioksidiakaan, kun metsä ei talvella kasva, vaan on lepotilassa.

Tieteessä ei päästä absoluuttisiin totuuksiin. Luken laskemat arvot ovat parasta saatavissa olevaa tutkimustietoa asiasta.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Tieteessä ei päästä absoluuttisiin totuuksiin. Luken laskemat arvot ovat parasta saatavissa olevaa tutkimustietoa asiasta.

Kuinka monta miljoonaa euroa ilmastosakkoja olisi tullut maksamaan suomalaisille veronmaksajille , luken viherpoliittisten väärien laskelmien takia ? 💸

Meille esitetään puolueellisia laskelmia "kaikkitietävän tieteen" nimissä. Ja sitten syytetään "tiedevastaisuudesta" , jos niitä arvostellaan.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Tieteessä ei päästä absoluuttisiin totuuksiin. Luken laskemat arvot ovat parasta saatavissa olevaa tutkimustietoa asiasta.

Luken tutkijat ovat ilmastouskovia!
Pitäisi vaihtaa ruotsalaisiin!

Anonyymi00006 kirjoitti:

Luken tutkijat ovat ilmastouskovia!
Pitäisi vaihtaa ruotsalaisiin!

Laskelmissa näkyy viherpunakynä

Anonyymi00004 kirjoitti:

Tieteessä ei päästä absoluuttisiin totuuksiin. Luken laskemat arvot ovat parasta saatavissa olevaa tutkimustietoa asiasta.

Ne kaiken maailman dosentit ei oo lukenu MV-lehteä

Anonyymi00018 kirjoitti:

Ne kaiken maailman dosentit ei oo lukenu MV-lehteä

<< Ne kaiken maailman dosentit ei oo lukenu MV-lehteä >>

Ei varmasti.

Eikös MV-lehti ollut yksi niistä lähteistä, jossa selitettiin, että koronarokote tekisi magneettiseksi ?

Nii-in, eipä tuollaiseen sekoilulehteen kannata aikaansa uhrata. Luulitko sinä, että siellä kirjoitetaan jotain totta ?

Anonyymi00004 kirjoitti:

Tieteessä ei päästä absoluuttisiin totuuksiin. Luken laskemat arvot ovat parasta saatavissa olevaa tutkimustietoa asiasta.

Jos luken laskelmat ovat parasta tutkimustietoa niin ollaan pohjamudissa - joka todellakin ilmenee taloudessa kun noita luken valheisiin perustuvaa tietoa uskotaan.

Epätäydellistä laskentaa

"Luken mukaan päästö- ja nieluarvioihin sisältyy epävarmuuksia, jotka johtuvat mittaus- ja laskentatavasta sekä käytetyistä malleista. Menetelmien korjaaminen vastaamaan uusimpia tutkimustuloksia edellytti aiempien vuosien inventaaritulosten uudelleenlaskentaa"

Anonyymi00010 kirjoitti:

Epätäydellistä laskentaa

"Luken mukaan päästö- ja nieluarvioihin sisältyy epävarmuuksia, jotka johtuvat mittaus- ja laskentatavasta sekä käytetyistä malleista. Menetelmien korjaaminen vastaamaan uusimpia tutkimustuloksia edellytti aiempien vuosien inventaaritulosten uudelleenlaskentaa"

Lue lisää

Varmaankin yksittäisen metsänomistajan pähkäily youtubessa hakkuiden määrästä https://www.youtube.com/watch?v=FOz-FHIrcAI pisti luken tutkijat tonkimaan omia arkistoja että mitä on aikaisemmin kasvanut ja hakattu.
Puuston määrä kasvanut viimeiset 60 vuotta, hakkuumäärät kasvaneet samassa suhteessa mutta joka vuosi jäänyt säästöpuuta. Eli hakkuut olleet tasaisesti 3.5% kokonaispuuston määrästä.
Puuston kasvu nykyisellään hidastunut mutta se johtuu kasvaneesta suojelualue määristä. Rämettynyt hoitamaton suojelumetsä ei kasva vaan kitumalla pysyy hengissä odottamassa luonnon metsäpaloa ja sen aiheuttaa aukkoa metsään uudistuakseen.

Anonyymi00046 kirjoitti:

Varmaankin yksittäisen metsänomistajan pähkäily youtubessa hakkuiden määrästä https://www.youtube.com/watch?v=FOz-FHIrcAI pisti luken tutkijat tonkimaan omia arkistoja että mitä on aikaisemmin kasvanut ja hakattu.
Puuston määrä kasvanut viimeiset 60 vuotta, hakkuumäärät kasvaneet samassa suhteessa mutta joka vuosi jäänyt säästöpuuta. Eli hakkuut olleet tasaisesti 3.5% kokonaispuuston määrästä.
Puuston kasvu nykyisellään hidastunut mutta se johtuu kasvaneesta suojelualue määristä. Rämettynyt hoitamaton suojelumetsä ei kasva vaan kitumalla pysyy hengissä odottamassa luonnon metsäpaloa ja sen aiheuttaa aukkoa metsään uudistuakseen.

Lue lisää

<< Puuston kasvu nykyisellään hidastunut mutta se johtuu kasvaneesta suojelualue määristä. >>

Ja tämä siis vajakin omien luulottelujen mukaan ?

Sepä se kun kasvun hidastuminen ei johdukaan siitä.

Anonyymi00048 kirjoitti:

<< Puuston kasvu nykyisellään hidastunut mutta se johtuu kasvaneesta suojelualue määristä. >>

Ja tämä siis vajakin omien luulottelujen mukaan ?

Sepä se kun kasvun hidastuminen ei johdukaan siitä.

Lue lisää

hakasulku lainaaja!
Käy itse toteamassa suojelualueiden kasvu. Kuolutta ja kuolevaa puuta tuholaisten jäljiltä, ei valoa maanpintaan. Ainut pelastus on uusiutuminen, jos ei sitä tehdä metsänhoidollisesti, sen teke ukkonen tai uuno luonnonsuojelija makkaratulineen. Metsäpalon jäljiltä valo pääsee maahan ja koko alue uusiutuu ja lähtee rajun hiilen sidontaan aivan kuin avohakkuun jäljeltä.

Anonyymi00053 kirjoitti:

hakasulku lainaaja!
Käy itse toteamassa suojelualueiden kasvu. Kuolutta ja kuolevaa puuta tuholaisten jäljiltä, ei valoa maanpintaan. Ainut pelastus on uusiutuminen, jos ei sitä tehdä metsänhoidollisesti, sen teke ukkonen tai uuno luonnonsuojelija makkaratulineen. Metsäpalon jäljiltä valo pääsee maahan ja koko alue uusiutuu ja lähtee rajun hiilen sidontaan aivan kuin avohakkuun jäljeltä.

Lue lisää

<< hakasulku lainaaja!
Käy itse toteamassa suojelualueiden kasvu. >>

Ei kun kysyin todisteita. Metsäala nimittäin puhuu aivan eri asiasta, miksi Suomen metsien hiilinielu on vähentynyt kuin sinä. Siksi tarvitaan todisteet eikä mitään "must' kato tuntuu et' niinku mun miälest'". Sitä ei nyt kysytty.

"Ruotsissahan hakkuut vähenee, joten siellä nielut lisääntyy. Meillä mennään toiseen suuntaan."

Tässä tullaan taas siihen kysymykseen, että kumpi sitoo pitemmällä aikavälillä enemmän hiiltä: uusiutuva kasvava metsä vai vanha hakkaamaton metsä ?

Anonyymi00014 kirjoitti:

"Ruotsissahan hakkuut vähenee, joten siellä nielut lisääntyy. Meillä mennään toiseen suuntaan."

Tässä tullaan taas siihen kysymykseen, että kumpi sitoo pitemmällä aikavälillä enemmän hiiltä: uusiutuva kasvava metsä vai vanha hakkaamaton metsä ?

Lue lisää

<< Tässä tullaan taas siihen kysymykseen, että kumpi sitoo pitemmällä aikavälillä enemmän hiiltä: uusiutuva kasvava metsä vai vanha hakkaamaton metsä ? >>

Onko nuo ainoat vaihtoehdot ? Siis, että joko hakataan heti kun ensimmäiset rungot saavuttaa tukkipuun määritelmän tai sitten ei ikinä ? Niin, sepä voikin olla se eniten hiiltä sitova (ja jopa taloudellista tuottoa tuottava), että kasvatetaan järeäksi tukiksi ja sitten hakataan vain ne järeimmät pois ja istutetaan tilalle uusia taimia.

Eli arvioitiin punavihreästi reilusti alakanttiin, jolloin saatiin laskelmat näyttämään punaista

"Eli metsissä on enemmän biomassaa, kuin mitä aiemmin arvioitiin”

<< Luke vaihtelee malleja!
Onko tämä tiedettä? >>

On. Tiede tosiaan kehittyy koko ajan. Aina vaan otetaan tarkempi ja tarkempi laskentamalli, joka oskilloiden konvergoi lähemmäs oikeaa. Ei tuossa sinänsä ole mitään ihmeellistä.

Ja tosiaan, sopimuksessa käsittääkseni edellytettiin uusimman laskentatavan käyttämistä. Ehkä tuo edellinen ei ollut vielä riittävän hyvin koestettu, niin sitä jouduttiin hieman korjaamaan.

Sinänsä tilanne ei juuri muutu: Suomen metsät ovat menettäneet nieluaan aivan valtavasti viimeisinä vuosina. Se on oikeastaan se ja sama, ollaanko ihan pikkuisen miinuksella vai plussalla kun tilanteen pitäisi olla se, että oltaisiin nielun puolella oikein hemmetisti. Mutta mutta, väitän, että Suomen metsät saataisiin valtavasti suuremmaksi nieluksi, jos haluttaisiin. Istuttamista vaan (suon reuna-alueet ja mineraalimaat) ja lannoittamista päälle (mineraalimaat vaikka suoturpeella tai rehevöityneen vesistön niittojätteellä [nitraattilannoitus] ja soiden reuna-alueet mineraalilannoitteelle [esim. tuhka, betonijäte]. Tämän lisäksi hoidettaisiin esim. riukuuntuneet metsät kuntoon vaikka puoli pakolla, niin saataisiin kasvua aivan hervottomasti lisää. Tuo on tietysti vaan vähäarvoista työtä, jonka tuloset näkyy vasta vuosikymmenien päästä, niin ei sitä oikein haluta tehdä.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Eli arvioitiin punavihreästi reilusti alakanttiin, jolloin saatiin laskelmat näyttämään punaista

"Eli metsissä on enemmän biomassaa, kuin mitä aiemmin arvioitiin”

Lue lisää

<< Eli arvioitiin punavihreästi reilusti alakanttiin >>

Ei kun siinä käytettiin tieteellistä mallia. Siihen ei poliittiset näkemykset vaikuta.

Anonyymi00021 kirjoitti:

<< Luke vaihtelee malleja!
Onko tämä tiedettä? >>

On. Tiede tosiaan kehittyy koko ajan. Aina vaan otetaan tarkempi ja tarkempi laskentamalli, joka oskilloiden konvergoi lähemmäs oikeaa. Ei tuossa sinänsä ole mitään ihmeellistä.

Ja tosiaan, sopimuksessa käsittääkseni edellytettiin uusimman laskentatavan käyttämistä. Ehkä tuo edellinen ei ollut vielä riittävän hyvin koestettu, niin sitä jouduttiin hieman korjaamaan.

Sinänsä tilanne ei juuri muutu: Suomen metsät ovat menettäneet nieluaan aivan valtavasti viimeisinä vuosina. Se on oikeastaan se ja sama, ollaanko ihan pikkuisen miinuksella vai plussalla kun tilanteen pitäisi olla se, että oltaisiin nielun puolella oikein hemmetisti. Mutta mutta, väitän, että Suomen metsät saataisiin valtavasti suuremmaksi nieluksi, jos haluttaisiin. Istuttamista vaan (suon reuna-alueet ja mineraalimaat) ja lannoittamista päälle (mineraalimaat vaikka suoturpeella tai rehevöityneen vesistön niittojätteellä [nitraattilannoitus] ja soiden reuna-alueet mineraalilannoitteelle [esim. tuhka, betonijäte]. Tämän lisäksi hoidettaisiin esim. riukuuntuneet metsät kuntoon vaikka puoli pakolla, niin saataisiin kasvua aivan hervottomasti lisää. Tuo on tietysti vaan vähäarvoista työtä, jonka tuloset näkyy vasta vuosikymmenien päästä, niin ei sitä oikein haluta tehdä.

Lue lisää

"Suomen metsät ovat menettäneet nieluaan aivan valtavasti viimeisinä vuosina."
Oikeammin Suomen metsät on menettäneet pinta-alaa tuulivoimalle, datakeskuksille, asuntoalueille ja infran käyttöön. Uusia metsiä ei ole pakettipeltojen metsityksen jälkeen tullut, joka puolella nakerretaan metsistä muuhun käyttöön pinta-alaa. Ja asiaa ei edistä uudet luonnonsuojelualueet joissa ei ole metsänhoitoa.

Anonyymi00083 kirjoitti:

"Suomen metsät ovat menettäneet nieluaan aivan valtavasti viimeisinä vuosina."
Oikeammin Suomen metsät on menettäneet pinta-alaa tuulivoimalle, datakeskuksille, asuntoalueille ja infran käyttöön. Uusia metsiä ei ole pakettipeltojen metsityksen jälkeen tullut, joka puolella nakerretaan metsistä muuhun käyttöön pinta-alaa. Ja asiaa ei edistä uudet luonnonsuojelualueet joissa ei ole metsänhoitoa.

Lue lisää

<< "Suomen metsät ovat menettäneet nieluaan aivan valtavasti viimeisinä vuosina."
Oikeammin Suomen metsät on menettäneet pinta-alaa tuulivoimalle, datakeskuksille, asuntoalueille ja infran käyttöön. >>

Heh, kuinkas monta prosenttia metsäalasta Suomessa on viimeisten 5 vuoden aikana sinun lähteiden mukaan poistunut metsäkäytöstä ?

Aivan, määrä on aivan olematon siihen nähden, miten paljon sitä metsää oikeasti on. Se ei tosiaan ole syy. Muista: Ruotsissa on myös datakeskuksia ja tuulimyllyjä, mutta siellä ei nielu ole dropannut kuten Suomessa.

Jep, Suomen tilanne johtuu vaan siitä, että Suomessa kaadetaan enemmän - ja vieläpä kun Venäjän tuontipuu loppui, niin se joudutaan korvaamaan suomalaisella puulla.

<< Ruotsin hiilinielut kasvavat edelleen!
Siellä on ammattitaitoiset tutkijat. >>

Ei se tutkijoista riipu vaan siitä, että Ruotsissa hakataan vähemmän metsää.

Anonyymi00023 kirjoitti:

<< Ruotsin hiilinielut kasvavat edelleen!
Siellä on ammattitaitoiset tutkijat. >>

Ei se tutkijoista riipu vaan siitä, että Ruotsissa hakataan vähemmän metsää.

Lue lisää

Siellä kannattaa metsää säästää, kun se on hiilinielu. Tällöin siitä ei tarvitse maksaa ilmastosakkoja eu: lle

Anonyymi00026 kirjoitti:

Siellä kannattaa metsää säästää, kun se on hiilinielu. Tällöin siitä ei tarvitse maksaa ilmastosakkoja eu: lle

<< Siellä kannattaa metsää säästää, kun se on hiilinielu. >>

Niin siis metsästä tulee päästölähde, jos se hakataan. Jos ei hakata, siitä tulee nielu.

Jos siis Suomessa lakattaisiin hakkaamasta kokonaan, metsästä tulisi valtava hiilinielu käytännössä heti vuodessa. Se ei luonnollisestikaan ole mahdollista, niin kannattaisi yrittää vahvistaa kasvua, jolloin se nielupuoli voimistuu - vaikka toisesta päästä sitten hakattaisiinkin.

Anonyymi00023 kirjoitti:

<< Ruotsin hiilinielut kasvavat edelleen!
Siellä on ammattitaitoiset tutkijat. >>

Ei se tutkijoista riipu vaan siitä, että Ruotsissa hakataan vähemmän metsää.

Lue lisää

Suomenkin hiilinielu oli kunnossa silloin kun suomalaiset hakkauttivat ryssän metsiä eikä omia. Tietysti se globaali ilmastovaikutus taitaa olla ihan sama hakataanko ryssän metsiä meidän teollisuuden käyttöön vai omia.

Anonyymi00089 kirjoitti:

Suomenkin hiilinielu oli kunnossa silloin kun suomalaiset hakkauttivat ryssän metsiä eikä omia. Tietysti se globaali ilmastovaikutus taitaa olla ihan sama hakataanko ryssän metsiä meidän teollisuuden käyttöön vai omia.

Lue lisää

<< Suomenkin hiilinielu oli kunnossa silloin kun suomalaiset hakkauttivat ryssän metsiä eikä omia. >>

Jep, tuosta on kyse. Toki Suomessa hakattiin jo ennen sotaa enemmän ja enemmän - huolehtimatta vanhoista.

<< Tietysti se globaali ilmastovaikutus taitaa olla ihan sama hakataanko ryssän metsiä meidän teollisuuden käyttöön vai omia. >>

Niinpä.

Ehkä siinä haluttaisiin vähän kiillottaa omaa kilpeä vaan. Tietysti Suomessa taidetaan hivenen paremmin hoitaa vaikka sitä hakkuuta kuin Venäjällä.

Anonyymi00098 kirjoitti:

<< Suomenkin hiilinielu oli kunnossa silloin kun suomalaiset hakkauttivat ryssän metsiä eikä omia. >>

Jep, tuosta on kyse. Toki Suomessa hakattiin jo ennen sotaa enemmän ja enemmän - huolehtimatta vanhoista.

<< Tietysti se globaali ilmastovaikutus taitaa olla ihan sama hakataanko ryssän metsiä meidän teollisuuden käyttöön vai omia. >>

Niinpä.

Ehkä siinä haluttaisiin vähän kiillottaa omaa kilpeä vaan. Tietysti Suomessa taidetaan hivenen paremmin hoitaa vaikka sitä hakkuuta kuin Venäjällä.

Lue lisää

Kiina parturoi siperiaa kihtyvään tahtii, osta sellu ja paperitehdas koneistoja suomesta.
Hyvin huomaa nettivideoiden kommenteista kun ryzzät marisee puunkaadoista.
Mutta putte tarvii rahaa sotimiseen, siksi muutamalla dollarilla hehtaari siperiaa myydään kiinalle.

Anonyymi00119 kirjoitti:

Kiina parturoi siperiaa kihtyvään tahtii, osta sellu ja paperitehdas koneistoja suomesta.
Hyvin huomaa nettivideoiden kommenteista kun ryzzät marisee puunkaadoista.
Mutta putte tarvii rahaa sotimiseen, siksi muutamalla dollarilla hehtaari siperiaa myydään kiinalle.

Lue lisää

<< Kiina parturoi siperiaa kihtyvään tahtii >>

Kiina on tosiaan vähän kaksijakoinen valtio: toisaalta se sitten myöntää auliisti, että ilmastonmuutoksesta on heille hyvin paljon haittaa. Se pyrkii jarruttamaan sitä melkoisen voimallisestikin. Nytkin se istuttaa aivan hulvattomia määriä puita (toivottavasti jotenkin järkevästi, ettei 90 % taimista kuole parissa vuodessa) ja satsaa aurinkopaneeleihin, sähköautoihin jne. vihreään teknologiaan.

Tietysti tarvekin on valtava, joten Kiina sitten syö myös tavoitteitaan vastaan olevia metsiä tms.

Anonyymi00030 kirjoitti:

<< Siellä kannattaa metsää säästää, kun se on hiilinielu. >>

Niin siis metsästä tulee päästölähde, jos se hakataan. Jos ei hakata, siitä tulee nielu.

Jos siis Suomessa lakattaisiin hakkaamasta kokonaan, metsästä tulisi valtava hiilinielu käytännössä heti vuodessa. Se ei luonnollisestikaan ole mahdollista, niin kannattaisi yrittää vahvistaa kasvua, jolloin se nielupuoli voimistuu - vaikka toisesta päästä sitten hakattaisiinkin.

Lue lisää

"<< Siellä kannattaa metsää säästää, kun se on hiilinielu. >>

Niin siis metsästä tulee päästölähde, jos se hakataan. Jos ei hakata, siitä tulee nielu."

Kun puu alkaa lahoamaan, siitä tulee päästölähde.

Anonyymi00144 kirjoitti:

"<< Siellä kannattaa metsää säästää, kun se on hiilinielu. >>

Niin siis metsästä tulee päästölähde, jos se hakataan. Jos ei hakata, siitä tulee nielu."

Kun puu alkaa lahoamaan, siitä tulee päästölähde.

Lue lisää

<< "<< Siellä kannattaa metsää säästää, kun se on hiilinielu. >>
Niin siis metsästä tulee päästölähde, jos se hakataan. Jos ei hakata, siitä tulee nielu."
Kun puu alkaa lahoamaan, siitä tulee päästölähde. >>

Se juuri: hakkuutähteet alkaa lahota. Siksi hakatusta metsästä tulee päästölähde.

Samoin karikkeen nettomäärä alkaa vähetä: sekin lahoaa hiilidioksidiksi.

<< Jos Suomen maatalous on päästölähde, niin missä maassa voisi tuottaa ruokaa Suomelle päästöttömästi? >>

Tai miten tuotantotapaa voitaisiin Suomessa muuttaa, että päästöt vähintäänkin pienenisi.

Anonyymi00024 kirjoitti:

<< Jos Suomen maatalous on päästölähde, niin missä maassa voisi tuottaa ruokaa Suomelle päästöttömästi? >>

Tai miten tuotantotapaa voitaisiin Suomessa muuttaa, että päästöt vähintäänkin pienenisi.

Lue lisää

Pitää siirtyä pelkkään kaalin viljelyyn

Anonyymi00027 kirjoitti:

Pitää siirtyä pelkkään kaalin viljelyyn

<< Pitää siirtyä pelkkään kaalin viljelyyn >>

Heh, se ainakin tuota metaania lisää.

Mutta mutta, kyllä tuossa on totuuden siemen, että voidaan tarkastella sitä viljelemisen prosessia. Sitä on muutettu historian saatossa aivan valtavasti. Ei se ole mikään monoliitti, johon ei saa koskea.

Anonyymi00029 kirjoitti:

<< Pitää siirtyä pelkkään kaalin viljelyyn >>

Heh, se ainakin tuota metaania lisää.

Mutta mutta, kyllä tuossa on totuuden siemen, että voidaan tarkastella sitä viljelemisen prosessia. Sitä on muutettu historian saatossa aivan valtavasti. Ei se ole mikään monoliitti, johon ei saa koskea.

Lue lisää

" Ei se ole mikään monoliitti, johon ei saa koskea"

Viljelyssä kehitetään jatkuvasti uusia lajikkeita esim. geenimuuntelun avulla. Kehitys ei ole pysähtynyt

Anonyymi00033 kirjoitti:

" Ei se ole mikään monoliitti, johon ei saa koskea"

Viljelyssä kehitetään jatkuvasti uusia lajikkeita esim. geenimuuntelun avulla. Kehitys ei ole pysähtynyt

<< " Ei se ole mikään monoliitti, johon ei saa koskea"
Viljelyssä kehitetään jatkuvasti uusia lajikkeita esim. geenimuuntelun avulla. Kehitys ei ole pysähtynyt >>

Juu, mutta siis myös maankäyttöä voidaan kehittää.

Miten sitten kävisi haittaverojen jos joku asia olisi päästötön tai jopa negatiivinen? Suomi on maailman suurin ja ainoa päästölähde ja asukkaat riistoporvareita rasisteja joilla pääosa orjakaupassa ja kolonialismissa. Kyllä meidän ja meidän tulevien lastenkin kuuluu syystäkin tämä vääryys tänne syntymisestä korvata maailmankaikkeudelle. Viedään vielä hengitysilmaa ja auringonvaloa muilta.

Anonyymi00057 kirjoitti:

Miten sitten kävisi haittaverojen jos joku asia olisi päästötön tai jopa negatiivinen? Suomi on maailman suurin ja ainoa päästölähde ja asukkaat riistoporvareita rasisteja joilla pääosa orjakaupassa ja kolonialismissa. Kyllä meidän ja meidän tulevien lastenkin kuuluu syystäkin tämä vääryys tänne syntymisestä korvata maailmankaikkeudelle. Viedään vielä hengitysilmaa ja auringonvaloa muilta.

Lue lisää

<< Suomi on maailman suurin ja ainoa päästölähde >>

Voooi, onko persureikävajakki loukkaantunut nyt, että olemme muiden joukossa päästäjiä ?

Voi voi sentään. Ihmisistä on tullut ammattiloukkaantujia. Sinäkin vingut kuin mikäkin vajakki.

Anonyymi00041 kirjoitti:

<< " Ei se ole mikään monoliitti, johon ei saa koskea"
Viljelyssä kehitetään jatkuvasti uusia lajikkeita esim. geenimuuntelun avulla. Kehitys ei ole pysähtynyt >>

Juu, mutta siis myös maankäyttöä voidaan kehittää.

Lue lisää

Viljely on muuttunut viime vuosikymmenissä paljon, siirrytty suorakylvöön ja aluskasvillisuuteen typensitojineen. Eli kyntö ja muokkaukset on jäänyt työvaiheena pois. Pellot ei alttiina valumille koska ne talvehtivat kyntämättöminä ja päällä sitojakasvit. Oleellisena on tullut torjunta-aine kierto 3 - 6 vuoden välein, jolla tuhotaan kasvava rikkakasvusto määrä pois. Sitä haittaa taas aiheeton vastustus glyfosaatin käytölle joka on ainut toimiva vaihtoehto mahdollistaman tuottavan suorakylvötavan jatkuvuuden.

Anonyymi00120 kirjoitti:

Viljely on muuttunut viime vuosikymmenissä paljon, siirrytty suorakylvöön ja aluskasvillisuuteen typensitojineen. Eli kyntö ja muokkaukset on jäänyt työvaiheena pois. Pellot ei alttiina valumille koska ne talvehtivat kyntämättöminä ja päällä sitojakasvit. Oleellisena on tullut torjunta-aine kierto 3 - 6 vuoden välein, jolla tuhotaan kasvava rikkakasvusto määrä pois. Sitä haittaa taas aiheeton vastustus glyfosaatin käytölle joka on ainut toimiva vaihtoehto mahdollistaman tuottavan suorakylvötavan jatkuvuuden.

Lue lisää

<< Viljely on muuttunut viime vuosikymmenissä paljon, siirrytty suorakylvöön ja aluskasvillisuuteen typensitojineen. Eli kyntö ja muokkaukset on jäänyt työvaiheena pois. Pellot ei alttiina valumille koska ne talvehtivat kyntämättöminä ja päällä sitojakasvit. >>

Juu, onhan tuo muuttunutkin aivan älyttömästi jo. Eipä tosiaan enää näe mustia kyntöpeltoja missään talvella. Siinä on kyllä käytetty viisautta. Toki on oltu tyhmiä asian suhteen aivan älyttömän kauan ennen tuota.

<< Oleellisena on tullut torjunta-aine kierto 3 - 6 vuoden välein, jolla tuhotaan kasvava rikkakasvusto määrä pois. Sitä haittaa taas aiheeton vastustus glyfosaatin käytölle joka on ainut toimiva vaihtoehto mahdollistaman tuottavan suorakylvötavan jatkuvuuden. >>

Tuokin on totta. Tuo Round-Uphan on nostanut hehtaarisatoja aivan älyttömästi (varsinkin LD-maissa). Taitaa olla niin, että ilman tuota viljelymaiden tuotto ei riittäisi enää koko pallon ihmisille.

"Niistä mitattaisiin taivaalle kohoavan ja maan pinnalle laskeutuvan hiilidioksidin määrää."

Ei se ihan noin pelaa. Jos tuollainen mittaus olisi järkevä, se olisi varmasti jo teteutettu, mutta kun se hiikidioksiidi ei kohoile ja laskeudu mihinkään. Ilmavirtaukset (tuulet) pitävät huolen siitä, että sitä on ilmakehässä melko tasaisesti.

Anonyymi00028 kirjoitti:

"Niistä mitattaisiin taivaalle kohoavan ja maan pinnalle laskeutuvan hiilidioksidin määrää."

Ei se ihan noin pelaa. Jos tuollainen mittaus olisi järkevä, se olisi varmasti jo teteutettu, mutta kun se hiikidioksiidi ei kohoile ja laskeudu mihinkään. Ilmavirtaukset (tuulet) pitävät huolen siitä, että sitä on ilmakehässä melko tasaisesti.

Lue lisää

Niin tai näin, laskelmat joita ei voi kokeellisesti todentaa ovat vain laskelmia. Yhtälöiden sekaan on pitänyt ujuttaa hihavakio jonka arvo määrää laskennallisen hiilitaseen.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Niin tai näin, laskelmat joita ei voi kokeellisesti todentaa ovat vain laskelmia. Yhtälöiden sekaan on pitänyt ujuttaa hihavakio jonka arvo määrää laskennallisen hiilitaseen.

Lue lisää

<< Niin tai näin, laskelmat joita ei voi kokeellisesti todentaa ovat vain laskelmia. >>

Kaikki perustuu matemaattiseen logiikkaan. Kaikki on siis "vain" malleja.

<< Yhtälöiden sekaan on pitänyt ujuttaa hihavakio jonka arvo määrää laskennallisen hiilitaseen. >>

Ei. Kaikki perustuu loogisiin ja esitettyihin perusteisiin. Ei niihin mitään ujuteta.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Niin tai näin, laskelmat joita ei voi kokeellisesti todentaa ovat vain laskelmia. Yhtälöiden sekaan on pitänyt ujuttaa hihavakio jonka arvo määrää laskennallisen hiilitaseen.

Lue lisää

Sama asia on vesistömalleissa, eli fosforin arvioidussa kulkeutumisessa. On yksi malli, jota seurataan kuin piru raamattua. Esim. ympäristössäni virtavedet loistaa kirkuvan punaisena mallissa fosforista. Mutta todellisuudessa ne ovat nykyään vähäfosforisia. Mutta mallissa on vanhaa tietoa jota ei ole päivitetty nykykäytäntöihin.
Todellisia mittauksia ei edes haluta tehdä vaikka olen kysellyt asiasta. Maalataan maankäyttösektoria pahikseksi ihan vain vanhasta muistista vanhan mallin voimalla.

Koko ympäristötoimi tarvitsee rajun uudistuksen. Vanhaa maastokelvotonta kääkkää. Työt tekee alihankinta yhtiöt kovalla rahalla. Ja ne alihankkijat ovat saanet lähistöllä jopa vesivirtaamatkin nousemaan ylämäkeen päin kartoissaan.

Anonyymi00050 kirjoitti:

Sama asia on vesistömalleissa, eli fosforin arvioidussa kulkeutumisessa. On yksi malli, jota seurataan kuin piru raamattua. Esim. ympäristössäni virtavedet loistaa kirkuvan punaisena mallissa fosforista. Mutta todellisuudessa ne ovat nykyään vähäfosforisia. Mutta mallissa on vanhaa tietoa jota ei ole päivitetty nykykäytäntöihin.
Todellisia mittauksia ei edes haluta tehdä vaikka olen kysellyt asiasta. Maalataan maankäyttösektoria pahikseksi ihan vain vanhasta muistista vanhan mallin voimalla.

Koko ympäristötoimi tarvitsee rajun uudistuksen. Vanhaa maastokelvotonta kääkkää. Työt tekee alihankinta yhtiöt kovalla rahalla. Ja ne alihankkijat ovat saanet lähistöllä jopa vesivirtaamatkin nousemaan ylämäkeen päin kartoissaan.

Lue lisää

<< Esim. ympäristössäni virtavedet loistaa kirkuvan punaisena mallissa fosforista. Mutta todellisuudessa ne ovat nykyään vähäfosforisia. >>

Mistä tiedät ?

Mittaatko fosfaattipitoisuuden päivittäin tms. ?

Anonyymi00040 kirjoitti:

<< Niin tai näin, laskelmat joita ei voi kokeellisesti todentaa ovat vain laskelmia. >>

Kaikki perustuu matemaattiseen logiikkaan. Kaikki on siis "vain" malleja.

<< Yhtälöiden sekaan on pitänyt ujuttaa hihavakio jonka arvo määrää laskennallisen hiilitaseen. >>

Ei. Kaikki perustuu loogisiin ja esitettyihin perusteisiin. Ei niihin mitään ujuteta.

Lue lisää

Ujutetaan tai ei, niin ilmeisesti virheitä on ujuttunut.

Kovin valmiita mallit eivät näytä olleen jos niitä joudutaan näin merkittävästi päivittämään vielä siinä vaiheessa kun ne ovat jo käytössä, eivätkä vain beta testauksessa.

Anonyymi00051 kirjoitti:

<< Esim. ympäristössäni virtavedet loistaa kirkuvan punaisena mallissa fosforista. Mutta todellisuudessa ne ovat nykyään vähäfosforisia. >>

Mistä tiedät ?

Mittaatko fosfaattipitoisuuden päivittäin tms. ?

Lue lisää

Tekevätkö mallintajat päivittäin fosfaattipitoisuuden tarkastusmittauksia, mallien tarkentamiseksi? Taitaa olla aika hiljaista silläkin sektorilla, pitäsi oikein maastoon mennä.

Anonyymi00086 kirjoitti:

Ujutetaan tai ei, niin ilmeisesti virheitä on ujuttunut.

Kovin valmiita mallit eivät näytä olleen jos niitä joudutaan näin merkittävästi päivittämään vielä siinä vaiheessa kun ne ovat jo käytössä, eivätkä vain beta testauksessa.

Lue lisää

<< Ujutetaan tai ei, niin ilmeisesti virheitä on ujuttunut. >>

Kyllä vaan: jokaisessa mallissa ja jokaisessa mittauksessa on virherajansa.

<< Kovin valmiita mallit eivät näytä olleen jos niitä joudutaan näin merkittävästi päivittämään vielä siinä vaiheessa kun ne ovat jo käytössä, eivätkä vain beta testauksessa. >>

Juu, käytännössä jokaista mallia justeerataan kun tulee lisää tietoa. Tämähän on aivan normaalia tieteessä.

Etkö tiennyt tuotakaan ?

Anonyymi00087 kirjoitti:

Tekevätkö mallintajat päivittäin fosfaattipitoisuuden tarkastusmittauksia, mallien tarkentamiseksi? Taitaa olla aika hiljaista silläkin sektorilla, pitäsi oikein maastoon mennä.

Lue lisää

<< Tekevätkö mallintajat päivittäin fosfaattipitoisuuden tarkastusmittauksia, mallien tarkentamiseksi? >>

Tietenkin tekee.

Mutta mutta, nyt ei ollutkaan kyse siitä vaan sinun väitteestäsi, että tietäisit muka, että "Esim. ympäristössäni virtavedet loistaa kirkuvan punaisena mallissa fosforista. Mutta todellisuudessa ne ovat nykyään vähäfosforisia.". Niin, mistä sinä sen tietäisit, vitun vajakki.

Pelkkää luulottelua tuo on.

Anonyymi00092 kirjoitti:

<< Ujutetaan tai ei, niin ilmeisesti virheitä on ujuttunut. >>

Kyllä vaan: jokaisessa mallissa ja jokaisessa mittauksessa on virherajansa.

<< Kovin valmiita mallit eivät näytä olleen jos niitä joudutaan näin merkittävästi päivittämään vielä siinä vaiheessa kun ne ovat jo käytössä, eivätkä vain beta testauksessa. >>

Juu, käytännössä jokaista mallia justeerataan kun tulee lisää tietoa. Tämähän on aivan normaalia tieteessä.

Etkö tiennyt tuotakaan ?

Lue lisää

Totta kai tiede korjaa itseään. Mutta tiedettä käyttäessä maksuperusteena, pitäisi olla joku käsitys siitä, onko käytössä oleva laskentamalli jo riittävän tarkka siihen, että sitä voidaan käyttää maksuperusteena.

Esimerkiksi sähkön mittaus perustuu tieteelliseen tarkkuuteen ja tieteellisellä tarkkuudella tehtyyn sähkömittariin. Tuon mittaustulokseen perustuu sähkölasku ja lukuun ottamatta harvinaisia tapauksia, joissa mittari on aidosti rikki, niin asiakas voi luottaa siihen, että tiede sähkömittarin mittaustekniikan takana on riittävä siihen, että laskun voi maksaa e-laskuna suuremmin sitä epäilemättä.

Osaatko antaa virhemarginaalin tuollaisella Luke-mittarille vs sähkömittarille? Niin olisimme edes kärryillä puhutko asiaa. Sähkön mittauksen tarkkuus on tyypillisesti yli 99%

Anonyymi00100 kirjoitti:

Totta kai tiede korjaa itseään. Mutta tiedettä käyttäessä maksuperusteena, pitäisi olla joku käsitys siitä, onko käytössä oleva laskentamalli jo riittävän tarkka siihen, että sitä voidaan käyttää maksuperusteena.

Esimerkiksi sähkön mittaus perustuu tieteelliseen tarkkuuteen ja tieteellisellä tarkkuudella tehtyyn sähkömittariin. Tuon mittaustulokseen perustuu sähkölasku ja lukuun ottamatta harvinaisia tapauksia, joissa mittari on aidosti rikki, niin asiakas voi luottaa siihen, että tiede sähkömittarin mittaustekniikan takana on riittävä siihen, että laskun voi maksaa e-laskuna suuremmin sitä epäilemättä.

Osaatko antaa virhemarginaalin tuollaisella Luke-mittarille vs sähkömittarille? Niin olisimme edes kärryillä puhutko asiaa. Sähkön mittauksen tarkkuus on tyypillisesti yli 99%

Lue lisää

<< Totta kai tiede korjaa itseään. Mutta tiedettä käyttäessä maksuperusteena, pitäisi olla joku käsitys siitä, onko käytössä oleva laskentamalli jo riittävän tarkka siihen, että sitä voidaan käyttää maksuperusteena. >>

Tarkkuus voi kasvaa kuitenkin koko ajan.

Nyt näköjään tajuat sentään sen suuren askelen, joka sinulta on aiemmin jäänyt ottamatta. Kehityt siis vauhdilla. Tuo putoamiskiihtyvyyteen antamani vastausko avasi asian niin, että nyt tajuat, miten idiootti vielä jokunen päivä sitten olit ?

<< Osaatko antaa virhemarginaalin tuollaisella Luke-mittarille vs sähkömittarille? >>

En jaksa kaivaa. Kyse on kuitenkin tieteellisestä menetelmästä, joten sillä on virherajat. Sähköön vaikuttaa hyvin vähän asioita, joten se on helppo mitata, mutta sitten asiat, joihin vaikuttaa suuri joukko asioita, on vaikeampi mitata. Ei sille mitään voi. Sitten on vaan pakko elää sen epävarmemman mittaustavan perusteella.

Anonyymi00051 kirjoitti:

<< Esim. ympäristössäni virtavedet loistaa kirkuvan punaisena mallissa fosforista. Mutta todellisuudessa ne ovat nykyään vähäfosforisia. >>

Mistä tiedät ?

Mittaatko fosfaattipitoisuuden päivittäin tms. ?

Lue lisää

Fosforin käyttö peltohehtaarille on laskenut, viljavuustutkimukset näyttää fosforitasojen laskun pellon kasvukerroksessa. Suorakylvö ja sitojakasvit vähentää valumia vesistöihin.
Alueella ei ole mitään eläimiä enää, vain yksi 4 hevosen talli.
Kaiken huippuna on ihan lähilammella tehty, viljavuus tutkimuksella pohjaliete fosforitonta ja muutenkin täysin kasvuun kelpaamatonta. Tuohon lampeen tulee 600 kasvinviljelyhehtaarin vedet. Lammessa ei kesällä ole mitään levää tai kasvustoa joka viittaisi ravinteisiin. Tämän vesistöosan kohdalla ei ole tehty koskaan minkäänlaista tutkimusta ravinnevalumista. Vuoden kuokka ja kirves malli määrittää jos on viljeltyä maapinta-alaa vesistöalueen yhteydessä, siinä on silloin ISOT fosforipäästöt.
Sillä mallilla voisi pyyhkiä pers:tä, mutta kun se on tietokoneella ei se pyyhi, kukaan ei ole mallia päivittänyt tilanteen muuttuessa.

Anonyymi00133 kirjoitti:

Fosforin käyttö peltohehtaarille on laskenut, viljavuustutkimukset näyttää fosforitasojen laskun pellon kasvukerroksessa. Suorakylvö ja sitojakasvit vähentää valumia vesistöihin.
Alueella ei ole mitään eläimiä enää, vain yksi 4 hevosen talli.
Kaiken huippuna on ihan lähilammella tehty, viljavuus tutkimuksella pohjaliete fosforitonta ja muutenkin täysin kasvuun kelpaamatonta. Tuohon lampeen tulee 600 kasvinviljelyhehtaarin vedet. Lammessa ei kesällä ole mitään levää tai kasvustoa joka viittaisi ravinteisiin. Tämän vesistöosan kohdalla ei ole tehty koskaan minkäänlaista tutkimusta ravinnevalumista. Vuoden kuokka ja kirves malli määrittää jos on viljeltyä maapinta-alaa vesistöalueen yhteydessä, siinä on silloin ISOT fosforipäästöt.
Sillä mallilla voisi pyyhkiä pers:tä, mutta kun se on tietokoneella ei se pyyhi, kukaan ei ole mallia päivittänyt tilanteen muuttuessa.

Lue lisää

<< Vuoden kuokka ja kirves malli määrittää jos on viljeltyä maapinta-alaa vesistöalueen yhteydessä, siinä on silloin ISOT fosforipäästöt. >>

Siis kaikilla noilla parametreillä, että viljelyä on niukennettu fosforin osalta ja eläintilat ovat hävinneet ?

[Virtavesissä voi olla esim. sateella varsin korkeitakin lukemia, mutta ne tosiaan voivat mennä virran mukana alemmas vesistöön. Tätäkin virhettä on jopa käytetty hyödyksi: mitataan sateettomana aikana, että "tulee tosi vähän rehevöittäviä ioneja" tai vaikka humusta, mutta sitten sateella tilanne on aivan toinen.]

En tietenkään tunne nimenomaista tapausta, mutta eipä niitä huuhtoutumia nollaksikaan ole saatu yleisesti (eikä varsinkaan negatiivisiksi, kuten vihjaat).

<< Lammessa ei kesällä ole mitään levää tai kasvustoa joka viittaisi ravinteisiin. >>

Mikä sen pH on ?

[Jossain se fosfaatti kuitenkin on. Se ei häviä, simsala bim.]

Teheranissa on 15 miljoonaa asukasta pienellä alueella ja nyt sieltä on vesi loppumassa. Evakuointeja jo suoritetaan. Jakartassa on väkeä ainakin tuplat ja kaupunki on vajoamassa mereen.

Suomesta löytyi aiemmin tuntematon hiilinielu – Näitä hiilivarastoja on maa täynnä, ja ne voivat olla merkittäviä. Suomen järvien hiilinielun ja hiilivaraston kokoa ei tunnettu edes kovin karkealla tasolla vielä vähän aikaa sitten.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/a/0a59012b-8b00-477d-9aad-1c0c51118160

<< Luke-tutkijat tekevät tietysti tutkimusta joka myy. >>

Eikä tee.

<< Jotakin negatiivista ilmastomuutokseen liittyvää ja apuraha tulee kuin manulle illallinen. >>

Mistä sellainen raha oikein tulee ?

Ja miksi sinä et ole hyödyntänyt tuollaista ilmaista rahaa ?

Niin, tuollaiset rahat on tietysti denialistin mielikuvitusta.

<< On se aika metkaa, että tutkimus on sillä tasolla, että maksujen perusteeksi asetettu hiilinielun laskeminen on mielipidekysymys. >>

Mihin tuossa vaikuttaisi mielipide ?

<< Parametrejä sinne tänne säätelemällä saadaan tulos mitä haetaan. >>

Koko ajan lähemmäs oikeaa.

<< Välillä haetaan asiaa erityisen vihreiden silmälasien läpi ja välillä tosi tummien. >>

Lakkaa nyt sekoilemasta, vajakkiparka.

Anonyymi00047 kirjoitti:

<< On se aika metkaa, että tutkimus on sillä tasolla, että maksujen perusteeksi asetettu hiilinielun laskeminen on mielipidekysymys. >>

Mihin tuossa vaikuttaisi mielipide ?

<< Parametrejä sinne tänne säätelemällä saadaan tulos mitä haetaan. >>

Koko ajan lähemmäs oikeaa.

<< Välillä haetaan asiaa erityisen vihreiden silmälasien läpi ja välillä tosi tummien. >>

Lakkaa nyt sekoilemasta, vajakkiparka.

Lue lisää

Parametrit pitää olla oikein eikä about jos/kun esitetään tieteelliseen tutkimukseen perustuva kanta. Varsinkin matemaattis-luonnontieteellisen, kansantalouteen merkittävästi vaikuttavan tutkimuksen ollen kyseessä.

Anonyymi00075 kirjoitti:

Parametrit pitää olla oikein eikä about jos/kun esitetään tieteelliseen tutkimukseen perustuva kanta. Varsinkin matemaattis-luonnontieteellisen, kansantalouteen merkittävästi vaikuttavan tutkimuksen ollen kyseessä.

Lue lisää

<< Parametrit pitää olla oikein eikä about jos/kun esitetään tieteelliseen tutkimukseen perustuva kanta. >>

Tieteessäkään ei osata laskea kuin arvio. Se ei tule olemaan varmaan koskaan mikään absoluuttinen arvo.

Etkö tätä tajunnut ?

Ja nyt vaan säädetään, tosiaan, niitä parametrejä niin, että se vastaa todellisuutta mahdollisimman hyvin. Nuo laskut siis konvergoi lähemmäs absoluuttista arvoa.

Anonyymi00079 kirjoitti:

<< Parametrit pitää olla oikein eikä about jos/kun esitetään tieteelliseen tutkimukseen perustuva kanta. >>

Tieteessäkään ei osata laskea kuin arvio. Se ei tule olemaan varmaan koskaan mikään absoluuttinen arvo.

Etkö tätä tajunnut ?

Ja nyt vaan säädetään, tosiaan, niitä parametrejä niin, että se vastaa todellisuutta mahdollisimman hyvin. Nuo laskut siis konvergoi lähemmäs absoluuttista arvoa.

Lue lisää

Parametrit täytyy tietää riittävällä tarkkuudella. Esim kun kappale putoaa vapaasti maan vetovoiman vaikutuksesta, sen nopeus kasvaa kiihtyvyyden vuoksi, joka on maan pinnalla noin 9,81 m/s2. Tämä tarkkuus riittää useimpien rakenteiden lujuuslaskentaan muttei avaruusrakettien suunnitteluun.

Samaa periaatetta pitäisi soveltaa hiilitaselaskentaan. Ei ole häpeä tunnustaa ettei riittävää tietämystä vielä ole mutta asiaa tutkitaan tieteellisellä menetelmällä. Muu, paitsi tiedeyhteisön jäsenenä, horjuttaa Luken luottamusta virkavastuullisena toimijana.

Anonyymi00081 kirjoitti:

Parametrit täytyy tietää riittävällä tarkkuudella. Esim kun kappale putoaa vapaasti maan vetovoiman vaikutuksesta, sen nopeus kasvaa kiihtyvyyden vuoksi, joka on maan pinnalla noin 9,81 m/s2. Tämä tarkkuus riittää useimpien rakenteiden lujuuslaskentaan muttei avaruusrakettien suunnitteluun.

Samaa periaatetta pitäisi soveltaa hiilitaselaskentaan. Ei ole häpeä tunnustaa ettei riittävää tietämystä vielä ole mutta asiaa tutkitaan tieteellisellä menetelmällä. Muu, paitsi tiedeyhteisön jäsenenä, horjuttaa Luken luottamusta virkavastuullisena toimijana.

Lue lisää

<< Parametrit täytyy tietää riittävällä tarkkuudella. >>

Mutta jos ei ole keinoa tietää tuota tarkasti ? Silloin on pakko esittää paras arvio. Se muuttuu kun tietoa tulee lisää.

<< Esim kun kappale putoaa vapaasti maan vetovoiman vaikutuksesta, sen nopeus kasvaa kiihtyvyyden vuoksi, joka on maan pinnalla noin 9,81 m/s2. >>

Ei kyllä putoa varmaan yhtään mikään kappale tuollaisella kiihtyvyydellä. Siinäkin täytyy tietää lukematon määrä parametrejä, jotka vaikuttavat putoamiskiihtyvyyteen: nopeus, ilmanpaine, kosteus, maantieteellinen sijainti, korkeus, kappaleen muoto, materiaali jne.

Nekin voidaan toki mallintaa, mutta esim. ilmanvastustahan ei kyetä laskemaan tarkasti kuin mallista. Jos malli muuttuu (eli havaitaan, että ilmanvastusmallia joudutaan tarkentamaan esim. tietyn malliselle kappaleelle), niin sitten voidaan laskea uusi teoreettinen arvo. Toki kokeellinen havaintokin on tuossa tapauksessa kohtalaisen helppo tehdä.

<< Samaa periaatetta pitäisi soveltaa hiilitaselaskentaan. Ei ole häpeä tunnustaa ettei riittävää tietämystä vielä ole mutta asiaa tutkitaan tieteellisellä menetelmällä. >>

No, sitähän se nimenomaan on: on vain malli, jolla mallinnetaan tuota hiilitasetta. Se tietämys lisääntyy koko ajan eli sitä mallia osataan justeerata oikeaan suuntaan, mutta edelleen se antaa tuloksen, jossa on tietyt virherajat (ne kun kuuluvat jokaiseen mittaukseen ja mallinnukseen - myös siihen putoamisen todelliseen kiihtyvyyteen).

<< Muu, paitsi tiedeyhteisön jäsenenä, horjuttaa Luken luottamusta virkavastuullisena toimijana. >>

Vai sittenkin paljastaa vaan ihmisen, joka ei tajua hevonvittuakaan koko asiasta.

Olisiko se sittenkin se.

Anonyymi00091 kirjoitti:

<< Parametrit täytyy tietää riittävällä tarkkuudella. >>

Mutta jos ei ole keinoa tietää tuota tarkasti ? Silloin on pakko esittää paras arvio. Se muuttuu kun tietoa tulee lisää.

<< Esim kun kappale putoaa vapaasti maan vetovoiman vaikutuksesta, sen nopeus kasvaa kiihtyvyyden vuoksi, joka on maan pinnalla noin 9,81 m/s2. >>

Ei kyllä putoa varmaan yhtään mikään kappale tuollaisella kiihtyvyydellä. Siinäkin täytyy tietää lukematon määrä parametrejä, jotka vaikuttavat putoamiskiihtyvyyteen: nopeus, ilmanpaine, kosteus, maantieteellinen sijainti, korkeus, kappaleen muoto, materiaali jne.

Nekin voidaan toki mallintaa, mutta esim. ilmanvastustahan ei kyetä laskemaan tarkasti kuin mallista. Jos malli muuttuu (eli havaitaan, että ilmanvastusmallia joudutaan tarkentamaan esim. tietyn malliselle kappaleelle), niin sitten voidaan laskea uusi teoreettinen arvo. Toki kokeellinen havaintokin on tuossa tapauksessa kohtalaisen helppo tehdä.

<< Samaa periaatetta pitäisi soveltaa hiilitaselaskentaan. Ei ole häpeä tunnustaa ettei riittävää tietämystä vielä ole mutta asiaa tutkitaan tieteellisellä menetelmällä. >>

No, sitähän se nimenomaan on: on vain malli, jolla mallinnetaan tuota hiilitasetta. Se tietämys lisääntyy koko ajan eli sitä mallia osataan justeerata oikeaan suuntaan, mutta edelleen se antaa tuloksen, jossa on tietyt virherajat (ne kun kuuluvat jokaiseen mittaukseen ja mallinnukseen - myös siihen putoamisen todelliseen kiihtyvyyteen).

<< Muu, paitsi tiedeyhteisön jäsenenä, horjuttaa Luken luottamusta virkavastuullisena toimijana. >>

Vai sittenkin paljastaa vaan ihmisen, joka ei tajua hevonvittuakaan koko asiasta.

Olisiko se sittenkin se.

Lue lisää

> Ei kyllä putoa varmaan yhtään mikään kappale tuollaisella kiihtyvyydellä.

Miten kuvittelet putoamiskiihtyvyyttä mitattavan....?

Anonyymi00091 kirjoitti:

<< Parametrit täytyy tietää riittävällä tarkkuudella. >>

Mutta jos ei ole keinoa tietää tuota tarkasti ? Silloin on pakko esittää paras arvio. Se muuttuu kun tietoa tulee lisää.

<< Esim kun kappale putoaa vapaasti maan vetovoiman vaikutuksesta, sen nopeus kasvaa kiihtyvyyden vuoksi, joka on maan pinnalla noin 9,81 m/s2. >>

Ei kyllä putoa varmaan yhtään mikään kappale tuollaisella kiihtyvyydellä. Siinäkin täytyy tietää lukematon määrä parametrejä, jotka vaikuttavat putoamiskiihtyvyyteen: nopeus, ilmanpaine, kosteus, maantieteellinen sijainti, korkeus, kappaleen muoto, materiaali jne.

Nekin voidaan toki mallintaa, mutta esim. ilmanvastustahan ei kyetä laskemaan tarkasti kuin mallista. Jos malli muuttuu (eli havaitaan, että ilmanvastusmallia joudutaan tarkentamaan esim. tietyn malliselle kappaleelle), niin sitten voidaan laskea uusi teoreettinen arvo. Toki kokeellinen havaintokin on tuossa tapauksessa kohtalaisen helppo tehdä.

<< Samaa periaatetta pitäisi soveltaa hiilitaselaskentaan. Ei ole häpeä tunnustaa ettei riittävää tietämystä vielä ole mutta asiaa tutkitaan tieteellisellä menetelmällä. >>

No, sitähän se nimenomaan on: on vain malli, jolla mallinnetaan tuota hiilitasetta. Se tietämys lisääntyy koko ajan eli sitä mallia osataan justeerata oikeaan suuntaan, mutta edelleen se antaa tuloksen, jossa on tietyt virherajat (ne kun kuuluvat jokaiseen mittaukseen ja mallinnukseen - myös siihen putoamisen todelliseen kiihtyvyyteen).

<< Muu, paitsi tiedeyhteisön jäsenenä, horjuttaa Luken luottamusta virkavastuullisena toimijana. >>

Vai sittenkin paljastaa vaan ihmisen, joka ei tajua hevonvittuakaan koko asiasta.

Olisiko se sittenkin se.

Lue lisää

Hölö hölö.

Anonyymi00047 kirjoitti:

<< On se aika metkaa, että tutkimus on sillä tasolla, että maksujen perusteeksi asetettu hiilinielun laskeminen on mielipidekysymys. >>

Mihin tuossa vaikuttaisi mielipide ?

<< Parametrejä sinne tänne säätelemällä saadaan tulos mitä haetaan. >>

Koko ajan lähemmäs oikeaa.

<< Välillä haetaan asiaa erityisen vihreiden silmälasien läpi ja välillä tosi tummien. >>

Lakkaa nyt sekoilemasta, vajakkiparka.

Lue lisää

Olet väärässä.

Anonyymi00118 kirjoitti:

Olet väärässä.

<< Olet väärässä. >>

En sentään.

Anonyymi00111 kirjoitti:

> Ei kyllä putoa varmaan yhtään mikään kappale tuollaisella kiihtyvyydellä.

Miten kuvittelet putoamiskiihtyvyyttä mitattavan....?

<< > Ei kyllä putoa varmaan yhtään mikään kappale tuollaisella kiihtyvyydellä.
Miten kuvittelet putoamiskiihtyvyyttä mitattavan....? >>

Toki tarkin arvo saadaan epäsuoralla menetelmällä, mutta siis: tuokin on malli, johon vaikuttaa suuri määrä parametrejä, joita ei käytännössä koskaan tiedetä tarkasti.

<< Että näinkö?
"Suomen metsät sitovat hiiltä enemmän kuin aiemmin luultiin. Tieto kuitenkin vain kasvattaa Suomen hiilinielutavoitetta" >>

Ainakin vähennys on marginaalinen, jos se onkin nyt juuri ja juuri nielun puolella.

Anonyymi00052 kirjoitti:

<< Että näinkö?
"Suomen metsät sitovat hiiltä enemmän kuin aiemmin luultiin. Tieto kuitenkin vain kasvattaa Suomen hiilinielutavoitetta" >>

Ainakin vähennys on marginaalinen, jos se onkin nyt juuri ja juuri nielun puolella.

Lue lisää

Suomessa on paljon metsäpinta-alaa.

Mutta miten pärjäävät maat joilla hyvin vähän metsiä hiilinieluina ?

Anonyymi00054 kirjoitti:

Suomessa on paljon metsäpinta-alaa.

Mutta miten pärjäävät maat joilla hyvin vähän metsiä hiilinieluina ?

<< Suomessa on paljon metsäpinta-alaa.
Mutta miten pärjäävät maat joilla hyvin vähän metsiä hiilinieluina ? >>

Monesti tietysti vähemmän metsäiset maat suojaavat metsiään niin, ettei niitä pahemmin hakata. Näin muodoin ne ovat hiilinieluja.

Vaikka siis totta kai Suomessa itse metsien hiilivarasto on hyvin suuri muihin verrattuna.

<< Jollei metsällä ole hiilinielun muututtua päästölähteeksi niin nurinko pitäisi vetää ilmaston, luonnon ym nimissä? >>

Vittu, että sinä olet tyhmä ihminen.

Kasvava metsä on nielu. Päästöksi se muuttuu kun se hakataan. Noin. Nyt: tajuatko jo, kannattaako metsät hakata vai ei.

Ei saatana, mistä noita idiootteja oikein tulee.

Anonyymi00060 kirjoitti:

<< Jollei metsällä ole hiilinielun muututtua päästölähteeksi niin nurinko pitäisi vetää ilmaston, luonnon ym nimissä? >>

Vittu, että sinä olet tyhmä ihminen.

Kasvava metsä on nielu. Päästöksi se muuttuu kun se hakataan. Noin. Nyt: tajuatko jo, kannattaako metsät hakata vai ei.

Ei saatana, mistä noita idiootteja oikein tulee.

Lue lisää

"Kasvava metsä on nielu. Päästöksi se muuttuu kun se hakataan. Noin. Nyt: tajuatko jo, kannattaako metsät hakata vai ei."

Puu muuttuu päästöksi jos se poltetaan. Jos puu käytetään rakantamiseen, se on hiilivarasto. Kaadettujen puiden tilalle istutetaan taimia, joista tulee hiilinieluja. Jos puita ei kaadeta, niistä tulee lopulta päästölähteitä, koska puu alkaa lahoamaan jossain vaiheessa.

Anonyymi00146 kirjoitti:

"Kasvava metsä on nielu. Päästöksi se muuttuu kun se hakataan. Noin. Nyt: tajuatko jo, kannattaako metsät hakata vai ei."

Puu muuttuu päästöksi jos se poltetaan. Jos puu käytetään rakantamiseen, se on hiilivarasto. Kaadettujen puiden tilalle istutetaan taimia, joista tulee hiilinieluja. Jos puita ei kaadeta, niistä tulee lopulta päästölähteitä, koska puu alkaa lahoamaan jossain vaiheessa.

Lue lisää

<< Puu muuttuu päästöksi jos se poltetaan. Jos puu käytetään rakantamiseen, se on hiilivarasto. Kaadettujen puiden tilalle istutetaan taimia, joista tulee hiilinieluja. >>

Oletko käynyt hakatussa metsässä ?

Mitä siellä näkyy ?

Olenko oikeassa, että kantoja, oksia ja muuta ryönää, mitä hakkuusta on jäänyt ?

Mitä tuolle puuainekselle tapahtuu ?

Lahoaako se hiilidioksidiksi ? Vai mitä sille tapahtuu ?

Jep, ja vieläpä tuon lisäksi kun kerran karikkeen muodostus loppuu pitkäksi aikaa hakkuuseen, niin karikekin lahoaa nettona.

Onko näin yksinkertaisen asian tajuaminen noin saatanan vaikeaa ?

Ei sieltä metsästä oteta koko puuta talteen: sieltä otetaan rungot. Muut osat jäävät tuottamaan hiilidioksidia lahotessaan. Siitä se päästö syntyy. Ajattelua, lapsikulta, ajattelua. Ihan ihan ihan pikkuriikkisen ajattelua. Vai nyrjähtääkö vajakin aivot jo tuon edessä ?

<< Luke voisi myös esittää että Ruotsista poiketen Suomessa ei kertotaulu pidä paikkaansa, mikä ehkä haittaisi heidän omia laskelmia. >>

Mistähän ihmeen kertotaulusta vajakki oikein vammailee ?

Mikään ei ole haitannut laskelmia. Menetelmä vaan tarkentuu: siinä otetaan aina vaan paremmin ja paremmin huomioon seikkoja.

<< Ja myöhemmin toteaisivat että inventoimalla viivoja ruutupaperilla vuosia peruisivat tuon aiemman ulostulon varoittaen kuitenkin laskuvirheistä >>

Ei kyse ole laskuvirheestä vaan mallin muutoksesta. Siinä tehtiin aivan pieni muutos, joka näyttäytyy niin, että Suomi ei olekaan hienoisesti päästön puolella vaan hienoisesti nielun puolella. Kymmenen vuotta sitten Suomi oli oikein reilusti nielun puolella, mutta tilanne on huonontunut koko ajan. Pienet tarkennukset laskumenetelmässä ei muuta tuota kehitystä. Ruotsissa kehitys on ollut aivan toisenlaista. Siksi siellä ollaan nielun puolella, koska siellä hakkuut eivät ole lisääntyneet samalla tavalla kuin Suomessa.

En tiedä, mitä hyötyä sinun on esiintyä täytenä idioottina.

<< Näin Sveitsissä
"Sveitsissä jopa 40 % hakatusta puusta päätyy suoraan polttoon" >>

Niin, siellä varmasti hakataan ylipäätään aika vähän.

Anonyymi00062 kirjoitti:

<< Näin Sveitsissä
"Sveitsissä jopa 40 % hakatusta puusta päätyy suoraan polttoon" >>

Niin, siellä varmasti hakataan ylipäätään aika vähän.

Sveitsi saa hakata vähästään, mutta Suomi ei paljostaan

Anonyymi00064 kirjoitti:

Sveitsi saa hakata vähästään, mutta Suomi ei paljostaan

<< Sveitsi saa hakata vähästään, mutta Suomi ei paljostaan >>

Öö siis, Suomihan hakkaa aivan helvetisti.

Sveitsissä hakkuut ovat aivan aivan murto-osa siitä, mitä meillä täällä (vaikka en siis tarkistanut Sveitsin hakkuumääriä).

Anonyymi00066 kirjoitti:

<< Sveitsi saa hakata vähästään, mutta Suomi ei paljostaan >>

Öö siis, Suomihan hakkaa aivan helvetisti.

Sveitsissä hakkuut ovat aivan aivan murto-osa siitä, mitä meillä täällä (vaikka en siis tarkistanut Sveitsin hakkuumääriä).

Lue lisää

"Suomihan hakkaa aivan helvetisti"

Metsää kasvaa takaisin hakkuiden tilalle sitoen hiiltä

Anonyymi00067 kirjoitti:

"Suomihan hakkaa aivan helvetisti"

Metsää kasvaa takaisin hakkuiden tilalle sitoen hiiltä

<< "Suomihan hakkaa aivan helvetisti"
Metsää kasvaa takaisin hakkuiden tilalle sitoen hiiltä >>

Mutta kun hakkuut on niin suuret, ettei se ehdi kasvaa (nettona). Siitä tässä on koko ajan kyse: metsän kasvu sitoo hiiltä, mutta hakkuissa tilanne kääntyy päinvastaiseksi. Nyt sitten vaan nettomuutos on siitä kiinni, paljonko hakataan ja paljonko kasvaa. Tällä hetkellä ollaan siinä tilanteessa, että ollaan ihan siinä ja tässä, ollaanko päästöpuolella vai nielupuolella.

Mikäli metsien annettaisiin kasvaa enemmän, oltaisiin tietysti reippaasti nielun puolella. Me ainakin voisimme vauhdittaa sitä kasvua (lannoittaminen, istuttaminen), niin hakkuita voisi olla kohtalaisen paljon kun nielu olisi niin suuri.

Anonyymi00068 kirjoitti:

<< "Suomihan hakkaa aivan helvetisti"
Metsää kasvaa takaisin hakkuiden tilalle sitoen hiiltä >>

Mutta kun hakkuut on niin suuret, ettei se ehdi kasvaa (nettona). Siitä tässä on koko ajan kyse: metsän kasvu sitoo hiiltä, mutta hakkuissa tilanne kääntyy päinvastaiseksi. Nyt sitten vaan nettomuutos on siitä kiinni, paljonko hakataan ja paljonko kasvaa. Tällä hetkellä ollaan siinä tilanteessa, että ollaan ihan siinä ja tässä, ollaanko päästöpuolella vai nielupuolella.

Mikäli metsien annettaisiin kasvaa enemmän, oltaisiin tietysti reippaasti nielun puolella. Me ainakin voisimme vauhdittaa sitä kasvua (lannoittaminen, istuttaminen), niin hakkuita voisi olla kohtalaisen paljon kun nielu olisi niin suuri.

Lue lisää

Metsällä on tietenkin muitakin arvoja kuin toimia hiilinieluina.
Jos metsät olisivat pelkkiä päästölähteitä, niin silloin ne kannattaisi hakata kaikki pois ja pistää asfalttia tilalle

Anonyymi00068 kirjoitti:

<< "Suomihan hakkaa aivan helvetisti"
Metsää kasvaa takaisin hakkuiden tilalle sitoen hiiltä >>

Mutta kun hakkuut on niin suuret, ettei se ehdi kasvaa (nettona). Siitä tässä on koko ajan kyse: metsän kasvu sitoo hiiltä, mutta hakkuissa tilanne kääntyy päinvastaiseksi. Nyt sitten vaan nettomuutos on siitä kiinni, paljonko hakataan ja paljonko kasvaa. Tällä hetkellä ollaan siinä tilanteessa, että ollaan ihan siinä ja tässä, ollaanko päästöpuolella vai nielupuolella.

Mikäli metsien annettaisiin kasvaa enemmän, oltaisiin tietysti reippaasti nielun puolella. Me ainakin voisimme vauhdittaa sitä kasvua (lannoittaminen, istuttaminen), niin hakkuita voisi olla kohtalaisen paljon kun nielu olisi niin suuri.

Lue lisää

Suomesta ei ole järkeä tehdä pelkkää aarniometsäaluetta, jossa sijaitsee muutamia kaupunkeja ihmisten asuttamina.

Suomi ei ole pelkkää suurta luonnonsuojelualuetta Euroopalle.

Metsiä pitää käyttää monipuolisesti

Anonyymi00068 kirjoitti:

<< "Suomihan hakkaa aivan helvetisti"
Metsää kasvaa takaisin hakkuiden tilalle sitoen hiiltä >>

Mutta kun hakkuut on niin suuret, ettei se ehdi kasvaa (nettona). Siitä tässä on koko ajan kyse: metsän kasvu sitoo hiiltä, mutta hakkuissa tilanne kääntyy päinvastaiseksi. Nyt sitten vaan nettomuutos on siitä kiinni, paljonko hakataan ja paljonko kasvaa. Tällä hetkellä ollaan siinä tilanteessa, että ollaan ihan siinä ja tässä, ollaanko päästöpuolella vai nielupuolella.

Mikäli metsien annettaisiin kasvaa enemmän, oltaisiin tietysti reippaasti nielun puolella. Me ainakin voisimme vauhdittaa sitä kasvua (lannoittaminen, istuttaminen), niin hakkuita voisi olla kohtalaisen paljon kun nielu olisi niin suuri.

Lue lisää

Mutta eikö olisi järkevämpää kaataa kaikki metsät, koska nykyisen tulkinnan mukaan suomalaiset metsät ovat päästölähteitä, niin niiden tuhoaminen säästäisi päästömaksuja ja saisi valtiomme taas kukoistavaan menestykseensä.

Anonyymi00069 kirjoitti:

Metsällä on tietenkin muitakin arvoja kuin toimia hiilinieluina.
Jos metsät olisivat pelkkiä päästölähteitä, niin silloin ne kannattaisi hakata kaikki pois ja pistää asfalttia tilalle

Lue lisää

<< Metsällä on tietenkin muitakin arvoja kuin toimia hiilinieluina. >>

Jep.

<< Jos metsät olisivat pelkkiä päästölähteitä, niin silloin ne kannattaisi hakata kaikki pois ja pistää asfalttia tilalle >>

Jos olisivat. Pelkkiä. [Eikä korvaava olisi siinäkään tapauksessa varmaan asfaltti.]

Mitä sisältöä vaan aivottomassa jossittelussa on ? "Jos ei olisi tappavia tauteja ollenkaan, niin ihmiset eläisivät ikuisesti". No niin varmasti, mutta kun tuo jossittelu ei vaan kuvaa ollenkaan todellisuutta.

Anonyymi00070 kirjoitti:

Suomesta ei ole järkeä tehdä pelkkää aarniometsäaluetta, jossa sijaitsee muutamia kaupunkeja ihmisten asuttamina.

Suomi ei ole pelkkää suurta luonnonsuojelualuetta Euroopalle.

Metsiä pitää käyttää monipuolisesti

Lue lisää

<< Suomesta ei ole järkeä tehdä pelkkää aarniometsäaluetta, jossa sijaitsee muutamia kaupunkeja ihmisten asuttamina. >>

Jep.

Kukaan ei ole tietenkään tuollaista edes ehdottanut.

[Mahtaako persuvajakki nyt loukkaantua jo valmiiksi siitä, että uskottelee jonkun väittävän tuollaista ? Herkässä on nyt vajakin loukkaantumisantennit, heh.]

Anonyymi00071 kirjoitti:

Mutta eikö olisi järkevämpää kaataa kaikki metsät, koska nykyisen tulkinnan mukaan suomalaiset metsät ovat päästölähteitä, niin niiden tuhoaminen säästäisi päästömaksuja ja saisi valtiomme taas kukoistavaan menestykseensä.

Lue lisää

<< Mutta eikö olisi järkevämpää kaataa kaikki metsät, koska nykyisen tulkinnan mukaan suomalaiset metsät ovat päästölähteitä >>

Ei. Metsät ovat käytännössä ainoa potentiaalinen nielu, joita ilman emme voi olla hiilineutraaleja. Meidän siis tulee vaan muuttaa metsien käyttöä.

Matalaksi hakkaaminen vaan tuottaisi aivan mielettömät päästöt sekä sen, että Suomi tulisi olemaan koko ajan vaan enemmän päästöjen puolella.

Teet itsestäsi idiootin tuolla sekoilullasi.

<< niiden tuhoaminen säästäisi päästömaksuja >>

Ei vaan aiheuttaisi valtavan määrän päästömaksuja.

En tiedä, yritätkö olla jotenkin hauska tuon vammailusi kanssa vai mitä ihme sekoilua tuo on. Liikutaan kuitenkin siellä parodiahoristontissa niin vahvasti, ettei voi tietää, onko vajakki oikeasti noin vitun pihalla.

Anonyymi00078 kirjoitti:

<< Mutta eikö olisi järkevämpää kaataa kaikki metsät, koska nykyisen tulkinnan mukaan suomalaiset metsät ovat päästölähteitä >>

Ei. Metsät ovat käytännössä ainoa potentiaalinen nielu, joita ilman emme voi olla hiilineutraaleja. Meidän siis tulee vaan muuttaa metsien käyttöä.

Matalaksi hakkaaminen vaan tuottaisi aivan mielettömät päästöt sekä sen, että Suomi tulisi olemaan koko ajan vaan enemmän päästöjen puolella.

Teet itsestäsi idiootin tuolla sekoilullasi.

<< niiden tuhoaminen säästäisi päästömaksuja >>

Ei vaan aiheuttaisi valtavan määrän päästömaksuja.

En tiedä, yritätkö olla jotenkin hauska tuon vammailusi kanssa vai mitä ihme sekoilua tuo on. Liikutaan kuitenkin siellä parodiahoristontissa niin vahvasti, ettei voi tietää, onko vajakki oikeasti noin vitun pihalla.

Lue lisää

Toisaalta jos metsät kaataisi ja istuttaisi uutta tilalle, niin voisimme myydä päästöoikeuksia uuden metsän kasvun verran. Muutamaan vuosikymmeneen ei tarvitsisi muuta kuin kerätä päästöoikeusmaksuja ympäri Euroopan.

Anonyymi00085 kirjoitti:

Toisaalta jos metsät kaataisi ja istuttaisi uutta tilalle, niin voisimme myydä päästöoikeuksia uuden metsän kasvun verran. Muutamaan vuosikymmeneen ei tarvitsisi muuta kuin kerätä päästöoikeusmaksuja ympäri Euroopan.

Lue lisää

<< Toisaalta jos metsät kaataisi ja istuttaisi uutta tilalle, niin voisimme myydä päästöoikeuksia uuden metsän kasvun verran. >>

Mikähän tuossa nyt on, ettei ymmärryksesi riitä: jos hakataan, siitä tulee valtavat päästöt.

Aivan valtavat.

Siitä tulee niin suuret päästöt, ettei ne taimikot niele niitä päästöjä kuin vasta useiden, useiden kymmenien vuosien kuluttua (jos silloinkaan).

Anonyymi00077 kirjoitti:

<< Suomesta ei ole järkeä tehdä pelkkää aarniometsäaluetta, jossa sijaitsee muutamia kaupunkeja ihmisten asuttamina. >>

Jep.

Kukaan ei ole tietenkään tuollaista edes ehdottanut.

[Mahtaako persuvajakki nyt loukkaantua jo valmiiksi siitä, että uskottelee jonkun väittävän tuollaista ? Herkässä on nyt vajakin loukkaantumisantennit, heh.]

Lue lisää

Voisit lopettaa tuon vajakka sanan kylvön, pysy niissä hakasulkeissa!

Anonyymi00122 kirjoitti:

Voisit lopettaa tuon vajakka sanan kylvön, pysy niissä hakasulkeissa!

<< Voisit lopettaa tuon vajakka sanan kylvön >>

Miksei vajakkia saisi enää sanoa vajakiksi ?

Anonyymi00127 kirjoitti:

<< Voisit lopettaa tuon vajakka sanan kylvön >>

Miksei vajakkia saisi enää sanoa vajakiksi ?

"Miksei vajakkia saisi enää sanoa vajakiksi ?"
Et leimautuisi koulukiusaajaksi, tai rinnastuisi farmin Riikoon.
Asiallinen keskustelu voi saattaa myös jonkun luulemaan että olet jopa oppinut ja saanut sivistystäkin. Nykyisellä ulosannillasi nollaat kaiken sanomasi noilla mölähtelyillä keskustelussa.
Nykyinen ulosantisi leimaa sinut kadulla kasvaneeksi koululintsariksi. Jolle kaikki muut on vastustelevia vajakkeja.

Anonyymi00131 kirjoitti:

"Miksei vajakkia saisi enää sanoa vajakiksi ?"
Et leimautuisi koulukiusaajaksi, tai rinnastuisi farmin Riikoon.
Asiallinen keskustelu voi saattaa myös jonkun luulemaan että olet jopa oppinut ja saanut sivistystäkin. Nykyisellä ulosannillasi nollaat kaiken sanomasi noilla mölähtelyillä keskustelussa.
Nykyinen ulosantisi leimaa sinut kadulla kasvaneeksi koululintsariksi. Jolle kaikki muut on vastustelevia vajakkeja.

Lue lisää

<< "Miksei vajakkia saisi enää sanoa vajakiksi ?"
Et leimautuisi koulukiusaajaksi, tai rinnastuisi farmin Riikoon. >>

Mitään Riikoja en tunne.

Jos rinnastun päässäsi joksikin denialistien kiusaajaksi, niin se on sitten sinun mielipide. Ehkäpä heitä pitääkin vähän kurmoottaa.

<< Asiallinen keskustelu voi saattaa myös jonkun luulemaan että olet jopa oppinut ja saanut sivistystäkin. >>

Oikeastaan kannattaa tehdä ero asiallisen keskustelun ja denialisteille kirjoittamisen välille. Kyse ei ole mistään debatista tai ylipäätään tasavertaisesta argumenttien vaihtamisesta. Tuossa idiootit yrittää kieltää tieteellisen faktan. Ei se ole millään muotoa tasavertaista keskustelua tai debattia. Asiasta ei ole tieteellistä debattia. Tuo on vaan uskomusten perusteella sekoilua. Se on hyvä pitää aina mielessä ja myös kirjoituksessa mukana. Denialistin täytyy saada tietää paikkansa. Ei niitä littanaan maahan uskoviakaan pidetä täysijärkisinä.

<< Nykyisellä ulosannillasi nollaat kaiken sanomasi noilla mölähtelyillä keskustelussa. >>

Mikään argumentoinnin ulkoinen tekijä ei muuta argumenttia.

Anonyymi00134 kirjoitti:

<< "Miksei vajakkia saisi enää sanoa vajakiksi ?"
Et leimautuisi koulukiusaajaksi, tai rinnastuisi farmin Riikoon. >>

Mitään Riikoja en tunne.

Jos rinnastun päässäsi joksikin denialistien kiusaajaksi, niin se on sitten sinun mielipide. Ehkäpä heitä pitääkin vähän kurmoottaa.

<< Asiallinen keskustelu voi saattaa myös jonkun luulemaan että olet jopa oppinut ja saanut sivistystäkin. >>

Oikeastaan kannattaa tehdä ero asiallisen keskustelun ja denialisteille kirjoittamisen välille. Kyse ei ole mistään debatista tai ylipäätään tasavertaisesta argumenttien vaihtamisesta. Tuossa idiootit yrittää kieltää tieteellisen faktan. Ei se ole millään muotoa tasavertaista keskustelua tai debattia. Asiasta ei ole tieteellistä debattia. Tuo on vaan uskomusten perusteella sekoilua. Se on hyvä pitää aina mielessä ja myös kirjoituksessa mukana. Denialistin täytyy saada tietää paikkansa. Ei niitä littanaan maahan uskoviakaan pidetä täysijärkisinä.

<< Nykyisellä ulosannillasi nollaat kaiken sanomasi noilla mölähtelyillä keskustelussa. >>

Mikään argumentoinnin ulkoinen tekijä ei muuta argumenttia.

Lue lisää

"Oikeastaan kannattaa tehdä ero asiallisen keskustelun ja denialisteille kirjoittamisen välille. Kyse ei ole mistään debatista tai ylipäätään tasavertaisesta argumenttien vaihtamisesta. Tuossa idiootit yrittää kieltää tieteellisen faktan."

Tiede ei tarjoa totuutta mutta lisää ymmärrystä

Tietoa ja erilaisia näkemyksiä on tarjolla ähkyyn asti, mutta lopullista totuutta on vaikeampi jäljittää. Edes tieteellinen tutkimus ei siihen pysty - eikä oikeastaan pyrikään, sanoo Jyväskylän yliopiston tieteentekijöiden varapuheenjohtaja Olli-Pekka Moisio.

Tieteellinen tieto on rajattua, tietyin menetelmin saatua tietoa niistä asioista, joita kulloinkin tutkitaan. Surullista on joskus se, että tieteilijä päätyy ajattelemaan, että tämä rajattu tulos, mikä on tehty tietyin menetelmin, olisi se koko ilmiö, jota ollaan tarkastelemassa, Moisio kertoo.

Tieteellisen tiedon olemukseen kuuluu myös muutos. Senkään vuoksi lopullinen totuus ei ole tieteessä realistinen tavoite.

Ihmisillä on tapana vastustaa muutosta, eikä muutos aina ole tutkijoillekaan helppoa. Kun vakiintunut ja hyväksi todettu ajattelutapa, paradigma, haastetaan uudella, pakottaa se tieteilijän pois mukavuusalueeltaan.

- Kyllähän se on uhka. Että nyt menee tämä meidän käsitystapamme uusiksi ja sitä pyritään sitten puolustamaan ja kun argumentit loppuvat, niin uusi paradigma ottaa vallan, Moisio kuvailee.

Asiansa osaava tutkija osaa Moision mukaan kuitenkin myöntää tappionsa ja päästää irti vanhoista ajattelutavoista.

- Että nyt loppuivat rahkeet argumentoida tämän oman asian puolesta, ja nyt joudutaan vaihtamaan kantaa.

https://yle.fi/a/3-6544168

Anonyymi00151 kirjoitti:

"Oikeastaan kannattaa tehdä ero asiallisen keskustelun ja denialisteille kirjoittamisen välille. Kyse ei ole mistään debatista tai ylipäätään tasavertaisesta argumenttien vaihtamisesta. Tuossa idiootit yrittää kieltää tieteellisen faktan."

Tiede ei tarjoa totuutta mutta lisää ymmärrystä

Tietoa ja erilaisia näkemyksiä on tarjolla ähkyyn asti, mutta lopullista totuutta on vaikeampi jäljittää. Edes tieteellinen tutkimus ei siihen pysty - eikä oikeastaan pyrikään, sanoo Jyväskylän yliopiston tieteentekijöiden varapuheenjohtaja Olli-Pekka Moisio.

Tieteellinen tieto on rajattua, tietyin menetelmin saatua tietoa niistä asioista, joita kulloinkin tutkitaan. Surullista on joskus se, että tieteilijä päätyy ajattelemaan, että tämä rajattu tulos, mikä on tehty tietyin menetelmin, olisi se koko ilmiö, jota ollaan tarkastelemassa, Moisio kertoo.

Tieteellisen tiedon olemukseen kuuluu myös muutos. Senkään vuoksi lopullinen totuus ei ole tieteessä realistinen tavoite.

Ihmisillä on tapana vastustaa muutosta, eikä muutos aina ole tutkijoillekaan helppoa. Kun vakiintunut ja hyväksi todettu ajattelutapa, paradigma, haastetaan uudella, pakottaa se tieteilijän pois mukavuusalueeltaan.

- Kyllähän se on uhka. Että nyt menee tämä meidän käsitystapamme uusiksi ja sitä pyritään sitten puolustamaan ja kun argumentit loppuvat, niin uusi paradigma ottaa vallan, Moisio kuvailee.

Asiansa osaava tutkija osaa Moision mukaan kuitenkin myöntää tappionsa ja päästää irti vanhoista ajattelutavoista.

- Että nyt loppuivat rahkeet argumentoida tämän oman asian puolesta, ja nyt joudutaan vaihtamaan kantaa.

https://yle.fi/a/3-6544168

Lue lisää

<< "Oikeastaan kannattaa tehdä ero asiallisen keskustelun ja denialisteille kirjoittamisen välille. Kyse ei ole mistään debatista tai ylipäätään tasavertaisesta argumenttien vaihtamisesta. Tuossa idiootit yrittää kieltää tieteellisen faktan."
Tiede ei tarjoa totuutta mutta lisää ymmärrystä >>

Mutta tiede tarjoaa luotettavinta tuntemaamme tietoa.

Kaikki muut väitteet ovat siis epäluotettavampia.

Sinänsä mielenkiintoista, että täällä ihmiset vetoavat tieteen muuttuvaan luonteeseen juuri siksi, että se muuttuisi ilmastotieteen osalta. Kreationismipalstalla sitten taas evoluution osalta. Joku Maapallon pyöreyden osalta. Jokainen uskomuksensa mukaan. Harva kuitenkaan lähtee väittämään vaikka painovoimaa vaan tieteen muuttuvaksi, vajavaiseksi nykykäsitykseksi vaikka se sitä on ihan samoin siinä kuin ilmastotieteessä/evoluutiossa tms.

Ja tosiaan, tuokin oli artikkelissa hyvä kohta, että kuka tahansa voi muuttaa tieteen käsitystä. Pitää vaan olla tieteelliset todisteet. Sitten kuitenkin pitää muistaa se, että koskaan näin ei ole käynyt, että joku amatööri olisi todella muuttanut. Myöskään koskaan ei ole käynyt sitä tilannetta, että ihmiset olisivat (marginaalissa) jo tienneet, että joku kohta tieteessä olisi väärässä. Aina se on tullut vasta tutkimuksen myötä - ei sitä ole ennakolta osattu epäillä. Huuhaablogien kirjoitukset ovat siis tuon historiankin kannalta aikalailla heikossa asemassa. Ne on myös todistamisen kannalta heikossa asemassa, tekemisen kannalta heikossa asemassa jne. Meillä ei vaan ole mitään syytä luottaa siihen, että denialistinen huuhaa olisi yhtään mitenkään hajulla yhtään mistään. Se kumpuaa todennäköisimmin samasta kuin kaikkien muidenkin tieteen faktojen vastustaminen: aikaisemmista uskomuksista ja konservatismista: muutosta ajatteluun on vaikea toteuttaa; siksi uskotaan, että mikään ei voi muuttua.

Sitten voisi olla vuoro vastata viestiini:
<< "Miksei vajakkia saisi enää sanoa vajakiksi ?"
Et leimautuisi koulukiusaajaksi, tai rinnastuisi farmin Riikoon. >>

Mitään Riikoja en tunne.

Jos rinnastun päässäsi joksikin denialistien kiusaajaksi, niin se on sitten sinun mielipide. Ehkäpä heitä pitääkin vähän kurmoottaa.

<< Asiallinen keskustelu voi saattaa myös jonkun luulemaan että olet jopa oppinut ja saanut sivistystäkin. >>

Oikeastaan kannattaa tehdä ero asiallisen keskustelun ja denialisteille kirjoittamisen välille. Kyse ei ole mistään debatista tai ylipäätään tasavertaisesta argumenttien vaihtamisesta. Tuossa idiootit yrittää kieltää tieteellisen faktan. Ei se ole millään muotoa tasavertaista keskustelua tai debattia. Asiasta ei ole tieteellistä debattia. Tuo on vaan uskomusten perusteella sekoilua. Se on hyvä pitää aina mielessä ja myös kirjoituksessa mukana. Denialistin täytyy saada tietää paikkansa. Ei niitä littanaan maahan uskoviakaan pidetä täysijärkisinä.

<< Nykyisellä ulosannillasi nollaat kaiken sanomasi noilla mölähtelyillä keskustelussa. >>

Mikään argumentoinnin ulkoinen tekijä ei muuta argumenttia.

Vai onko hankala vastata ?

Loppuuko argumentit ?

Hah.

Jo niellyttä ei lasketa, vain se mikä niellään juuri nyt.

Vanhaa nieleskelyä ei myöskään palkita, vaan uhkasakon voimin halutaan estää sen hyödyntäminen vaikkapa puutalona, jossa se vanha nieleskely säilyisi ainakin 50 lisävuotta talon rakenteissa.

Mutta ei, käyttää nieltyä millä tavalla tahansa, niin se on päästö, vaikka se tekisi uudelle nielulle paremmat kasvuedellytykset ja pitäisi vanhan niellyn kirjan kansien välissä, puurunkona talolle tai selluvillana sen eristeissä.

<< Kun Suomessa ajaa Helsingistä Utsjoelle, niin ei ole muuta kuin metsää tai pusikkoa, mutta hiilinieluja ei? >>

Kuinka suuri on ÄO:si ?

Tosiaan, sitä nielua on vaikka kuinka helvetisti (juu, ne metsät). Kuitenkin sitä päästölähdettä on sitten aivan samalla tavalla: helvetisti, koska metsiä hakataan niin voimallisesti.

Ei vaan mene tajuntaan ?

Heh, no kaikki eivät vaan kykene ymmärtämään - vaikka meidän muiden mielestä tuo on aivan äärimmäisen yksinkertainen asia.

Anonyymi00088 kirjoitti:

<< Kun Suomessa ajaa Helsingistä Utsjoelle, niin ei ole muuta kuin metsää tai pusikkoa, mutta hiilinieluja ei? >>

Kuinka suuri on ÄO:si ?

Tosiaan, sitä nielua on vaikka kuinka helvetisti (juu, ne metsät). Kuitenkin sitä päästölähdettä on sitten aivan samalla tavalla: helvetisti, koska metsiä hakataan niin voimallisesti.

Ei vaan mene tajuntaan ?

Heh, no kaikki eivät vaan kykene ymmärtämään - vaikka meidän muiden mielestä tuo on aivan äärimmäisen yksinkertainen asia.

Lue lisää

Kun uutta metsää istutetaan, niin hiilensidonta alkaa taas

Anonyymi00094 kirjoitti:

Kun uutta metsää istutetaan, niin hiilensidonta alkaa taas

<< Kun uutta metsää istutetaan, niin hiilensidonta alkaa taas >>

Mutta kun ei ala, vitun pökö. Kuinkahan monta kertaa sinulle on jo selitetty, että hakatun metsän jäte (kannot, oksat, kaarna jne.) hajoavat päästäen tuosta aiemmin nielusta aivan älyttömän määrän hiilidioksidia (ja metaania). Tuollainen hakkuualue säilyy päästölähteenä tuon hakkuujätteen sekä myös karikkeen hajoamisen vuoksi vielä kymmeniä vuosia. Tosiaan, vaikka taimikko hivenen sitookin hiiltä, niin tuo hakkuujäte sekä karikkeen hajoaminen päästää sitä huomattavasti enemmän vielä pitkään, pitkään taimien istuttamisen jälkeen.

Ymmärrä jo !

Anonyymi00096 kirjoitti:

<< Kun uutta metsää istutetaan, niin hiilensidonta alkaa taas >>

Mutta kun ei ala, vitun pökö. Kuinkahan monta kertaa sinulle on jo selitetty, että hakatun metsän jäte (kannot, oksat, kaarna jne.) hajoavat päästäen tuosta aiemmin nielusta aivan älyttömän määrän hiilidioksidia (ja metaania). Tuollainen hakkuualue säilyy päästölähteenä tuon hakkuujätteen sekä myös karikkeen hajoamisen vuoksi vielä kymmeniä vuosia. Tosiaan, vaikka taimikko hivenen sitookin hiiltä, niin tuo hakkuujäte sekä karikkeen hajoaminen päästää sitä huomattavasti enemmän vielä pitkään, pitkään taimien istuttamisen jälkeen.

Ymmärrä jo !

Lue lisää

"hakatun metsän jäte (kannot, oksat, kaarna jne.) hajoavat "

Ennen niitä piti jättää metsään, että luonnon monipuolisuus säilyy. Suo siellä, vetelä täällä.

Voisihan työttömät pistää kerämään risuja ja oksia pois metsästä, ettei ne hajoaisi aiheuttaen pakokauhua ilmastonmuutosuskovaisessa

Anonyymi00104 kirjoitti:

"hakatun metsän jäte (kannot, oksat, kaarna jne.) hajoavat "

Ennen niitä piti jättää metsään, että luonnon monipuolisuus säilyy. Suo siellä, vetelä täällä.

Voisihan työttömät pistää kerämään risuja ja oksia pois metsästä, ettei ne hajoaisi aiheuttaen pakokauhua ilmastonmuutosuskovaisessa

Lue lisää

<< "hakatun metsän jäte (kannot, oksat, kaarna jne.) hajoavat "
Ennen niitä piti jättää metsään, että luonnon monipuolisuus säilyy. Suo siellä, vetelä täällä. >>

Niin, kyllähän metsäpohja hyötyy siitä, että sinne jää lahoavaa tavaraa (kannoista olen kyllä vähän eri mieltä: voisi olla hyödyllistä vaikka repiä osa kannoista pois, niin samalla olisi vähän kuin auraamista korvaava toimenpide tehty ja sitten ottaa niistä vaikka mäntyöljy talteen ja sitten vaikka polttaa loput), mutta ilmastopäästöjä se nostaa. Ei voi mitään.

<< Voisihan työttömät pistää kerämään risuja ja oksia pois metsästä, ettei ne hajoaisi aiheuttaen pakokauhua ilmastonmuutosuskovaisessa >>

Harvoissa ihmisissä tuo nyt mitään pakokauhua aiheuttaa, mutta toisaalta en tunne yhtäkään ilmastonmuutosuskovaistakaan. En edes tiedä, mitä sillä voitaisiin tarkoittaa.

Minä laittaisin ne työttömät ennemmin istuttamaan taimia, kuljettamaan vaikka rehevöityneestä lammesta tullutta kasvijätettä kuiville kallion päällä kasvaville metsille ja lannoittamaan suomaita vaikka betonijätteellä ja puun poltosta tulevalla tuhkalla. Kun kasvua saadaan lisättyä merkittävästi, ilmastopäästöjen kannalta on sitten taas helpompi hakata metsiä. Nykyisellään hakkuiden määrä on vaan liian suuri kasvuun verrattuna. Hiilinielu ei ole riittävä tällä järjestelyllä.

Mutta mutta, oliko tämä nyt viimeinen kerta kun minun täytyy oikaista tuollaista vajakkia hakkuiden aiheuttamista päästöistä ? Se on tuntunut olevan jo monta kuukautta mahdoton tajuta.

Anonyymi00096 kirjoitti:

<< Kun uutta metsää istutetaan, niin hiilensidonta alkaa taas >>

Mutta kun ei ala, vitun pökö. Kuinkahan monta kertaa sinulle on jo selitetty, että hakatun metsän jäte (kannot, oksat, kaarna jne.) hajoavat päästäen tuosta aiemmin nielusta aivan älyttömän määrän hiilidioksidia (ja metaania). Tuollainen hakkuualue säilyy päästölähteenä tuon hakkuujätteen sekä myös karikkeen hajoamisen vuoksi vielä kymmeniä vuosia. Tosiaan, vaikka taimikko hivenen sitookin hiiltä, niin tuo hakkuujäte sekä karikkeen hajoaminen päästää sitä huomattavasti enemmän vielä pitkään, pitkään taimien istuttamisen jälkeen.

Ymmärrä jo !

Lue lisää

Oletko hakasulku keskustelija jonkinn asteinen narsisti tai mahdollisesti autismikirjoon lukeutuva. Keskustelutaitoisi on jäänyt alaluokkien tasolle ja jos asia ei sinua miellytä alat mölisemään.

Anonyymi00123 kirjoitti:

Oletko hakasulku keskustelija jonkinn asteinen narsisti tai mahdollisesti autismikirjoon lukeutuva. Keskustelutaitoisi on jäänyt alaluokkien tasolle ja jos asia ei sinua miellytä alat mölisemään.

Lue lisää

<< Oletko hakasulku keskustelija jonkinn asteinen narsisti tai mahdollisesti autismikirjoon lukeutuva. >>

En.

<< Keskustelutaitoisi on jäänyt alaluokkien tasolle >>

Enpä usko.

<< jos asia ei sinua miellytä alat mölisemään. >>

Ei kun anna mennä vaan. Vastaa asiaan - äläkä kiemurtele kuin liero koukussa. Tuo kiemurtelu ja vastaamattomuus tekee sinusta vajakin.

Kirjoituksissani ei ole mitään mölinää. Sinä se nytki alat puhua asian vierestä. Puhu asiaa, vastaa ja myönnä asiat, jotka osoitan oikeiksi. Siitä se lähtee. Sitten kun kykenet keskustelemaan, sinua aletaan pitää vertaisena keskustelukumppanina. Nyt olet vaan idioottimainen vammailija.

<< Kun uutta metsää istutetaan, niin hiilensidonta alkaa taas >>

Mutta kun ei ala, vitun pökö. Kuinkahan monta kertaa sinulle on jo selitetty, että hakatun metsän jäte (kannot, oksat, kaarna jne.) hajoavat päästäen tuosta aiemmin nielusta aivan älyttömän määrän hiilidioksidia (ja metaania). Tuollainen hakkuualue säilyy päästölähteenä tuon hakkuujätteen sekä myös karikkeen hajoamisen vuoksi vielä kymmeniä vuosia. Tosiaan, vaikka taimikko hivenen sitookin hiiltä, niin tuo hakkuujäte sekä karikkeen hajoaminen päästää sitä huomattavasti enemmän vielä pitkään, pitkään taimien istuttamisen jälkeen.

Ymmärrä jo !

Onko tuokin nyt hirvittävän vaikea tajuta ? Niin, jos todella näin on, niin kyllä sinua pitääkin sanoa vajakiksi: sinulta puuttuu älyä ymmärtää aivan yksinkertainen asia.

Anonyymi00126 kirjoitti:

<< Oletko hakasulku keskustelija jonkinn asteinen narsisti tai mahdollisesti autismikirjoon lukeutuva. >>

En.

<< Keskustelutaitoisi on jäänyt alaluokkien tasolle >>

Enpä usko.

<< jos asia ei sinua miellytä alat mölisemään. >>

Ei kun anna mennä vaan. Vastaa asiaan - äläkä kiemurtele kuin liero koukussa. Tuo kiemurtelu ja vastaamattomuus tekee sinusta vajakin.

Kirjoituksissani ei ole mitään mölinää. Sinä se nytki alat puhua asian vierestä. Puhu asiaa, vastaa ja myönnä asiat, jotka osoitan oikeiksi. Siitä se lähtee. Sitten kun kykenet keskustelemaan, sinua aletaan pitää vertaisena keskustelukumppanina. Nyt olet vaan idioottimainen vammailija.

<< Kun uutta metsää istutetaan, niin hiilensidonta alkaa taas >>

Mutta kun ei ala, vitun pökö. Kuinkahan monta kertaa sinulle on jo selitetty, että hakatun metsän jäte (kannot, oksat, kaarna jne.) hajoavat päästäen tuosta aiemmin nielusta aivan älyttömän määrän hiilidioksidia (ja metaania). Tuollainen hakkuualue säilyy päästölähteenä tuon hakkuujätteen sekä myös karikkeen hajoamisen vuoksi vielä kymmeniä vuosia. Tosiaan, vaikka taimikko hivenen sitookin hiiltä, niin tuo hakkuujäte sekä karikkeen hajoaminen päästää sitä huomattavasti enemmän vielä pitkään, pitkään taimien istuttamisen jälkeen.

Ymmärrä jo !

Onko tuokin nyt hirvittävän vaikea tajuta ? Niin, jos todella näin on, niin kyllä sinua pitääkin sanoa vajakiksi: sinulta puuttuu älyä ymmärtää aivan yksinkertainen asia.

Lue lisää

"<< Kun uutta metsää istutetaan, niin hiilensidonta alkaa taas >>

Mutta kun ei ala, vitun pökö. Kuinkahan monta kertaa sinulle on jo selitetty, että hakatun metsän jäte (kannot, oksat, kaarna jne.) hajoavat päästäen tuosta aiemmin nielusta aivan älyttömän määrän hiilidioksidia (ja metaania). Tuollainen hakkuualue säilyy päästölähteenä tuon hakkuujätteen sekä myös karikkeen hajoamisen vuoksi vielä kymmeniä vuosia. Tosiaan, vaikka taimikko hivenen sitookin hiiltä, niin tuo hakkuujäte sekä karikkeen hajoaminen päästää sitä huomattavasti enemmän vielä pitkään, pitkään taimien istuttamisen jälkeen."

Hakatun metsän kannot ja oksat päästävät CO2 yhden kaadetun puun verran. Jos puut käytetään rakentamiseen, niin puut ovat hiilivarastoja. Elikkä, puiden kaataminen toimii lisääntyneenä hiilinieluna, jos ne käytetään rakentamiseen ja taimit toimivat uutena hiilinieluna. Työllisyys lisääntyy ja voimme pitää hyvinvointiyhteiskunnan toiminnassa lisääntyneen veronmaksun takia. Puiden lahottaminen pystyyn toimii päinvastoin. Tämän takia teidän ilmastouskovaisten ei pidä ikinä antaa toimia metsätalouden päättäjinä.

Anonyymi00150 kirjoitti:

"<< Kun uutta metsää istutetaan, niin hiilensidonta alkaa taas >>

Mutta kun ei ala, vitun pökö. Kuinkahan monta kertaa sinulle on jo selitetty, että hakatun metsän jäte (kannot, oksat, kaarna jne.) hajoavat päästäen tuosta aiemmin nielusta aivan älyttömän määrän hiilidioksidia (ja metaania). Tuollainen hakkuualue säilyy päästölähteenä tuon hakkuujätteen sekä myös karikkeen hajoamisen vuoksi vielä kymmeniä vuosia. Tosiaan, vaikka taimikko hivenen sitookin hiiltä, niin tuo hakkuujäte sekä karikkeen hajoaminen päästää sitä huomattavasti enemmän vielä pitkään, pitkään taimien istuttamisen jälkeen."

Hakatun metsän kannot ja oksat päästävät CO2 yhden kaadetun puun verran. Jos puut käytetään rakentamiseen, niin puut ovat hiilivarastoja. Elikkä, puiden kaataminen toimii lisääntyneenä hiilinieluna, jos ne käytetään rakentamiseen ja taimit toimivat uutena hiilinieluna. Työllisyys lisääntyy ja voimme pitää hyvinvointiyhteiskunnan toiminnassa lisääntyneen veronmaksun takia. Puiden lahottaminen pystyyn toimii päinvastoin. Tämän takia teidän ilmastouskovaisten ei pidä ikinä antaa toimia metsätalouden päättäjinä.

Lue lisää

<< Hakatun metsän kannot ja oksat päästävät CO2 yhden kaadetun puun verran. >>

Suunnilleen. Sieltä otetaan siis talteen runko, mutta saman verran sitten jätetään aiheuttamaan ilmastopäästöjä (plus se karikkeen osuus).

<< Jos puut käytetään rakentamiseen, niin puut ovat hiilivarastoja >>

Ei ne tietenkään siinä rakennuksessa ihan kauhean kauan ole keskimäärin ennen kun ne korvataan.

Mutta mutta, oikeassa olet siinä mielessä, että tuota puurakentamista pitäisi kannattaa. Puut pitäisi siis kasvattaa tukkikokoon (ja oikeasti reiluun tukkikokoon), niin sitten hiiltä tosiaan olisi sitoutuneena mahdollisimman paljon mahdollisimman pitkään. Nyt vaan suuri osa puista hakataan keskenkasvuisina (kuiduksi).

<< Puiden lahottaminen pystyyn toimii päinvastoin. Tämän takia teidän ilmastouskovaisten ei pidä ikinä antaa toimia metsätalouden päättäjinä. >>

En tiedä, kenelle nyt puhut ("ilmastouskovainen" ei ainakaan pue minua). En tietysti ole missään kohdassa edes puhunut jonkun pystyyn lahottamisen puolesta, vai mitä ? Yrititkö siis valehdella siitä, mitä minä kirjoitan ? Vai mitä oikein sekoilet nyt ?

<< Pitää sitä hiilidioksiidia olla, jotta metsät kasvaisi vaudilla! >>

Sitä oli ennen teollistumisen alkua sellaiset kolmanneksen vähemmän. Aivan hyvin silläkin määrällä metsät kasvoi.

Oliko vajakilla vaikeuksia vastata itse asiaan ?

Hah hah !

<< Vanhat metsät pitäisi lahosuojata niinkuin puhelinpylväät ennen. Silloin hiili varastoituisi puihin eikä lahoaminen johtaisi hiilipäästöihin. Myös metsäpaloja hillitseviä aineita voitaisiin ilmasta ikimetsään ruiskuttaa. >>

Tietysti ikimetsä on sitten taas elinehto monelle eliölajille. Niitäkin täytyy ajatella eikä pelkästään vaan hiilidioksidia. [Tiedän, sinulle on varmasti lähes mahdoton tajuta tätä asiaa, koska jo sen tajuaminen, että hakattu metsä on päästölähde pitkään, tuotti jo noin älyttömästi haasteita.]

<< Vain museoitu metsä on nollapäästöinen. >>

Mutta sellainen museoitu metsä saavutetaan vasta ehkä jopa tuhannen vuoden päästä. Sitten taas toisaalta se on sitten nimenomaan ikimetsä (jota moni laji tarvitsee) ja onpa se niin suuri hiilivarasto kuin metsä vaan voi olla.

Anonyymi00106 kirjoitti:

<< Vanhat metsät pitäisi lahosuojata niinkuin puhelinpylväät ennen. Silloin hiili varastoituisi puihin eikä lahoaminen johtaisi hiilipäästöihin. Myös metsäpaloja hillitseviä aineita voitaisiin ilmasta ikimetsään ruiskuttaa. >>

Tietysti ikimetsä on sitten taas elinehto monelle eliölajille. Niitäkin täytyy ajatella eikä pelkästään vaan hiilidioksidia. [Tiedän, sinulle on varmasti lähes mahdoton tajuta tätä asiaa, koska jo sen tajuaminen, että hakattu metsä on päästölähde pitkään, tuotti jo noin älyttömästi haasteita.]

<< Vain museoitu metsä on nollapäästöinen. >>

Mutta sellainen museoitu metsä saavutetaan vasta ehkä jopa tuhannen vuoden päästä. Sitten taas toisaalta se on sitten nimenomaan ikimetsä (jota moni laji tarvitsee) ja onpa se niin suuri hiilivarasto kuin metsä vaan voi olla.

Lue lisää

Taimikoille, nuorille metsille, kasvatusmetsille, hakkuukypsille metsille ja ikimetsille/luonnonsuojelualueille on ihan omat lajistonsa. Ikimetsien kasvava suojelu vie tilaa muissa metsissä olevilta lajeilta. Kitukasvuiset metsät voisi polttaa niin paloaukealla viihtyville lajeillekin omat alueensa.

Paras tapa säilöä puuta on tehdä niistä junttapaaluja rakentamiseen betonisten sijaa. Päästään sementinvalmistuksessa syntyvistä massiivisista hiilidioksidi päästöistä ja terästäkin jaa parempaa käyttöön kun puupaaluja ei tarvitse raudoittaa kuin ehkä juntan päähän rengas ettei pää leviä ja kärkipiikki ankkuroimaan paalu kallioon.

Terveisin: Hakasulkumiehen aikaisemmin vitun vajakiksi haukkuma kirjoittaja

Anonyymi00121 kirjoitti:

Taimikoille, nuorille metsille, kasvatusmetsille, hakkuukypsille metsille ja ikimetsille/luonnonsuojelualueille on ihan omat lajistonsa. Ikimetsien kasvava suojelu vie tilaa muissa metsissä olevilta lajeilta. Kitukasvuiset metsät voisi polttaa niin paloaukealla viihtyville lajeillekin omat alueensa.

Paras tapa säilöä puuta on tehdä niistä junttapaaluja rakentamiseen betonisten sijaa. Päästään sementinvalmistuksessa syntyvistä massiivisista hiilidioksidi päästöistä ja terästäkin jaa parempaa käyttöön kun puupaaluja ei tarvitse raudoittaa kuin ehkä juntan päähän rengas ettei pää leviä ja kärkipiikki ankkuroimaan paalu kallioon.

Terveisin: Hakasulkumiehen aikaisemmin vitun vajakiksi haukkuma kirjoittaja

Lue lisää

<< Taimikoille, nuorille metsille, kasvatusmetsille, hakkuukypsille metsille ja ikimetsille/luonnonsuojelualueille on ihan omat lajistonsa. Ikimetsien kasvava suojelu vie tilaa muissa metsissä olevilta lajeilta. >>

Mutta tyypillinen taantuva tai taantunut laji on tuollaista ikimetsälaji-tyyppiä. Niitä on vähänlaisesti jäljellä. Siksi niitä pyritään suojelemaan.

Muita metsätyyppejä toki on riittävästi.

<< Paras tapa säilöä puuta on tehdä niistä junttapaaluja rakentamiseen betonisten sijaa. >>

Tuskin sellaista on parhaaksi osoitettu, mutta kyllähän tuokin on yksi käyttökohde. Toki hiilidioksidiksi se sielläkin muuttuu.

<< Terveisin: Hakasulkumiehen aikaisemmin vitun vajakiksi haukkuma kirjoittaja >>

Erinomaista, että se on jäänyt kaihertamaan mieleen. Nythän puhut jo melkein järkeviä.

<< Kitukasvuiset metsät voisi polttaa niin paloaukealla viihtyville lajeillekin omat alueensa. >>

Joitakin alueita poltetaan, mutta veikkaisin, että kitukasvuiset tarvitsee valita tarkkaan, ettei tehdä metsämaasta vaan hedelmätöntä. Toinen vaihtoehto on vaikka lannoittaa niitä kitumaita vaikka kompostijätteellä tai ihan vaan kasvijätteellä (mineraalimaat) tai kivellä ja jopa betonijätteellä (suomaat).

<< Onko LuKeen pesiytynyt vihervasemmistolaisia, joiden tiutkimukset ovat propagandaa? >>

Enpä usko. Mistään sellaisesta ei ole näyttöä.

Ja tuossa on se ydinkohta: "kunhan me huolehditaan, että niitä metsiä hoidetaan hyvin". Meidän tarvitsee muuttaa siis suuntaa niin, että metsistämme huolehditaan paremmin kuin nyt. Sillä saadaan sitä kasvua lisättyä - ja siis samalla hiilinielua suurennettua (sekä sitä hakattavaakin lisää).

Anonyymi00113 kirjoitti:

Ja tuossa on se ydinkohta: "kunhan me huolehditaan, että niitä metsiä hoidetaan hyvin". Meidän tarvitsee muuttaa siis suuntaa niin, että metsistämme huolehditaan paremmin kuin nyt. Sillä saadaan sitä kasvua lisättyä - ja siis samalla hiilinielua suurennettua (sekä sitä hakattavaakin lisää).

Lue lisää

Suomi elää metsistä

Valehtelet, tuossa HS:n lasten tiedekysymysten vastauksessa kyllä mainitaan hiilidioksidi juuri ennen lainaamaasi kohtaa:

"Tyypillisimpiä hapen yhdisteitä ovat muun muassa vesi, hiilidioksidi ja erilaiset mineraalit, kuten graniitti ja alumiinioksidi."

Mutta miten tämä liittyy aloitukseen, tai yhtään mihinkään?

Anonyymi00128 kirjoitti:

Valehtelet, tuossa HS:n lasten tiedekysymysten vastauksessa kyllä mainitaan hiilidioksidi juuri ennen lainaamaasi kohtaa:

"Tyypillisimpiä hapen yhdisteitä ovat muun muassa vesi, hiilidioksidi ja erilaiset mineraalit, kuten graniitti ja alumiinioksidi."

Mutta miten tämä liittyy aloitukseen, tai yhtään mihinkään?

Lue lisää

Muttei sitä, että hiilidioksidi on tärkeä yhteyttämisreaktiossa. Woketusta yritetään työntää pakolla biologiaan

Anonyymi00135 kirjoitti:

Muttei sitä, että hiilidioksidi on tärkeä yhteyttämisreaktiossa. Woketusta yritetään työntää pakolla biologiaan

Kyseinen lapsen tiedekysymys kuului:
"Miksi muilla planeetoilla ei ole happea, mutta maassa on?"
Asiantuntija vastasi kysymykseen lyhyen yksinkertaisesti ja selkeästi, kertoen miksi maan ilmakehässä on happea.

Miten joku "woketus" liittyy happeen tai hiilidioksidiin tai koko tämä omituinen sivukeskustelu aloituksen aiheeseen? "Woketusta" harrastat tässä korkeintaan sinä, jos kerran koet, että hiilidioksidia ei kohdella tasa-arvoisesti.

Anonyymi00136 kirjoitti:

Kyseinen lapsen tiedekysymys kuului:
"Miksi muilla planeetoilla ei ole happea, mutta maassa on?"
Asiantuntija vastasi kysymykseen lyhyen yksinkertaisesti ja selkeästi, kertoen miksi maan ilmakehässä on happea.

Miten joku "woketus" liittyy happeen tai hiilidioksidiin tai koko tämä omituinen sivukeskustelu aloituksen aiheeseen? "Woketusta" harrastat tässä korkeintaan sinä, jos kerran koet, että hiilidioksidia ei kohdella tasa-arvoisesti.

Lue lisää

Happea on siksi, että kasvit yhteyttää hiilidioksidista happea ja hiiltä

Oliko tuossa mereen liukeneminen mukana ?