Nyt en ymmärrä

Anonyymi-ap

Hyötyykö valtio siitä, että jokin kaupunki ei onnistu työllistämään.
Lahti joutunut maksamaan työtyömyyssakkoa, mikä toteutuu niin, että valtionosuuksissa vähennetään.
Viimeksi 25 miljoonaa.
Kaupungille on siirretty työllistäminen.
Ilkohan tässä järkeä?
Kymmeniä miljoonia valtiolle "sakottamalla".
Piilopolitiikkaa?
Aiemmin on ollut valtion vastuulla työvoimahallinto. Oli työvoimapiiri ja työvoimatoimisto. Työvoiministeriö.
EK kannatti uudistusta. Nyt on tällaista. Kunnat vastaavat. Mutta eikös kohtaanto-ongelma vain ole pahentunut?
Vilma
Aika hämärää politiikkaa.

38

414

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00004

      Valtio hyötyy vasta kun työttömät työllistyy. Muuten nämä ovat kuntien vastuulla.

      • Anonyymi00007

        Joo. Mutta omituinen filosofia ja logiikka.
        20 - 25 miljoonaa pois kaupungilta.
        Sillähän voisi työllistää julkispuolelke vaikka niitä kylätalonmiehiä ja kotiapulaisia yksineläville ikäihmisille.
        Että höh hölmöjä.
        Piilopolitiikkaa.
        Noilla sakoilla on omituista ohjailla, kun liian moni hokee papukaijan tavoin virttä, että julkispuolen väkeä on vähennettävä ilman mitään syvempiä perusteluja, miksi jotkin virat ja toimet ovat yhteiskunnan takia tärkeitä.
        Samaan aikaan kitistäön yhteisöveron laskua! Helwetti. Täytyy yritelmien osallistua vastuuta.
        Miksei se Kataisen ajoista noin 6 - 8 % yhteisöveron lasku ole käytetty viisaasti. Sekin välillisesti vuotaa ulkomaille sijoittajille.
        Pitääkö verovaroista sekin maksaa. Ei! Yrityksen toimintaidea pitää olla valmiiksi tuottava.
        Muutoin yritys ei ole kuin veropummi.
        Vilma


    • On väärin kuntia rangaista, kun suurin osa työttömyydestä johtuu valtion sääntelystä ja siksi työpaikkoja on karannu ulkomaille. Ei se mistään ukrainalaisista johdu. Päinvastoin. Puolassakin missä perinteistä teollisuutta on kohdeltu paremmin, niin ukrainalaisetkin on laitettu töihin. Ei mitään eu eroa tarvita vaan paremmat päättäjät.

      • Anonyymi00006

        Kuntien on hankkiuduttava eroon haittaihmisistä, mamuista, mustalaisista yms. Vähentämällä tuettua asumista, tarjottava paskaduunia, sosiaalietuuksien kiristämistä, niin ne muuttaa johonkin Vantaalle, tai ulkomaille.


      • Anonyymi00008
        Anonyymi00006 kirjoitti:

        Kuntien on hankkiuduttava eroon haittaihmisistä, mamuista, mustalaisista yms. Vähentämällä tuettua asumista, tarjottava paskaduunia, sosiaalietuuksien kiristämistä, niin ne muuttaa johonkin Vantaalle, tai ulkomaille.

        9:27
        Jostain vinkkelistä Sinä voit olla haittaihminen....ja koulutystasisi on?
        Vilma


      • Anonyymi00009

        Hoitajia lähtee paremman ilmapiirin ja palkan takia ulkomaille.
        Suomessa on valtakunnallinen tulehdusaalto meneillään. Metafora.
        Vilma


    • Anonyymi00010

      Työllisyyden hoidon siirron tavoitteena on ollut kohdistaa vastuu ja kustannukset kunnille, joiden oletettiin pystyvän vaikuttamaan työllistymiseen paikallistasolla.

      Haasteeksi on kuitenkin muodostunut se, että kuntien vaikutusmahdollisuudet vaihtelevat merkittävästi, ja osassa tapauksista työttömyyden taustalla olevat kohtaanto- ja rakenteelliset tekijät eivät ole kuntien ratkaistavissa. Eli moni työttömyyden syy, kuten osaamisen puute, työpaikkojen sijainti tai ihmisten työkyky, on sellainen, johon kunta ei yksin pysty vaikuttamaan. Tämä herättää tietysti kysymyksiä mallin toimivuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Mitään hämärää tässä tuskin sen enempää on.

      -Thinksy

      • Anonyymi00011

        Elikkä jokaisella kunnalla tulisi olla jotakin tuotantoa, jota myydään ulkomaille.

        Aikaisemmin kunnat hankkivat palveluja kunnan yrittäjiltä, nyt ei sitäkään.


      • Anonyymi00012
        Anonyymi00011 kirjoitti:

        Elikkä jokaisella kunnalla tulisi olla jotakin tuotantoa, jota myydään ulkomaille.

        Aikaisemmin kunnat hankkivat palveluja kunnan yrittäjiltä, nyt ei sitäkään.

        Kunta voi tukea paikallisia yrityksiä ja ohjata hankintojaan oman alueen hyväksi, mutta se pitää tehdä niin, että kilpailu säilyy reiluna ja kustannukset pysyvät hallinnassa.

        -Thinksy


      • Anonyymi00012 kirjoitti:

        Kunta voi tukea paikallisia yrityksiä ja ohjata hankintojaan oman alueen hyväksi, mutta se pitää tehdä niin, että kilpailu säilyy reiluna ja kustannukset pysyvät hallinnassa.

        -Thinksy

        No kilpailuhan ei nykyisin oo ollenkaan reulua. Jos vaikka jossain valtiossa ei ole sairasvakuutusta, niin onhan ansaisematon kilpailuetu. Eli säännöt pitää olla kaikille samat.


      • Anonyymi00013
        JeroP kirjoitti:

        No kilpailuhan ei nykyisin oo ollenkaan reulua. Jos vaikka jossain valtiossa ei ole sairasvakuutusta, niin onhan ansaisematon kilpailuetu. Eli säännöt pitää olla kaikille samat.

        Niin joku ulkomainen yritys voi tarjota halvempaa työvoimaa kuin kotimainen yritys, joka maksaa esim. työntekijöiden sairausvakuutukset itse. Eri maiden toimijoiden verotus, sosiaaliturva ja sääntely vaikuttaa kilpailuetuun merkittävästi.
        EU:n kilpailuoikeus pyrkii osaltaan tasaamaan epäreiluja etuja, mutta yhdenvertaisuutta ei ole mahdollista saavuttaa kansainvälisessä kilpailussa.

        -Thinksy


      • Anonyymi00014
        Anonyymi00013 kirjoitti:

        Niin joku ulkomainen yritys voi tarjota halvempaa työvoimaa kuin kotimainen yritys, joka maksaa esim. työntekijöiden sairausvakuutukset itse. Eri maiden toimijoiden verotus, sosiaaliturva ja sääntely vaikuttaa kilpailuetuun merkittävästi.
        EU:n kilpailuoikeus pyrkii osaltaan tasaamaan epäreiluja etuja, mutta yhdenvertaisuutta ei ole mahdollista saavuttaa kansainvälisessä kilpailussa.

        -Thinksy

        Lähinnä siis EU:n ulkopuolisten maiden yritysten tai alihankintaketjujen kohdalla tuo ongelma näkyy enemmänkin.

        -Thinksy


      • Anonyymi00015
        Anonyymi00012 kirjoitti:

        Kunta voi tukea paikallisia yrityksiä ja ohjata hankintojaan oman alueen hyväksi, mutta se pitää tehdä niin, että kilpailu säilyy reiluna ja kustannukset pysyvät hallinnassa.

        -Thinksy

        Pitäisikö koko kilpailutuspakko purkaa.
        Saadaan alhaiseen hintaan jotain skeidaa tai tulee isompi jälkilasku.
        Voi olla, että kilpailutuslaki on jonkin yksinkertaisen nikkaroimaan.
        Julkaistaan tarjoukset ja tarjousten antajat, jotta kuntalaiset voivat valvoa ja reklamoida.
        Eikö se riittäisi?
        Vilma


      • Anonyymi00016
        Anonyymi00013 kirjoitti:

        Niin joku ulkomainen yritys voi tarjota halvempaa työvoimaa kuin kotimainen yritys, joka maksaa esim. työntekijöiden sairausvakuutukset itse. Eri maiden toimijoiden verotus, sosiaaliturva ja sääntely vaikuttaa kilpailuetuun merkittävästi.
        EU:n kilpailuoikeus pyrkii osaltaan tasaamaan epäreiluja etuja, mutta yhdenvertaisuutta ei ole mahdollista saavuttaa kansainvälisessä kilpailussa.

        -Thinksy

        Mä tein aloituksen ihan kuntatasolla.
        En nyt jutskaa makrotaloudesta.
        Ja onko tuokin piilopolitiikkaa, että työllistämistä hoidetaan liian pienellä porukalla paikallisesti.
        Vahinkoa koituu vain työllistettäville.
        Voisko vaatia hallitusta kiinnostumaan, kun työllistämislupauksella ratsastivat valtaan.
        Vilma
        Hallituksella on liian vähän porkkanoita. Tottuneet risuun. Jo lapsena?


      • Anonyymi00020
        Anonyymi00015 kirjoitti:

        Pitäisikö koko kilpailutuspakko purkaa.
        Saadaan alhaiseen hintaan jotain skeidaa tai tulee isompi jälkilasku.
        Voi olla, että kilpailutuslaki on jonkin yksinkertaisen nikkaroimaan.
        Julkaistaan tarjoukset ja tarjousten antajat, jotta kuntalaiset voivat valvoa ja reklamoida.
        Eikö se riittäisi?
        Vilma

        Kilpailutus on sinällään tarkoitettu estämään väärinkäytöksiä, mutta ongelmaksi tosiaan muodostuu kun malli ohjaa valitsemaan halvimman, ei parhaan ja heikentää näin hankintojen kokonaistaloudellista vaikuttavuutta.
        Täydellinen purkaminen toisi omat riskinsä, mutta nykyistä järjestelmää pitäisi yksinkertaistaa, painottaa myös laatua ja lisätä päätösten avoimuutta.

        -Thinksy


      • Anonyymi00023
        Anonyymi00016 kirjoitti:

        Mä tein aloituksen ihan kuntatasolla.
        En nyt jutskaa makrotaloudesta.
        Ja onko tuokin piilopolitiikkaa, että työllistämistä hoidetaan liian pienellä porukalla paikallisesti.
        Vahinkoa koituu vain työllistettäville.
        Voisko vaatia hallitusta kiinnostumaan, kun työllistämislupauksella ratsastivat valtaan.
        Vilma
        Hallituksella on liian vähän porkkanoita. Tottuneet risuun. Jo lapsena?

        Kyllä kyllä. Kuntien myös Lahden kustannukset työttömyysturvasta ovat kasvaneet työvoimapalveluiden uudistuksen myötä 2025. Eli uudistuksessa kunta maksaa Kelalle osuuksia työttömyysturvasta sen mukaan, kuinka pitkään kunnan asukas on ollut työttömänä. Tätä ei kuitenkaan ole suoraan “vähennetty valtionosuudesta”, vaan kunnan oma rahoitusvastuu on erillinen menoerä.
        Tavoitteena on kannustaa kuntia saamaan ihmiset nopeammin työllistymään tai palveluihin.

        Miten halpatyövoima ja kilpailukyky sitten liittyy työllistämiseen Kun kilpailukyky rakennetaan halpatyövoiman varaan, se tarkoittaa sitä, että
        yritykset käyttää ulkomaista työvoimaa heikommilla ehdoilla, vuokratyötä matalilla palkoilla, sekä alihankintaketjuja, joissa työehdot venyvät. Tämä taas tarkoittaa sitä, että paikallisen työttömän asema heikkenee, etenkin matalapalkka-aloilla esim. logistiikassa, siivouksessa ja rakennuksilla.
        Jos töitä olisikin, ne eivät ole paikallisille kannattavia ja syntyy “työssäkäyviä köyhiä”. Työllisyys ei lähde nousuun ja lasku jää kunnalle ja sen veronmaksajille.
        Lahdessa tilanne on ilmeisesti vaikea monestakin syystä.

        -Thinksy


      • Anonyymi00024
        Anonyymi00023 kirjoitti:

        Kyllä kyllä. Kuntien myös Lahden kustannukset työttömyysturvasta ovat kasvaneet työvoimapalveluiden uudistuksen myötä 2025. Eli uudistuksessa kunta maksaa Kelalle osuuksia työttömyysturvasta sen mukaan, kuinka pitkään kunnan asukas on ollut työttömänä. Tätä ei kuitenkaan ole suoraan “vähennetty valtionosuudesta”, vaan kunnan oma rahoitusvastuu on erillinen menoerä.
        Tavoitteena on kannustaa kuntia saamaan ihmiset nopeammin työllistymään tai palveluihin.

        Miten halpatyövoima ja kilpailukyky sitten liittyy työllistämiseen Kun kilpailukyky rakennetaan halpatyövoiman varaan, se tarkoittaa sitä, että
        yritykset käyttää ulkomaista työvoimaa heikommilla ehdoilla, vuokratyötä matalilla palkoilla, sekä alihankintaketjuja, joissa työehdot venyvät. Tämä taas tarkoittaa sitä, että paikallisen työttömän asema heikkenee, etenkin matalapalkka-aloilla esim. logistiikassa, siivouksessa ja rakennuksilla.
        Jos töitä olisikin, ne eivät ole paikallisille kannattavia ja syntyy “työssäkäyviä köyhiä”. Työllisyys ei lähde nousuun ja lasku jää kunnalle ja sen veronmaksajille.
        Lahdessa tilanne on ilmeisesti vaikea monestakin syystä.

        -Thinksy

        Tässä on jotenkin koko kuviossa jokin omituinen byrokratia koukku, mikä ei edistä mitenkään työttömän asemaa.
        Miten jokin kilpailutuskin rapauttaa 'suomalaisen laadun'?
        Vilma


      • Anonyymi00030
        Anonyymi00024 kirjoitti:

        Tässä on jotenkin koko kuviossa jokin omituinen byrokratia koukku, mikä ei edistä mitenkään työttömän asemaa.
        Miten jokin kilpailutuskin rapauttaa 'suomalaisen laadun'?
        Vilma

        Kysynnän ja tarjonnan laki tietysti pohjimmiltaan vaikuttaa. Heikko kysyntä yritysten tuotteilla ja palveluilla tarkoittaa heikkoa ostovoimaa. Taloustilanne ja epävarmuus ylipäätään. Yritykset ei työllistä, kun ei ole vara tehdä investointeja. Tekoäly vie työpaikkoja jne.

        Niinhän ne väittää, ettei Suomen työllisyys kärsi erityisesti halpatyövoimasta, mutta miksi sitten ns. alustatyö on kasvussa esim. ruokalähettipalvelut, taksi- ja kuljetusalustalla toimivat, keikkatyötä sovelluksen kautta tekevät, jotka luokitellaan muka ns. yrittäjiksi ja kevytyrittäjiksi. Tämä on se hetki, jolloin puhutaan halpatyövoimasta käytännössä, vaikkei paperilla.

        -Thinksy


      • Anonyymi00031
        Anonyymi00030 kirjoitti:

        Kysynnän ja tarjonnan laki tietysti pohjimmiltaan vaikuttaa. Heikko kysyntä yritysten tuotteilla ja palveluilla tarkoittaa heikkoa ostovoimaa. Taloustilanne ja epävarmuus ylipäätään. Yritykset ei työllistä, kun ei ole vara tehdä investointeja. Tekoäly vie työpaikkoja jne.

        Niinhän ne väittää, ettei Suomen työllisyys kärsi erityisesti halpatyövoimasta, mutta miksi sitten ns. alustatyö on kasvussa esim. ruokalähettipalvelut, taksi- ja kuljetusalustalla toimivat, keikkatyötä sovelluksen kautta tekevät, jotka luokitellaan muka ns. yrittäjiksi ja kevytyrittäjiksi. Tämä on se hetki, jolloin puhutaan halpatyövoimasta käytännössä, vaikkei paperilla.

        -Thinksy

        Eihän tästä ole kuin hetki aikaa, kun luettiin että uutisia tai juttuja tilataan jatkossa keikkatyöntekijöiltä.

        Se avaa mahdollisuuksia, mutta ajaa tiettynlaisten työntekijöiden ryhmään.


      • Anonyymi00032
        Anonyymi00023 kirjoitti:

        Kyllä kyllä. Kuntien myös Lahden kustannukset työttömyysturvasta ovat kasvaneet työvoimapalveluiden uudistuksen myötä 2025. Eli uudistuksessa kunta maksaa Kelalle osuuksia työttömyysturvasta sen mukaan, kuinka pitkään kunnan asukas on ollut työttömänä. Tätä ei kuitenkaan ole suoraan “vähennetty valtionosuudesta”, vaan kunnan oma rahoitusvastuu on erillinen menoerä.
        Tavoitteena on kannustaa kuntia saamaan ihmiset nopeammin työllistymään tai palveluihin.

        Miten halpatyövoima ja kilpailukyky sitten liittyy työllistämiseen Kun kilpailukyky rakennetaan halpatyövoiman varaan, se tarkoittaa sitä, että
        yritykset käyttää ulkomaista työvoimaa heikommilla ehdoilla, vuokratyötä matalilla palkoilla, sekä alihankintaketjuja, joissa työehdot venyvät. Tämä taas tarkoittaa sitä, että paikallisen työttömän asema heikkenee, etenkin matalapalkka-aloilla esim. logistiikassa, siivouksessa ja rakennuksilla.
        Jos töitä olisikin, ne eivät ole paikallisille kannattavia ja syntyy “työssäkäyviä köyhiä”. Työllisyys ei lähde nousuun ja lasku jää kunnalle ja sen veronmaksajille.
        Lahdessa tilanne on ilmeisesti vaikea monestakin syystä.

        -Thinksy

        Luulisi, että tuollainen rahojen veivaaminen, ohjelma ja käsittely maksaa.
        Kuka tarkastaa? Kuka ylipäätään valvoo?
        Raportteja, kiitos.
        Eivät kaikki työttömät ole Kela-asiakkaita. Osahan on jonkin liiton ansiosidonnaisella
        työttömyyskassa-asiakaana tai ent. Loimaan.
        Eivät kaikki työtä hakevat ole kelalaisia.
        Googlesta "työtyömyyskassat".
        Niitä on paljon ja eri aloilla omat.
        Vilma


    • Anonyymi00017

      vain miljarföörtriläon rahaa trhdä työtä

    • Anonyymi00019

      robo-things why so chattinh with bots

    • Anonyymi00021

      Valtio ei hyödy vaan menettää työttömyydessä miljardeja.
      Ne eivät ole "sakkomaksuja", vaan niillä pyritään "kannustamaan" kuntia järjestämään asukkailleen töitä. Ehkä niillä rahoilla voitaisi loihtia työpaikkoja työttömille?

      Kunnat ovat kyllä parempia hoitamaan asukkaidensa työllisyysasioita kuin valtion työkkärit. Kunhan nyt saavat systeeminsä toimimaan kunnolla.

      - Sheena

      • Anonyymi00022

        Mutta useampi kunta voisi muodostaa yhteisen toimipisteen; synergia, kohtaanto.
        Mitenkä monta työllistämispistettä on?
        Kuntia on yli 300, joista kaupunkeja on n. 100.
        Ois kiva tietää.
        Joku käpykylä, niin miten osaavat. Sitähän käydään muissakin kunnissa töissä. Säde 50 - 100 km?
        Vilma


    • Anonyymi00026

      Joko kokoomus on jo sitä työttömien metsästys-safaria harkinnut? Y y yrittäjyyttä

    • Anonyymi00027

      Vastuun pallottelua pääsyy lienee ettei riitä rahat helsingin ylläpitoon missään niin paljon työttömiä olekkaan kun helsingissä jopa suhteessa/suhteutettuna asukaslukuun ja kela joutuu maksamaan siellä jopa työssä käyville kun ei rahat riitä elämiseen vuokrien ja muiden jälkeen edes miksi kannustetaan omistusasumista asumismuotona valtio voi sulkea sosiaali järjestelmän ulkopuolelle mutta sijoittajille maksetaan näiden osakkeet kun vain ottavat vuokralaisen asumaan siihen

      • Anonyymi00029

        Sori nyt. Helsinki luovuttaa omista äyreistään muualle Suomeen.
        Etkö tiennyt?
        Vilma


    • Anonyymi00033

      EK ei investoi, vaan moni toimii yritystuilla. Esimerkiksi energiasuunnitteluun käytetään valtavasti varoja. Kaikenlaista on kiva kehittää ja suositella kunnille, jellei ei itse tarvitse ottaa yrittämisen riskiä.

      • Anonyymi00035

        EK jotenkin toimii niin, että yritykset ovat kuin pullahiiriä yhteiskunnassamme.
        Kun niiden pitäisi omaehtoisesti tuottaa, niin ne roikkuvat tuissa.
        Vilma


    • Anonyymi00034

      Vaikuttaa siltä, että yrittäjät on irrotettava valtion vapaamatkustajina. Tuloksia ja myyntiä pitää saada ulkomaille ja tapahtua todellisia toimia työllistäjinä.

      • Anonyymi00036

        Juuri uutisissa oli, että perheyritykset eri aloilla työllistävät huomattavasti.
        Pitäisikö näitä 'perheitä' tukea. Ei. Pitävät voittonsa ja omaisuutensakin ihan itellä.
        Mutta yhteiskuntavastuu tulee otettua. Saavat yhteiskunnan kouluttamaan työvoimaraaka-ainetta.
        Vilma


    • Anonyymi00037

      Kannattaa muistaa ja kannattaa keskittyä ja pitää muistaa.... = 3 x 10
      Mitä jankkua virkamies sotesta suoltaa.
      Vilma
      Oikeasti it-kulut = henkilökulut? Usein ainakin yrityksessä.
      Miksi aina puhutaan vain palkoista?

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Uskaltaako tässä luottaa siihen että

      Ehkä rakastetaan toisiamme?
      Ikävä
      97
      962
    2. Tunnusmerkkejä Kaivatulle

      Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt
      Ikävä
      54
      898
    3. Oletko nainen enää täällä?

      En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv
      Ikävä
      61
      798
    4. Miehen ja naisen ystävyys

      Mitä järkeä on miehen ja naisen ystävyydessä jos toinen ajattelee toisesta enemmän= on rakastunut ja toivoo yhdessä oloa
      Ikävä
      142
      731
    5. Pidätkö itseäsi varattuna

      Kaivatullesi?
      Ikävä
      65
      675
    6. 78
      531
    7. Mitähän meinaat

      Vai meinaatko mitään kohtaamisen suhteen?
      Ikävä
      39
      508
    8. Oletko hyljännyt minut mies?

      Toivottavasti et. 🥺🥺🥺🥺🥺
      Ikävä
      40
      496
    9. Pyydetään tiedonantoa "hyvinvointitalo"-hankkeen nykytilanteesta

      ja aikataulusta. Odotetaanko uutta hallinto-oikeuden päätöstä. Hallinto-oikeushan antoi teknisenlautakunnan lupajaosto
      Pyhäjärvi
      86
      487
    10. Nykytiedon valossa

      Tekisitkö nykyisellä tietämyksellä jotain toisin ja mitä se olisi?
      Ikävä
      70
      476
    Aihe