Olisiko nyt viimein aika toimia ?
Vastaukset 28
- Anonyymi00001
Kirkot lakkaa olemasta seur 50v aikana lähtölaskenta on alkanut jo 80-luvulla. Kirkollisvero tulot ei ole enää moniin vuosiin riittänyt kuluihin!!
Ei ihmisia voi ikuisuuksia eksyttää!- Anonyymi00019
Höpö höpö Eksytystä on tehty kaksituhatta vuotta ja nyt kun kirjoitat Suomi24 sivulla että nyt se loppuu. Luuletko tosiaan että näin tapahtuu ?
- Anonyymi00020
Anonyymi00019 kirjoitti:
Höpö höpö Eksytystä on tehty kaksituhatta vuotta ja nyt kun kirjoitat Suomi24 sivulla että nyt se loppuu. Luuletko tosiaan että näin tapahtuu ?
kirjapaino mahdollisti uskonnot netti hävittää uskonnot 🤣
- Anonyymi00002
Jumala kostaa, jos hänen hienot huoneensa joutuvat surkeaan kuntoon. Jumalalla on huono istuskella taivaassa kultaisella penkillään, mikäli kirkoista lentää pärekatot huitsin nevadaan tuulisella kelillä ja räystäät tippuvat, siis irtoavat. Hän saattaa kostoksi tuottaa Suomeen runsaslukuisan joukon esimerkiksi tummahipiäisiä islamisteja.
- Anonyymi00009
Korkki jo kiinni!
- Anonyymi00021
kirkko piilotti tiloihinsa laittomia maahantunkeutujia 🤔luuletko oikeasti että ihmiset unohtavat ?
- Anonyymi00003
Se ei ole aivan yksinkertaista. Suomi on oikeusvaltio ja lait suojaavat lain puitteissa toimivien yhdistysten omaisuutta. Näistä kirkon jäsenmäärä tulee olemaan vielä pitkään ylivoimaisesti suurin, eikä muidenkaan kerhojen omaisuuteen olla kajoamassa, Kysymys tulee ajankohtaiseksi kyllä myöhemmin, onhan omaisuus pääosin petoksella ansaittua. Sitä ennen kirkko joutuu rahapulassaan realisoimaan tuottamattomia kiinteistöjään.
- Anonyymi00006
Kirkko ei tule kokemaan rahapulaa. Kulut pienenee kun toiminta supistuu. Rahaa tulee omaisuuden myynnistä.
- Anonyymi00008
Suomessa evankelis‑luterilainen kirkko on yhä ylivoimaisesti suurin järjestäytymisen muoto: noin 3,6 miljoonaa jäsentä (63,5 % väestöstä) – mikään puolue, ammattiliitto tai yhdistys ei tule lähellekään tätä mittaluokkaa.
Alla on selkeä kokonaisvertailu, joka asettaa kirkon jäsenmäärän suhteeseen muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.
---
📊 Järjestäytymisen mittakaavat Suomessa
1. Kirkot ja uskonnolliset yhteisöt
| Toimija | Jäsenmäärä | Lähde |
|--------|------------|--------|
| Evankelis‑luterilainen kirkko | n. 3,6 miljoonaa (2023) | |
| Katolinen kirkko Suomessa | n. 16 000–18 000 (hiippakunnan seurakuntien yhteenlaskettu jäsenkehitys 2016–2024 viittaa tähän kokoluokkaan) | |
| Muut uskonnolliset yhdyskunnat | Yksittäiset yhteisöt yleensä muutamasta sadasta muutamaan tuhanteen | |
Johtopäätös: Evankelis‑luterilainen kirkko on jäsenmäärältään moninkertainen kaikkiin muihin uskonnollisiin yhteisöihin verrattuna.
---
2. Puolueet
Suomen puolueiden jäsenmäärät vaihtelevat tyypillisesti 5 000–50 000 välillä.
Mikään puolue ei ylitä edes 2 % kirkon jäsenmäärästä.
Kokoluokka-arvioita (yleisesti tunnettuja lukuja, ei haettu lähteistä tässä haussa):
- Suurimmat puolueet: n. 30 000–50 000 jäsentä
- Keskisuuret: n. 10 000–20 000
- Pienet: alle 5 000
Johtopäätös: Puolueiden yhteenlaskettu jäsenmäärä jää murto-osaan kirkon jäsenmäärästä.
---
3. Ammattiyhdistysliike
Ammattiyhdistysliikkeen kokonaisjärjestäytyminen on korkea, mutta se jakautuu useisiin keskusjärjestöihin ja liittoihin.
Kokoluokka-arvioita (yleisesti tunnettua tietoa):
- SAK: n. 800 000 jäsentä
- STTK: n. 400 000
- Akava: n. 600 000
Yhteensä: noin 1,8 miljoonaa järjestäytynyttä palkansaajaa (osa päällekkäisyyksiä).
Johtopäätös: Ammattiyhdistysliike kokonaisuutena on ainoa, joka lähestyy kirkon mittakaavaa – mutta se koostuu kymmenistä erillisistä liitoista, ei yhdestä organisaatiosta.
---
4. Yhdistykset ja rekisteröity järjestökenttä
Suomessa on yli 100 000 rekisteröityä yhdistystä, mutta valtaosa on pieniä ja passiivisia.
PRH:n tilastot kertovat vain lukumääristä, eivät jäsenmääristä.
Tyypillinen suomalainen yhdistys:
- Jäsenmäärä: 20–300
- Suuret valtakunnalliset järjestöt: muutamia kymmeniä tuhansia
Johtopäätös: Yhdistyskenttä on laaja mutta pirstaleinen – yksikään yksittäinen yhdistys ei ole lähelläkään kirkon mittakaavaa.
---
🧭 Kokonaisvertailu: mittakaavat yhdellä silmäyksellä
| Toimijaryhmä | Tyypillinen jäsenmäärä | Suhde ev.-lut. kirkkoon |
|--------------|------------------------|--------------------------|
| Ev.-lut. kirkko | 3,6 miljoonaa | 100 % |
| Ammattiyhdistysliike (yhteensä) | ~1,8 miljoonaa | ~50 % |
| Suurimmat puolueet | 30 000–50 000 | 1–1,5 % |
| Suurimmat yhdistykset | 10 000–100 000 | 0,3–3 % |
| Katolinen kirkko Suomessa | ~17 000 | 0,5 % |
---
🎯 Yhteenveto
- Evankelis‑luterilainen kirkko on ylivoimaisesti suurin yksittäinen organisaatio Suomessa.
- Ammattiyhdistysliike on ainoa, joka lähestyy samaa kokoluokkaa, mutta se on jakautunut useisiin liittoihin.
- Puolueet ja yhdistykset ovat jäsenmääriltään murto-osia kirkosta.
- Muut uskonnolliset yhteisöt ovat pieniä kirkkoon verrattuna.
Jos haluat, Aimo, voin tehdä tästä myös graafin, historiallisen kehityskäyrän tai skenaarioanalyysin siitä, miten nämä voimasuhteet muuttuvat tulevina vuosikymmeninä. - Anonyymi00010
Kirkossa kävijöistä suurin osa eläkeläisiä kohta heitä ei ole.
Kirkot tietää sen myös itse, että kirkkoja suljetaan piakkoin urakalla! - Anonyymi00011
Anonyymi00006 kirjoitti:
Kirkko ei tule kokemaan rahapulaa. Kulut pienenee kun toiminta supistuu. Rahaa tulee omaisuuden myynnistä.
Se raha hupenee nopeasti
- Anonyymi00012
Anonyymi00008 kirjoitti:
Suomessa evankelis‑luterilainen kirkko on yhä ylivoimaisesti suurin järjestäytymisen muoto: noin 3,6 miljoonaa jäsentä (63,5 % väestöstä) – mikään puolue, ammattiliitto tai yhdistys ei tule lähellekään tätä mittaluokkaa.
Alla on selkeä kokonaisvertailu, joka asettaa kirkon jäsenmäärän suhteeseen muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.
---
📊 Järjestäytymisen mittakaavat Suomessa
1. Kirkot ja uskonnolliset yhteisöt
| Toimija | Jäsenmäärä | Lähde |
|--------|------------|--------|
| Evankelis‑luterilainen kirkko | n. 3,6 miljoonaa (2023) | |
| Katolinen kirkko Suomessa | n. 16 000–18 000 (hiippakunnan seurakuntien yhteenlaskettu jäsenkehitys 2016–2024 viittaa tähän kokoluokkaan) | |
| Muut uskonnolliset yhdyskunnat | Yksittäiset yhteisöt yleensä muutamasta sadasta muutamaan tuhanteen | |
Johtopäätös: Evankelis‑luterilainen kirkko on jäsenmäärältään moninkertainen kaikkiin muihin uskonnollisiin yhteisöihin verrattuna.
---
2. Puolueet
Suomen puolueiden jäsenmäärät vaihtelevat tyypillisesti 5 000–50 000 välillä.
Mikään puolue ei ylitä edes 2 % kirkon jäsenmäärästä.
Kokoluokka-arvioita (yleisesti tunnettuja lukuja, ei haettu lähteistä tässä haussa):
- Suurimmat puolueet: n. 30 000–50 000 jäsentä
- Keskisuuret: n. 10 000–20 000
- Pienet: alle 5 000
Johtopäätös: Puolueiden yhteenlaskettu jäsenmäärä jää murto-osaan kirkon jäsenmäärästä.
---
3. Ammattiyhdistysliike
Ammattiyhdistysliikkeen kokonaisjärjestäytyminen on korkea, mutta se jakautuu useisiin keskusjärjestöihin ja liittoihin.
Kokoluokka-arvioita (yleisesti tunnettua tietoa):
- SAK: n. 800 000 jäsentä
- STTK: n. 400 000
- Akava: n. 600 000
Yhteensä: noin 1,8 miljoonaa järjestäytynyttä palkansaajaa (osa päällekkäisyyksiä).
Johtopäätös: Ammattiyhdistysliike kokonaisuutena on ainoa, joka lähestyy kirkon mittakaavaa – mutta se koostuu kymmenistä erillisistä liitoista, ei yhdestä organisaatiosta.
---
4. Yhdistykset ja rekisteröity järjestökenttä
Suomessa on yli 100 000 rekisteröityä yhdistystä, mutta valtaosa on pieniä ja passiivisia.
PRH:n tilastot kertovat vain lukumääristä, eivät jäsenmääristä.
Tyypillinen suomalainen yhdistys:
- Jäsenmäärä: 20–300
- Suuret valtakunnalliset järjestöt: muutamia kymmeniä tuhansia
Johtopäätös: Yhdistyskenttä on laaja mutta pirstaleinen – yksikään yksittäinen yhdistys ei ole lähelläkään kirkon mittakaavaa.
---
🧭 Kokonaisvertailu: mittakaavat yhdellä silmäyksellä
| Toimijaryhmä | Tyypillinen jäsenmäärä | Suhde ev.-lut. kirkkoon |
|--------------|------------------------|--------------------------|
| Ev.-lut. kirkko | 3,6 miljoonaa | 100 % |
| Ammattiyhdistysliike (yhteensä) | ~1,8 miljoonaa | ~50 % |
| Suurimmat puolueet | 30 000–50 000 | 1–1,5 % |
| Suurimmat yhdistykset | 10 000–100 000 | 0,3–3 % |
| Katolinen kirkko Suomessa | ~17 000 | 0,5 % |
---
🎯 Yhteenveto
- Evankelis‑luterilainen kirkko on ylivoimaisesti suurin yksittäinen organisaatio Suomessa.
- Ammattiyhdistysliike on ainoa, joka lähestyy samaa kokoluokkaa, mutta se on jakautunut useisiin liittoihin.
- Puolueet ja yhdistykset ovat jäsenmääriltään murto-osia kirkosta.
- Muut uskonnolliset yhteisöt ovat pieniä kirkkoon verrattuna.
Jos haluat, Aimo, voin tehdä tästä myös graafin, historiallisen kehityskäyrän tai skenaarioanalyysin siitä, miten nämä voimasuhteet muuttuvat tulevina vuosikymmeninä.Juu, mutta ihmisiä kuolee koko ajan ja lapsia syntyy hälyttävän vähän... V 1985 - 2035 on ennustettu syntyy 500 000 vähemmän lapsia, tuo määrästä puuttuu enää 200 000
- Anonyymi00022
Anonyymi00012 kirjoitti:
Juu, mutta ihmisiä kuolee koko ajan ja lapsia syntyy hälyttävän vähän... V 1985 - 2035 on ennustettu syntyy 500 000 vähemmän lapsia, tuo määrästä puuttuu enää 200 000
kaikki lapset islamisteja 🤣heiltä voisi pyytää apua kirkon hävittämisen nopeuttamiseeen ?
- Anonyymi00027
Anonyymi00011 kirjoitti:
Se raha hupenee nopeasti
Kirkon omaisuuden realisointi on Suomessa teoreettisesti mahdollinen, mutta käytännössä äärimmäisen monimutkainen, hidas ja rajattu prosessi. Syynä on se, että kirkon omaisuus ei ole tavallista myytävää varallisuutta, vaan siihen liittyy lainsäädäntöä, kulttuuriperintöä, käyttörajoitteita ja markkina-arvon puutetta.
Rakennan sinulle selkeän kokonaiskuvan.
---
🧩 1. Mitä “kirkon omaisuuden realisointi” tarkoittaisi?
Realisointi voisi tarkoittaa esimerkiksi:
- kiinteistöjen myyntiä (kirkot, seurakuntatalot, leirikeskukset, asunnot)
- maa- ja metsäomaisuuden myyntiä
- sijoitusvarallisuuden myyntiä
- irtaimiston myyntiä (taide, esineistö)
Mutta jokaisessa kategoriassa on omat rajoitteensa.
---
🏛️ 2. Miksi kirkon omaisuuden realisointi on vaikeaa?
A. Kirkot ja kulttuurihistorialliset rakennukset
- Suurin osa kirkoista on suojeltuja (kirkkolaki + rakennussuojelulaki).
- Niitä ei voi myydä vapaasti, eikä ostaja voi käyttää niitä mihin tahansa.
- Markkina-arvo on usein lähes nolla, koska:
- rakennukset ovat kalliita ylläpitää
- käyttötarkoitus on rajoitettu
- ostajakunta on pieni
Käytännössä monet kirkot ovat taloudellisesti negatiivisia omaisuuseriä.
---
B. Seurakuntatalot ja leirikeskukset
- Näitä voidaan myydä, ja myyntejä on tehtykin.
- Ongelmana on, että monet sijaitsevat syrjässä, jolloin arvo on pieni.
- Leirikeskukset ovat usein tappiollisia ja vaikeita myydä.
---
C. Metsä- ja maaomaisuus
- Tämä on helpoin omaisuuslaji realisoida.
- Seurakunnilla on metsää ja maata, joiden myynti on täysin mahdollista.
- Arvo on kuitenkin rajallinen: kokonaisuutena ehkä satoja miljoonia, ei miljardeja.
---
D. Sijoitusvarallisuus
- Tämä on likvideintä omaisuutta.
- Sijoituksia on arviolta satojen miljoonien edestä.
- Ne voidaan realisoida nopeasti, mutta kokonaisvaikutus on rajallinen.
---
📉 3. Mitä realisointi tuottaisi rahassa?
Karkeasti:
| Omaisuuslaji | Realisoitavuus | Arvioitu rahallinen potentiaali |
|--------------|----------------|--------------------------------|
| Kirkot | Erittäin heikko | Lähes 0 € (suojelu + ylläpitokulut) |
| Seurakuntatalot | Kohtalainen | Pieni, paikkakuntakohtainen |
| Leirikeskukset | Heikko | Pieni |
| Metsäomaisuus | Hyvä | Satoja miljoonia |
| Sijoitukset | Erinomainen | Satoja miljoonia |
| Kokonaisuus | Rajoitettu | Arviolta 1–3 mrd € realisoitavissa |
Tämä on huomattavasti vähemmän kuin kirkon koko omaisuus (3–10 mrd €), koska suuri osa omaisuudesta on ei-realisointikelpoista.
---
⚖️ 4. Mitä laki sanoo?
Kirkkolaki määrää:
- seurakunnan omaisuus on seurakunnan omaa, ei valtion
- omaisuutta ei voi siirtää valtiolle ilman lainsäädäntömuutosta
- suojellut kirkot eivät ole vapaasti myytävissä
Käytännössä valtio ei voi “ottaa” kirkon omaisuutta ilman perustuslain tasoista muutosta.
---
🧠 5. Mitä tapahtuisi, jos realisointi tehtäisiin?
A. Kirkon toiminta supistuisi rajusti
- kiinteistöjen ylläpito on suuri kuluerä
- mutta kiinteistöjen myynti poistaisi myös toimintatilat
B. Kulttuuriperintö siirtyisi yksityisille tai kunnille
- tämä herättäisi valtavan poliittisen ja kulttuurisen vastareaktion
C. Taloudellinen hyöty olisi rajallinen
- realisoitavissa oleva omaisuus on pieni suhteessa valtion talouteen
- kertaluonteinen tulo ei ratkaise rakenteellisia ongelmia
---
🎯 Yhteenveto
Kirkon omaisuuden realisointi on teoriassa mahdollista, mutta käytännössä:
- suurin osa omaisuudesta on ei-realisointikelpoista
- suojellut kirkot eivät ole markkinakelpoisia
- metsät ja sijoitukset ovat ainoita helposti myytäviä
- kokonaispotentiaali on 1–3 miljardia euroa, ei enempää
- vaikutus valtion talouteen olisi pieni ja kertaluonteinen
---
Jos haluat, Aimo, voin seuraavaksi mallintaa:
- skenaarion, jossa kirkko realisoi kaiken mahdollisen omaisuuden
- skenaarion, jossa valtio ottaisi kirkon omaisuuden
- skenaarion, jossa kirkko lakkautetaan ja omaisuus jaetaan kunnille
- tai vertailun Ruotsin ja Norjan järjestelmiin
- Anonyymi00004
Kehoitan kysymään tekoälyltä ellet itse tiedä
- paljonko on kirkon omaisuus
- kuinka monta vuotta kirkko toimisi nykyisellä pääomalla sekä laskemaan arvion kirkon talouden heikentyessä
- kirkon jäsenmäärä verrattuna muihin yhteisöihin yhdistykset puolueet ammattiyhdistykset
Jos tiedät itse voitkin kirjoittaa itse vastaukset. Tekoälyn käyttö on sallittua
Varma Tieto- Anonyymi00005
Hyvä!
- Anonyymi00007
Aimo, jos kysytään aivan suoraan: ei ole nähtävissä, että kirkko “loppuisi” taloudellisista syistä, mutta rakenteellinen muutos on väistämätön. Ja se muutos on jo käynnissä.
📉 Mikä on todellinen tilanne?
Suomen evankelis‑luterilaisen kirkon talous nojaa kolmeen asiaan:
- jäsenmaksut
- sijoitustuotot
- kiinteistöomaisuus
Näistä jäsenmäärän lasku on selvästi suurin paine. Kun jäsenet vähenevät, myös verotulot pienenevät. Tämä näkyy jo:
- seurakuntien yhdistymisinä
- henkilöstön vähentämisenä
- kiinteistöjen myynteinä ja luopumisina
- toimintojen karsimisena
Mutta nämä eivät ole merkkejä loppumisesta, vaan sopeutumisesta.
🧭 Miksi kirkko ei silti “lopu”?
Kolme syytä:
1. Kirkolla on valtava omaisuus
Kiinteistöt, metsät, rahastot ja sijoitukset muodostavat puskurin, joka antaa vuosikymmeniä aikaa sopeutua.
2. Toimintaa voidaan supistaa rajusti ilman että instituutio katoaa
Kirkko voi olla pienempi, kevyempi ja silti olemassa.
Monet Euroopan kirkot toimivat jo murto-osalla Suomen resursseista.
3. Kirkolla on lakisääteisiä tehtäviä
Hautausmaat, väestökirjanpito (osittain), kulttuuriperintö.
Nämä tehtävät takaavat, että yhteiskunta ei voi vain “sammuttaa” kirkkoa.
🔮 Miltä tulevaisuus näyttää?
Todennäköisin skenaario ei ole loppuminen, vaan:
Kirkko 2040–2050:
- vähemmän työntekijöitä
- vähemmän rakennuksia
- enemmän vapaaehtoisuutta
- keskittyminen ydintehtäviin (diakonia, hautausmaat, rituaalit)
- talous vakaampi mutta pienempi
Toisin sanoen: kirkko muuttuu, mutta ei katoa.
Jos haluat, Aimo, voin piirtää tästä myös skenaariomallin:
– optimistinen, realistinen ja pessimistinen kehityspolku. - Anonyymi00013
Kirkot lakkaa olemasta alle 50 v
- Anonyymi00014
Anonyymi00013 kirjoitti:
Kirkot lakkaa olemasta alle 50 v
Rakennukset myydään kirkko saa rahaa jolla voidaan vaikuttaa yhteiskuntaan. Kirkon vaikutus kasvaa. Rahalla saa suosiota.
Varma Tieto - Anonyymi00015
Anonyymi00013 kirjoitti:
Kirkot lakkaa olemasta alle 50 v
Kirkon omaisuus kesämökit leirikeskukset maa omaisuus metsät ovat valtavia niillä kirkko elää seuraavat sata vuotta. Omaisuus myydään sijoitetaan viisaasti, Jumalan ohjeiden mukaan kuten on tehty jo kaksituhatta vuotta.
- Anonyymi00016
Talous ei ole ateistien vahvaa aluetta. Uskonnolliset ovat vahvoja talouden pidossa etenkin juutalaiset.
- Anonyymi00023
ai kauppiaita , ostavat halvalla ja myyvät kalliilla 🤣🤣🤣siinä sinun kaupankäynnin salat
- Anonyymi00026
Anonyymi00023 kirjoitti:
ai kauppiaita , ostavat halvalla ja myyvät kalliilla 🤣🤣🤣siinä sinun kaupankäynnin salat
Ennen sääntö kun markalla ostaa ja kahdella myy saa prosentin voittoa.
Varma Tieto
- Anonyymi00017
Ne on seurakunnan omaisuutta. Voitashan me realisoida pääministerinkin omaisuus tuolla logiikalla.
- Anonyymi00018
Niinhän se on mutta palsta-ateisti ei sitä ymmärrä. Hän karkottaa mummot kirkosta ja luulee että näin kirkko kuolee. Kirkko on paljon muutakin kuin jumalanpalvelukset ja kirkkorakennukset. Katso aluksi kirkon nettisivuilta mitä kaikkea kirkko tekee. Oletko varma ettei kirkko tue myös Suomi24 keskustelupalstaa ja siellä Ateismi palstaa ?
Varma Tieto
- Anonyymi00024
kommunismi otti valtaan työväen joukot , joten ei olisi vaikea luoda aate, joka rosvoaa kaikki kirkon omaisuuden 🤣
- Anonyymi00025
lama on otollinen aika luoda tällainen liike , joka ottaisi kirkolta kaiken ja kirkko antaisi anteeksi 🤣🤣🤣
- Anonyymi00028
Se mahdollistaisi satojen tarpeettomien kiinteistöjen purkamisen vain tarpeettomina kuluerinä. Monet niistä ovat vanhoja, joita käyttää vain harvat. Yhtenä esimerkkinä Turun tuomiokirkko, johon kirkko näyttää pumppaavan 25 miljoonaa euroa korjauksiin. Kertoo yhden esimerkin purettavast kohteesta ja Turun kaupungilla on varmasti tarvetta tuonkin kirkon maa-alalle tarvittavissa rakennussuunnitelmissa.
Yst.terv. Meingott
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 123776
- 81706
- 56678
- 46583
Mitä luulet
Mitä luulet kaivattusi ajattelevan sonusta? Onko jotain mitä haluaisit oikaista hänelle?40577- 60542
Vielä hyvinvointitalosta
Suurin osa pyhäjärvisistä on sivistynyttä fiksua porukkaa ja on täysin hankkeen kannalla. Nyt vain pieni äänekäs joukko71526Luule ja ajattele minusta
mitä tykkäät nainen, olet ajat sitten antanut itsestäsi ihan omanlaisen kuvan.. 😅44517- 26491
- 53473