Sähköauton hyötysuhde on järkyttävän huono! 😱😱😱
https://www.apu.fi/artikkelit/raskaan-sahkoauton-hoytysuhde-on-yllattavan-huono-kolumni
Onneksi vetyautot ja vetytankkausasemat ovat tulossa vihdoin myös Suomeen! 💗💗💗
https://www.apu.fi/artikkelit/raskaan-sahkoauton-hoytysuhde-on-yllattavan-huono-kolumni
Onneksi vetyautot ja vetytankkausasemat ovat tulossa vihdoin myös Suomeen! 💗💗💗
Vastaukset 42
Vanhimmat
Muistaakseni jo peruskoulun yläasteen oppimäärään sisältyi hyötysuhteen ymmärtäminen.
Imeisesti toimittelija ja ketjun aloittaja eivät ole opinnoissaa vielä niin pitkälle päässeet.
Sähköauton hyötysuhde on aina huono. Tankillisella sähköa ajaa tänään 200km kun tankillisella bensaa 800-1000km.
Akullinen, 77 kWh sähköä sisältää energiaa yhtä paljon, kuin 8,5 litraa bensaa. Tankillinen, 60 litraa bensaa sisältää energiaa 540 kWh, jolla ajelisi yli 2000 km talvellakin. Hintaa sille kertyy marketin latureilla hieman yli satasen, kotilaturilla ei puoltakaan.
540 kWh x K-marketin teholataus 0,35 €/kWh = 189 €
6,0 l/100 km bensankulutus = 54 kWh/100 km energiankulutus
80 nopeudella ajovastuksiin menee noin 10 kW teho -> energiantarve teoriassa 12,5 kWh/100 km.
Hyötysuhde 23 %. Polttomoottori itsessään kykenee parempaan, mutta energiaa kuluu kaikkeen muuhunkin + jarrutusenergia hukataan taivaan tuuliin.
Jos sähköauto kuluttaa 15 kWh/100 km, niin hyötysuhde 83 %. Laitetaan 20 % lataushäviö (hidaslataus) päälle, niin sähköä ostetaan 18 kWh/100 km ja kokonaishyötysuhde 69 %. Ja vaikka kovalla pakkasella kulutus +50 %, niin kokonaishyötysuhde silti n. 50 %.
Ja tämä maantieajossa.
Kaupunkiajossa jollain 35 km/h keskarilla (ruuhkaa) kulutus voi olla 9 l/100 km, mutta auton liikutteluun riittäisi periaattessa parin kW teho. Tässä tulee esiin se, että bensaa menee tyyliin 1 l/h, vaikka auto seisoo paikoillaan. Hyötysuhde voi painua alle 10 %.
Sähköautolla toimintamatka ei ainakaan pienene kaupunkiajossa... toki kovalla pakkasella energiaa palaa sitten lämmitykseen, mutta ero polttomoottoreihin on huima.
Sähkön hinta tänään 5o ckwh elikkä lataus maksaa noin 5o e jolla ajaa tänään 25o km
Vedyn energiasisältö on aivan ylivoimainen verrattuna akkuuun. 😃👍
Raaka numeroleikki puhuu vedyn puolesta, sillä kun akkujen energiatiheys on parhaimmillaan noin 400 Wh/kg, on vedyn energiatiheys samaan tapaan ilmoitettuna on 35000 Wh/kg.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/10/03/vetyvoimalla-lennettiin-kuuhunkin-kohta-myos-kanarialle
Eikä normaalipaineisena vaadi kuin 10m3 säiliön. Todella käytännöllinen kaasu tuo vety😂
Vedyäiliön täytettävyys on aika huono verrattuna sähköön. Meillä kotona ei ihan heti pysty tankkaamaan. Eipä silti, ei pysty oikein muuallakaan.
Miksi hehkuttaa jotain mitä ei voi käyttää eikä kukaan osta.
Joopa joo pierut vielä Talteenko????
Vedyn energiatiheys on kiloa kohti suuri, mutta vedyn tiheys on pieni.
Joten vedyn energiatiheys/litra on ihan onneton. 700 bar paineessakin litra vetyä sisältää vähemmän energiaa kuin metaani 200 bar paineessa. Hurjan tankkauspaineen vuoksi vedyn tankkausaseman rakentaminen maksaa pari miljoonaa, kun metaanin tankkauaseman saa 0,5 miljoonalla. Siksipä metaanin tankkauasemia on reili 70 ja vedyn tankkausasemia 0.
- bensiini 42-43 MJ/kg = n. 9 kWh/l
- diesel 43,2 MJ/kg = 10 kWh/l
- metaani 49,2/55,6 (alempi/ylempi lämpöarvo) MJ/kg = 1,86/2,1 kWh/l 200 bar paineessa
- vety 120/142 MJ/kg = 1,25/1,48 kWh/l 690 bar paineessa
Tyypillisen kaasauton tankkiin mahtuu 16 kg metaania, millä ajelee 300+ km. Ja sen jälkeen matka jatkuu bensalla.
Tyypillisen vetypommiauton tankkiin mahtuu 6 kg. Max 500 km reaalimaailmassa ja vedyn loputtua matka jatkuu hinausauton lavalla. Tulee kyllä tutuksi, esim. USAssa tolloloota tarjosi ilmaiset hinausautokyydit kaupan päälle. Siellä suuresti ongelmia polttoaineen jakelun kanssa. Ei riittänyt 50 tankkausasemaa ruokkimaan noin 10 000 vetypommiautoa, vaan asemilla usein vikaa tai polttoaine loppu.
Jos saa vetyauton missä on V8 turbolla tai muuten ahdettuna kuten tämä sen voisi jopa ostaa.
https://www.youtube.com/watch?v=fsimt3tV7no&list=PLZ-W5W1qD3ifHKyDqu9dp6bT3AdGJ55UP&index=5
Niin ehkä en ostais kuitenkaan Toyotan tekemää romua.
Vetyautossa pitää olla tyyliä ja tehoa.
Vetyauto alkaa vaikuttamaan aina vaan paremmalta vaihtoehdolta. 👍
Odotellaan nyt rauhallisesti, kyllä se vetykin tulee käyttöön, mutta sähkö ja polttomoottoriautojen rinnalle. Kaikkea tullaan tarvitsemaan, koska akkumateriaalit ovat vähissä. Eli rauhallisesti nyt kaikki autoilijat.
Mikä on se vähissä oleva materiaali mitä Donut lab käyttää Solid state akuissa?
Ne kun nyt ovat niitä tehokkaimpia ja immuuneja pakkaselle tai kuumalle kelille.
Syy miksi niitä alkaa käyttää kaikki älykkäät autoilijat. 100 000 sykliä kestävät akut ovat kestävämpiä mitä voi ostaa.
Ei tule vetyautoja.
kuinka paljon kestävämpiä, joko on testituloksia?
Aloittaja puhuu ihan ripulibaskaa. Yhden vetykilon valmistamiseen kuluu sähköä elektrolyysillä noin 55kw. Siihen vielä varastointi ja kuljetus päälle sekä vetytankkausaseman korkeapainepumpun tarvitsema energia ennenkuin se vetykilo on vetyauton tankissa. Vedystä vetyauto hukkaa noin 80% kun todellisuudessa vedyn energiasta on hyödynnetty noin 20%. Muuntoprosessien takia vetyautot hukkaavat valtavasti energiaa täyssähköautoihin verrattuna. Siihen vielä päälle ettei oikeassa elämässä vetypolttokennot ole kestäneet niin hyvin kuin alunperin kuviteltiin, sillä jo 150 000km kaupunkiajolla saattaa tulla vakavia ongelmia koska jatkuva vetypolttokennon starttaus ja sammutus kuluttaa. Vetyauton kulutus voi nousta jopa 40% talvella TUTKITUSTI, joten sinne sitä energiaa katoaa. Euroissa mitattuna vetyautoilu on kallista per 100km.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17798070/nexo-vetypolttokennossa-vakavia-ongelmia-korvauksia-autoilijoille-
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18675987/vetyauton-vedyn-kulutus-lisaantyy-selvasti-talvella-
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19231950/vety-on-energiana-kallista-totea-muuntotaulukosta-itse-
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18669498/vety-on-todellisuudessa-melko-tehotonta-energiaa-muuntoprosessien-takia-
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17798059/vihreaa-sahkoa-ei-pida-hukata-vetyautoihin-ja-synteettiseen-polttoaineeseen-
Aloitus kuulostaa Venäjän hallituksen masinoimalta mustamaalaamiskampanjalta koska ladattavat autot ovat todellinen uhka.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19032132/vetyautojen-kannattajat-ovat-venajan-hallinnon-tukijoita
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17471380/kannattamalla-vetyautoja-kannatat-myos-venajan-taloutta-ja-sotakassaa-
Kaikki tunnetut sarjavalmistetut vetyautot Toyota Mirai, Hyundai Nexo ja Honda Clarity painavat kaikki noin 1900kg... eli raskaita henkilöautoja nekin. Monet täyssähköautot painavat alle 2000kg eikä 3000kg kuten linkin artikkelissa oli otettu esimerkiksi.
Kun ollaan niin huolissaan niistä teiden kulumisista raskaiden autojen takia, niin mites ne tuhannet säiliöautot jotka painavat lastissa ollessaan useita kymmeniä tuhansia kiloja ja kulkevat pitkiä matkoja ihan vain tuodakseen jakeluasemille polttoaineita polttomoottoriautoja varten? Eikö nämä sitten kuluta ollenkaan Suomen maantieverkostoa?
https://www.youtube.com/watch?v=-wGO241g52U
Yleensä raskas kalusto on määräävä tieverkon kulumisessa/painumisessa.
Kyllä tätäkin näkee mm. bussiasemien liepeillä.
Mutta Suomessa tieverkon kulumisessa dominoi henkilöautot nastajyrsimineen. Kaikki toimivilla aivoilla ja silmillä varustetut voivat tämän itsekin havaita. Vilkkaimmilla väylillä asvaltti uusitaan 1-2 vuoden välein. Syksyn saa ajella sileällä asvaltilla, mutta talven aikana tien pinta muuttuu mystisesti karheaksi ja syntyy myös urat, jotka sopivat henkilöauton raideväliin. Uraherkemmällä autolla ei enää keväällä tarvi edes pitää ratista kiinni, kun auto kulkee "kuin kiskoilla".
Nastajyrsimet myös repii bitumia irti tien pinnasta. Sen bitumin löytää autojen kyljistä kevällä. Ja asvaltin pinnan voi havaita muuttuvan karkeaksi, kun bitumi "pakenee" kiviaineksen rakeiden välistä. Tällä on 3 seurausta:
1) hurja rengasmelu (= myös meluheittaa tienvarren asukkaille) keväällä & alkukesällä
2) karkea pinta kuluttaa etenkin uusia renkaita nopeasti... minkä vuoksi tuhon aiheuttajat pyrkivät venyttämään renkaanvaihdon kesäkuulle, ettei tule OMIA kesärenkaita pilattua pilalle jyrsityllä asvaltilla
3) kun bitumi kaivetaan pois, alkaa asvaltin pinnasta irtoamaan sormenpään kokoisia kiviä.... jotka tekee gutaa osuessaan peltiin tai tuulilasiin (vauriot yleensä laitetaan hiekoitushiekan tai irronneiden nastojen piikkiin, muttei hiekoitushiekassa 1 cm kiviä ole).
Tässä kohtaa tuskin auttaa se, että patterilavettien massa on tyypillisesti 1,8-2,2 tonnia ja osa heilauttaa vaa'an 2,6 tonniin, kun polttomoottoriautot pyöri 1,2-2,2 tonnin välissä (esim. Golf yms. C-segmentit töpöperät 1,3 tonnia). Ja huom, tässä puhutaan omamassasta (auto + kuski), ei kokonaismassasta (auto täyteen lastattuna).
Sama ongelma tulee eteen myös pysäköintihalleissa, joiden rampeissa ja kulkuväylillä nastajyrsimet tuhoaa betonin kovapinnoitteet parissa vuodessa.... vaikka nämä teollisuuskäyttöön tehdyt pinnoitteet kestää teollisuushalleissa vuosikymmeniä.
Vaikeaa uskoa, etteikö tien pinnan kuluminen kiihtyisi, kun tietä jyrsitään 1,3 tonnin painoisen sijaan 2 tonnin painoisella autolla.
Sattuneesta syystä myös päästöt ovat sähköautoilla suuremmat. Kas kun nykyään polttomoottoriautojen pakokaasut puhdistetaan niin tehokkaasti, että suurimmat päästöt (pienhiukkasia + mikromuoveja) tulee renkaiden ja tienpinnan kulumisesta. Isompi massa ja enemmän tehoa/vääntöä (koska massaakin enemmän) = enemmän kulumista.
Jyväskylän vetytankkausasema on jo noin 5kk myöhässä. Edelleenkään ei suostuta kertomaan mediassa milloin se aukeaa ja paljonko vetykilo maksaa pumpulla, joka viitttaa siihen että sen KALLISTA hintaa salataan.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17717322/koska-julkistetaan-vetytankkausaseman-kuluttajahinta-suomessa
On se.
Vetyauto on sähköauto ja sen hyötysuhde on järkyttävän huono.
Mutta huonon hyötysuhteen vastapainoksi vetyauto on kallis ja siihen pitää määrävälein uusia polttokenno ja polttoainetankit. Tämäkin lienee hinnaltaan vähintään samanlainen operaatio kuin koko akun uusiminen sähköautoon.
Aloittaja voi laittaa meille LASKELMAN että vetyauton hyötysuhde on paljon parempi kuin täyssähköauton. Ei taida onnistua kun on tarve VALEHDELLA? Numerot nimittäin kertovat totuuden.
Euroissa mitattuna monessa maassa vetyauton käyttökustannukset ovat huonoja.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19231950/vety-on-energiana-kallista-totea-muuntotaulukosta-itse-
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19010097/vetyfanit-valehtelevat-ja-houkuttelevat-vetyansaan-
No niin!
Sanoohan tuon Järkikin Suomen oloissa! Viher piiperot maksakoon turhasta tai muuttakoot ns.lämpimään. Kaikilla ei ole varaa leikkiä. Kyllä humpuukkia muuhunkin nykyään riittä. Kusetusta muutenkin koko Kotimaan touhu.
Niin se vaan on.
Sähköauto on vain ikävä ja vaivalloinen välivaihe siirryttäessä vetyautoihin. 😊
Vetyautot kuulosti kivalta silloin, kun tyypillisen sähköauton toimintamatkalupaus oli 150 km ja todellisuus 100 km molemmin puolin olosuhteista riippuen.
20 vuodessa sähköautojen toimintamatkat ovat kasvaneet nelinkertaisiksi. Hinta ei ole juuri muuttunut, mutta muut autot muuttuneet kalliimmiksi ... joten sähköauto ei enää maksa 2x vastaavan polttomoottoriauton verran.
Vetypommiautojen todelliset toimintamatkat eivät ole merkittävästi kasvaneet. Siis oikeasti. Siksi on pitänyt turvautua huijaukseen. Körötellään maantiellä 30 km/h polttoaineen loppumiseen saakka ja sitten kehutaan, miten päästiin 800 tai 1000 tai 1200 km. Heh, monella bensa-autollakin pääsisi yli 1000 km jos jaksaisi koko ajan köröttää 60 km/h. Ex kaasuautolla olisin tuolla tyylillä voinut päästä liki 1500 km (kaasu + bensa).
On vaan ne tosielämän kulutukset helposti +50 % verrattuna hitaaseen maantieajoon vailla pysähdyksiä.
Valmistussarjat pysyneet pieninä, muutamia tuhansia, kun pitäisi päästä 100 000 auton vuosituotoon per automalli. Koko maailmassa ei ole näin montaa vetypommiautoa, kaikki merkit ja mallit yhteenlaskettuina!
Pienet sarjat = tolkuttomat hinnat. Tyyliin 100 000 € eli tuplat sähköautoon verrattuna tai 3x kaasuatoon verrattua. Tosin viime vuosina on myös nähty alennusmyyntejä. Varastot pitää bumpata tyhjäksi etenkin silloin, kun mallin valmistus loppuu (mikä sekin tappaa käytettyjen jälleenmyyntiarvon!).
Jäätävä arvonalenema. Syynä mm. jatkuvat ongelmat polttoaineen saannissa (Kalifroniassa) -> jengi haluaa eroon näistä.
Vetyautojen tilaisuus oli 15-20 vuotta sitten. Autot olisi pitänyt myydä tappiolla, jotta kauppa olisi saatu käyntiin -> valmistussarjat suuriksi -> kappalehinta alas. Vaan ei valmistajilla riittänyt luotto omiin tuotteisiin -> jäätiin konttaamaan.
Vrt. Tesla ihan julkisesti ilmoitti, että autot myydään alkuun tappiolla ja haetaan volyymiä ja kustannusten laskua. Tesla on jo monta vuotta ollut voitollinen.
Erittäin huono.
Tolloloota mirai on hyötysuhteeltaan surkea kulkine. 4,9 m pituudesta ja 2,2 tonnin massasta huolimatta kyytiin mahtuu vain 4 henkilöä. Sähköautoissakaan ei kuljetuskapasiteetti ole yhtä kehno suhteessa kokoon/massaan.
Vetykilon tuottamiseen tarvitaan reilu 50 kWh sähköä ja jos vety pitää kuljetusta varten nestetyttää, kulutus on noin 70 kWh/kg.
Vetypommiauto kuluttaa reaalimaailmassa noin 1-1,5kg/100 km. Tojohönö voi työntää perseeseensä ne matkaennätykset,jotka on kihnutettu maantiellä 30 km/h lämpimällä säällä. Ei mitään yhteyttä normaaliin käyttöön.
Eli vetypommiauton "sähkönkulutus" on 50-100 kWh/100, mikä on 3-5 kertainen verrattuna täyssähköautoon. Ja näitä vetypommiautojahan on vain maissa, missä sähköntuotanto oh hirveän saastuttavaa. Siis Saksa, USA, Japani. Sähköntuotannon päästöt tyyliin 350 g/kg -> vetypommiauton päästöt 17,5-35 kg/100 km = 175-350 g/km. Eli yhtä isot kuin 7,5-15 l/100 bensaa kuluttavalla autolla.
Mutta vetypommiauton hankintahinta siis kolminkertainen, polttoaine kallista ja sen saatavuus heikkoa. On se kumma kun ei kauppa käy?
Sähköautojen käytännön hyötysuhde on tosi huono verrattuna esim, dieseleihin. Kun dieselin tankin täyttää, sillä ajele 1400 km. Sähköauton lataus täyteen tarkoittaa huomattavan vähän kilometrejä ja kaiken lisäksi lataus-stressejä.
Siinä 70 l tankillisessä löpöä on 700 kWh energiaa. Maantieajossa ajovastusten voittamiseen tarvitaan noin 10 kW teho eli kulutus 12,5 kWh/100 km.
Kuitenkin löpöä palaa 5 l/100 km eli konepellin alla pöhisee 50 kW kattila. Hyötysuhde huikeat 25 %.
Ero kasvaa julmemmaksi kaupunkiajossa. Tosin pätkäajossa nokilekan kanssa tulee pian kustannuksia / vaivaa muustakin kuin tankkaamisesta. Esim se perinteinen nokiloukku tukkoon.
Toki tähän on ne perinteiset ratkaisut. Tyhjätään nokiloukku -> saadaan hiukkaspäästöt 100x kertaisiksi. Tulpataan NOx päästöjä vähentävä EGR -> saadaan NOx päästöt suuremmiksi kuin 40 tonnin kuorma-autolla.
Bensakoneiden katalysaattorien käyttöönotto paransi kaupunkien ilmanlaatua.
Nokilekojen päästörajoitusten odotettiin näkyvän samalla lailla. Ei vaan mitään tapahtunut. Syy selvä - jo tehtaan jäljiltä autojen todelliset päästöt 6x verrattuna laboratoriotesteihin ja 100x, kun saastelaitteet ranetetaan.
Pitää myös muistaa, että nokilekalla CO2 päästötkin suuremmat per litra polttoainetta kuin bensakoneella. Siksi nokipäät tykkää puhua pelkistä litroista.
Ne litrat myös syynä ranetuksiin. Pakokaasujen puhdistustekniikka kun hitusen nostaa kulutusta.
Valitettavasti nokilekojen päästöjä ei edelleenkään valvota. Siis ei ole itsedagnostiikkaa eikä päästömittauksia katsastuksesa, kuten bensakoneilla on jo vuosikymmenet ollut.
Toki nokilekoissa myös akku aina tyhjänä pätkäajossa. Webastohan näissä likimain pakollinen varuste ja sillä sen akun saa tyhjäksi, ellei omista ylläpitolaturia ja harrasta kaapelijumppaa.
Näin se on.
Luojan kiitos sain juuri myytyä sähköauton pois. Paljon pitää latausteknologian kehittyä että sellaisen vielä ostan. Talvella näillä ei tee mitään jos vähänkään tulee kilometrejä ja jos ei halua istua kaiket päivät latureissa.
Oliko se Zoe, jonka myit pois?
Raaka numeroleikki
Vetypommiauton hinnalla saa 2 täyssähköautoa tai 3 kaasuautoa (silloin kun näitä tehtiin). Vähän vastinetta rahalle eli huono "hyötysuhde".
Tosin eihän vetypommiautojakaan kohta enää tehdä (Huihaikin löi jo hanskat tiskiin) ja puheet tankkausasemien rakentamisesta on ollut tyhjiä puheita. Aina on ollut niitä, jotka asemia lupaa rakentaa, kunhan joku muu maksaa viulut. Ei vetypommiasemien rakentajat omaa rahaa halua kankkulan kaivoon kaataa. Eikä missään päin maailmaa, ei edes Kaliforniassa, jossa tämän kanssa leikitty 20 vuotta, asemia saada kaupallisesti kannattaviksi = niihin täytyy koko ajan kaataa tukirahaa. Koko ajan se kaupallinen kannattavuus on 10-15 vuoden päässä tulevaisuudessa.
Vety on myös niin kallista (9,50 €/kg tjsp, ettei PA kuluissa tule säästöä bensaan tai metaaniin (nykyään biokaasu, 2,20 €/kg) verrattuna.
Suuri osa vetypommiautoon tankattavasta vedystä on maakaasusta tehtyä ns. mustaa vetyä. Tätä käytettäessä CO2 päästö on jopa suurempi kuin normaalilla bensakäyttöisellä autolla tai maakaasulla ajaen. Biokaasu tietenkin pesee vedyn 6-0.
USAssa vaadittu, että tankattavassa vedyssä oltava noin 30 % "vihreää" eli elektrolyysillä tehtyä vetyä. Tosin se ei yhtään auta maassa, jossa sähköntuotannon päästö on 350 g/kWh ja elektrolyysi kuluttaa 50-55 kWh/kg. Tästä huolimatta vetypommiautoja markkinoidaan 0-päästöisinä.
Jos vetyä kuluu reilu 1 kg/100 km, niin sen tuotantoon elektrolyysillä menisi tyyliin 60 kWh. Energiankulutus 3x täyssähköautoon verrattuna.
Polttokennolla rajallinen käyttökä. Tähän annetaan haarukkaa 100-200 tkm. Tosin tollolootan käyttäjät jo totutettu siihen, ettei tollolootan dieselitkään kauempaa kestä. Hurjan 700 bar paineen vuoksi myös PA tankilla rajallinen käyttöikä. Pienten valmistusmäärien (koko maailmassa alle 100 000 vetypommiautoa, kaikki merkit ja mallit yhteenlaskettuina) vuoksi hinnat taatusti tähtitieteellisiä eli voi olla hintavampaa kuin akun vaihto sähköautoon.... joten ei näitä remontteja ikinä tehdä.
Vaikka vetypommiauton kyytiin mahtuu vain 5-6 kg vetyä, kaasusäiliöt, akut, polttokenno vaativat tilaa ja auton massa on sitten 2000 kg luokkaa. Ihan sama kuin täyssähköautoilla. Mutta mirai vain 4 paikkainen....
Metaanikäyttöiseen autoon sopii samankokoisiin mutta paljon halvempiin (200 bar vs. 700 bar) kaasusäiliöihin 16 kg kaasua johtuen metaanin suuremmasta tiheydestä. Ja samalta asemalta tankkaa myös kuorma-autot ja näitä kuorma-autoja varten asemia rakennetaan koko ajan lisää!
Vaikka kaasuautossa se kaasu käytetäänkin polttomoottorissa -> hyötysuhde huonompi kuin polttokennolla, toimintamatka on käytännössä ihan sama. Maantiellä voisi päästä liki 400 km eikä ole mitään ongelmaa ajaa tankkia tyhjäksi, koska kaasun loputtua matka jatkuu bensalla.
Vetypommiautoa ei voi tankata kotipihassa eikä tienposkessa, joten täytyisi aina jättää pelivaraa. Etenkin siitä syystä, että tankkausasemilla on usein kaasu loppu! Tai sieltä saa vain vajaan tankillisen.... eli tankkaamassa pitääkin käydä muutaman sadan km välein.
3 tankkausta ei tässä koeajossa riittänyt 1000 km matkalle, vaan perille tultiin hinausautokyydillä. Syynä juurikin vajaaksi jäänyt tankkauspaine. Pitäisi aina odottaa puoli tuntia tankkaajien välillä, jotta asema ehtii nostaa paineet ylös!
https://teknavi.fi/ilmio/tuhat-kilometria-tanskasta-suomeen-vetyautolla-tatako-on-tulevaisuus/
Sähköauto on paras romuttamolla.