Jokainen postaa tähän miten aikoo parantaa itseään siten, että löytää itselleen kumppanin. Aloitan sugardating seteillä. Rahaa on ja se mahdollistaa aidon itseni esille tuomisen, jonka pitäisi parantaa mahdollisuuksia löytää sielunkumppani. Jos ei itse deitistä niin sen kaverista.
Hyvän mielen Apustus lanka
Anonyymi-ap
9169
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mut mikä siinä kumppanissa on si niin tärkeää, että semmoinen pitää löytää ( kaivaa hinnalla millä hyvänsä ) jostakin?
Tää on se mitä en ymmärrä.
Eikö ihmiset osaa olla itekseen?
Huomaan ettet ole pystynyt olemaan erossa pujotteliasta
Olen ollut koko ikäni ilman sielunkumppania, eikä ihmistä ole luotu elämään sellaisessa yksinäisyydessä. En pitäisi sitä kovana meriittinä että "osaa" olla yksin, sillä olen monta vuotta ollut fyysisesti yksin. Luulen että osaan. Toisaalta minulla on aina ollut digitaalisia kavereita, joten olisi huijausta väittää että olen ollut aidosti yksin. Joku kolmannen maan vanki, joka ollut eristyksissä vuosikaudet, on ollut aidosti yksin. Ei mitään kontaktia mihinkään. Ne tulee hulluksi.
Se on ihan eri asia jos ei koe tarvitsevansa minkäänlaista kumppania, varsinkin jos kaikki aiemmat ovat ollet sysipaskoja luusereita. Minulla on kuitenkin ollut pari läheltä piti tapausta, joiden oletin olevan sielunkumppaneita, kunnes totesin että nehän on, saatana, MT-tapauksia. Kaikilla on kuitenkin ystäviä joten niilläkin on kumppaneita, joskaan ei välttämättä seksuaalisesti, taikka sielunkumppaneita.
Sielunkumppani tarkoittaa kärjistetysti yhtä ihmistä joka natsaa täysin sinun sielusi kanssa, useimmiten siten että molemmat löytää itsensä siitä toisesta, ja sitä on tosi vaikea selittää NPC-ihmisille. Minullakin on ollut vain läheltä piti tilanteita mutta kuitenkin ymmärsin että ilmiö on totta.
Sielunkumppaneita ei ole, kuin saduissa.
Uskon että on. Minulla on ollut pari läheltä piti tapausta.
Ongelma näissä oli se, että vaikka tunnistan psykopaatit nopeasti, niin sosiopaatteja en, varsinkin naisten tapauksessa. Näissä tapauksissa erikoista oli se, että nämä muijat oli aidosti kiinnostuneita samoista asioista, jotka eivät ole yleisiä, jo ennen kun kerroin heille että minäkin olen. Jopa geneettinen perimä ja kasvuympäristö puolsivat asiaa. Kuitenkin seurustelun edetessä alkoi ilmenemään viitteitä siitä, että nämä eukot eivät välitä muista kuin itsestään. Sanoivat suoraan että en välitä muista. Kun kysyin "entä minä" niin sitten toki tuli se paniikinomainen vastaus johon ei usko kukaan. Jossain vaiheessa se olin minä.
Miksi sitten lyöttäydyn yhteen sosiopaattisten muijien kanssa? Aluksi luulin että olen introvertti, mutta sittemmin olen ajatellut että olen high-functioning autisti, mikä onkin hyvin lähellä high-functioning sosiopaattia. Molemmat erittäin introverttejä, sillä poikkeuksella että autistit välittää toisista ihmisistä. Sosiopaatit ei siihen pysty nääs. En ole mikään psykologi mutta introvertti-extrovertti labelit on varmuudella vanhanaikaisia. Taustalla on monia asioita eikä me keittiöpsykologit tiedetä niistä paskaakaan.
Toisaalta en tiedä elänkö todellisuudessa, simulaatiossa, vai sadussa.
Niinpä. Minusta on hyvä kokeilla mitä haluaa kumppanin sopivan löytämiseksi, sitten on kokemusta rikkaampi. Ei paha sopii hyvin esim muille jossa raha puhuu eikä kateelliset naiset juokse jaloissa.
Just näin, ei siinä ketään satu jos ei lakia riko.
Minä parantaisin taloudellista tilannettani. Se on hyvin hankalaa lähteä treffeille, kun kaikki maksaa. Lokkeilu ei omalla kohdallani tule kysymykseen.