Jos tornista pudottaa pallon niin putoaako se jonkun matkan päähän tornista siksi että maapallo on kerennyt pyörimään sen alta pois? Tästä oli mulla väittely kaverin kanssa.
Pallo tornista
Anonyymi-ap
36697
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Ei.
Miksi pallo EI jää jälkeen maapallon pyörimisestä?
Kun seisot tornissa, sinä ja pallo liikutte jo valmiiksi samaa vauhtia Maan pyörimisen mukana.
Esimerkiksi Suomessa Maan pyörimisnopeus on noin 700–800 km/h itään päin.
Pallo kantaa tämän nopeuden mukanaan, vaikka päästät siitä irti.
→ Kun pallo putoaa, sillä on edelleen sama vaakasuuntainen nopeus kuin tornilla.
→ Siksi se putoaa suoraan alas, ei taaksepäin.
Tätä kutsutaan inertiaaliseksi liikkeeksi.
Ei aivan, mutta ehkä on turhaa edes yrittää selittää putoamisliikkeen mekaniikkaa liikkuvassa koordinaatistossa. Esimerkiksi Coriolis -voima menee useimmilta yli hilseen niin, ettei edes letti pöllähdä.
Jos et osaa selittää asiaa maallikolle, et ole ymmärtänyt sitä itse. Vanha truismi.
Maapallon kehänopeus ei ole sama tornin huipulla kui maan pinnalla.
Tämä lienee niin yksinkertaisesti selitetty, että sinäkin se ymmärrät. Kyse on kai vain siitä, uskotko sen... 😁
Ei letti kaikilla muutenkaan heilahda ellei sitä ole mutta ellei ole vaikuttavia tuulivoimia eikä pallo pyöri, kyllä se kohti nadiiria putoaa. Pyörimisliike luonnollisesti aiheuttaa kitkavoimia jotka myös muuttavat liikesuuntaa mutta silloinkin pallon putoamiskohta voi yhtä hyvin olla maapallon pyörimissuuntaa vastaan kuin toisinkin päin tahi sivuun em. nadiirilinjasta..
Pyörivän pallon suunnanmuutosta voidaan verrata vaikka kierteisen potku- tai tennispallon liikeradan muutokseen.
Tuonhan voisi kokeilla kovemmilla npeuksilla.
Mene junaan ja odota että juna on saavuttanut täyden vauhdin (jotain 130km/h = 35,8m/s.
Nouset sitten penkkien päälle ja kurkotat vaikka tennispallon katonrajaan ja pudota se alas.
Pallon putoaminen 3m korkeudesta kestää n. 0,78s joka aikana juna etenee lähes 28m.
Mitäs arvelet, sinkoutuuko pallo junavaunun takaseinään vai putoaako suoraan alas?
Määrittele ihan alkuun mitä tarkoittaa tapauksessasi "suoraan alas"? Ilman kokeitakin tiedämme ettei pallo sinkoudu junanvaunun takaseinään mutta se ei ollenkaan vakuuta että se putoaa suoraan alas...Eikä alkuperäinen kysymys tosin olettanutkaan että pudotus tehdään jostakin liikkuvasta pisteestä, nimittäin se pudotuskohdan "suoruuskin" ehtii jo muuttua ennen kuin pallo tavoittaa lattian...
Eikös se torni liiku ihan samaa tahtia maapallon kanssa?
Ainoa mikä poikeaa tuohon juna asetelmaan on se että ilma liikkuu maapallolla aina sinne missä on alipainetta, eli ei välttämättä maan pyörimissuuntaan.
Jos palataan tuohon junatestiin, etäisyys katosta lattiaan on niin pieni ettei siihen kerkeä vaikuttaa mikään muu voima.
Tuollainen pallotestihän on tehty jo aikaa sitten, rautapallo köyden varassa korkeassa tornissa ja pallo alkoi tehdä pörivää liikettä, vai oliko elliptistä liikettä mutta pirun maltillisesti.
Mutta palataampa torneihin tai oikeammin pilvenpiirtäjiin, ne pakkaavat heilumaan tuulessa.
Eli miten mitataan tuo putoamiskohdan ero jos tornin huippu liikkuu metritolkulla?
Jos tuulee niin että se heiluttaa tornia, eiköhän se vaikuta silloin myös putoavaan palloon se tuuli.
Eli koko koe tuulisella ilmalla on syytä unohtaa.
"Tuollainen pallotestihän on tehty jo aikaa sitten, rautapallo köyden varassa korkeassa tornissa ja pallo alkoi tehdä pörivää liikettä, vai oliko elliptistä liikettä mutta pirun maltillisesti."
Tarkoitit varmaan Foucault’n heiluria. Suomessakin näitä on ollut ainakin viisi. Pari on olut vesitornissa ja Heurekassa on yksi, jonka olen nähnytkin.
Jos puotetaankin porareikään,syviä on yli 10km,vaan onko sekään suora kun tuo ilmiö siihenkin poratessa vaikuttaa.selvittäkää työ piologit,matemaatikot,fyysikot nyt.
En tiedä onko koskaan niin tyyntä ettei korkeassa tornissa kävisi tuulenvire?
Teoriassa testi voidaan tehdä tornin seinien sisällä jolloin tuuli ei vakuta testiin mutta se ei poista tornin heilumista.
Mutta jos palataan taksisin aloittajan ajatukseen että pallo tippuisi suoraan ja maapallo pyörisi alta pois ei ole mahdollista kuten ketjussa on monesti todettu.
Asia vain lähti sivuraiteille ja alettiin vänkäämään marginaalisista asioista.
Eikös se pallo putoa maapallon pyörimissuuntaan EDELLE sen takia että silä on korkealla suurempi sivuttaissuuntainen nopeus kuin tornin juurella olevalla maalla? Eli siis juuri päinvastainen efekti kuin aloittajan mallissa. Vai kumoavatko nämä kaksi vaikutusta toisensa?
Ei!
Selvitä itsellesi käsitteet zeniitti ja nadiiri. Ellei palloon vaikuta mikään ulkopuolinen voima (tuuli, ja ylipäätään ilman liike) eikä pallon pyörimisestä pallon eri puolille aiheudu kitkavoimia ja niiden aikaansaamia pallon liikerataa muuttamaan pyrkiviä paine- eroja, pallo putoaa pudotuskorkeudesta riippumatta linjalla zeniitti- nadiiri...
Vaikka pallo olisi 10 tai 50 km korkeudessa, sen liikenopeus ennen pudottamistaan on juuri sellainen että se pysyy Maahan nähden tismalleen paikoillaan, samoin se pysyy Maahan nähden paikoillaan koko putoamisensa ajan. Sen nopeus noin avaruudellisesti muuttuu eli pienenee kun korkeuskin pienenee mutta Maahan nähden siajinti ei muutu miksikään eikä mihinkään.
Ideasi ei toteudu.
Mikäli pallo putosi tyhjiössä, sen liikemäärän momentti säilyisi. Tästä seuraa että nopeusvektorin vaakasuoran komponentin itseisarvo kasvaa. Lisäksi vaakasuuntaista vauhtia oli jo alussa korkealla enemmän kuin maanpinnalla. Jätit molemmat tosiasiat huomioimatta!
Niin juuri, yksinkerttaisempi selitys tuohon olisi että maan pinta ja torni, vaikka liikkuvat samalla oletetulla tasonopeudella toisiinsa verrattuna, ne ovat myös pyörintäliikkeessä maan akselin suhteen, ja kauempana keskiöstä nopeus on suurempi, ja siksi nopeuksien erotus vie putouskohdan pyörijäsuuntaan.
Eikös se tornin massa vedä puoleensa putoavaa palloa, niin että pallo osuu seinään jo ennen maahan osumistaan?
Teoriassa noinkin voisi käydä mutta silloinkaan kyse ei olisi mistään olemattomasta tornin vetovoimasta. Mutta jos torni olis korkea ja kiinteäseinäinen sekä seinämä aivan pystysuorassa ja pallo pudotettaisiin seinä läheltä niin pallon seinänpuoleiseen puoliskoon ja sen vastakkaiseen puoliskoon vaikuttavat paine-e rot saattaisivat olla hieman eri ja se muuttaisi pallon liikerataa.
Sen voi yksinkertaistettuna ajtella niin että seinänpuoleisella sivulla ilman väistyminen pallon edeltä tapahtuu vaikeammin koska seinä vastustaa ilman liikettä kun taas toisella puolella palloa ei sellaista "lisä"vastusta synny kun ei ole seinää siellä. Tämä aiheuttaisi pallolle myös pyörivää liikettä joka edelleen aiheuttaisi em. paine- eroa jne. eli tullaan samaan kysymykseeen kuin vaikkapa kierteisen jalkapallon etenemisessä eli suunnanmuutokseen.
Tornin vetovoimahan on testattavissa vaikka viemällä tasaisella täysin vaakasuoralla tasolla oleva kevyt pallo tornin lähelle, vetääkä torni sitä puoleensa, lähteekö se pyörimään tornia kohti. No, eipä se lähde...
Kts. Wikipedia (suom.) : Coriolis-ilmiö -> Ilmiön vaikutus maantieteellisesti.
Syvällisempi esitys: Wikipedia (eng,) : Coriolis force.
Yleisesti tunnettuja kaavoja en viitsi palstalla ruveta toitelemaan. Katsohan nyt nuo.
Ajattele että pudotat esineen kohti likkumatonta palloa ja samalla kun esine putoaa, pyöräytät palloa, joten? Kiväärillä ammuttaessa pitkille etäisyyksille, pitää huomioida maapallon pyörimisliike, joten?
Satuilusi antaa päivän toistaiseksi toiseksi parhaat naurut.
Kiväärillä ammuttaessa pitää tietenkin tiedostaa maan pyörimisen suunta. Pyörintäsuuntaa vastaan ammuttaessa kohde suorastaan iskeytyy luotia vasten.😁
Ellei muita vaikuttavia tekijöitä huomioida kuin G (oletus pintaa vasten vakio), ja maapallon pyörintä, niin kappale osuu maahan navoilla suoraan alas ja päiväntasaajalla 3,28 e-5 h² ,
itään, eli pyörintä suuntaan.
Muilla latitudeilla sekä suunta että suurus muuttuu, koska torni ei ole kohtisuorassa maan pyörintäakseliin.
1. Eikös nuo asiat jo selviä noista wikipedia-artikkeleista jotka Anonyymi 12 mainitsi?
2. Lisäksi esityksessäsi on virhe. Kun torni on kohtisuorassa maan akselia kohti (päiväntasaajalla) coriolis-ilmiö on suurin. ( "...koska torni ei ole..."). Navoilla taas olematon .
Olet ilmeisesti ymmärtänyt Coriolis-ilmiön väärin.
Päiväntasaajalla se ei vaikuta , vain keskihakuisvoima heikentää g.n suuruutta.
Varsinaista Corioliskiihtyvyyttä ei edes ole olemassa, se on maan pyörintään liittyvä ilmamassan kaartuminen 2 toisistaan poikkeavaan suuntaan maan pinnan suhteen.
Pyörivässä koordinaatistossa liike aiheuttaa van tukivoiman, joka ei ole sama ( 2Wv ), eikä se aiheuta koordinaatistossa liikettä muuttavaa voimaa.
Edellisessä on kyllä virhe, korkeuden potenssi pitäisi olla 1,5.
Hei,
ei tietämättömyys ole hävettävää, sen paikkaaminen vaatii vain vähän aktiviteettiä.
Tyhmyys taas on pysyvämpää haittaa, se ei aktiviteeteillä parane, joten siihen sinun on vain suhtauduttava terveen tietöisesti, eli älä yritä puuttua asioihin, joista et tiedä mitään.
Suoraan se putoaa jos ei aleta saivartelemaan.
Jaa,
oliko tämä sitä nykyisen tunneälytrendin mukaista " vaihtoehtoista totuutta " ?
Olisitte käyneet kokeilemassa.
Joo, maan pinnan liike ei ole suoraviivaista, vaan ympyrän kehän mukaista.
Se, pitäisi selittää fysiikan perusteet.
Maasta pudonneen löytää.tähenlento näyttää vähän kaartavan,vaikka ylläältä putoaa.
Ehkäpä voisit miettiä että onko sillä meteroritin kappaleella ( = tähdenlento) nyt sitten jo valmiina se maapallon liike ja suunta ja nopeus?
Vaikkaisin että sillä meteoriitilla on ihan oma suunta ja liike ja nopeus.
Ei.
Päiväntasaajalla voisi pallo ehkä edetä luokkaa mikrometrin verran maapallon pyörimissuuntaan enemmän kuin tornin tyvi. Se siksi että tornin huipulla tangenttiaalinen liike on suurempi kuin tornin juurella.
Samoin myös pallon putoaminen kestää pidempään keskipakoisvoimasta johtuen.
-sp
Kuitenkin mitä korkeammalta yrittää pudottaa palloa koriin sitä todennäköisemmin se menee ohi korin.
Kori 1 metri varmasti
Kori 10 metriä varmasti
Kori 100 metriä pientä epävarmuutta
Kori 1000 metriä osuuko sinne päinkään
Kori 10000 metriä huti