porno ja virtuaalimaailma

Entä jos tämä "työystävä" soittaa keskellä yötä miehelleni ja valittaa pahaa oloaan?? Tunnen tällöin itseni todella loukatuksi tämän naissinkun puolelta, hänhän tulee meidän "yöhön" ja saattaa keskeyttää vahingossa meidän lempemme (puhelinta ei aina muista laittaa äänettömälle, kun jo tekemiset vie ajatukset :) )

Samaisen ystävän luona mieheni käy juhlistamassa silloin tällöin keskenään...kyllä nousee mustasukkaisuus pintaan, jota pyrin olemaan näyttämättä ja yritän ymmärtää, joskus mietin itseänikin, miksi yritän ymmärtää??? Tällä naissinkulla kun ei ole muita ystäviä, joille soittaa ...

töistä kirjoitti:

Entä jos tämä "työystävä" soittaa keskellä yötä miehelleni ja valittaa pahaa oloaan?? Tunnen tällöin itseni todella loukatuksi tämän naissinkun puolelta, hänhän tulee meidän "yöhön" ja saattaa keskeyttää vahingossa meidän lempemme (puhelinta ei aina muista laittaa äänettömälle, kun jo tekemiset vie ajatukset :) )

Samaisen ystävän luona mieheni käy juhlistamassa silloin tällöin keskenään...kyllä nousee mustasukkaisuus pintaan, jota pyrin olemaan näyttämättä ja yritän ymmärtää, joskus mietin itseänikin, miksi yritän ymmärtää??? Tällä naissinkulla kun ei ole muita ystäviä, joille soittaa ...

Lue lisää

Ystävyys ei katso kelloa eikä tilannetta! Se ei katso sukupuolta, ikää eikä siviilisäätyä! Sitähän se ystävyys on että voi kertoa huolistaankin milloin vain ja olla varma että toinen vilpittömästi kuuntelee ja on ystävä! Ei ystävyys ole parisuhteesta pois, mikäli siltä tuntuu niin on mietittävä mitä suhteesta sitten puuttuu vai onko kyse vain mustasukkaisuudesta. Ei seurusteleminen tarkoita sitä että kaikki muu on merkityksetöntä. Eikä se tarkoita sitä etteikö muitakin ihmisiä kohtaan ole tunteita, hyvinkin voimakkaita tunteita.

Miksi on niin vaikeaa hyväksyä se tosiasia että toista ei voi omistaa? Miksi on niin kovin vaikeaa luottaa? "Tuomitkaa" kumppaninne ystävyyssuhde vasta sitten kun teillä on siihen todellinen syy! Mikä tekee ihmisestä niin omistavan ja ymmärtämättömän että kokee ystävyydenkin vääräksi?

Kiki kirjoitti:

Ystävyys ei katso kelloa eikä tilannetta! Se ei katso sukupuolta, ikää eikä siviilisäätyä! Sitähän se ystävyys on että voi kertoa huolistaankin milloin vain ja olla varma että toinen vilpittömästi kuuntelee ja on ystävä! Ei ystävyys ole parisuhteesta pois, mikäli siltä tuntuu niin on mietittävä mitä suhteesta sitten puuttuu vai onko kyse vain mustasukkaisuudesta. Ei seurusteleminen tarkoita sitä että kaikki muu on merkityksetöntä. Eikä se tarkoita sitä etteikö muitakin ihmisiä kohtaan ole tunteita, hyvinkin voimakkaita tunteita.

Miksi on niin vaikeaa hyväksyä se tosiasia että toista ei voi omistaa? Miksi on niin kovin vaikeaa luottaa? "Tuomitkaa" kumppaninne ystävyyssuhde vasta sitten kun teillä on siihen todellinen syy! Mikä tekee ihmisestä niin omistavan ja ymmärtämättömän että kokee ystävyydenkin vääräksi?

Lue lisää

"Ei seurusteleminen tarkoita sitä että kaikki muu on merkityksetöntä. Eikä se tarkoita sitä etteikö muitakin ihmisiä kohtaan ole tunteita, hyvinkin voimakkaita tunteita."

Ei niin, mutta tämä toimii myös toisin päin, eikö ystävä, joka on tottunut soittamaan joka yö miehelleni tajua että me seurustelemme ja perheen aika on myös rajallista, miksi ei keskustele pahaa oloaan töissä tai heti töiden jälkeen, minkä helvetin takia aina yöllä??? Pitäisi ystävänkin tajuta että kun miespuolinen ystävä alkaa seurustelemaan ja perustamaan perhettä, siihen ei vain yksinkertaisesti mahdu yöystävää.

Antaisi tämäkin sinkkuystävä tilaa miehelleni olla minun kanssa suhteessa.

Ja tosiaan kysymys ei ole mustasukkaisuudesta näissä yösoitoissa, koen vain jumalattoman ärsyttäväksi keskeyttää meidän miltei ainoa hetki keskenään, rauhassa. Eikö sinkkuystävä ymmärrä että miehelläni on hyvinkin voimakkaita tunteita minua kohtaan, ja tosiaan seurustelusuhdetta pitää myös hoitaa, tai se on entinen seurustelusuhde.

Miksi tämä sinkkuystävä ei voi hyväksyä sitä tosiasiaa, että me seurustelemme ja asumme yhdessä, ei sinkkuystävä omista miestäni!!

Miehelläni on myös muita ystäviä, he tosin osaavat antaa tilaa ja aikaa minulle ja miehelleni (ja seurustelevat ystävät vaativat vastaavasti omaa kahden keskistä aikaa myös meiltä!) Minun ystäväni ymmärtävät myös antaa aikaa meille. Ystävyyshän ei edellytä jokapäiväistä yhteydenpitoa, tai ainakaan tosi ystävyys.

Miksi sinkkuystävä ei ymmärrä, että mieheni keskustelee öisiä puheluja vain sen vuoksi että häntä säälittää tämä ystävä? Mieheni ei uskalla sanoa stop, kun pelkää tämän käytöstä. Tuo se vasta kuulostaakin tosi ystävyydeltä, kun itse käsitän ystävyytenä sen, että kun on tarve johonkin asiaan, sitä voi pelkäämättä keskustella ystävien kanssa??!! Muut ystävämme ymmärtävät antaa tarvitsemamme tilan.

Eikö sinkkuystävä ymmärrä, että mieheni ehkä haluaa elämältään jo jotain muuta, kuin mitä hän ikinä pystyy tarjoamaan? Mikä voi olla tuollaisen tilaa antamattoman ystävyyden hinta??!! Jo nyt muistamme laittaa puhelimet äänettömäälle huomattavasti useampana iltana, mieheni pyynnöstä!

Eli meidän parisuhteesta puuttuu aikaa meille: miehelleni ja minulle. Kiitos tämän sinkkuystävän!
Mutta kuten jo aikaisemmin totesin, osaamme vaatia aikamme :))

töistä kirjoitti:

"Ei seurusteleminen tarkoita sitä että kaikki muu on merkityksetöntä. Eikä se tarkoita sitä etteikö muitakin ihmisiä kohtaan ole tunteita, hyvinkin voimakkaita tunteita."

Ei niin, mutta tämä toimii myös toisin päin, eikö ystävä, joka on tottunut soittamaan joka yö miehelleni tajua että me seurustelemme ja perheen aika on myös rajallista, miksi ei keskustele pahaa oloaan töissä tai heti töiden jälkeen, minkä helvetin takia aina yöllä??? Pitäisi ystävänkin tajuta että kun miespuolinen ystävä alkaa seurustelemaan ja perustamaan perhettä, siihen ei vain yksinkertaisesti mahdu yöystävää.

Antaisi tämäkin sinkkuystävä tilaa miehelleni olla minun kanssa suhteessa.

Ja tosiaan kysymys ei ole mustasukkaisuudesta näissä yösoitoissa, koen vain jumalattoman ärsyttäväksi keskeyttää meidän miltei ainoa hetki keskenään, rauhassa. Eikö sinkkuystävä ymmärrä että miehelläni on hyvinkin voimakkaita tunteita minua kohtaan, ja tosiaan seurustelusuhdetta pitää myös hoitaa, tai se on entinen seurustelusuhde.

Miksi tämä sinkkuystävä ei voi hyväksyä sitä tosiasiaa, että me seurustelemme ja asumme yhdessä, ei sinkkuystävä omista miestäni!!

Miehelläni on myös muita ystäviä, he tosin osaavat antaa tilaa ja aikaa minulle ja miehelleni (ja seurustelevat ystävät vaativat vastaavasti omaa kahden keskistä aikaa myös meiltä!) Minun ystäväni ymmärtävät myös antaa aikaa meille. Ystävyyshän ei edellytä jokapäiväistä yhteydenpitoa, tai ainakaan tosi ystävyys.

Miksi sinkkuystävä ei ymmärrä, että mieheni keskustelee öisiä puheluja vain sen vuoksi että häntä säälittää tämä ystävä? Mieheni ei uskalla sanoa stop, kun pelkää tämän käytöstä. Tuo se vasta kuulostaakin tosi ystävyydeltä, kun itse käsitän ystävyytenä sen, että kun on tarve johonkin asiaan, sitä voi pelkäämättä keskustella ystävien kanssa??!! Muut ystävämme ymmärtävät antaa tarvitsemamme tilan.

Eikö sinkkuystävä ymmärrä, että mieheni ehkä haluaa elämältään jo jotain muuta, kuin mitä hän ikinä pystyy tarjoamaan? Mikä voi olla tuollaisen tilaa antamattoman ystävyyden hinta??!! Jo nyt muistamme laittaa puhelimet äänettömäälle huomattavasti useampana iltana, mieheni pyynnöstä!

Eli meidän parisuhteesta puuttuu aikaa meille: miehelleni ja minulle. Kiitos tämän sinkkuystävän!
Mutta kuten jo aikaisemmin totesin, osaamme vaatia aikamme :))

Lue lisää

Eli tämä kyseinen ystävä soittelee miehellesi ihan tasan joka yö? Huh! Kerroit aiemmin, ettei puhelinta aina muista pistää äänettömälle. Mikäli puheluita tulee todellakin joka yö, luulisi, että olisi melko helppoa muistaa laittaa känny äänettömälle nukkumaan menossa. Onko miehesi yrittänyt tätä? Entäs toinen kikka joka saattaisi auttaa, mitä jos miehesi soittaisi ystävälleen illalla ja kyselisi kuulumisia ja miten menee, jospa se riittäisi, että ystävä saa purkaa tunteitaan silloin. Eikä siis soittelisi yöllä.

Ja ainahan miehesi voi sanoa, että nyt on huono aika puhua, mitä jos soittelen myöhemmin tai jutellaan töissä. Onko miehesi todellakin niin vässykkä, ettei hän uskalla tätä sanoa ystävälleen? Mikäli hän pelkää, että ystävä tekee tämän jälkeen jotain tyhmää (kuten satuttaa itseään), ehkä hänen olisi syytä ohjata ystävä hoitoon.

Kimurantti kysymys tuo kumman pitäisi antaa tilaa kummalle. Kyllä miehesi pystyy olemaan suhteessa sinun kanssa ja samalla ystävä tämän naisen kanssa. Ja mikäli he ovat olleet ystäviä kauemmin kuin te seurusteleva pari, sinä olet tullut "heidän alueelle". Pahinta mitä joku voi mielestäni tehdä on unohtaa ystävänsä heti kun seurustelu alkaa.

"Ja tosiaan kysymys ei ole mustasukkaisuudesta näissä yösoitoissa, koen vain jumalattoman ärsyttäväksi keskeyttää meidän miltei ainoa hetki keskenään, rauhassa."

Johan teillä on kiireinen elämä, jos yö on ainoa yhteinen heti (eikö yöllä muuten nukuta?). Ja kuten jo ylempää totesin, puhelin äänettömälle vaan niin saatte varmasti olla rauhassa. Voisitte tietysti myös miettiä elämänrytmiänne ja menojanne, jos yö todellakin on miltei ainoa yhteinen hetki rauhassa.

"Miksi tämä sinkkuystävä ei voi hyväksyä sitä tosiasiaa, että me seurustelemme ja asumme yhdessä, ei sinkkuystävä omista miestäni!!"

Mieti asiaa tämän ystävän näkökulmasta: "Miksi ystäväni puoliso ei voi hyväksyä sitä tosiasiaa, että olemme ystäviä ja soittelemme toisillemme, ei tämä puoliso omista ystävääni!!". Mielestäni teidän kaikkien kolmen olisi mietittävää asia uudestaan: sinun on ymmärrettävä että miehelläsi on ystäviä, miehesi on opittava sanomaan ystävälleen ei ja sinkkuystävä on opittava hyväksymään sen, ettei miehesi voi aina olla hänelle läsnä.

"Jo nyt muistamme laittaa puhelimet äänettömäälle huomattavasti useampana iltana, mieheni pyynnöstä!"

Ei todellakaan luulisi olla vaikeaa muistaa tämän. Samalla kun laitatte herätyskellon soimaan asetatte puhelimen äänettömälle. It's as simple as that :)

"Eli meidän parisuhteesta puuttuu aikaa meille: miehelleni ja minulle. Kiitos tämän sinkkuystävän!"

Tätä en oikein jaksa uskoa, jos tämä ystävä todellakin on noin häiritsevä, ettei teille jää tarpeeksi aikaa toisillenne, johan on asiat huonosti. Mikäli kyseessä todellakin on vain öiset soitot, ei ne voi aiheuttaa totaalisen ajanpuutteen, tai sitten en vain tajua miten :)

Sanna kirjoitti:

Eli tämä kyseinen ystävä soittelee miehellesi ihan tasan joka yö? Huh! Kerroit aiemmin, ettei puhelinta aina muista pistää äänettömälle. Mikäli puheluita tulee todellakin joka yö, luulisi, että olisi melko helppoa muistaa laittaa känny äänettömälle nukkumaan menossa. Onko miehesi yrittänyt tätä? Entäs toinen kikka joka saattaisi auttaa, mitä jos miehesi soittaisi ystävälleen illalla ja kyselisi kuulumisia ja miten menee, jospa se riittäisi, että ystävä saa purkaa tunteitaan silloin. Eikä siis soittelisi yöllä.

Ja ainahan miehesi voi sanoa, että nyt on huono aika puhua, mitä jos soittelen myöhemmin tai jutellaan töissä. Onko miehesi todellakin niin vässykkä, ettei hän uskalla tätä sanoa ystävälleen? Mikäli hän pelkää, että ystävä tekee tämän jälkeen jotain tyhmää (kuten satuttaa itseään), ehkä hänen olisi syytä ohjata ystävä hoitoon.

Kimurantti kysymys tuo kumman pitäisi antaa tilaa kummalle. Kyllä miehesi pystyy olemaan suhteessa sinun kanssa ja samalla ystävä tämän naisen kanssa. Ja mikäli he ovat olleet ystäviä kauemmin kuin te seurusteleva pari, sinä olet tullut "heidän alueelle". Pahinta mitä joku voi mielestäni tehdä on unohtaa ystävänsä heti kun seurustelu alkaa.

"Ja tosiaan kysymys ei ole mustasukkaisuudesta näissä yösoitoissa, koen vain jumalattoman ärsyttäväksi keskeyttää meidän miltei ainoa hetki keskenään, rauhassa."

Johan teillä on kiireinen elämä, jos yö on ainoa yhteinen heti (eikö yöllä muuten nukuta?). Ja kuten jo ylempää totesin, puhelin äänettömälle vaan niin saatte varmasti olla rauhassa. Voisitte tietysti myös miettiä elämänrytmiänne ja menojanne, jos yö todellakin on miltei ainoa yhteinen hetki rauhassa.

"Miksi tämä sinkkuystävä ei voi hyväksyä sitä tosiasiaa, että me seurustelemme ja asumme yhdessä, ei sinkkuystävä omista miestäni!!"

Mieti asiaa tämän ystävän näkökulmasta: "Miksi ystäväni puoliso ei voi hyväksyä sitä tosiasiaa, että olemme ystäviä ja soittelemme toisillemme, ei tämä puoliso omista ystävääni!!". Mielestäni teidän kaikkien kolmen olisi mietittävää asia uudestaan: sinun on ymmärrettävä että miehelläsi on ystäviä, miehesi on opittava sanomaan ystävälleen ei ja sinkkuystävä on opittava hyväksymään sen, ettei miehesi voi aina olla hänelle läsnä.

"Jo nyt muistamme laittaa puhelimet äänettömäälle huomattavasti useampana iltana, mieheni pyynnöstä!"

Ei todellakaan luulisi olla vaikeaa muistaa tämän. Samalla kun laitatte herätyskellon soimaan asetatte puhelimen äänettömälle. It's as simple as that :)

"Eli meidän parisuhteesta puuttuu aikaa meille: miehelleni ja minulle. Kiitos tämän sinkkuystävän!"

Tätä en oikein jaksa uskoa, jos tämä ystävä todellakin on noin häiritsevä, ettei teille jää tarpeeksi aikaa toisillenne, johan on asiat huonosti. Mikäli kyseessä todellakin on vain öiset soitot, ei ne voi aiheuttaa totaalisen ajanpuutteen, tai sitten en vain tajua miten :)

Lue lisää

No ei ihan joka yö, se on sellaista sykleissä menevää...

Töiden vuoksi pitäisi olla tavoitettavissa.

Sinkkuystävä on mieheni pomo ja ex..joo ja mä tiedän et tää muuttaa asetelmaa, mutta kun he ovat vaan hyviä ystäviä nykyisin. Ja jo historian vuoksi sinkkuystävän pitäisi tietää miten suhteessa asiat menee (mieheni tuntien). Näkevät siis päivittäin töissä. Niin nämä soittelut ei oikein mene mun jakeluun.

Ja kiireinen "aika" tulee nimenomaan siitä että olemme suhteellisen sosiaallisia ihmisiä molemmat, joilla on laaja ystäväpiiri. Tapailemme usein ystäviämme. Tästä johtuen nyt tälle yhdelle ei riitä sama kuin muille ystävillemme. Tapailemme ystäviämme myös siten että sinkkuystävä sekä minä olemme samassa tilaisuudessa. (Käyttäytyy muutoin aika naurettavasti aika ajoin näissä tilaisuuksissa, mutta se on hänen ongelmansa, hän ei sitä vain näe. Itse pyrin olemaan häntä kohtaan kuten ketä tahansa muuta, ja mielestäni onnistunkin siinä loistavasti) Helpottaa itse asiassa jo kirjottaa siitä tänne. Mieheni kanssa tästä on keskusteltu myös.

töistä, edelleen kirjoitti:

No ei ihan joka yö, se on sellaista sykleissä menevää...

Töiden vuoksi pitäisi olla tavoitettavissa.

Sinkkuystävä on mieheni pomo ja ex..joo ja mä tiedän et tää muuttaa asetelmaa, mutta kun he ovat vaan hyviä ystäviä nykyisin. Ja jo historian vuoksi sinkkuystävän pitäisi tietää miten suhteessa asiat menee (mieheni tuntien). Näkevät siis päivittäin töissä. Niin nämä soittelut ei oikein mene mun jakeluun.

Ja kiireinen "aika" tulee nimenomaan siitä että olemme suhteellisen sosiaallisia ihmisiä molemmat, joilla on laaja ystäväpiiri. Tapailemme usein ystäviämme. Tästä johtuen nyt tälle yhdelle ei riitä sama kuin muille ystävillemme. Tapailemme ystäviämme myös siten että sinkkuystävä sekä minä olemme samassa tilaisuudessa. (Käyttäytyy muutoin aika naurettavasti aika ajoin näissä tilaisuuksissa, mutta se on hänen ongelmansa, hän ei sitä vain näe. Itse pyrin olemaan häntä kohtaan kuten ketä tahansa muuta, ja mielestäni onnistunkin siinä loistavasti) Helpottaa itse asiassa jo kirjottaa siitä tänne. Mieheni kanssa tästä on keskusteltu myös.

Lue lisää

Eli tilanne ei olekaan ihan niin yksinkertainen kuin se ensimmäisessä viestissäsi vaikutti. Siinä puhuttiin vain ystävästä, joten oletin, että kyseessä on normaali ystävä samasta työpaikasta.

Kuten itsekin sanoit, se, että tämä ystävä on miehen pomo ja vieläpä entinen muuttaa asetelmia melko lailla. Ei siis ihme, että painotat kokoajan että hän on nykyään sinkku, ettet silti olisi ihan eri syystä mustasukkainen? En minäkään tykkäisi siitä, että mieheni juttelisi entiselleen säännöllisesti. Mieluiten katsoisin ettei heillä olisi lainkaan yhteyttä.

Onko miehesi yrittänyt jutella entiselleen? Selittää, että hän mielellään kuuntelee ja on läsnä, muttei yöllä. Mikäli he todellakin ovat hyviä ystäviä tämän pitäisi olla helppoa, sillä ystäväthän voivat jutella kaikesta ja jopa asettaa vaatimuksia ja esittää toiveita toisilleen.

Et kerro mitä työtä miehesi tekee, mutta mikä työ se tuollainen on jossa pitää olla jopa öisin (joka yö!) tavoiteltavissa? Päivystyksistä olen kuullut, mutten tuollaisesta. Uusimmissa kännyköissä on mahdollista valita eri soittoäänet eri soittajille/soittajaryhmille. Eli mitä jos miehesi laittaisi tälle ystävän numerolle hiljaisen soittoäänen ja työpaikan numerolle ihan normaali hälytys? Näin ollen puhelin soisi vain äänettömällä kun pomo soittelee.

Ok, teillä on siis muuta elämää kuin parisuhde. Hyvä niin. Mutta mielestäni olisi syytä miettiä prioriteettejä hieman tarkemmin, jos lähes ainoa yhteinen aika sijoittuu yöhön. Ainakaan itse en haluaisi, että ainoa yhteinen arki mieheni kanssa olisi yöaika. Minä kyllä haluan elää normaalia parisuhdetta ja viettää aikaa myös arkisin, aamulla päivällä ja illalla.

Kuulostaa siltä, että sinä et vielä oikein hyväksy miehesi entistä, eikä hän sinua. Puhut hänestä hieman ilkeästi (kuten minä mieheni entisistä), mutta yrität silti käyttäytyä hänen seurassaan. Ehkä sinun ja hänen olisi syytä jutella, asiallisesti? Kerta te liikutte yhdessä ja samoissa piireissä, ei ole hyvä jos pinnan alla kytee tällaisia tunteita. Mikäli hän on myös sinun ystäväsi (tai ainakin kuuluu samaan ystäväpiiriin), voisit mielestäni kertoa hänelle tunteistasi. Kerro olevasi höpsö rakastunut hullu, joka haluaa viettää laatuaikaa miehesi kanssa. Jospa menisi perille, tai sitten ei :)

Kuulostaa kyllä hankalalta tapaukselta.

töistä kirjoitti:

Entä jos tämä "työystävä" soittaa keskellä yötä miehelleni ja valittaa pahaa oloaan?? Tunnen tällöin itseni todella loukatuksi tämän naissinkun puolelta, hänhän tulee meidän "yöhön" ja saattaa keskeyttää vahingossa meidän lempemme (puhelinta ei aina muista laittaa äänettömälle, kun jo tekemiset vie ajatukset :) )

Samaisen ystävän luona mieheni käy juhlistamassa silloin tällöin keskenään...kyllä nousee mustasukkaisuus pintaan, jota pyrin olemaan näyttämättä ja yritän ymmärtää, joskus mietin itseänikin, miksi yritän ymmärtää??? Tällä naissinkulla kun ei ole muita ystäviä, joille soittaa ...

Lue lisää

mutta tosta asiasta minä kyllä nostasin jo melkosen metelin. Ei kenenkään miehille soitella keskellä yötä ja miksi miehes käy juhlimassa hänen luonaan, ilman sua?

Rosa kirjoitti:

mutta tosta asiasta minä kyllä nostasin jo melkosen metelin. Ei kenenkään miehille soitella keskellä yötä ja miksi miehes käy juhlimassa hänen luonaan, ilman sua?

Sitä minäkin ihmettelin ettei minua kutsuta kylään, mutta he tapaavatkin silloin kun minä olen esim. töissä. Syy kuulemma on että tämä, ex, sinkkuystävä ei voi puhua avoimesti omista huolistaan miehelleni jos minä olen läsnä...

Muutoinkin tämä ystävä on tavallaan uhkaillut että jos minä asetun poikkiteloin tämän heidän ystävyydelle, tekee hän kaikkensa jotta meidän suhde ei toimisi...Mieheni ei tietenkään usko tällaista exänsä minulle sanoneen...

Heidän erostaan on kuitenkin jo yli 5 vuotta!!! Ja minä jaksan ihmetellä :)))

töistä kirjoitti:

"Ei seurusteleminen tarkoita sitä että kaikki muu on merkityksetöntä. Eikä se tarkoita sitä etteikö muitakin ihmisiä kohtaan ole tunteita, hyvinkin voimakkaita tunteita."

Ei niin, mutta tämä toimii myös toisin päin, eikö ystävä, joka on tottunut soittamaan joka yö miehelleni tajua että me seurustelemme ja perheen aika on myös rajallista, miksi ei keskustele pahaa oloaan töissä tai heti töiden jälkeen, minkä helvetin takia aina yöllä??? Pitäisi ystävänkin tajuta että kun miespuolinen ystävä alkaa seurustelemaan ja perustamaan perhettä, siihen ei vain yksinkertaisesti mahdu yöystävää.

Antaisi tämäkin sinkkuystävä tilaa miehelleni olla minun kanssa suhteessa.

Ja tosiaan kysymys ei ole mustasukkaisuudesta näissä yösoitoissa, koen vain jumalattoman ärsyttäväksi keskeyttää meidän miltei ainoa hetki keskenään, rauhassa. Eikö sinkkuystävä ymmärrä että miehelläni on hyvinkin voimakkaita tunteita minua kohtaan, ja tosiaan seurustelusuhdetta pitää myös hoitaa, tai se on entinen seurustelusuhde.

Miksi tämä sinkkuystävä ei voi hyväksyä sitä tosiasiaa, että me seurustelemme ja asumme yhdessä, ei sinkkuystävä omista miestäni!!

Miehelläni on myös muita ystäviä, he tosin osaavat antaa tilaa ja aikaa minulle ja miehelleni (ja seurustelevat ystävät vaativat vastaavasti omaa kahden keskistä aikaa myös meiltä!) Minun ystäväni ymmärtävät myös antaa aikaa meille. Ystävyyshän ei edellytä jokapäiväistä yhteydenpitoa, tai ainakaan tosi ystävyys.

Miksi sinkkuystävä ei ymmärrä, että mieheni keskustelee öisiä puheluja vain sen vuoksi että häntä säälittää tämä ystävä? Mieheni ei uskalla sanoa stop, kun pelkää tämän käytöstä. Tuo se vasta kuulostaakin tosi ystävyydeltä, kun itse käsitän ystävyytenä sen, että kun on tarve johonkin asiaan, sitä voi pelkäämättä keskustella ystävien kanssa??!! Muut ystävämme ymmärtävät antaa tarvitsemamme tilan.

Eikö sinkkuystävä ymmärrä, että mieheni ehkä haluaa elämältään jo jotain muuta, kuin mitä hän ikinä pystyy tarjoamaan? Mikä voi olla tuollaisen tilaa antamattoman ystävyyden hinta??!! Jo nyt muistamme laittaa puhelimet äänettömäälle huomattavasti useampana iltana, mieheni pyynnöstä!

Eli meidän parisuhteesta puuttuu aikaa meille: miehelleni ja minulle. Kiitos tämän sinkkuystävän!
Mutta kuten jo aikaisemmin totesin, osaamme vaatia aikamme :))

Lue lisää

Miehesi ystävä näköjään häiritsee parisuhdettanne. En ihmettele, jos moinen loukkaa ja tuntuu pahalle. Miehesi pitäisi laittaa rajat moiseen, mutta ehkä hän kuitenkin nauttii tuosta huomiosta, vaikka muuta väittääkin. Tai sitten hän on nössö. Molemmilla voi olla toisen sukupuolen ystäviä, mutta itse pidän tärkeänä, ettei tiettyjä rajoja niissä ylitetä.

Vaikutat järkevälle ihmiselle ja olet kiusaantunut tuohon miehesi ystävyyssuhteeseen liittyvistä asioista. Luota vain tuntemisiisi. Varmastikin näet oikein. Tuossa on paljon liikaa.

En väitä, että nämä asiat koskevat juri itseäni. Nämä tilanteet on kerätty ystäväpiiristä.(ihan tosi) ja osuit kyl oikeaan, sinkkuystävällä vierailut salattiin vaikka oltiin VAIN ystäviä. Viestit salattiin, kun sinkkuystävällä oli vaikeaa, piti auttaa. Ymmärrän sen, mutta en sitä että aletaan uhkailemaan ja kiristämään jos ei ystävälle riitä aika. (Jätin tämän kertomatta ed. viestissä)
Itselläni on hyviä "ystäviä" sätissä, miehiä ja naisia, molempia. Kerron heille asioita, jotka haluan. He tietävät, että olen varattu. En siis etsi "sellaista" seuraa vaan juttukaveria. En salaa tätä sättäilyä, vaan kerron jos olen koneella. Sivuhistoriatkin jätän suosiolla rauhaan, en poistele niitä. Joskus on helpompi kertoa asioita ihan anonyymisti, ja keskustella vaikeistakin asioista. Parhaat keskusteluthan syntyvät privana, jo tutuksi käyneen ihmisen kanssa. En tunne vetoa sätti-ihmisiin "sillä lailla" Suurin osa on jopa ulkonäöltäänkin tuntemattomia.
Sinkkuystävästä vielä. Hän tietää että puolisoni on varattu, mutta minusta tuntuu, että se on vain hidaste hänen mielestään. Olen nähnyt mutaman viestin häneltä...
Ehkä nämä asiat vielä järjestyy parhain päin

Tytsy kirjoitti:

En väitä, että nämä asiat koskevat juri itseäni. Nämä tilanteet on kerätty ystäväpiiristä.(ihan tosi) ja osuit kyl oikeaan, sinkkuystävällä vierailut salattiin vaikka oltiin VAIN ystäviä. Viestit salattiin, kun sinkkuystävällä oli vaikeaa, piti auttaa. Ymmärrän sen, mutta en sitä että aletaan uhkailemaan ja kiristämään jos ei ystävälle riitä aika. (Jätin tämän kertomatta ed. viestissä)
Itselläni on hyviä "ystäviä" sätissä, miehiä ja naisia, molempia. Kerron heille asioita, jotka haluan. He tietävät, että olen varattu. En siis etsi "sellaista" seuraa vaan juttukaveria. En salaa tätä sättäilyä, vaan kerron jos olen koneella. Sivuhistoriatkin jätän suosiolla rauhaan, en poistele niitä. Joskus on helpompi kertoa asioita ihan anonyymisti, ja keskustella vaikeistakin asioista. Parhaat keskusteluthan syntyvät privana, jo tutuksi käyneen ihmisen kanssa. En tunne vetoa sätti-ihmisiin "sillä lailla" Suurin osa on jopa ulkonäöltäänkin tuntemattomia.
Sinkkuystävästä vielä. Hän tietää että puolisoni on varattu, mutta minusta tuntuu, että se on vain hidaste hänen mielestään. Olen nähnyt mutaman viestin häneltä...
Ehkä nämä asiat vielä järjestyy parhain päin

Lue lisää

En minä tietenkään uskonut/tarkoittanut, että kaikki tilanteet ovat sinun elämästäsi. Käytin Häkkisen lanseeraamaa "sinä-passiivi", koska se on helppokäyttöinen.

Kaikenlainen uhkailu ja kiristy on väärin, ja hyvä ystävä ei sellaista tee. Mutta mikäli ystävä kokee tulleensa loukatuksi tai hylätyksi hän voi sanoa asioita joita ei oikeasti tarkoita. Puoliso, joka salailee ystävällään vierailut tekee mielestäni väärin. Mutta salailun ja kertomatta jättämisen välillä on ero, olemme avomieheni kanssa viettäneet joitakin kesiä eri paikkakunnilla töiden takia, enkä minä ole kertonut hänelle kaikista menoistani. Olen siis vieraillut jopa miespuoleisella sinkkukaverilla kertomatta tästä miehelleni. En mielestäni ole tehnyt väärin. Jos mieheni taas on kysellyt, miten päivä meni tai mitä tein olen tietysti kertonut tekemisistäni. Ei parisuhteessa silti olla tilivelvollisia joka menosta, puhelusta tai viestistä. Yksityisyys on olemassa myös suhteessa.

Itsellänikin on hyviä ystäviä ircissä, suurimman osan olen tavannut ja suurimman osan kanssa tapailen säännöllisesti. Olet aivan oikeassa siinä, että usein etäiselle tai lähes tuntemattomalle henkilölle on helpompaa kertoa kiperiä, noloja tai hankalia asioita. En minäkään tunne näihin ihmisiin vetoa muuna kuin ystävinä tai hyvänpäiväntutuina. En kuitenkaan juttele näiden kanssa päivittäin, joten miehelläni ei ole syytä kokea mustasukkaisuutta tämän takia. Jos hän kuitenkin olisi mustasukkainen siitä, että mielummin irkkaan kuin juttelen hänelle uskon, että koittaisin "parantaa tapojani".

Sinä et voi mitään puolisosi sinkkuystävän lähettämille viesteille, et voi estää niitä etkä voi lopettaa hänen toimintaansa. Ainoa asia, minkä voit tehdä on luottaa siihen, että miehesi tekee oikeat valinnat. Hän tuskin on pyytänyt tätä naista viestittelemään flirttailevasti vai vihjailevasti, joten älä syytä häntä tästä. Äläkä turhaan kuluta energiaa siihen, että mietit tätä naista tai hänen ja miehesi suhdetta, äläkä ole mustasukkainen. Miehesi on kanssasi, syystä. Luota tähän ja anna muiden yrittää vokotella häntä jos tuntuu siltä... :)

Sanna kirjoitti:

En minä tietenkään uskonut/tarkoittanut, että kaikki tilanteet ovat sinun elämästäsi. Käytin Häkkisen lanseeraamaa "sinä-passiivi", koska se on helppokäyttöinen.

Kaikenlainen uhkailu ja kiristy on väärin, ja hyvä ystävä ei sellaista tee. Mutta mikäli ystävä kokee tulleensa loukatuksi tai hylätyksi hän voi sanoa asioita joita ei oikeasti tarkoita. Puoliso, joka salailee ystävällään vierailut tekee mielestäni väärin. Mutta salailun ja kertomatta jättämisen välillä on ero, olemme avomieheni kanssa viettäneet joitakin kesiä eri paikkakunnilla töiden takia, enkä minä ole kertonut hänelle kaikista menoistani. Olen siis vieraillut jopa miespuoleisella sinkkukaverilla kertomatta tästä miehelleni. En mielestäni ole tehnyt väärin. Jos mieheni taas on kysellyt, miten päivä meni tai mitä tein olen tietysti kertonut tekemisistäni. Ei parisuhteessa silti olla tilivelvollisia joka menosta, puhelusta tai viestistä. Yksityisyys on olemassa myös suhteessa.

Itsellänikin on hyviä ystäviä ircissä, suurimman osan olen tavannut ja suurimman osan kanssa tapailen säännöllisesti. Olet aivan oikeassa siinä, että usein etäiselle tai lähes tuntemattomalle henkilölle on helpompaa kertoa kiperiä, noloja tai hankalia asioita. En minäkään tunne näihin ihmisiin vetoa muuna kuin ystävinä tai hyvänpäiväntutuina. En kuitenkaan juttele näiden kanssa päivittäin, joten miehelläni ei ole syytä kokea mustasukkaisuutta tämän takia. Jos hän kuitenkin olisi mustasukkainen siitä, että mielummin irkkaan kuin juttelen hänelle uskon, että koittaisin "parantaa tapojani".

Sinä et voi mitään puolisosi sinkkuystävän lähettämille viesteille, et voi estää niitä etkä voi lopettaa hänen toimintaansa. Ainoa asia, minkä voit tehdä on luottaa siihen, että miehesi tekee oikeat valinnat. Hän tuskin on pyytänyt tätä naista viestittelemään flirttailevasti vai vihjailevasti, joten älä syytä häntä tästä. Äläkä turhaan kuluta energiaa siihen, että mietit tätä naista tai hänen ja miehesi suhdetta, äläkä ole mustasukkainen. Miehesi on kanssasi, syystä. Luota tähän ja anna muiden yrittää vokotella häntä jos tuntuu siltä... :)

Lue lisää

En kuluta energiaani miettimällä suhteen laatua. Enemmänkin minua huolestuttaa se, etten osaa reagoida tähän asiaan juuri millään lailla. Luotan ehkä liikaakin siihen ettei mitään ole tapahtunut. En osaa olla mustasukkainen, en osaa räyhätä enkä kysele paljonkaan. Hän kertoo, mitä tahtoo. Puolisoni jopa syyttää minua siitä etten ole lainkaan mustasukkainen!?! Itse olen kokenut vuosia jo puolison mustasukkaisuutta, enkä halua, että hän kärsii samoin kuin minä, turhasta syyttelystä ja elämän rajoittamisesta sosiaalisella puolella. Sanotaanhan, että sen saa mistä luopuu...
Joskus vain tuntuu, että minulta kielletään se, mikä itselle salitaan. En ole koskaan pettänyt ketään! enkä sitä koskaan kykenisi tekemään. Minua on aikoinaan petetty ja se satuu aivan saatanan paljon!!!!! Kaipaan sosiaalista kanssakäymitä ja pienten lasten vuoksi, ei aina kotoa pääse pois yksin kun haluaa. Siksi sättäilen ja etsin juttuseuraa! en mitään muuta. Kuitenkin sättäily saa minut tuntemaan syylisyyttä siitä että tahtomattani välillä loukkaan häntä. Ei kuitenkaan voi aina päättää mitä toinen saa/ei saa tehdä...
Parhaat keskustelut yleensä syntyy privana, ei ylellä. En siis tunge "kaappiin" edes siinä mielessä. Naispuolisten kanssakin privaan usein ja vaihdellaan mielipiteitä ja tutuimpien kanssa kerrotaan kuulumiset. Meseen olen päästänyt vaan naisia.
Ei minusta ole kuitenkaan tälle sinkkunaiselle vääntämään rautalangasta sitä, että jättää mieheni rauhaan. Mielestäni hänen täytyisi tämä itse sisäistää. Ja mieheni voisi ilmoittaa tämän myös jämäkästi, mutta loukkaamatta tahallaan. Ennemmin jotenkin säälittää, että roikutaan kiinni "muka" ystävänä. Välillä hä laittaakin anteeksipyyntöjä siitä, että sekaantuu elämäämme(miehelleni)Välillä taas uhkaa levitellä valheita kaupungilla ja tehdä elämästämme helvettiä! Sopii yrittää puolestani, en ole tehnyt mitään väärää/pahaa hänelle. Mietin tätä kyllä useinkin, mutta en tiedä todellakaan miten pitäisi suhtautua. Ainoaksi vaihtoehdoksi onkin kehkeytynyt se että kerron miehelleni usein rakastavani häntä ja puhumalla asioista rehellisesti. Luottamus on suhteen peruskivi. Valheelle rakentaminen ei kanna pitkälle ja haavoittaa liian syvältä, liian montaa viatonta.

Eikö juuri se mustasukkainen osapuoli ole se, joka ajattelee itsekeskeisesti "MINÄ MINÄ MINÄ!". Sillä mikäli hän on mustasukkainen puolisonsa työkavereista tai vierailuista sinkkukaverin luona, hänhän haluaa rajoittaa puolisonsa elämää.

Mielestäni syyttä mustasukkainen ihminen on itsekeskeinen, hän ei salli puolisolleen ystäviä, työtovereita tai elokuvien/sarjojen/pornon katselua. Mitä hyvää mustasukkaisuudesta syntyy? Eikö se olisi helpompaa hyväksyä, että puolisolla on ystäviä joiden luona hän vierailee, joiden kanssa hän chattailee ja joiden kanssa viestittelee? Eikö olisi helpompaa hyväksyä, että ihmiselämään kuuluu itsetyydytys ja estetiikka, sen sijaan että olisi mustasukkainen pornosta tai siitä, että puoliso katsoo kauniita/komeita ihisiä?

Ei kaikkea tarvi hyväksyä, tottakai on tilanteita joissa saa ja pitää olla mustasukkainen, mutta mielestäni aloittajan viestissä näitä tilanteita ei juuri esiintynyt...

Mikäli omaat kristillisen maailmankatsomuksen itsetyydytyskin on syntiä? Eikös se ollut Abraham, joka sai puhuttelun Jumalalta tämän takia?

Mikäli taas omaat hieman muokatun kristillisen maailmankatsomuksen (hyväksyt siis possun syönnin, työn sunnuntaisin jne) sinulla tuskin on ongelmaa itsetyydytyksen kanssa? Entäs sitten jos itsetyydytyksessä haluaa käyttää apuvälineitä, kuten pornoa, suihkua, dildoa tai muuta. Onko tämäkin pettämistä?

Mielestäni pettämiseen tarvitaan fyysisesti läsnä ihminen, "oikea ihminen", joka on osallinen pettämisessä. Pettämiseen ei siis riitä, että katsoo kuvia tai elokuvaa.

Sanna kirjoitti:

Mikäli omaat kristillisen maailmankatsomuksen itsetyydytyskin on syntiä? Eikös se ollut Abraham, joka sai puhuttelun Jumalalta tämän takia?

Mikäli taas omaat hieman muokatun kristillisen maailmankatsomuksen (hyväksyt siis possun syönnin, työn sunnuntaisin jne) sinulla tuskin on ongelmaa itsetyydytyksen kanssa? Entäs sitten jos itsetyydytyksessä haluaa käyttää apuvälineitä, kuten pornoa, suihkua, dildoa tai muuta. Onko tämäkin pettämistä?

Mielestäni pettämiseen tarvitaan fyysisesti läsnä ihminen, "oikea ihminen", joka on osallinen pettämisessä. Pettämiseen ei siis riitä, että katsoo kuvia tai elokuvaa.

Lue lisää

Avioliitossa seksiä harrastetaan (pitäisi harrastaa) riittävästi, joten tarvetta itsetyydytykselle ei pitäisi olla. Itsetyydytyksessä on se paha puoli, että sitä harvemmin harrastetaan ilman mielikuvia. Jo toisen naisen ajattelu on väärin. Jos itsetyydytys tapahtuu mekaanisesti kättä liikuttelemalla sen kummempia ajattelematta, voi tämä olla hyväksyttävä toimenpide paineiden purkamiseksi, JOS se on aivan välttämätöntä ja jos toinen on poissa. Raamattu kehottaa aviopuolisoja pitämään yllä yhdyselämää, joten "pihtaamista" ei avioliitossa pitäisi olla.

Viestissäni jo sanoin, että pidän pornoa pettämisenä. Näin äkkiseltään voisin sanoa, että dildon käyttäminenkin olisi pettämistä (meidän suhteessa siitä luultavammin käyttäisin minä, jos joku ;) ), enkä ainakaan itse voisi käyttää sitä. Mieluummin rakastele mieheni kanssa.

Muuten, kristityllä ei ole rajoituksia syömisen suhteen. Ei se saastuta, mikä menee suusta sisään, vaan se mikä tulee suusta ulos.

joopajaapa kirjoitti:

Avioliitossa seksiä harrastetaan (pitäisi harrastaa) riittävästi, joten tarvetta itsetyydytykselle ei pitäisi olla. Itsetyydytyksessä on se paha puoli, että sitä harvemmin harrastetaan ilman mielikuvia. Jo toisen naisen ajattelu on väärin. Jos itsetyydytys tapahtuu mekaanisesti kättä liikuttelemalla sen kummempia ajattelematta, voi tämä olla hyväksyttävä toimenpide paineiden purkamiseksi, JOS se on aivan välttämätöntä ja jos toinen on poissa. Raamattu kehottaa aviopuolisoja pitämään yllä yhdyselämää, joten "pihtaamista" ei avioliitossa pitäisi olla.

Viestissäni jo sanoin, että pidän pornoa pettämisenä. Näin äkkiseltään voisin sanoa, että dildon käyttäminenkin olisi pettämistä (meidän suhteessa siitä luultavammin käyttäisin minä, jos joku ;) ), enkä ainakaan itse voisi käyttää sitä. Mieluummin rakastele mieheni kanssa.

Muuten, kristityllä ei ole rajoituksia syömisen suhteen. Ei se saastuta, mikä menee suusta sisään, vaan se mikä tulee suusta ulos.

Lue lisää

Ennen avioliittoa ette tietenkään harrastaneet seksiä, sehän olisi syntiä? Itse en vielä elää avioliitossa, vaan avoliitossa, mutta voin sanoa, että joskus itsetyydytys on lähes "välttämätön pakko". On aikoja, jolloin toinen on reissussa, töissä, sairaana, juuri synnyttänyt eikä yhdyntää tai yhteistä tyydytystä ole saatavilla. Jokainen pari kun ei pysty viettämään jokaista viikkoa, jokaista päivää tai jokaista tuntia yhdessä. Me joudumme joskus olemaan jopa viikkoja erossa, silloin itsetyydytys on täysin luonnollista, enkä itse ainakaan voisi kovin pitkään elää ilman tyydytystä. Ja tuskin pystyy miehenikään :)

Ole onnellinen, jos eläät suhteessa, jossa seksiä ja yhdyntää on aina saatavilla. Sillä esimerkiksi meidän suhteessa sellainen tilanne on, joskus työt, opiskelut tai lomat vievät meitä erilleen jopa viikoiksi. En pidä itsetyydytystä pahana asiana näissä tilanteissa, en itseasiassa pidä sitä koskaan pahana asiana. Kuten Woody Allen sanoi: "Mitä vikaa masturbaatiossa on? Sehän on seksiä rakastamasi ihmisen kanssa".

Ja mitä Raamattuun tulee, et ilmeisesti ole lukenut sitä kovin hyvin, tai sitten tottelet vain Uuden testamentin oppeja. Sillä paljonhan tuostakin kirjasta löytyy asiaa, joita ei nykypäivänä enää sovelleta (miehet leikkaavat hiuksiaan, porsasta syödään, nainen saa puhua seurakunnassa, sunnuntaisin töitä tekeviä ei tapeta, samaan peltoon istutetaan kahta eri viljaa). Eli miksi tottelet vain osan Raamatun käskyistä ja ohjeista kirjaimellisesti, etkä kaikkia?

Omasta mielestäni Raamattu antaa vain suuntaa-antavia ohjeita miten tulisi elää, se ei ole ehdoton sääntökirja.

Sanna kirjoitti:

Ennen avioliittoa ette tietenkään harrastaneet seksiä, sehän olisi syntiä? Itse en vielä elää avioliitossa, vaan avoliitossa, mutta voin sanoa, että joskus itsetyydytys on lähes "välttämätön pakko". On aikoja, jolloin toinen on reissussa, töissä, sairaana, juuri synnyttänyt eikä yhdyntää tai yhteistä tyydytystä ole saatavilla. Jokainen pari kun ei pysty viettämään jokaista viikkoa, jokaista päivää tai jokaista tuntia yhdessä. Me joudumme joskus olemaan jopa viikkoja erossa, silloin itsetyydytys on täysin luonnollista, enkä itse ainakaan voisi kovin pitkään elää ilman tyydytystä. Ja tuskin pystyy miehenikään :)

Ole onnellinen, jos eläät suhteessa, jossa seksiä ja yhdyntää on aina saatavilla. Sillä esimerkiksi meidän suhteessa sellainen tilanne on, joskus työt, opiskelut tai lomat vievät meitä erilleen jopa viikoiksi. En pidä itsetyydytystä pahana asiana näissä tilanteissa, en itseasiassa pidä sitä koskaan pahana asiana. Kuten Woody Allen sanoi: "Mitä vikaa masturbaatiossa on? Sehän on seksiä rakastamasi ihmisen kanssa".

Ja mitä Raamattuun tulee, et ilmeisesti ole lukenut sitä kovin hyvin, tai sitten tottelet vain Uuden testamentin oppeja. Sillä paljonhan tuostakin kirjasta löytyy asiaa, joita ei nykypäivänä enää sovelleta (miehet leikkaavat hiuksiaan, porsasta syödään, nainen saa puhua seurakunnassa, sunnuntaisin töitä tekeviä ei tapeta, samaan peltoon istutetaan kahta eri viljaa). Eli miksi tottelet vain osan Raamatun käskyistä ja ohjeista kirjaimellisesti, etkä kaikkia?

Omasta mielestäni Raamattu antaa vain suuntaa-antavia ohjeita miten tulisi elää, se ei ole ehdoton sääntökirja.

Lue lisää

Emme ole vielä naimisissa, emmekä siis harrasta vielä seksiäkään. Olemme puhuneet mm. synnytyksen vaikutuksesta seksielämään, vaikka asia ei ole millään lailla ajankohtainen. Seksille on olemassa muitakin muotoja, kuin yhdyntä, joten synnytyksen jälkeenkin uskomme voivamme tyydyttää toistemme ja omat tarpeemme. Tietenkin tulee aikoja, jolloin toista ei ole lähettyvillä. Jos on tarve purkaa paineita, voi sen tehdä.

Raamatusta oppii jokaisella lukukerralla jotain uutta. Samastakin kohdasta löytyy aina jotain, jot ei edellisellä kerralla ymmärtänyt. Vanhassa Testamentissa eletään vanhan liiton aikaa, jolloin ihmisen piti itse tekojensa (uhrilahjat ym.) avulla kelvat Jumalalle. Uusi Testamentti kertoo siitä ajasta, jossa nyt elämme, uuden liiton ajasta. Jumala antoi ainoan poikansa uhriksi, jotta ihmiset voisivat pelastua yksin uskosta, yksin armosta, Jeesuksen Kristuksen tähden. Jeesus (siis Jumala) itse vapautti meidät kaikista ulkoisista, turhista säännöistä. Sianlihan syönti on yksi näistä (juutalaiset käyttävät vain Vanhaa Testamenttia, eivätkä syö sianlihaa). Minäkään en kyllä syö, kun olen vege, mutta kuitenkin. Jeesus ei tappanut sunnuntaisin töitä tekeviä. Eikä ole sanottu, että lepopäivän tulee olla juuri sunnuntai, joillekin se voi olla maanantai. Tärkeää on löytää aikaa, jolloin voi levätä Jumalan Sanan äärellä. En elä Mooseksen lain alla, vaan Jumalan lain.

joopajaapa kirjoitti:

Emme ole vielä naimisissa, emmekä siis harrasta vielä seksiäkään. Olemme puhuneet mm. synnytyksen vaikutuksesta seksielämään, vaikka asia ei ole millään lailla ajankohtainen. Seksille on olemassa muitakin muotoja, kuin yhdyntä, joten synnytyksen jälkeenkin uskomme voivamme tyydyttää toistemme ja omat tarpeemme. Tietenkin tulee aikoja, jolloin toista ei ole lähettyvillä. Jos on tarve purkaa paineita, voi sen tehdä.

Raamatusta oppii jokaisella lukukerralla jotain uutta. Samastakin kohdasta löytyy aina jotain, jot ei edellisellä kerralla ymmärtänyt. Vanhassa Testamentissa eletään vanhan liiton aikaa, jolloin ihmisen piti itse tekojensa (uhrilahjat ym.) avulla kelvat Jumalalle. Uusi Testamentti kertoo siitä ajasta, jossa nyt elämme, uuden liiton ajasta. Jumala antoi ainoan poikansa uhriksi, jotta ihmiset voisivat pelastua yksin uskosta, yksin armosta, Jeesuksen Kristuksen tähden. Jeesus (siis Jumala) itse vapautti meidät kaikista ulkoisista, turhista säännöistä. Sianlihan syönti on yksi näistä (juutalaiset käyttävät vain Vanhaa Testamenttia, eivätkä syö sianlihaa). Minäkään en kyllä syö, kun olen vege, mutta kuitenkin. Jeesus ei tappanut sunnuntaisin töitä tekeviä. Eikä ole sanottu, että lepopäivän tulee olla juuri sunnuntai, joillekin se voi olla maanantai. Tärkeää on löytää aikaa, jolloin voi levätä Jumalan Sanan äärellä. En elä Mooseksen lain alla, vaan Jumalan lain.

Lue lisää

Yhdestä asiasta olemme selkeästi samaa mieltä, ihmisellä on tarpeita ja seksuaalisia haluja, ja jos on tarve purkaa paineita voi sen tehdä.

Itsekin olen Raamattua jonkin verran lukenut, en päivittäin enkä edes kuukausittain, mutta opit ovat minulle joten kuten tuttuja. En silti pidä kirjaa sääntökirjana tai ehdottomana ohjeena, vain ohjenuorana ja neuvoa-antavana. Raamatun oppeja noudattamalla voi elää hyvän, onnellisen ja moraalisen elämän.

En tunne sinua henkilökohtaisesti, joten älä ota seuraavaa loukkauksena: valitettavasti löytyy ihmisiä, jotka lukevat Raamattua hyvinkin tarkasti joltakin osin, ja toisilta osin ei lainkaan. Eli he noudattavat Raamattua valikoivasti, niiltä osin joilta heille passaa, ja tämä kaksinaamaisuus ja tekopyhyys saa minutnäkemään punaista. Itse tunnut kuitenkin tuntevan Raamattua, ja tietävän sen sisällöstä jonkin verran.

Kerrot noudattavasi Uuden testamentin oppeja. En halua kaivaa verta nenästäni, mutta väitän, että siitäkin kirjasta löytyy ohjeita ja neuvoja joita sinä rikot.

Itselleni tärkein osa Raamatusta on kultainen sääntö, sitä pyrin päivittäisessä elämässäni noudattamaan. Myös 10 käskyä ovat läsnä joka päiväisessä elämässäni. Mutta koska Raamattu on kirjoitettu pitkä aika sitten, elämä, elämäntavat ja maailma on muuttunut niiltä ajoilta. Mielestäni Raamattua siis ei voida (eikä edes kannata) noudattaa kirjaimellisesti. Sillä en usko, että Jumalan tärkein sanoma löytyy nippelitiedoista vaan kokonaisuudesta.

Sanna kirjoitti:

Yhdestä asiasta olemme selkeästi samaa mieltä, ihmisellä on tarpeita ja seksuaalisia haluja, ja jos on tarve purkaa paineita voi sen tehdä.

Itsekin olen Raamattua jonkin verran lukenut, en päivittäin enkä edes kuukausittain, mutta opit ovat minulle joten kuten tuttuja. En silti pidä kirjaa sääntökirjana tai ehdottomana ohjeena, vain ohjenuorana ja neuvoa-antavana. Raamatun oppeja noudattamalla voi elää hyvän, onnellisen ja moraalisen elämän.

En tunne sinua henkilökohtaisesti, joten älä ota seuraavaa loukkauksena: valitettavasti löytyy ihmisiä, jotka lukevat Raamattua hyvinkin tarkasti joltakin osin, ja toisilta osin ei lainkaan. Eli he noudattavat Raamattua valikoivasti, niiltä osin joilta heille passaa, ja tämä kaksinaamaisuus ja tekopyhyys saa minutnäkemään punaista. Itse tunnut kuitenkin tuntevan Raamattua, ja tietävän sen sisällöstä jonkin verran.

Kerrot noudattavasi Uuden testamentin oppeja. En halua kaivaa verta nenästäni, mutta väitän, että siitäkin kirjasta löytyy ohjeita ja neuvoja joita sinä rikot.

Itselleni tärkein osa Raamatusta on kultainen sääntö, sitä pyrin päivittäisessä elämässäni noudattamaan. Myös 10 käskyä ovat läsnä joka päiväisessä elämässäni. Mutta koska Raamattu on kirjoitettu pitkä aika sitten, elämä, elämäntavat ja maailma on muuttunut niiltä ajoilta. Mielestäni Raamattua siis ei voida (eikä edes kannata) noudattaa kirjaimellisesti. Sillä en usko, että Jumalan tärkein sanoma löytyy nippelitiedoista vaan kokonaisuudesta.

Lue lisää

Minä PYRIN noudattamaan Jumalan meille antamia ohjeita. En siinä täysin onnistu, niin kuin ei kukaan ihminen. Siksi Jeesus kuolikin ristillä. Ja juuri sanoma ylösnousemuksesta on Raamatun ydinkohta. Joh.3:16 on ehkä tärkein kohta Raamatussa, jos niitä pystyy arvottamaan. Ainakin tuosta kohdasta on hyvä lähteä liikkeelle.

Pornon katselu liittyy hekumaan ja irstauteen, jonka Raamatussa sanotaan olevan syntiä. MUTTA ihan yhtä suuri synti (Jumalalle ei ole olemassa pieniä ja suuria syntejä) on vaikka ajatella pahaa lähimmäisestään. Me kaikki elämme synnissä. Jos, joku sanoo että on parempi kuin toinen, kun ei katso pornoa tai käytä alkoholia tai hauku koskaan ketään, hän on pahasti väärässä.

Ehkä tärkein asia, mitä ihmisten tulisi muistaa, on se että ihminen ei ole lakia varten vaan laki ihmistä varten. Jumala antoi kaikki lakinsa ja ohjeensa, jotta ihmisillä olisi hyvä elämä. Minunkaan ei tarvitsisi pidättäytyä esiaviollisesta seksistä, eihän kukaan ole makuuhuoneessani katsomassa mitä siellä teen. Tahdon pysyä neitsyenä omasta tahdostani. Se on välillä vaikeaa, sillä rakastan miestäni paljon. Meillä meinasi homma karata käsistä, tätä jatkui kauan aikaa, kunnes minulle tuli paha olo. Onneksi poikaystäväni ymmärsi, että en tahdo enää jatkaa. Nyt pysyn täysin puhtaana hääyöhöni asti.

Kukaan ei ole toista parempi, vaikka kuinka noudattaisi Jumalan tahtoa. Kaikki me olemme kuitenkin yhtä syntisiä. Kultaisessa säännössä tosiaan on se tärkein ohje elämälle.

Henkinen pettäminen ei minun mielestäni liity mitenkään seksiin. Eli toisen naisen/miehen ajatteleminen, pornon katseleminen tai vastaava ei ole henkistä pettämistä.

Henkisellä pettämisellä itse ainakin tarkoitan esimerkiksi seuraavia asioita:
- Luottamuksen pettäminen, kertomalla suhteen sisäisiä asioita ulkopuoliselle;
- Valehtelu tärkeistä asioista, totuuden kertomatta jättäminen;
- Kertomalla toiselle naiselle/miehelle suhdetta koskevia asioita joita ei kerro puolisolleen.

Jokaisessa suhteessa pelisäännöt luodaan itse. Nainen SAA kokea pornon pettämisenä. Mies voi joko olla tällaisen naisen kanssa (ja olla pettämättä) tai olla olematta. Ei siihen itsetunto-ongelmaa tarvita, vaan esimerkiksi periaatteita.

joopajaapa kirjoitti:

Jokaisessa suhteessa pelisäännöt luodaan itse. Nainen SAA kokea pornon pettämisenä. Mies voi joko olla tällaisen naisen kanssa (ja olla pettämättä) tai olla olematta. Ei siihen itsetunto-ongelmaa tarvita, vaan esimerkiksi periaatteita.

Lue lisää

Ja sama toisinpäin, mies saa tuntea olonsa mustasukkaiseksi jos nainen katsoo eroottisia elokuvia, katselee komeita urheilijoita tai seksikkäitä näyttelijöitä. Tottakai mieskin saa pitää pettämisenä naisen katselemiset. Kenenkään tunteita ei voi kieltää, mutta mielestäni on syytä miettiä, onko tunteisiin todellista syytä.

Itse en voisi olla miehen kanssa, joka kokisi pettämisenä sen, että katson pornoa tai tyydytän itseä. Enkä voisi olla miehen kanssa joka olisi mustasukkainen näyttelijöille tai urheilijoille, joita katson tv:ssä.

Kuten otsikossasi sanot, tärkeintä on että molemmat ovat asioista yhtä mieltä ja että asioista voidaan keskustella. Mielestäni sekä naisten että miesten tulisi katsoa peiliin ja miettiä:
a) Miksi pornoa katsotaan
b) Miksi toinen kokee sitä loukkauksena/pettämisenä
c) Mitä asialle voitaisiin tehdä jotta molemmat olisi tyytyväisiä

Ei hyvän parisuhteen pitäisi pornoon kaatua :)

Sanna kirjoitti:

Ja sama toisinpäin, mies saa tuntea olonsa mustasukkaiseksi jos nainen katsoo eroottisia elokuvia, katselee komeita urheilijoita tai seksikkäitä näyttelijöitä. Tottakai mieskin saa pitää pettämisenä naisen katselemiset. Kenenkään tunteita ei voi kieltää, mutta mielestäni on syytä miettiä, onko tunteisiin todellista syytä.

Itse en voisi olla miehen kanssa, joka kokisi pettämisenä sen, että katson pornoa tai tyydytän itseä. Enkä voisi olla miehen kanssa joka olisi mustasukkainen näyttelijöille tai urheilijoille, joita katson tv:ssä.

Kuten otsikossasi sanot, tärkeintä on että molemmat ovat asioista yhtä mieltä ja että asioista voidaan keskustella. Mielestäni sekä naisten että miesten tulisi katsoa peiliin ja miettiä:
a) Miksi pornoa katsotaan
b) Miksi toinen kokee sitä loukkauksena/pettämisenä
c) Mitä asialle voitaisiin tehdä jotta molemmat olisi tyytyväisiä

Ei hyvän parisuhteen pitäisi pornoon kaatua :)

Lue lisää

Tietenkin suhteen pelisäännöt pitää toimia molemmin päin. Ja kumpikaan osapuoli ei voi yksinään sanoa "ei tämä ole pettämistä". Yhdessä näistä asioista pitää puhua, mielellään suhteen alussa. Itselläni tuo porno-ahdistus tuli vasta noin vuoden kuluttua siitä, kun sain tietää miehen sitä katsovan. Tai ahdistus oli jo aiemmin, mutta vuosi meni ennen kuin tajusin etten ovi sitä hyväksyä. Ja minun tuskin tarvitsee enää perustella, miksi en sitä hyväksy :)

Jokaisella on oikeus valita puolisonsa, ei kannata olla suhteessa, jossa on jatkuvasti paha mieli. Enkä minä edes usko, että se on ne alastomat naiset, jotka minua ahdistaisi, vaan koko periaate ja ajatus. Toisaalta, mieheni sanoi katsovansa pornoa yhdynnän näkemisen ilosta. Huomasin hänellä kuitenkin videoita, joissa oli pelkästään naisia (siis ketkuttelemassa itseään, ei seksiä harrastamassa). Siinä mekin sekin peruste hänen pornon katsomiselleen. Keskustelemalla sain kuitenkin syyn miehen pornon katseluun, jos se nyt oli oikea syy. Se ei kuitenkaan minun oloa auttanut. Maailmankatsomukselleni kun en voi mitään..

Ei parisuhde pornoon kaadu. Jos mieheni joskus sitä sattuisi katsomaan, en minä häntä jättäisi. Jos se olisi jatkuvaa, olisi vakavan keskustelun paikka, koska siinä meillä on kuitenkin myös periaatteellisia eroja.

joopajaapa kirjoitti:

Tietenkin suhteen pelisäännöt pitää toimia molemmin päin. Ja kumpikaan osapuoli ei voi yksinään sanoa "ei tämä ole pettämistä". Yhdessä näistä asioista pitää puhua, mielellään suhteen alussa. Itselläni tuo porno-ahdistus tuli vasta noin vuoden kuluttua siitä, kun sain tietää miehen sitä katsovan. Tai ahdistus oli jo aiemmin, mutta vuosi meni ennen kuin tajusin etten ovi sitä hyväksyä. Ja minun tuskin tarvitsee enää perustella, miksi en sitä hyväksy :)

Jokaisella on oikeus valita puolisonsa, ei kannata olla suhteessa, jossa on jatkuvasti paha mieli. Enkä minä edes usko, että se on ne alastomat naiset, jotka minua ahdistaisi, vaan koko periaate ja ajatus. Toisaalta, mieheni sanoi katsovansa pornoa yhdynnän näkemisen ilosta. Huomasin hänellä kuitenkin videoita, joissa oli pelkästään naisia (siis ketkuttelemassa itseään, ei seksiä harrastamassa). Siinä mekin sekin peruste hänen pornon katsomiselleen. Keskustelemalla sain kuitenkin syyn miehen pornon katseluun, jos se nyt oli oikea syy. Se ei kuitenkaan minun oloa auttanut. Maailmankatsomukselleni kun en voi mitään..

Ei parisuhde pornoon kaadu. Jos mieheni joskus sitä sattuisi katsomaan, en minä häntä jättäisi. Jos se olisi jatkuvaa, olisi vakavan keskustelun paikka, koska siinä meillä on kuitenkin myös periaatteellisia eroja.

Lue lisää

Eli kielltä mieheltäsi kaiken seksuaalisuuden? Et halua seksiä ennen avioliittoa ja kiellät mieheltäsi myös pornon. Annatko miehesi edes masturboida. Sääliksi käy mies parkaa.

Selibatille EI kirjoitti:

Eli kielltä mieheltäsi kaiken seksuaalisuuden? Et halua seksiä ennen avioliittoa ja kiellät mieheltäsi myös pornon. Annatko miehesi edes masturboida. Sääliksi käy mies parkaa.

Lue lisää

Itse hän on valinnut minut, tietäen etten harrasta seksiä ennen avioliittoa. Pornokeskustelu käytiin lopullisesti viimeisimmän kriisin yhteydessä, jolloin muutenkin pohdittiin, kannattaako meidän enää jatkaa. Tuolloin sanoin, että en pysty hyväksymään pornoa. Hän sai päättää mitä tekee. Enhän minä tiedä, katsooko hän sitä vai ei. Mutta tietää ainakin, että se loukkaa minua. Aikaisemminkin minä aavistin, että hän katsoo, en tiedä miten. En ole poikaystäväni seurassa 24/7, en voi tietää masturboiko hän, enkä kyllä ole siitä mitään sanonutkaan. Mekaaninen käteen veto on mielestäni ok, kunhan siihen ei tarvitse virikkeitä pornosta ym. En kiellä mieheni seksuaalisuutta, enkä omaanikaan. Seksuaalisuus on ihmisen ominaisuus, se on kaikilla eikä sitä voi kieltää tai estää.

Ei sinun tarvitse sääliä poikaystävääni, hän on omien sanojensa mukaan onnellinen kun saa minusta vaimon itselleen.

Selibatille EI kirjoitti:

Eli kielltä mieheltäsi kaiken seksuaalisuuden? Et halua seksiä ennen avioliittoa ja kiellät mieheltäsi myös pornon. Annatko miehesi edes masturboida. Sääliksi käy mies parkaa.

Lue lisää

Et taida elää parisuhteessa, jos et tiedä miten se toimii. Parisuhteessa ainoa asia, jonka voi toiselta kieltää on itseensä kajoaminen. Parisuhde ei ole äiti/isä-lapsi -suhde. Parisuhteessa täytyy kummankin miettiä, mitä itse haluaa. Jos halut käy yksiin, voi parisuhteesta tulla onnellinen.

joopajaapa kirjoitti:

Itse hän on valinnut minut, tietäen etten harrasta seksiä ennen avioliittoa. Pornokeskustelu käytiin lopullisesti viimeisimmän kriisin yhteydessä, jolloin muutenkin pohdittiin, kannattaako meidän enää jatkaa. Tuolloin sanoin, että en pysty hyväksymään pornoa. Hän sai päättää mitä tekee. Enhän minä tiedä, katsooko hän sitä vai ei. Mutta tietää ainakin, että se loukkaa minua. Aikaisemminkin minä aavistin, että hän katsoo, en tiedä miten. En ole poikaystäväni seurassa 24/7, en voi tietää masturboiko hän, enkä kyllä ole siitä mitään sanonutkaan. Mekaaninen käteen veto on mielestäni ok, kunhan siihen ei tarvitse virikkeitä pornosta ym. En kiellä mieheni seksuaalisuutta, enkä omaanikaan. Seksuaalisuus on ihmisen ominaisuus, se on kaikilla eikä sitä voi kieltää tai estää.

Ei sinun tarvitse sääliä poikaystävääni, hän on omien sanojensa mukaan onnellinen kun saa minusta vaimon itselleen.

Lue lisää

Vanha perussääntöhän sen sanoo, what you don't know can't hurt you. En nyt sano, että miehesi katsoo takuuvarmasti pornoa/lukee pornokertomuksia/katsoo kuvia, mutta jos hän tekee sen salaa, onko se kovin paha asia? Hänhän kunnioittaa tahtoasi eikä altista sinua pornolle, tai tee sitä sinun nähden.

Veikkaisin, että poikaystäväsi masturboi. Ihmiset kun tuuppaavat tekemään sitä, jopa parisuhteessa. Itse olen tyydyttänyt itseäni jo ala-asteelta lähtien, ja teen sitä vieläkin, vaikka elän parisuhteessa ja saan säännöllistä seksiä. Taisin tästä jo puhua aiemminkin :)

Tyydytätkö muuten itseäsi? Jos olet joskus kokeillut, tiedät, että se on hirmu vaikeaa ilman mielikuvitelmia tai virikkeitä. Kerta kiellät mieheltäsi virikkeiden hakeminen pornosta (onkos muuten eroottinen kirjallisuus kuten Anaïs Nin muuten sallittua?) saako hän edes harrastaa mielikuvittelua? Ehkä kuvitella jotain kaunista naista päässään ja mitä kivaa hän tämän kanssa tekisi? Mihin vedät viivan, mikä on sallittua ja mikä ei? Ja mitä eroa virikkeellä ja virikkeellä on?

Ja nyt torille hakemaan mansikoita :)

Sanna kirjoitti:

Vanha perussääntöhän sen sanoo, what you don't know can't hurt you. En nyt sano, että miehesi katsoo takuuvarmasti pornoa/lukee pornokertomuksia/katsoo kuvia, mutta jos hän tekee sen salaa, onko se kovin paha asia? Hänhän kunnioittaa tahtoasi eikä altista sinua pornolle, tai tee sitä sinun nähden.

Veikkaisin, että poikaystäväsi masturboi. Ihmiset kun tuuppaavat tekemään sitä, jopa parisuhteessa. Itse olen tyydyttänyt itseäni jo ala-asteelta lähtien, ja teen sitä vieläkin, vaikka elän parisuhteessa ja saan säännöllistä seksiä. Taisin tästä jo puhua aiemminkin :)

Tyydytätkö muuten itseäsi? Jos olet joskus kokeillut, tiedät, että se on hirmu vaikeaa ilman mielikuvitelmia tai virikkeitä. Kerta kiellät mieheltäsi virikkeiden hakeminen pornosta (onkos muuten eroottinen kirjallisuus kuten Anaïs Nin muuten sallittua?) saako hän edes harrastaa mielikuvittelua? Ehkä kuvitella jotain kaunista naista päässään ja mitä kivaa hän tämän kanssa tekisi? Mihin vedät viivan, mikä on sallittua ja mikä ei? Ja mitä eroa virikkeellä ja virikkeellä on?

Ja nyt torille hakemaan mansikoita :)

Lue lisää

Niin, enhän minä tietenkään voi tietää mitä poikaystäväni tekee. Viimeksikin vain vaistosin sen. Kysyin siitä, ja hän kielsi. Koneelta kuitenkin löysin pornoa. Sitten hän myönsi asian. Hän lupasi ettei katso sitä, enkä ole enää viitsinyt koneelta katsoa. Ajattelin kuitenkin pyytää, että hävittää sen pornon koneeltaan. Saahan sitä kyllä lisääkin, jos haluaa. Jos poikaystäväni nyt katsoo pornoa, ei se mitään maata kaatavaa ole. Se mikä hänen tulee ymmärtää on, että naimisissa ollessamme (ja yhteisessä kodissa asuessamme), en sitä hyväksy. Tähän samaan kategoriaan kuuluu myös stripparit yms.

Luulen, että poikaystäväni masturboi, vaikken sitäkään voi tietää. Ajatuksia ei voi kontrolloida, mutta jos tietäisin, että poikaystäväni ajattelee muita naisia masturboidessaan, loukkaantuisin. Vetoan tässä taas maailmankatsomukseeni ja Paavalin sanoihin, niin ei varmaan tarvitse enempiä selitellä (joka himoiten katsoo naista, on jo syntiä tehnyt tjsp, tähän rinnastan myös fantasiat). Mutta en voi kontrolloida poikaystäväni ajatuksia, enkä edelleenkään voi kieltää ketään tekemästä mitään. Voin vain kertoa, mikä minua loukkaa ;)

Joskus ala-asteella kokeilin itseni tyydyttämistä. En sitä uskoontuloni jälkeen ole harrastanut. En ajattele sen olevan likaista tai kiellettyä, en vain tunne tarvitsevani sitä.

Sinä onnellinen, itse olen enää löytänyt lähinnä mätiä mansikoita :)

joopajaapa kirjoitti:

Niin, enhän minä tietenkään voi tietää mitä poikaystäväni tekee. Viimeksikin vain vaistosin sen. Kysyin siitä, ja hän kielsi. Koneelta kuitenkin löysin pornoa. Sitten hän myönsi asian. Hän lupasi ettei katso sitä, enkä ole enää viitsinyt koneelta katsoa. Ajattelin kuitenkin pyytää, että hävittää sen pornon koneeltaan. Saahan sitä kyllä lisääkin, jos haluaa. Jos poikaystäväni nyt katsoo pornoa, ei se mitään maata kaatavaa ole. Se mikä hänen tulee ymmärtää on, että naimisissa ollessamme (ja yhteisessä kodissa asuessamme), en sitä hyväksy. Tähän samaan kategoriaan kuuluu myös stripparit yms.

Luulen, että poikaystäväni masturboi, vaikken sitäkään voi tietää. Ajatuksia ei voi kontrolloida, mutta jos tietäisin, että poikaystäväni ajattelee muita naisia masturboidessaan, loukkaantuisin. Vetoan tässä taas maailmankatsomukseeni ja Paavalin sanoihin, niin ei varmaan tarvitse enempiä selitellä (joka himoiten katsoo naista, on jo syntiä tehnyt tjsp, tähän rinnastan myös fantasiat). Mutta en voi kontrolloida poikaystäväni ajatuksia, enkä edelleenkään voi kieltää ketään tekemästä mitään. Voin vain kertoa, mikä minua loukkaa ;)

Joskus ala-asteella kokeilin itseni tyydyttämistä. En sitä uskoontuloni jälkeen ole harrastanut. En ajattele sen olevan likaista tai kiellettyä, en vain tunne tarvitsevani sitä.

Sinä onnellinen, itse olen enää löytänyt lähinnä mätiä mansikoita :)

Lue lisää

Löytyi hyvännäköisiä mansikoita, nyt ne on jo pakastimessa. Paitsi litran, jonka säästin iltaherkutteluksi :)

Pornoa saa erittäin helposti lisää, jos sitä tahtoo. Netistä, R-kioskista, kaverilta tai vaikkapa telkkarista. Itse en koe pornoa loukkaavana, sillä pornotähdet eivät ole "oikeita" ihmisiä. En siis pidä pornon katsomista "muiden naisten katsomisena", jos ymmärrät mitä yritän sanoa? Sen sijaan loukkaantuisin, jos poikaystäväni kuolaisi baarissa jonkun naisen perään, katsoisi irc-gallerian teinityttöjä tai kehuisi kavereitani hyvännäköisiksi. Sillä nämä ovat oikeita ihmisiä, jotka ovat oikeasti läsnä elämässämme, pornotähdet ovat näyttelijöitä Hollywoodissa, jotka eivät pysty uhkaamaan suhdettamme.

Fantisoiminen ei mielestäni ole katsomista, vaan mielikuvituksen käyttämistä. Kuten jo aiemmin olen sanonut, en pidä Raamattua kirjaimellisena lakikirjana, vaan ohjenuorana miten elää hyvä elämä. Mikäli Raamattua lukisi kuten sinä sen teet, meistä jokainen on tehnyt syntiä, mutta eikö se ole kirjan perussanomakin? Minä tulkitsen tuon niin, ettei avioitua vaimoa mennä vikittelemään tai vokottelemaan (vrt. 6 käsky), katsominen on silti sallittua. Minä en edes käsitä, miten toista voidaan kieltää katsomasta mitä haluaa?

Ah, et ole "lapsiuskovainen" vaan olet tullut uskoon. Lähipiirissäni tunnen sekä ihmisiä jotka ovat "aina" olleet uskossa ja ihmisiä jotka ovat tulleet uskoon. Minun havaintojeni perusteella nämä uskoontulleet ovat kärkkäimpiä ja tulkitsevat Raamattua tiukemmin kuin muut. En sitten tiedä mistä se johtuu enkä tietenkään väitä, että asia olisi aina näin.

Ai niin, minä en voisi elää ilman orgasmeja, enkä ymmärrä, miten joku pystyy siihen :)

Sanna kirjoitti:

Löytyi hyvännäköisiä mansikoita, nyt ne on jo pakastimessa. Paitsi litran, jonka säästin iltaherkutteluksi :)

Pornoa saa erittäin helposti lisää, jos sitä tahtoo. Netistä, R-kioskista, kaverilta tai vaikkapa telkkarista. Itse en koe pornoa loukkaavana, sillä pornotähdet eivät ole "oikeita" ihmisiä. En siis pidä pornon katsomista "muiden naisten katsomisena", jos ymmärrät mitä yritän sanoa? Sen sijaan loukkaantuisin, jos poikaystäväni kuolaisi baarissa jonkun naisen perään, katsoisi irc-gallerian teinityttöjä tai kehuisi kavereitani hyvännäköisiksi. Sillä nämä ovat oikeita ihmisiä, jotka ovat oikeasti läsnä elämässämme, pornotähdet ovat näyttelijöitä Hollywoodissa, jotka eivät pysty uhkaamaan suhdettamme.

Fantisoiminen ei mielestäni ole katsomista, vaan mielikuvituksen käyttämistä. Kuten jo aiemmin olen sanonut, en pidä Raamattua kirjaimellisena lakikirjana, vaan ohjenuorana miten elää hyvä elämä. Mikäli Raamattua lukisi kuten sinä sen teet, meistä jokainen on tehnyt syntiä, mutta eikö se ole kirjan perussanomakin? Minä tulkitsen tuon niin, ettei avioitua vaimoa mennä vikittelemään tai vokottelemaan (vrt. 6 käsky), katsominen on silti sallittua. Minä en edes käsitä, miten toista voidaan kieltää katsomasta mitä haluaa?

Ah, et ole "lapsiuskovainen" vaan olet tullut uskoon. Lähipiirissäni tunnen sekä ihmisiä jotka ovat "aina" olleet uskossa ja ihmisiä jotka ovat tulleet uskoon. Minun havaintojeni perusteella nämä uskoontulleet ovat kärkkäimpiä ja tulkitsevat Raamattua tiukemmin kuin muut. En sitten tiedä mistä se johtuu enkä tietenkään väitä, että asia olisi aina näin.

Ai niin, minä en voisi elää ilman orgasmeja, enkä ymmärrä, miten joku pystyy siihen :)

Lue lisää

Minä herkuttelen sitten mustikkamaidolla :)

Tämä asia on vähän hankala edes itse käsittää, saati muille selittää. Raamatun kuudes käsky käsittää myös esimerkiksi esiaviollisen seksin synnillisyyden. Naista ei saisi edes katsoa himoiten. Tähän hekumaan ja irstauteen luen myös pornon ja fantasiat, joissa esiintyy muu kuin oma vaimo. Eli periaatteessa poikaystäväni tekisi väärin, jos himoitsisi edes minua. Ajatuksiaan ei varmasti voi aina hallita, ja jos poikaystävälleni yhtäkkiä tulee ajatuksiin kuva hänestä ja toisesta naisesta, ei se kovinkaan vakavaa ole. Jos näitä mielikuvia itse tieten tahtoen alkaa keksiä, niin siinä mennään mielestäni jo rajan yli. Toisaalta, jos minä en sitä tiedä, eikä se tulevaisuudessa vaikuta meidän seksielämään, niin tuskin se minua vahingoittaa. Mutta siis periaate. Minä en ehkä loukkaantuisi, jos poikaystäväni vaikka kehuisi jotain oikeasti kaunista naista kauniiksi (ei siis vain sen takia, että sillä on isot tissit ;D), mutta jos silmät putois päästä, niin jo saattasin suutahtaa.

Minäkin olen tavallaan ollut jonkinlaisessa uskossa pienestä pitäen: lukenut iltarukoukset, käynyt pyhäkoulussa jne. Joskus ala-asteen lopulla aloin kiinnostua muistakin uskonnoista ja tutkailin vähän niitä. Se kuitenkin jäi ja yläasteella ennen riparia aloin funtsimaan kristinuskoa. Silloin vain päädyin tavallaan tilanteeseen, jossa ensimmäistä kertaa julkisesti (ja tietoisesti itsellenikin) tunnustin uskoni. En pidä itseäni mitenkään fanaatikkona, mutta tiedän itse mihin suuntaan kuljen ja miten. Syntiä teen, niin kuin kaikki ihmiset. Raamatun perussanoma on muuten enemmänkin se, että saamme syntimme anteeksi, jos uskomme Jeesukseen. Mutta siis sitä edellyttää tieto siitä, että vaikka eläisimme kuinka hyvin tahansa, olemme syntisiä.

Porno ja fantasiat nyt on sellainen juttu, että minun täytyy vain sanoa, että se loukkaa ja toivoa ettei mies sitä katso tai etten minä ainakaan saa sitä tietää :) Jotenkin huvittavaa oli tuon yhden lausahdus, että minä kiellän pornon poikaystävältäni. Tavallaan joo, mutta oma valintahan se kuitenkin on. Pitkäaikainen suhde kun ei oikein voi mihinkään kieltoihin perustua. Eihän sitä voi kieltää pettämästäkään, toinen pettää jos pettää..

Ehkä minäkään en enää viiden vuoden päästä voi elää ilman orgasmeja :)

joopajaapa kirjoitti:

Jokaisessa suhteessa pelisäännöt luodaan itse. Nainen SAA kokea pornon pettämisenä. Mies voi joko olla tällaisen naisen kanssa (ja olla pettämättä) tai olla olematta. Ei siihen itsetunto-ongelmaa tarvita, vaan esimerkiksi periaatteita.

Lue lisää

Olen kanssasi samaa mieltä! Suhteessa on oltava säännöt ja ei kukaan voi kieltää tuntemasta niin tai näin. Tunteilleenhan kukaan ei voi mitään eikä tee hyvää tukahduttaa tunteitansa!!!!

Nyrkkisi puhuukin?