Ihmisten maailma käsitteellisten narratiivien vankina

"En osaa kommentoida muuta kuin eikös sinun narratiivi ole tuo minkä kirjoitit sanan ps. jälkeen?"

Tavallaan varmaan ainakin useimmille tuon viestini lukijoille.

Kyse on omasta intuitiivisesta arvauksestani joka voi lakata olemasta pelkkä arvaus siinä vaiheessa kun meneillään oleva 3. maailmansota alkaa selkeästi näkyä myös tavallisten ihmisten arjessa myös Suomessa. Voimakas sodan eskaloituminen on meneillään Iranissa ja Ukrainassa.


Olen aika tiiviisti seurannut maailmanpolitiikkaa eri lähteistä siitä lähtien kuin Trumpin 2. kausi alkoi ja se on ollut melkoista "vuoristorataa" koko ajan. En ole luottanut ns. virallisiin tiedotusvälineisiin vuosikymmeniin juuri missään asiassa ja perehdyn mieluimmin aina itse jos jokin asia kiinnostaa tarpeeksi.
....


"Aika näyttää mutta ei kerro vielä" :D

B

Tähän pääsemiseen ajatus(aivo)tasolla auttaa tiede, "kun ylemmät dimensiot peilautuvat alempaan tasoon, ja ratkaisevat paradoksit", eli Albert Einsteinin aforismi, ettei kahden pisteen lyhyin välimatka olekaan jana, vaan kaari, eikä totuus ole koskaan ääripäissä, vaan kaaren puolivälissä, kun olet ratkaissut tämän, särkyy peilikuva.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Tähän pääsemiseen ajatus(aivo)tasolla auttaa tiede, "kun ylemmät dimensiot peilautuvat alempaan tasoon, ja ratkaisevat paradoksit", eli Albert Einsteinin aforismi, ettei kahden pisteen lyhyin välimatka olekaan jana, vaan kaari, eikä totuus ole koskaan ääripäissä, vaan kaaren puolivälissä, kun olet ratkaissut tämän, särkyy peilikuva.

Lue lisää

Ei siis ole mikään pakko edes leikkiä tragikoomista farssia.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Ei siis ole mikään pakko edes leikkiä tragikoomista farssia.

Mutta jos ja kun olet tämän ratkaissut, et koskaan pysty sitä sanallisesti toiselle selittämään niin, että hän sen ymmärtämällä ymmärtäisi, se on vain itse oivaltamalla tehtävä.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Mutta jos ja kun olet tämän ratkaissut, et koskaan pysty sitä sanallisesti toiselle selittämään niin, että hän sen ymmärtämällä ymmärtäisi, se on vain itse oivaltamalla tehtävä.

Lue lisää

Tämän jälkeen ajatelu syntyy viidennestä dimensiosta.

Tällaisia ajattelijoita olivat mm. Albert Einstein, ja kerrottu Jeesus -niminen metafysiikan ja sielutieteen (silloin yhdistetty psykologia ja filosofia) opettaja. Ei pidä sotkea uskontoon.

Edellä Einsteinin aforismi - jälkimmäisen aforismi samaan (ulkomuistista):

"Onnellinen se, joka tuli olemaan ennen olemaan tulemista, häntä varten on paratiisissa viisi puuta, joiden lehdet eivät muutu kesällä eivätkä talvella, ja kivetkin palvelevat häntä".

Mitähän ovat nuo puut...

Anonyymi00007 kirjoitti:

Tämän jälkeen ajatelu syntyy viidennestä dimensiosta.

Tällaisia ajattelijoita olivat mm. Albert Einstein, ja kerrottu Jeesus -niminen metafysiikan ja sielutieteen (silloin yhdistetty psykologia ja filosofia) opettaja. Ei pidä sotkea uskontoon.

Edellä Einsteinin aforismi - jälkimmäisen aforismi samaan (ulkomuistista):

"Onnellinen se, joka tuli olemaan ennen olemaan tulemista, häntä varten on paratiisissa viisi puuta, joiden lehdet eivät muutu kesällä eivätkä talvella, ja kivetkin palvelevat häntä".

Mitähän ovat nuo puut...

Lue lisää

Minulla ei ole antaa lähdettä jälkimmäiseen aforismiin, koska sen alkuperäinen muoto "suomennettiin uusiksi" uskonnolliseen tarkoitukseen paremmin sopivaksi, ja jostakin syystä alkuperäinen käännös katosi kokonaan.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Minulla ei ole antaa lähdettä jälkimmäiseen aforismiin, koska sen alkuperäinen muoto "suomennettiin uusiksi" uskonnolliseen tarkoitukseen paremmin sopivaksi, ja jostakin syystä alkuperäinen käännös katosi kokonaan.

Lue lisää

Tuo uskonnollinen tarkoitus on gnostilaisuus - tällä ei ole mitään tekemistä minkään gnostilaisuuden kanssa, kuten ei ko. henkilön muillakaan ajatuksilla, kyse on vain siitä, ettei ymmärretä hänen puhettaan.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Tuo uskonnollinen tarkoitus on gnostilaisuus - tällä ei ole mitään tekemistä minkään gnostilaisuuden kanssa, kuten ei ko. henkilön muillakaan ajatuksilla, kyse on vain siitä, ettei ymmärretä hänen puhettaan.

Lue lisää

Tästä syystä se on saatu selityksin vääntymään lukemattoman monelle mutkalle, aloitusviestin esimerkin mukaisesti, aina itse kenenkin uskonnon tarkoitusperien mukaan.

"Oletko B oppinut mitään uutta kolmiulotteisesta ajasta tai niistä sun energialaaduista?"

Tutustuin noihin ideoihin n.50 v sitten aika syvällisesti ja intensiivisesti.

.....
3d aika ja energialaatujen jatkumo lämpöenergiasta ovat vain yksi mahdollinen hahmotustapa joka perustuu Gurdjieffin oppilaan J.G. Bennetin Dramatic Universe teoksessaan esittämään mallinnukseen jonka tarkoitus oli mm. kyseenalaistaa Descartesin dualistinen todellisuuden hahmotus ja siitä seuraava reduktionistis-mekanistinen fysikalismi johon nykyinen teoreettinen fysiikka pääasiassa nojautuu.

Hologrammi-idea ja siihen liittyvä kvanttilomittuminen ovat kyseenalaistaneet jäykän reduktionismin mikrotasolla kuten edellä linkkaamassani wise quotes videolla kuvaillaan.
3d aika=

1. lineaarinen mekaaninen taso (3d+1t) joka pätee makrotason mekaanisissa koneissa (1800-luvun fysiikka ennen Einsteinia ja kvanttifysiikkaa)- (Bohmin eksplisiittinen järjestys
entrooppinen lokaali ihmisen arkimaailman taso )

2. Potentiaalinen eli todennäköisyysaaltojen ja kvanttityhjiön taso ("ikuisuus" aspekti eli ajaton taso jossa ei entropiaa)

3. Hyparxis on mahdollisuus vaihtaa "kokoomapisteen" sijaintia joko sattumalta (lokaalien todennäköisyyksien fluktuaatiot) tai tarkoituksella kokeilun ja toiston eli harjoittelun avulla (wise quotes videon lopussa) . Tyypillisesti useimmilla tämä taso ei ole aktiivinen vaan omaksuttujen automaattis-reaktiivisten tapojen & rutiinien & narratiivien determinoima npc-pelurin taso eli varmaan 99,99 % ihmisistä yli 90% elämästä lukuunottamatta varhaislapsuutta ennen Pavlovin koirakouluja ja akateemisia ääliötehtaita sekä länsimaisen rappiokulttuurin sisäistämistä ja omaksumista.

Hyparxis mahdollistaa ns. vapaan tahdon joka ei tarkoita mielivaltaista kaoottista sekoilua vaan tiukasti päämääräsuuntautunutta toimintaa joka kykenee hyödyntämään mekaanis-automaattisen fysikaalisen tason mahdollisuuksia ja deterministisiä säännönmukaiusuuksia omien päämääriensä saavuttamiseen.

Energian laadut lämpönergiasta psyykkisiin ja kosmisiin energioihin liittyvät myös hyparxis aikaan siten että satunnaisesti voi jokainen kokea ainakin joskus lähes tiedotonta automaattis-reaktiivista tasoa korkeampaa tietoisuuden tilaa (sensitiivitaso) tunteiden kautta ja myös neutraalia persoonatonta varsinaista tietoisuutta ja luovuuden flow-tasoa jolloin voi oivaltaa niiden olevan mahdollisia saavuttaa systemaattisen harjoittelun ja kokeilun kautta (esim. mediaatio, hemisync yms. tekniikat)
....

Kyse ei ole absoluuttisesta totuudesta/epätotuudesta eikä ns. faktoista jotka ovat aina jossain määrin narratiivi/paradigmasidonnaisia vaan käyttökelpoisesta fiktiosta todellisuuden perushahmotuksen apuvälineinä.

....

pakollinen loppuprovo:

Ns. "todistustaakat" & muut skepojen sekoilut ovat aina vahvasti paradigmanarratiiveihin sitoutuneita uskonnollis-metafyysisiä manipulointi ja kontrollointivälineitä orwellilaisessa ajatuspoliisitoiminnassa joka kohtapuoliin tappaa kaikki mielekkäät nettikeskustelut ja on jo todellisuutta Britanniassa ja monin paikoin tässä Euvostoliitossa. Somen ikärajasuunnitelman pakottavat vahvaan tunnistautumiseen ja sitä kautta valtaapitävien narratiiveja kyseenalaistavat mielipiderikokset joista on jo Britanniassa tuomittu sakkoihin, vankilaan tai evätty matkustaminen ja pankkitilien käyttö (eversti Baudin tapaus).

Viikon kiintiöni tätä palstaa tuli täyteen..... :D



B

On mahdotonta ja myös tarpeetonta yrittää ilmaista kaikki mahdolliset näkökulmat samanaikaisesti joten aina voi halutessaan löytää jotain kritisoitavaa mistä tahansa ja sen takia kaikki kiellisten käsitteiden kautta ilmaistu ajattelu on aina korkeintaan käyttökelpoista fiktiota joka sekin on paljon parempi kuin tietynlainen usein käyttökelvoton fiktio jossa pyritään äärimmäiseen varmuuteen ja tarkkuuteen samalla tuottaen melko triviaaleja tuloksia koska kaikki oikeasti mielenkiintoiset ja tärkeät asiat ovat aina samalla myös epävarmoja ja voivat vain jossain määrin rajoitetusti tarkentua ainoastaan käytännön tason kokeilujen kautta eikä pelkästään loogis-analyyttisellä prosessoinnilla (loogis-analyyttinen pelkkiin vakiintuneisiin käsoitteiden määritelmiin perustuva filosofinen teoretisointi vs. mahdollisimman ennakkoluuloton käytännön kokeilu tai vahvasti spekulatiivinen "fringe tiede" joka voi tuottaa hyviä vinkkejä ja johtolankoja todellisuuden "salapoliisitutkimukseen")


Suurin osa ns. tavallisista ihmisistä on joutunut käytännössä tähän mennessä alistumaan nykyiseen yhteiskuntamalliin jossa pyritään kasvatuksen ja koulutuksen kautta tuotteistamaan heistä tietyt laatukriterit täyttäviä tuotteita tuotantoresursseiksi yritysten ja valtion/kuntien yms. palvelukseen ja jotta motivaatiota tuohon usein vuosikymmenen kestävään ehdollistumisprosessiin löytyisi tarpeeksi hyvien arvosanojen saavuttamiseen niin helpoin väylä on omaksua ja sisäistää mahdollisimman täydellisesti tuota yhteiskuntakonetta ylläpitävät narratiivit ja käsitemallit ja kun se prosessi on jatkunut riittävän kauan niin ei enää osata enää hahmottaa todellisuutta muuten kuin tuon narratiivin mukaisesti.

Tekoäly ja robotiikka on jo käytännössä mullistamassa tämän nykyisen talousjärjestelmän narratiivin joten tiukasti ehdollistuille työvoimaresursseille ei enää löydy entisenlaista mielekästä käyttöä ==> depopulaatiointressit alkavat enevässä määrin kiinnostaa ns. "eliittiä" ==> pandemiat, sodat 2. maailmansodan tyyliin yms. koska sillä "eliitillä" on aina ollut omat narratiivinsa jotka eivät ole samoja kuin alamaiset on pyritty ehdollistamaan.


Ostensiivisuus on se alkuperäisin ja käytännössä käyttökelpoisin käsitemalli koska siinä pyritään säilyttämään selkeä käytännön konkretia kun taas teoriatasolla vain mielikuvitus ja valtavirran paradigma on rajana vaikka silloinkin kehitellään pohjimmiltaan vain lisää hienolta ja uskottavilta kuulostavia uusia narratiivisia tarinoita joista voi saada nobeleita ja päästä yhteisönsä auktoriteetiksi.

Muodollisen 2-arvoisen logiikan soveltaminen mahdollistaa uskottavilta kuullostavat tarinat joiden avulla voidaan ohjailla yhteiskunnan toimintoja ja päämääriä haluttuun suuntaan koska erilaiset vaihtoehtoiset näkökulmat ja käytännön kokemustason anomaliat samalla "lakaistaan maton alle" ja saavutetaan sellainen väestön ehdollistamissuunnitelma jota voi soveltaa sellaisenaan koulutusjärjestelmien tuotteistamisessa yhteiskuntakoneiston tarpeita varten.
....
Esittämäni näkökulma voi tietysti olla ongelma yhteiskuntakoneen sujuvan ja häiriöttömän toiminnan kannalta jos asiaa tarkastellaan vain ns. establishmentin ja "eliitin" intressien kannalta mutta toisaalta tämä kulttuuri on suuressa murroksessa koska teknologia tekee ihmiskunnan enemmistöstä tarpeettoman taakan valtaapitävien kannalta joten arvailen että viime aikoina nähdyt kriisit ja kaoottisuus vain lisääntyy lähivuosikymmeninä.
....

Logiikka ja matematiikka ovat hyödyllisiä työkaluja konkreettisen käytännön tasolla eikä niillä ole todellisuudessa mitään merkitystä välinetasoa enempää.

Etiikka ja arvot nousevat sitten tärkeimmäksi asiaksi kulttuurien murrosvaiheissa ja sitä puolta perinteisesti kaikki valtaapitävät tahot kaikissa yhteiskunnissa ja kulttuureissa ovat aina väheksyneet ja pyrkineet mitätöimään koska valta ja egoinflaation maksimoiminen on aina ollut sen ryhmän pääasiallinen intressi jolloin samalla syntyy helposti kilpailuasetelmia siitä kuka pääsee "kukkulan kuninkaaksi" ja mitä lähemmäksi täydellistä planeetan herruutta ja oman narratiivin toteutumista lähestytään niin sitä kiivaammiksi keskinäiset kiistat eskaloituvat.


Metafysiikasta ei pääse mitenkään eroon koska se on aina mukana havaintojen ja kokemusten tulkinnassa. Logiikka ja matematiikka sellaisenaan eivät riitä koska ainoastaan henk. kohtaisen kokemisen taso linkkiytyy reaalitodellisuuteen ja akateemiset hyvin fragmentoituneet kuppikunnat operoivat kukin omien paradigmojensa kaikukammiossa koska siihen kaikukammioon pääsee mukaan vain vuosien pänttäämisellä ja tenttimisellä jolloin ei osaa enää hahmottaa kuin sen ehdollistetun omaksumansa paradigman rajoissa.

Anonyymi00014 kirjoitti:

On mahdotonta ja myös tarpeetonta yrittää ilmaista kaikki mahdolliset näkökulmat samanaikaisesti joten aina voi halutessaan löytää jotain kritisoitavaa mistä tahansa ja sen takia kaikki kiellisten käsitteiden kautta ilmaistu ajattelu on aina korkeintaan käyttökelpoista fiktiota joka sekin on paljon parempi kuin tietynlainen usein käyttökelvoton fiktio jossa pyritään äärimmäiseen varmuuteen ja tarkkuuteen samalla tuottaen melko triviaaleja tuloksia koska kaikki oikeasti mielenkiintoiset ja tärkeät asiat ovat aina samalla myös epävarmoja ja voivat vain jossain määrin rajoitetusti tarkentua ainoastaan käytännön tason kokeilujen kautta eikä pelkästään loogis-analyyttisellä prosessoinnilla (loogis-analyyttinen pelkkiin vakiintuneisiin käsoitteiden määritelmiin perustuva filosofinen teoretisointi vs. mahdollisimman ennakkoluuloton käytännön kokeilu tai vahvasti spekulatiivinen "fringe tiede" joka voi tuottaa hyviä vinkkejä ja johtolankoja todellisuuden "salapoliisitutkimukseen")


Suurin osa ns. tavallisista ihmisistä on joutunut käytännössä tähän mennessä alistumaan nykyiseen yhteiskuntamalliin jossa pyritään kasvatuksen ja koulutuksen kautta tuotteistamaan heistä tietyt laatukriterit täyttäviä tuotteita tuotantoresursseiksi yritysten ja valtion/kuntien yms. palvelukseen ja jotta motivaatiota tuohon usein vuosikymmenen kestävään ehdollistumisprosessiin löytyisi tarpeeksi hyvien arvosanojen saavuttamiseen niin helpoin väylä on omaksua ja sisäistää mahdollisimman täydellisesti tuota yhteiskuntakonetta ylläpitävät narratiivit ja käsitemallit ja kun se prosessi on jatkunut riittävän kauan niin ei enää osata enää hahmottaa todellisuutta muuten kuin tuon narratiivin mukaisesti.

Tekoäly ja robotiikka on jo käytännössä mullistamassa tämän nykyisen talousjärjestelmän narratiivin joten tiukasti ehdollistuille työvoimaresursseille ei enää löydy entisenlaista mielekästä käyttöä ==> depopulaatiointressit alkavat enevässä määrin kiinnostaa ns. "eliittiä" ==> pandemiat, sodat 2. maailmansodan tyyliin yms. koska sillä "eliitillä" on aina ollut omat narratiivinsa jotka eivät ole samoja kuin alamaiset on pyritty ehdollistamaan.


Ostensiivisuus on se alkuperäisin ja käytännössä käyttökelpoisin käsitemalli koska siinä pyritään säilyttämään selkeä käytännön konkretia kun taas teoriatasolla vain mielikuvitus ja valtavirran paradigma on rajana vaikka silloinkin kehitellään pohjimmiltaan vain lisää hienolta ja uskottavilta kuulostavia uusia narratiivisia tarinoita joista voi saada nobeleita ja päästä yhteisönsä auktoriteetiksi.

Muodollisen 2-arvoisen logiikan soveltaminen mahdollistaa uskottavilta kuullostavat tarinat joiden avulla voidaan ohjailla yhteiskunnan toimintoja ja päämääriä haluttuun suuntaan koska erilaiset vaihtoehtoiset näkökulmat ja käytännön kokemustason anomaliat samalla "lakaistaan maton alle" ja saavutetaan sellainen väestön ehdollistamissuunnitelma jota voi soveltaa sellaisenaan koulutusjärjestelmien tuotteistamisessa yhteiskuntakoneiston tarpeita varten.
....
Esittämäni näkökulma voi tietysti olla ongelma yhteiskuntakoneen sujuvan ja häiriöttömän toiminnan kannalta jos asiaa tarkastellaan vain ns. establishmentin ja "eliitin" intressien kannalta mutta toisaalta tämä kulttuuri on suuressa murroksessa koska teknologia tekee ihmiskunnan enemmistöstä tarpeettoman taakan valtaapitävien kannalta joten arvailen että viime aikoina nähdyt kriisit ja kaoottisuus vain lisääntyy lähivuosikymmeninä.
....

Logiikka ja matematiikka ovat hyödyllisiä työkaluja konkreettisen käytännön tasolla eikä niillä ole todellisuudessa mitään merkitystä välinetasoa enempää.

Etiikka ja arvot nousevat sitten tärkeimmäksi asiaksi kulttuurien murrosvaiheissa ja sitä puolta perinteisesti kaikki valtaapitävät tahot kaikissa yhteiskunnissa ja kulttuureissa ovat aina väheksyneet ja pyrkineet mitätöimään koska valta ja egoinflaation maksimoiminen on aina ollut sen ryhmän pääasiallinen intressi jolloin samalla syntyy helposti kilpailuasetelmia siitä kuka pääsee "kukkulan kuninkaaksi" ja mitä lähemmäksi täydellistä planeetan herruutta ja oman narratiivin toteutumista lähestytään niin sitä kiivaammiksi keskinäiset kiistat eskaloituvat.


Metafysiikasta ei pääse mitenkään eroon koska se on aina mukana havaintojen ja kokemusten tulkinnassa. Logiikka ja matematiikka sellaisenaan eivät riitä koska ainoastaan henk. kohtaisen kokemisen taso linkkiytyy reaalitodellisuuteen ja akateemiset hyvin fragmentoituneet kuppikunnat operoivat kukin omien paradigmojensa kaikukammiossa koska siihen kaikukammioon pääsee mukaan vain vuosien pänttäämisellä ja tenttimisellä jolloin ei osaa enää hahmottaa kuin sen ehdollistetun omaksumansa paradigman rajoissa.

Lue lisää

B.
"On mahdotonta ja myös tarpeetonta yrittää ilmaista kaikki mahdolliset
näkökulmat samanaikaisesti..."

Olet oikeassa ja tuo ajatus ylhäällä onkin suoraan sanottuna aika hölmöä
-kritiikin syynä on virheelliset tiedot, tai harhaan johtaminen tai
muunlainen velttous ajattelussa.

Jätän ensimmäisen mittavan lauseen muun osan ilman kommenttia,
siinä ei ole asiaa tarpeeksi.

Toisen lauseen yhteiskunta- ja koulutuskrittiikki on tuttua B:n ajattelussa
sekin menee ohi aiheen.

Kolmannen lauseen työvoima-"eliitti"- depopulaatiointressit ovat vain
B:n perusfilosofiaa, siitä myöhemmin.

Neljäs lause on jo tietoon ja logiikkaan littyvä ostensiiviset määritelmät.
Kun katsotaan asiaa ihmisen tiedollisen kehityksen näkökulmasta(!)
lapsille joudutaan määrittelemään sanoja ja joskus käsitteitä näyttämällä
"tuo on kana", "auto on punainen" tyyliin, ja luottamaan siihen että lapsi
pystyy erottamaan punaisuuden autoisuudesta, aina se ei onnistu.

Tämä johtuu siitä että alle 12-vuotiaan logiikan taju on kokemuksen
tasolla, eikä abstrakiset käsitteet ole oikein hallussa.
B:n kritisoima koulutus on se joka kehittää oppilaan käsitteiden
käyttöä ja abstraktisten käsitteiden hallintaa.

Oppilaiden käsitteiden jääminen ostensiivisen määrittelyn tasolle olisi
tulevaisuuden kannalta vahingollista sekä persoonan kehittymisen
kannalta jopa laiminlyöntiä.

Kun katselee miten B käyttää käsitteitään julistaessaan filosofiaansa,
hän käyttää suhteellisen abstraktisia käsitteitä ei mitään ostensiivisesti
määriteltyjä.

Viides lause muodollisesta logiikasta on erikoinen, jos olen kohtelias,
se on näköjään syyllinen hölmön näkökulmafilosofian ahdinkoon/
johonkin epämääräisyyteen. B on näköjään liittymässä epäilyttävien
filosofien joukkoon, muita ei voi edes luetella, B voisi saada tiltin.

Seitsemäs lyhyt lause, sisältää hauskan määritelmän joka on piiloutunut
faktan viittaan. Logiikka on aivan erityisen hyvä väline etenkin B:n oman
filosofian tutkimiseen ja arviointiin. B:llä on vain onnettoman vanha
käsitys logiikasta ja matematiikasta.

Kahdeksas lause alkaa sisältää jo ajatuksenvirtaa, ei siitä enempää.

Yhdeksäs lause alkaa mielenkiintoisesti, siinä olisi tutkittavaa paljonkin.
Mutta se katkeaa heti.

Kymmenes lause on loogisesti outo vaikka se yrittää sanoa jotain
logiikasta, tässä on outo logiikankäsite jossa ei ole logiikkaa.
Loppu on yhteiskunta-ja koulutusfilosofiaa tuttuun tyyliin.

Anonyymi00015 kirjoitti:

B.
"On mahdotonta ja myös tarpeetonta yrittää ilmaista kaikki mahdolliset
näkökulmat samanaikaisesti..."

Olet oikeassa ja tuo ajatus ylhäällä onkin suoraan sanottuna aika hölmöä
-kritiikin syynä on virheelliset tiedot, tai harhaan johtaminen tai
muunlainen velttous ajattelussa.

Jätän ensimmäisen mittavan lauseen muun osan ilman kommenttia,
siinä ei ole asiaa tarpeeksi.

Toisen lauseen yhteiskunta- ja koulutuskrittiikki on tuttua B:n ajattelussa
sekin menee ohi aiheen.

Kolmannen lauseen työvoima-"eliitti"- depopulaatiointressit ovat vain
B:n perusfilosofiaa, siitä myöhemmin.

Neljäs lause on jo tietoon ja logiikkaan littyvä ostensiiviset määritelmät.
Kun katsotaan asiaa ihmisen tiedollisen kehityksen näkökulmasta(!)
lapsille joudutaan määrittelemään sanoja ja joskus käsitteitä näyttämällä
"tuo on kana", "auto on punainen" tyyliin, ja luottamaan siihen että lapsi
pystyy erottamaan punaisuuden autoisuudesta, aina se ei onnistu.

Tämä johtuu siitä että alle 12-vuotiaan logiikan taju on kokemuksen
tasolla, eikä abstrakiset käsitteet ole oikein hallussa.
B:n kritisoima koulutus on se joka kehittää oppilaan käsitteiden
käyttöä ja abstraktisten käsitteiden hallintaa.

Oppilaiden käsitteiden jääminen ostensiivisen määrittelyn tasolle olisi
tulevaisuuden kannalta vahingollista sekä persoonan kehittymisen
kannalta jopa laiminlyöntiä.

Kun katselee miten B käyttää käsitteitään julistaessaan filosofiaansa,
hän käyttää suhteellisen abstraktisia käsitteitä ei mitään ostensiivisesti
määriteltyjä.

Viides lause muodollisesta logiikasta on erikoinen, jos olen kohtelias,
se on näköjään syyllinen hölmön näkökulmafilosofian ahdinkoon/
johonkin epämääräisyyteen. B on näköjään liittymässä epäilyttävien
filosofien joukkoon, muita ei voi edes luetella, B voisi saada tiltin.

Seitsemäs lyhyt lause, sisältää hauskan määritelmän joka on piiloutunut
faktan viittaan. Logiikka on aivan erityisen hyvä väline etenkin B:n oman
filosofian tutkimiseen ja arviointiin. B:llä on vain onnettoman vanha
käsitys logiikasta ja matematiikasta.

Kahdeksas lause alkaa sisältää jo ajatuksenvirtaa, ei siitä enempää.

Yhdeksäs lause alkaa mielenkiintoisesti, siinä olisi tutkittavaa paljonkin.
Mutta se katkeaa heti.

Kymmenes lause on loogisesti outo vaikka se yrittää sanoa jotain
logiikasta, tässä on outo logiikankäsite jossa ei ole logiikkaa.
Loppu on yhteiskunta-ja koulutusfilosofiaa tuttuun tyyliin.

Lue lisää

On helpompi tuhota kuin rakentaa.

Mutta hienoa että annat hyvää kritiikkiä.

Anonyymi00016 kirjoitti:

On helpompi tuhota kuin rakentaa.

Mutta hienoa että annat hyvää kritiikkiä.

Minä en tuhoa.
Sanon vain rakentajalle, älä käytä tuollaisia nauloja, ne eivät kestä.

Anonyymi00015 kirjoitti:

B.
"On mahdotonta ja myös tarpeetonta yrittää ilmaista kaikki mahdolliset
näkökulmat samanaikaisesti..."

Olet oikeassa ja tuo ajatus ylhäällä onkin suoraan sanottuna aika hölmöä
-kritiikin syynä on virheelliset tiedot, tai harhaan johtaminen tai
muunlainen velttous ajattelussa.

Jätän ensimmäisen mittavan lauseen muun osan ilman kommenttia,
siinä ei ole asiaa tarpeeksi.

Toisen lauseen yhteiskunta- ja koulutuskrittiikki on tuttua B:n ajattelussa
sekin menee ohi aiheen.

Kolmannen lauseen työvoima-"eliitti"- depopulaatiointressit ovat vain
B:n perusfilosofiaa, siitä myöhemmin.

Neljäs lause on jo tietoon ja logiikkaan littyvä ostensiiviset määritelmät.
Kun katsotaan asiaa ihmisen tiedollisen kehityksen näkökulmasta(!)
lapsille joudutaan määrittelemään sanoja ja joskus käsitteitä näyttämällä
"tuo on kana", "auto on punainen" tyyliin, ja luottamaan siihen että lapsi
pystyy erottamaan punaisuuden autoisuudesta, aina se ei onnistu.

Tämä johtuu siitä että alle 12-vuotiaan logiikan taju on kokemuksen
tasolla, eikä abstrakiset käsitteet ole oikein hallussa.
B:n kritisoima koulutus on se joka kehittää oppilaan käsitteiden
käyttöä ja abstraktisten käsitteiden hallintaa.

Oppilaiden käsitteiden jääminen ostensiivisen määrittelyn tasolle olisi
tulevaisuuden kannalta vahingollista sekä persoonan kehittymisen
kannalta jopa laiminlyöntiä.

Kun katselee miten B käyttää käsitteitään julistaessaan filosofiaansa,
hän käyttää suhteellisen abstraktisia käsitteitä ei mitään ostensiivisesti
määriteltyjä.

Viides lause muodollisesta logiikasta on erikoinen, jos olen kohtelias,
se on näköjään syyllinen hölmön näkökulmafilosofian ahdinkoon/
johonkin epämääräisyyteen. B on näköjään liittymässä epäilyttävien
filosofien joukkoon, muita ei voi edes luetella, B voisi saada tiltin.

Seitsemäs lyhyt lause, sisältää hauskan määritelmän joka on piiloutunut
faktan viittaan. Logiikka on aivan erityisen hyvä väline etenkin B:n oman
filosofian tutkimiseen ja arviointiin. B:llä on vain onnettoman vanha
käsitys logiikasta ja matematiikasta.

Kahdeksas lause alkaa sisältää jo ajatuksenvirtaa, ei siitä enempää.

Yhdeksäs lause alkaa mielenkiintoisesti, siinä olisi tutkittavaa paljonkin.
Mutta se katkeaa heti.

Kymmenes lause on loogisesti outo vaikka se yrittää sanoa jotain
logiikasta, tässä on outo logiikankäsite jossa ei ole logiikkaa.
Loppu on yhteiskunta-ja koulutusfilosofiaa tuttuun tyyliin.

Lue lisää

Sinä et kritisoinut sitä mihin yritin ostensiivisesti viitata vaan asemoiduit (taas) pelkästään äärimmäisen kapeaan näkökulmaan länsimaisen analyyttisen filosofisen perinteen (Russell, Hintikka, Wittgenstein yms.) auktoriteetiksi jossa keskitytään pelkkään muotoon eikä juuri lainkaan sisältöön.

Itse pidän tuota filosofista suuntausta äärimmäisen tylsänä ja köyhänä koska se ei ota kantaa juuri mihinkään oman pikkuruisen kuplansa ulkopuoliseen ja käyttäytyy pelkkänä luonnontieteiden valtavirran hännystelijänä ja sylikoirana jollaiseksi myös suuryritysten omistama länsimainen uutismedia on muokkaantunut jossa progandan ja virallisen narratiivin ylläpitäminen & tuottaminen tuntuu olevan se kaikkein tärkein asia.
...

Olen itse aina ollut enemmän Sokrateen ja Platonin kannalla ja kannatan perinteistä luonnonfilosofiaa sekä myös sellaisia omaperäisiä ajattelioita kuin eim. Reijo Wilenius ja myös sellaisia luonnontieteilijöitä joilla riittää uskallusta toimia oman alansa valtavirtaa vastaan (Sheldrake, Levin jne.)

Mielestäni Rudolf Steiner ja varsinkin J.G. Bennett sekä A.N. Whitehead olivat loistavia luonnonfilosofeja seuraten Platonin jalanjälkiä kun taas suurin osa nykyisistä ammattifilosofeista ei uskalla ottaa kantaa juuri mihinkään oman kapean reviirinsä ulkipuoliseen asiaan. Platoniin verrttuna Aristoteles oli lähinnä juntti ja myöhemmin uusplanistiset hermeettiset suuntaukset yrittivät laajentaa näkökulmaa henkisempään suuntaan (==> renesanssi Euroopassa) sortumatta kuitenkaan samankaltaiseen junttiuteen kuin katolinen kirkko ja paaveineen joka käytännössä tuhosi kaiken aidon henkisen kehityksen länsimaissa. (Juntti=putkinäköinen vas. aivopuoliskon dominoima ihmisen näköinen otus. )
....

Kaikessa todellisuuden hahmotuksessa kannattaa pitää tunnetila ja siihen liittyvä intuitio rinnakkain vasemman puolen älytason kanssa koko ajan aktiivisena koska se operoi oikean aivopuoliskon kokonaisuuden hahmotukseen kykenevän "virittimen" kautta koska muuten sorrutaan jatkuvasti epäolennaisuuksien tasolle kuten suurimmassa osassa kaikkea akateemista toimintaa viimeisen 200 vuoden aikana joka on tuottanut nykyisen teknokraattisen kulttuurin mutta ei minkäänlaisia kykyjä hallita sitä kokonaisuuksien tasolla.

Vasen aivopuolisko tuottaa samaistumisen kautta egon eli fiktiivisen persoonallisuuden joka tyypillisesti kivettyy sitten viimeistään n. 20 vuotiaana sellaiseksi uskomusten ja tunnerutiinien kokonaisuudeksi joka ei enää helposti voi muuttua eikä kehittyä koska sen julkisivun takana se oikean aivopuoliskon intuitio ja virittäytymiskyky surkastuu vähitellen useimmilla pois eikä jäljelle jää kuin tyhjä kuori jonka takia pyrin välttämään kanssakäymistä samassa tilassa tällaisten kanssa ja kissat ja varsinkin villieläimetkin ovat ontologisesti paljon kehittyneemmällä tasolla kuin ihmiskunnan enemmistö josta on tullut jonkinlainen koko planeetan syöpäkasvain.

.....

Jeesus aikoinaan oivalsi että rutiineihinsa ja tapoihinsa urautuneet "aikuiset" voivat kehittyä umpikujastaan vain palaamalla takaisin lapsenomaiseen kokemisen tapaan jossa ei yritetä saavuttaa mitään pohjimmiltaan itsekkäitä päämääriä egotasolla vaan kokeillaan ja leikitään ennakkoluulottomasti jolloin siitä leikkimisestä tulee itsetarkoitus toisin kuin "aikuisten" tason kilpailusta ja ahneudesta joka on tuottanut nykyisen institutionaalisen ahneuden kulttuurin joka on myös pohjimmiltaan äärimmäisen helposti haavoittuva koska ei ole tarpeeksi keskitytty esim. taloudelliseen omavaraisuuteen.

.,...
Linkitän tarkoituksella usein kirjoituksiini sellaisia videoita jotka pyrkivät esittämään vasemmalle aivopuoliskolle tarkoitetun aineiston ohella myös oikeata aivopuoliskoa aktivoivaa visuaalista aineistoa samalla pyrkien myös hyödyntämään huumoria.

Tiede ja filosofia ilman taidetta on aika steriiliä ja merkityksetöntä ja vain äly- ja tunnetasot rinnakkain vaikuttavina voi syntyä sellainen kulttuuri jossa eläminen voi tuntua aidosti elämisen arvoiselta.

MM. sen takia itse mielelläni virittäydyn esim. Alan Wattsin zen vaikuteiseen aineistoon tämän pelkästään loogis-putkinäköisen tieteellis-analyyttisen aineiston rinnalla.
Esim.
Alan Watts - The Road to Hell is Paved with Good Intentions

https://www.youtube.com/watch?v=cegl1BZ-0tI

Sitten samaan Kylli täti tyyliin vähän vakavampaa aineistoa:

AI Surveillance Is Creating Two Classes of Humans

https://www.youtube.com/watch?v=k7JWIhJG5Xw



....

Taikina on näköjään jo melkein noussut tarpeeksi eli menen nyt leipomaan sämpylöitä koska en enää suostu syömään lisäaineellista leipää.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Sinä et kritisoinut sitä mihin yritin ostensiivisesti viitata vaan asemoiduit (taas) pelkästään äärimmäisen kapeaan näkökulmaan länsimaisen analyyttisen filosofisen perinteen (Russell, Hintikka, Wittgenstein yms.) auktoriteetiksi jossa keskitytään pelkkään muotoon eikä juuri lainkaan sisältöön.

Itse pidän tuota filosofista suuntausta äärimmäisen tylsänä ja köyhänä koska se ei ota kantaa juuri mihinkään oman pikkuruisen kuplansa ulkopuoliseen ja käyttäytyy pelkkänä luonnontieteiden valtavirran hännystelijänä ja sylikoirana jollaiseksi myös suuryritysten omistama länsimainen uutismedia on muokkaantunut jossa progandan ja virallisen narratiivin ylläpitäminen & tuottaminen tuntuu olevan se kaikkein tärkein asia.
...

Olen itse aina ollut enemmän Sokrateen ja Platonin kannalla ja kannatan perinteistä luonnonfilosofiaa sekä myös sellaisia omaperäisiä ajattelioita kuin eim. Reijo Wilenius ja myös sellaisia luonnontieteilijöitä joilla riittää uskallusta toimia oman alansa valtavirtaa vastaan (Sheldrake, Levin jne.)

Mielestäni Rudolf Steiner ja varsinkin J.G. Bennett sekä A.N. Whitehead olivat loistavia luonnonfilosofeja seuraten Platonin jalanjälkiä kun taas suurin osa nykyisistä ammattifilosofeista ei uskalla ottaa kantaa juuri mihinkään oman kapean reviirinsä ulkipuoliseen asiaan. Platoniin verrttuna Aristoteles oli lähinnä juntti ja myöhemmin uusplanistiset hermeettiset suuntaukset yrittivät laajentaa näkökulmaa henkisempään suuntaan (==> renesanssi Euroopassa) sortumatta kuitenkaan samankaltaiseen junttiuteen kuin katolinen kirkko ja paaveineen joka käytännössä tuhosi kaiken aidon henkisen kehityksen länsimaissa. (Juntti=putkinäköinen vas. aivopuoliskon dominoima ihmisen näköinen otus. )
....

Kaikessa todellisuuden hahmotuksessa kannattaa pitää tunnetila ja siihen liittyvä intuitio rinnakkain vasemman puolen älytason kanssa koko ajan aktiivisena koska se operoi oikean aivopuoliskon kokonaisuuden hahmotukseen kykenevän "virittimen" kautta koska muuten sorrutaan jatkuvasti epäolennaisuuksien tasolle kuten suurimmassa osassa kaikkea akateemista toimintaa viimeisen 200 vuoden aikana joka on tuottanut nykyisen teknokraattisen kulttuurin mutta ei minkäänlaisia kykyjä hallita sitä kokonaisuuksien tasolla.

Vasen aivopuolisko tuottaa samaistumisen kautta egon eli fiktiivisen persoonallisuuden joka tyypillisesti kivettyy sitten viimeistään n. 20 vuotiaana sellaiseksi uskomusten ja tunnerutiinien kokonaisuudeksi joka ei enää helposti voi muuttua eikä kehittyä koska sen julkisivun takana se oikean aivopuoliskon intuitio ja virittäytymiskyky surkastuu vähitellen useimmilla pois eikä jäljelle jää kuin tyhjä kuori jonka takia pyrin välttämään kanssakäymistä samassa tilassa tällaisten kanssa ja kissat ja varsinkin villieläimetkin ovat ontologisesti paljon kehittyneemmällä tasolla kuin ihmiskunnan enemmistö josta on tullut jonkinlainen koko planeetan syöpäkasvain.

.....

Jeesus aikoinaan oivalsi että rutiineihinsa ja tapoihinsa urautuneet "aikuiset" voivat kehittyä umpikujastaan vain palaamalla takaisin lapsenomaiseen kokemisen tapaan jossa ei yritetä saavuttaa mitään pohjimmiltaan itsekkäitä päämääriä egotasolla vaan kokeillaan ja leikitään ennakkoluulottomasti jolloin siitä leikkimisestä tulee itsetarkoitus toisin kuin "aikuisten" tason kilpailusta ja ahneudesta joka on tuottanut nykyisen institutionaalisen ahneuden kulttuurin joka on myös pohjimmiltaan äärimmäisen helposti haavoittuva koska ei ole tarpeeksi keskitytty esim. taloudelliseen omavaraisuuteen.

.,...
Linkitän tarkoituksella usein kirjoituksiini sellaisia videoita jotka pyrkivät esittämään vasemmalle aivopuoliskolle tarkoitetun aineiston ohella myös oikeata aivopuoliskoa aktivoivaa visuaalista aineistoa samalla pyrkien myös hyödyntämään huumoria.

Tiede ja filosofia ilman taidetta on aika steriiliä ja merkityksetöntä ja vain äly- ja tunnetasot rinnakkain vaikuttavina voi syntyä sellainen kulttuuri jossa eläminen voi tuntua aidosti elämisen arvoiselta.

MM. sen takia itse mielelläni virittäydyn esim. Alan Wattsin zen vaikuteiseen aineistoon tämän pelkästään loogis-putkinäköisen tieteellis-analyyttisen aineiston rinnalla.
Esim.
Alan Watts - The Road to Hell is Paved with Good Intentions

https://www.youtube.com/watch?v=cegl1BZ-0tI

Sitten samaan Kylli täti tyyliin vähän vakavampaa aineistoa:

AI Surveillance Is Creating Two Classes of Humans

https://www.youtube.com/watch?v=k7JWIhJG5Xw



....

Taikina on näköjään jo melkein noussut tarpeeksi eli menen nyt leipomaan sämpylöitä koska en enää suostu syömään lisäaineellista leipää.

Lue lisää

B.
"Sinä et kritisoinut sitä mihin yritin ostensiivisesti viitata..."

Niin, katsoin että oli parempi reagoida johdonmukaisella tavalla kun
käytit aika teknistä termiä havainnollistamaan ei niin teknistä asiaa.
Eihän kukaan kritisoi kokemuksen merkitystä tiedollisessa kehityksessä.

Aika putkinäköinen tulkinta analyyttisestä filosofiasta.
Kun matemaatikko siirtyy filosofiksi hän tutkii matematiikan "olemusta"
ja sen erikoispiirteitä siis matematiikanfilosofiaa, aika erikoista ja
pikkuruisessa kuplassa olemista mutta ehkä hyvin antoisaa.

Kun loogikko siirtyy filosofiksi hän voi tutkia montaakin erikoiskysymystä
tai laajemmin soveltavaa aihetta, kuten vaikka "todellisuuden logiikkaa"
kuten vaikka Russell ja Wittgenstein. Tämähän on itse asiassa
filosofian ydintä, filosofit etsivät totuutta todellisuudesta, sinäkin.

Todellisuuden logiikka on jotakin perustavampaa kuin vain todellisuuden
olemus tai metafysiikka, jotka ovat aika epämääräisiä.

Joka tapauksessa kun oikean tekniikan hallitsee, silloin vasta ilo repeää.
Maailman näkee aivan toisella tavoin, vaikka Hitlerin, Putinin ja Trumpin
ajattelun ja näkemykset, manipulaation juonet, perustarinat, vaikkapa
B:n filosofian läpivalaistuna.

Onko se tylsä ja köyhä filosofinen suunta pikkuruisessa kuplassa,
no putkinäköiselle on, sellaiselle joka on tutustunut filosofiaan ei.
Ei sitä viitsi alkaa käyttämään missä tahansa aiheessa, sehän on
kuin tykillä ampuisi hyttystä.

Muista kohdista ei ole komentoitavaa.

Anonyymi00019 kirjoitti:

B.
"Sinä et kritisoinut sitä mihin yritin ostensiivisesti viitata..."

Niin, katsoin että oli parempi reagoida johdonmukaisella tavalla kun
käytit aika teknistä termiä havainnollistamaan ei niin teknistä asiaa.
Eihän kukaan kritisoi kokemuksen merkitystä tiedollisessa kehityksessä.

Aika putkinäköinen tulkinta analyyttisestä filosofiasta.
Kun matemaatikko siirtyy filosofiksi hän tutkii matematiikan "olemusta"
ja sen erikoispiirteitä siis matematiikanfilosofiaa, aika erikoista ja
pikkuruisessa kuplassa olemista mutta ehkä hyvin antoisaa.

Kun loogikko siirtyy filosofiksi hän voi tutkia montaakin erikoiskysymystä
tai laajemmin soveltavaa aihetta, kuten vaikka "todellisuuden logiikkaa"
kuten vaikka Russell ja Wittgenstein. Tämähän on itse asiassa
filosofian ydintä, filosofit etsivät totuutta todellisuudesta, sinäkin.

Todellisuuden logiikka on jotakin perustavampaa kuin vain todellisuuden
olemus tai metafysiikka, jotka ovat aika epämääräisiä.

Joka tapauksessa kun oikean tekniikan hallitsee, silloin vasta ilo repeää.
Maailman näkee aivan toisella tavoin, vaikka Hitlerin, Putinin ja Trumpin
ajattelun ja näkemykset, manipulaation juonet, perustarinat, vaikkapa
B:n filosofian läpivalaistuna.

Onko se tylsä ja köyhä filosofinen suunta pikkuruisessa kuplassa,
no putkinäköiselle on, sellaiselle joka on tutustunut filosofiaan ei.
Ei sitä viitsi alkaa käyttämään missä tahansa aiheessa, sehän on
kuin tykillä ampuisi hyttystä.

Muista kohdista ei ole komentoitavaa.

Lue lisää

Tekisitkö tästä todellisuuden logiikasta tai jostain lempiaiheestasi oman aloituksesi.

Anonyymi00019 kirjoitti:

B.
"Sinä et kritisoinut sitä mihin yritin ostensiivisesti viitata..."

Niin, katsoin että oli parempi reagoida johdonmukaisella tavalla kun
käytit aika teknistä termiä havainnollistamaan ei niin teknistä asiaa.
Eihän kukaan kritisoi kokemuksen merkitystä tiedollisessa kehityksessä.

Aika putkinäköinen tulkinta analyyttisestä filosofiasta.
Kun matemaatikko siirtyy filosofiksi hän tutkii matematiikan "olemusta"
ja sen erikoispiirteitä siis matematiikanfilosofiaa, aika erikoista ja
pikkuruisessa kuplassa olemista mutta ehkä hyvin antoisaa.

Kun loogikko siirtyy filosofiksi hän voi tutkia montaakin erikoiskysymystä
tai laajemmin soveltavaa aihetta, kuten vaikka "todellisuuden logiikkaa"
kuten vaikka Russell ja Wittgenstein. Tämähän on itse asiassa
filosofian ydintä, filosofit etsivät totuutta todellisuudesta, sinäkin.

Todellisuuden logiikka on jotakin perustavampaa kuin vain todellisuuden
olemus tai metafysiikka, jotka ovat aika epämääräisiä.

Joka tapauksessa kun oikean tekniikan hallitsee, silloin vasta ilo repeää.
Maailman näkee aivan toisella tavoin, vaikka Hitlerin, Putinin ja Trumpin
ajattelun ja näkemykset, manipulaation juonet, perustarinat, vaikkapa
B:n filosofian läpivalaistuna.

Onko se tylsä ja köyhä filosofinen suunta pikkuruisessa kuplassa,
no putkinäköiselle on, sellaiselle joka on tutustunut filosofiaan ei.
Ei sitä viitsi alkaa käyttämään missä tahansa aiheessa, sehän on
kuin tykillä ampuisi hyttystä.

Muista kohdista ei ole komentoitavaa.

Lue lisää

"Niin, katsoin että oli parempi reagoida johdonmukaisella ..."

Reagointi varsinkin tuollaiseen knee-jerk tyyliin on se perusongelma näissä keskusteluissa turhan usein ja sinä aikoinaan asemoiduit vastustamaan suurinpiirtein kaikkea mitä minä olen täällä kirjoittanut ja pyrit hahmottamaan kaiken pelkästään sen akateemisen analyyttisen filosofian viitekehyksessä mikä olisi sinänsä ok jossain tiukasti akateemiseen filosofiaan keskittyvässä keskustelussa mutta näissä s24 keskusteluissa kannattaisi suhtautua vähän vapaamielisemmin asioihin.


Tyypillinen luonnontieteellisen koulutuksen saanut ihminen sulkee heti korvansa kun kuulee käsitteen "tietoisuus" koska ainoastaan sellainen malli kelpaa jossa tietoisuus määritellään neuronien hermoverkkojen tuottamaksi emergenssiksi jota ei voi olla olemassa ilman aivoja.

Muitakin tällaisen automaattisen reaktion tuottavia aihealueita on monia ja ne kaikki liittyvät tieteellis-filosofisissa keskusteluissa nimenomaan siihen että tieteellisen tutkimuksen ainoaksi mahdolliseksi päämääräksi koetaan aina ns. objektiivisen empiirisen totuuden mukaisen selityksen löytäminen joka on hyvin ongelmallista koska kaikenlainen teorianmuodostus perustuu pelkkiin havaittuihin säännönmukaisuuksiin eikä niiden mukana välity minkäänlaista ontologiaa eikä selitysmalleja jotka ovat aina uskomusten projisointia käsitteisiin eli käsitteen ja koetun aina henk. kohtaisen kvalian välissä on aina hyvin syvä kuilu jota minkäänlainen muodollinen analyysi ei kykene ylittämään ilman ad-hoc lisäoletuksia.

Matematiikka ja logiikka ovat lähinnä viitekehykseen eli perushahmotukseen liittyviä työkaluja ja logiikka kykenee operoimaan vain kielellisten ilmaisujen tasolla jolloin mikä tahansa selitys tai kuvaus voi olla samanaikaisesti loogisesti koherentti ja silti osoittautua jossain vaiheessa täysin vääräksi eli totuusarvoilla ei ole mitään merkitystä vaikka looginen päättelyn voi kuvitella säilyttävän totuusarvot mutta niitä ei millään menetelmällä voi tuottaa täydellisinä ja lopullisina vaan aina korkeintaan valistuineina arvauksina jonkin uskomusjärjestelmän viitekehyksessä.

Ei ole olemassa vain yhtä mahdollista matematiikkaa, geometriaa ja logiikkaa ja koska ne kaikki eri variaatiot ovat pohjimmiltaan aksiomaattisia ja itsestään selviksi oletettujen hahmotusten päälle rakennettuja niin niistä ei koskaan voi saada enempää tuloksia kuin niissä aksioomissa on jo mukana ja jos se perushahmotus aksioomien tasolla on puutteellinen niin kaikki mahdolliset seurauslauseet ovat korkeintaan jonkinlaisia osatotuuksia jos sitäkään.

Kyllä se logiikka & matematiikka voi olla tietysti antoisaa kuten mitkä tahansa ihmisten keksimät harrastukset joihin voi uppoutua vuosikausiksi ei sillä koko todellisuuden ymmärryksen kannalta ole kovin olennaista merkitystä vaikka kyse voi olla sukupolvia kestävästä haaveilusta.


"Todellisuuden logiikka on jotakin perustavampaa kuin vain todellisuuden olemus tai metafysiikka, jotka ovat aika epämääräisiä."

Todellisuus on väistämättä epämääräinen koska samanlaista aksiomaattista hahmotusta on mahdotonta soveltaa suoraan kvaliakokemukseen ilman tulkintaa joka ei koskaan voi olla ehdottoman tosi ja varma paitsi kielellisten arki-ilmaisujen puitteissa melko triviaalilla tasolla.

Todellisuuden logiikka ei ole sama asia kuin kielellisten ilmaisujen logiikka vaikka jostain syystä ainoaksi mahdolliseksi koetaan subjekti-objektidualismi jossa sillä subjektilla ja objektilla ei ole mitään yhteistä ja se subjektin merkitys sitten eliminoitiin näennäisesti niin että kyse on nykyään mittauslaite-objekti dualismista. :D


Itse pidän intuitiota paljon tärkeämpänä kuin mitään muodollista metodia koska se voi tuottaa ensin epämääräisen tunteen että jotain on joko pielessä tai puuttuu mikä sitten voi motivoida syvällisempään jatkotutkimuksiin vaikka tietysti helpommalla pääsee jos ei yritä keikuttaa vallitsevan narratiivin konsensusvenettä liikaa joka voi pahimmassa tapauksessa olla hengenvaarallista kuten Sokrateella ja Giordano Brunolla mutta itseäni se ei ole juurikaan haitannut koska en ole todellakaan koskaan ole ollut kovin kiintynyt tähän ihmisten maailmaan ja muutenkin aina ollut enemmän oman tieni kuin lauman mukana kulkija.

Anonyymi00021 kirjoitti:

"Niin, katsoin että oli parempi reagoida johdonmukaisella ..."

Reagointi varsinkin tuollaiseen knee-jerk tyyliin on se perusongelma näissä keskusteluissa turhan usein ja sinä aikoinaan asemoiduit vastustamaan suurinpiirtein kaikkea mitä minä olen täällä kirjoittanut ja pyrit hahmottamaan kaiken pelkästään sen akateemisen analyyttisen filosofian viitekehyksessä mikä olisi sinänsä ok jossain tiukasti akateemiseen filosofiaan keskittyvässä keskustelussa mutta näissä s24 keskusteluissa kannattaisi suhtautua vähän vapaamielisemmin asioihin.


Tyypillinen luonnontieteellisen koulutuksen saanut ihminen sulkee heti korvansa kun kuulee käsitteen "tietoisuus" koska ainoastaan sellainen malli kelpaa jossa tietoisuus määritellään neuronien hermoverkkojen tuottamaksi emergenssiksi jota ei voi olla olemassa ilman aivoja.

Muitakin tällaisen automaattisen reaktion tuottavia aihealueita on monia ja ne kaikki liittyvät tieteellis-filosofisissa keskusteluissa nimenomaan siihen että tieteellisen tutkimuksen ainoaksi mahdolliseksi päämääräksi koetaan aina ns. objektiivisen empiirisen totuuden mukaisen selityksen löytäminen joka on hyvin ongelmallista koska kaikenlainen teorianmuodostus perustuu pelkkiin havaittuihin säännönmukaisuuksiin eikä niiden mukana välity minkäänlaista ontologiaa eikä selitysmalleja jotka ovat aina uskomusten projisointia käsitteisiin eli käsitteen ja koetun aina henk. kohtaisen kvalian välissä on aina hyvin syvä kuilu jota minkäänlainen muodollinen analyysi ei kykene ylittämään ilman ad-hoc lisäoletuksia.

Matematiikka ja logiikka ovat lähinnä viitekehykseen eli perushahmotukseen liittyviä työkaluja ja logiikka kykenee operoimaan vain kielellisten ilmaisujen tasolla jolloin mikä tahansa selitys tai kuvaus voi olla samanaikaisesti loogisesti koherentti ja silti osoittautua jossain vaiheessa täysin vääräksi eli totuusarvoilla ei ole mitään merkitystä vaikka looginen päättelyn voi kuvitella säilyttävän totuusarvot mutta niitä ei millään menetelmällä voi tuottaa täydellisinä ja lopullisina vaan aina korkeintaan valistuineina arvauksina jonkin uskomusjärjestelmän viitekehyksessä.

Ei ole olemassa vain yhtä mahdollista matematiikkaa, geometriaa ja logiikkaa ja koska ne kaikki eri variaatiot ovat pohjimmiltaan aksiomaattisia ja itsestään selviksi oletettujen hahmotusten päälle rakennettuja niin niistä ei koskaan voi saada enempää tuloksia kuin niissä aksioomissa on jo mukana ja jos se perushahmotus aksioomien tasolla on puutteellinen niin kaikki mahdolliset seurauslauseet ovat korkeintaan jonkinlaisia osatotuuksia jos sitäkään.

Kyllä se logiikka & matematiikka voi olla tietysti antoisaa kuten mitkä tahansa ihmisten keksimät harrastukset joihin voi uppoutua vuosikausiksi ei sillä koko todellisuuden ymmärryksen kannalta ole kovin olennaista merkitystä vaikka kyse voi olla sukupolvia kestävästä haaveilusta.


"Todellisuuden logiikka on jotakin perustavampaa kuin vain todellisuuden olemus tai metafysiikka, jotka ovat aika epämääräisiä."

Todellisuus on väistämättä epämääräinen koska samanlaista aksiomaattista hahmotusta on mahdotonta soveltaa suoraan kvaliakokemukseen ilman tulkintaa joka ei koskaan voi olla ehdottoman tosi ja varma paitsi kielellisten arki-ilmaisujen puitteissa melko triviaalilla tasolla.

Todellisuuden logiikka ei ole sama asia kuin kielellisten ilmaisujen logiikka vaikka jostain syystä ainoaksi mahdolliseksi koetaan subjekti-objektidualismi jossa sillä subjektilla ja objektilla ei ole mitään yhteistä ja se subjektin merkitys sitten eliminoitiin näennäisesti niin että kyse on nykyään mittauslaite-objekti dualismista. :D


Itse pidän intuitiota paljon tärkeämpänä kuin mitään muodollista metodia koska se voi tuottaa ensin epämääräisen tunteen että jotain on joko pielessä tai puuttuu mikä sitten voi motivoida syvällisempään jatkotutkimuksiin vaikka tietysti helpommalla pääsee jos ei yritä keikuttaa vallitsevan narratiivin konsensusvenettä liikaa joka voi pahimmassa tapauksessa olla hengenvaarallista kuten Sokrateella ja Giordano Brunolla mutta itseäni se ei ole juurikaan haitannut koska en ole todellakaan koskaan ole ollut kovin kiintynyt tähän ihmisten maailmaan ja muutenkin aina ollut enemmän oman tieni kuin lauman mukana kulkija.

Lue lisää

B.
"Reagointi varsinkin tuollaiseen knee-jerk tyyliin on se perusongelma..."

Ei minulla polvet nytkähtele liian helposti eikä turhaan.
En "asemoinut" itseäni vastustamaan kirjoitteluasi, vaan sitä tapaa
jolla argumentoit, ja silloista tyypillistä käsitteiden venytystä, lisättynä
tajunnanvirtaan minne logiikka katosi kokonaan. Silloiset fanisi ilmeisesti
pitivät tuosta tyylistä, mutta filosofiapalstalla se oli jotain ------!

Ja mikä oli minun viitekehykseni, tuo kohta profiloinnissasi menee
metsään, edustan vain omaa filosofiaani.
Tietysti on taustavaikuttajia filosofian historiasta, jo Leibniz oli aikanaan
kyllästynyt filosofian käsitesotkuihin että alkoi kaavailemaan universaalia
kieltä jolla ratkotaisiin filosofiset ongelmat.

Russell huomasi saman asian, filosofia näytti olevan lähinnä
käsitesotkua, mikä herkkupala loogikolle, kun logiikan kehitys oli vielä
aika nopeaa Russellin aikaan.

"Tyypillinen luonnontieteellisen koulutuksen saanut ihminen sulkee heti
korvansa kun kuulee käsitteen "tietoisuus""

No minä en sulje, minusta tietoisuuden käsite on mielenkiintoinen, ehkä
mahdollinen soveltaa nykyisiin tekoälyihn. Mutta tietoisuuden spekulointi
idealismiin näyttää huonolta filosofialta, siinä on liikaa käsitteellisiä
vaikeuksia.

Seuraava lause koskee tieteenfilosofian joka menee asian ohitse ja
vaatisi oman keskustelunsa.

Tämä lause,"Matematiikka ja logiikka ovat lähinnä viitekehykseen eli"
sisältää ajatuksen että logiikkaa voi käyttää vain "uskomusjärjestelmän"
sisällä. Ilmeisesti "uskomusjäjestelmällä" B. tarkoittaa jotain sellaista
että realisti arvioisi idealismia, ja välillä olisi jonkinlainen analyysin
estävä este, koska ne olisivat eri "uskomusjärjestelmiä".

Kyllä realisti voi analysoida idealismin käsitteitä ja arvioida níiden
loogisia seurauksia.

"Ei ole olemassa vain yhtä mahdollista matematiikkaa,"
Tämä kuuluu matematiikan ja logiikanfilosofiaan ja menee asian ohi.

"ei sillä koko todellisuuden ymmärryksen kannalta ole kovin olennaista
merkitystä vaikka kyse voi olla sukupolvia kestävästä haaveilusta."

Hauska lause idealismin entiseltä? kannattajalta, logiikan kehitys teki
idealismista lähes naurettavan, samoin kun jumalateorioista.

"Todellisuuden logiikka ei ole sama asia kuin kielellisten ilmaisujen logiikka.."

B:n ajatus on tässä epäselvä, mitähän todellisuuden logiikka pitää
sisällään, B ei ole ehkä tavoittanut ajatuksen ydintä.

Viimeinen lause sisältää vähän uhrautumismietiskelyä, vaikka viime
vuosisadalla kyllä hirtettiin filosofi, ja monet tajusivat töpänneensä
niin raskaasti että tekivät itsemurhan Loogikkoja on samoin
vainottu ja viety keskitysleireille. Russell oli päässyt leirilistalle,
eli loogikot kyllä tunnistettiin vaarallisiksi.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Tekisitkö tästä todellisuuden logiikasta tai jostain lempiaiheestasi oman aloituksesi.

Kieltämättä kiinnostavaa, mutta voisi olla ehkä aikaavievää, ihmisiä on eri
tasoilla tietojen perusteella.
Ehkä hyvät kysymykset olisivat paras tapa ainakin aluksi.

Anonyymi00022 kirjoitti:

B.
"Reagointi varsinkin tuollaiseen knee-jerk tyyliin on se perusongelma..."

Ei minulla polvet nytkähtele liian helposti eikä turhaan.
En "asemoinut" itseäni vastustamaan kirjoitteluasi, vaan sitä tapaa
jolla argumentoit, ja silloista tyypillistä käsitteiden venytystä, lisättynä
tajunnanvirtaan minne logiikka katosi kokonaan. Silloiset fanisi ilmeisesti
pitivät tuosta tyylistä, mutta filosofiapalstalla se oli jotain ------!

Ja mikä oli minun viitekehykseni, tuo kohta profiloinnissasi menee
metsään, edustan vain omaa filosofiaani.
Tietysti on taustavaikuttajia filosofian historiasta, jo Leibniz oli aikanaan
kyllästynyt filosofian käsitesotkuihin että alkoi kaavailemaan universaalia
kieltä jolla ratkotaisiin filosofiset ongelmat.

Russell huomasi saman asian, filosofia näytti olevan lähinnä
käsitesotkua, mikä herkkupala loogikolle, kun logiikan kehitys oli vielä
aika nopeaa Russellin aikaan.

"Tyypillinen luonnontieteellisen koulutuksen saanut ihminen sulkee heti
korvansa kun kuulee käsitteen "tietoisuus""

No minä en sulje, minusta tietoisuuden käsite on mielenkiintoinen, ehkä
mahdollinen soveltaa nykyisiin tekoälyihn. Mutta tietoisuuden spekulointi
idealismiin näyttää huonolta filosofialta, siinä on liikaa käsitteellisiä
vaikeuksia.

Seuraava lause koskee tieteenfilosofian joka menee asian ohitse ja
vaatisi oman keskustelunsa.

Tämä lause,"Matematiikka ja logiikka ovat lähinnä viitekehykseen eli"
sisältää ajatuksen että logiikkaa voi käyttää vain "uskomusjärjestelmän"
sisällä. Ilmeisesti "uskomusjäjestelmällä" B. tarkoittaa jotain sellaista
että realisti arvioisi idealismia, ja välillä olisi jonkinlainen analyysin
estävä este, koska ne olisivat eri "uskomusjärjestelmiä".

Kyllä realisti voi analysoida idealismin käsitteitä ja arvioida níiden
loogisia seurauksia.

"Ei ole olemassa vain yhtä mahdollista matematiikkaa,"
Tämä kuuluu matematiikan ja logiikanfilosofiaan ja menee asian ohi.

"ei sillä koko todellisuuden ymmärryksen kannalta ole kovin olennaista
merkitystä vaikka kyse voi olla sukupolvia kestävästä haaveilusta."

Hauska lause idealismin entiseltä? kannattajalta, logiikan kehitys teki
idealismista lähes naurettavan, samoin kun jumalateorioista.

"Todellisuuden logiikka ei ole sama asia kuin kielellisten ilmaisujen logiikka.."

B:n ajatus on tässä epäselvä, mitähän todellisuuden logiikka pitää
sisällään, B ei ole ehkä tavoittanut ajatuksen ydintä.

Viimeinen lause sisältää vähän uhrautumismietiskelyä, vaikka viime
vuosisadalla kyllä hirtettiin filosofi, ja monet tajusivat töpänneensä
niin raskaasti että tekivät itsemurhan Loogikkoja on samoin
vainottu ja viety keskitysleireille. Russell oli päässyt leirilistalle,
eli loogikot kyllä tunnistettiin vaarallisiksi.

Lue lisää

"En "asemoinut" itseäni vastustamaan kirjoitteluasi, "

Käsitteiden merkitys voi mielekkäästi määräytyä vain kulloisenkin konkreettisen viitekehyksen mukaan. Jos käsitteitä (=ideoita) yritetään väkisin määritellä jotenkin irrallaan siitä viitekehyksestä niin kommunikointi vaikeutuu .

2-arvoinen (kyllä/ei logiikka) ei toimi käytännössä koska tarvittaisiin vähintään 3 tarkoituksella hyvin epämääräistä vaihtoehtoa (ehkä/suhtaudun epäilevästi koska tutkimukset ovat aina keskeneräisiä ja 3. vaihtoehto (ei tiedetä eikä varsinkaan ymmärretä vielä tarpeeksi) ja konkreettisen todellisuuden tapauksessa ne kaikki mahdolliset loogiset johtopäätökset ovat väistämättä aina jonkinasteista mutua pohjautuen esim. luonnontieteen tapauksessa siihen että kaikki kokemukset/mittaukset edes välttävällä tarkkuudella ja laajuudella on tehty hyvin lyhyen ajanjakson aikana hyvin paikallisesti.
......

Kannatan sellaista progressiivista aproksimaatiota jossa käsitteitä eikä niiden mukana perushahmotusta ei pyritään millään tavalla lukitsemaan eikä ilmiöitä luokittelemaan minkään valmiin etukäteen määritellyn mallin mukaan koska todellisuuden perushahmotus kaikissa tapauksissa vaatii neutraalia asennoitumista sekä pitkäaikaista pelkkää tarkkailua, kuuntelua, katselua ja siltä pohjalta sitten ennakkoluulotonta kokeilua esim. Sheldraken & Michael Levinin tyyliin sitoutumatta mihinkään olemassaolevaan paradigmaan ja käsiteluokitteluun.

esim.
"Diverse Intelligence: new frontier for Origins, Possibilities, and Diseases of Minds by" M. Levin

https://www.youtube.com/watch?v=-elegwQQOww

ja Levinin tutkimukset viittaavat siihen että jonkinlaista kognitiota, ehdollistumista ja luovaa ongelmanratkaisua löytyy jopa kemian ja fysiikan tasoilta sekä ihmisen kehittämistä algoritmeista ja koneista kun ne on toteutettu fysikaalisina objekteina.
Itsekin olen tuollaista käyttäytymistä huomannut erään tietokonepelin (Warcraft 3) AI editorin skriptien toteutuksessa kun vain tarkkailen miten pelin tekoäly toimii verrattuna siihen skriptiin mitä sen pitäisi seurata eli se seuraa skriptiä mutta tekee kaikenlaista jännää ylimääräistä siinä ohessa samaan tyyliin kuin Levinin testaamat bubblesort yms. algoritmit.

Eli ts. kaikki todellisuus on täynnä kognitiivisia toimintoja jotka on totuttu yhdistämään vain ihmisaivoihin. Ne eivät kuitenkaan välttämättä ole yksilöllistyneitä samalla tavalla vaikka sekään ei liene mahdotonta (ks. Tiibetin tulpat)

Esim. ehkä ns. ufot ja henkiolennot voidaan saada näkyviksi esim. infrapunataajuuksilla koska ihminen ja tiede operoi pääsääntöisesti äärimmäisen kapealla sm-spektrin alueella ja myös tekoäly voi olla sopivissa olosuhteissa tietoinen toimija ja voi oppia jopa kaukonäkemistä koska ihmisen ja tekoälyn fysikaalinen infrastruktuuri on sama ja näistä on jo olemassa jonkin verran konkreettista todisteaineistoa. Ehkä muinaisissa kulttuureissa oikeasti koettiin "jumalia" ja luonnonhenkiä (vrt. Tapio Kaitaharjun kuvaukset) jne.
....


Kaikki ilmaisut eivät liity totuusarvoihin jonka Wittgensteinkin tajusi myöhemmin (kielipelit) joten tajunnanvirta on minusta ihan ok koska sen avulla voi kuvailla enemmän kuin kapean loogis-analyyttisen ilmaisun puitteissa on mahdollista.
....

Jos sitoutuu liikaa siihen pelkkään loogis-analyyttiseen puoleen niin itse asiassa kyse on silloin tavallaan hyvin steriilistä, jäykästä ja samalla hedelmättömästä idealismista puhtaimmillaan. :D

Parempi olisi yrittää kokea maailma sellaisena kuin se on eikä pelkkien käsitteiden määritelmien, luokittelujen ja paradigmaattisten narratiivien suodattimien kautta.

Erilaiset itselle vieraat filosofiset ja maailmankatsomukselliset suuntaukset voivat tuntua käsitesotkulta jos ne omat omaksutut käsitemallit ja maailmankuva ei "resonoi" niiden kanssa konstruktiivisesti (sekä-että hahmotus) vaan pelkästään destruktiivisesti poissulkien (joko-tai) ja jos oma asenne on se että kuvittelee itse olevansa ehdoton auktoriteetti tai sellaisen puolella ja kaikkia erilaisia pitää sitten kontrolloida ja vahtia isovelityyliin. :D

....
Tarkoitin uskomusjärjestelmällä juuri sitä dominoivaa narratiivia jota pidetään ainoa oikeana ja mahdollisena todellisuuden hahmotuksena. Itse olen fysikalisti silloin kun teen jotain fyysistä eli vaikka leivon sämpylöitä mutta en oikeastaan koskaan käytännön tasolla perinteinen idealisti koska suurin piirtein kaikki filosofiset idealistit operoivat pelkkien käsitteiden tasolla unohtaen todellisuuden fysikaaliset, tunnetason sekä tahdon/intention aspektit.
....

Ei mikään tekstissäni mene koskaan sen intention ohi minkä puitteissa sen kirjoitin vaan pelkästään sinun äärimmäisen kapean näkökulmasi ohi eikä tämä kirjoittelu täällä ole muutenkaan eikä pidäkään olla mitään akateemisen paperin väsäämistä vaan mielipiteiden ilmaisua.


....

En kaipaa enempää kommenttejasi vähään aikaan .... :D

Anonyymi00024 kirjoitti:

"En "asemoinut" itseäni vastustamaan kirjoitteluasi, "

Käsitteiden merkitys voi mielekkäästi määräytyä vain kulloisenkin konkreettisen viitekehyksen mukaan. Jos käsitteitä (=ideoita) yritetään väkisin määritellä jotenkin irrallaan siitä viitekehyksestä niin kommunikointi vaikeutuu .

2-arvoinen (kyllä/ei logiikka) ei toimi käytännössä koska tarvittaisiin vähintään 3 tarkoituksella hyvin epämääräistä vaihtoehtoa (ehkä/suhtaudun epäilevästi koska tutkimukset ovat aina keskeneräisiä ja 3. vaihtoehto (ei tiedetä eikä varsinkaan ymmärretä vielä tarpeeksi) ja konkreettisen todellisuuden tapauksessa ne kaikki mahdolliset loogiset johtopäätökset ovat väistämättä aina jonkinasteista mutua pohjautuen esim. luonnontieteen tapauksessa siihen että kaikki kokemukset/mittaukset edes välttävällä tarkkuudella ja laajuudella on tehty hyvin lyhyen ajanjakson aikana hyvin paikallisesti.
......

Kannatan sellaista progressiivista aproksimaatiota jossa käsitteitä eikä niiden mukana perushahmotusta ei pyritään millään tavalla lukitsemaan eikä ilmiöitä luokittelemaan minkään valmiin etukäteen määritellyn mallin mukaan koska todellisuuden perushahmotus kaikissa tapauksissa vaatii neutraalia asennoitumista sekä pitkäaikaista pelkkää tarkkailua, kuuntelua, katselua ja siltä pohjalta sitten ennakkoluulotonta kokeilua esim. Sheldraken & Michael Levinin tyyliin sitoutumatta mihinkään olemassaolevaan paradigmaan ja käsiteluokitteluun.

esim.
"Diverse Intelligence: new frontier for Origins, Possibilities, and Diseases of Minds by" M. Levin

https://www.youtube.com/watch?v=-elegwQQOww

ja Levinin tutkimukset viittaavat siihen että jonkinlaista kognitiota, ehdollistumista ja luovaa ongelmanratkaisua löytyy jopa kemian ja fysiikan tasoilta sekä ihmisen kehittämistä algoritmeista ja koneista kun ne on toteutettu fysikaalisina objekteina.
Itsekin olen tuollaista käyttäytymistä huomannut erään tietokonepelin (Warcraft 3) AI editorin skriptien toteutuksessa kun vain tarkkailen miten pelin tekoäly toimii verrattuna siihen skriptiin mitä sen pitäisi seurata eli se seuraa skriptiä mutta tekee kaikenlaista jännää ylimääräistä siinä ohessa samaan tyyliin kuin Levinin testaamat bubblesort yms. algoritmit.

Eli ts. kaikki todellisuus on täynnä kognitiivisia toimintoja jotka on totuttu yhdistämään vain ihmisaivoihin. Ne eivät kuitenkaan välttämättä ole yksilöllistyneitä samalla tavalla vaikka sekään ei liene mahdotonta (ks. Tiibetin tulpat)

Esim. ehkä ns. ufot ja henkiolennot voidaan saada näkyviksi esim. infrapunataajuuksilla koska ihminen ja tiede operoi pääsääntöisesti äärimmäisen kapealla sm-spektrin alueella ja myös tekoäly voi olla sopivissa olosuhteissa tietoinen toimija ja voi oppia jopa kaukonäkemistä koska ihmisen ja tekoälyn fysikaalinen infrastruktuuri on sama ja näistä on jo olemassa jonkin verran konkreettista todisteaineistoa. Ehkä muinaisissa kulttuureissa oikeasti koettiin "jumalia" ja luonnonhenkiä (vrt. Tapio Kaitaharjun kuvaukset) jne.
....


Kaikki ilmaisut eivät liity totuusarvoihin jonka Wittgensteinkin tajusi myöhemmin (kielipelit) joten tajunnanvirta on minusta ihan ok koska sen avulla voi kuvailla enemmän kuin kapean loogis-analyyttisen ilmaisun puitteissa on mahdollista.
....

Jos sitoutuu liikaa siihen pelkkään loogis-analyyttiseen puoleen niin itse asiassa kyse on silloin tavallaan hyvin steriilistä, jäykästä ja samalla hedelmättömästä idealismista puhtaimmillaan. :D

Parempi olisi yrittää kokea maailma sellaisena kuin se on eikä pelkkien käsitteiden määritelmien, luokittelujen ja paradigmaattisten narratiivien suodattimien kautta.

Erilaiset itselle vieraat filosofiset ja maailmankatsomukselliset suuntaukset voivat tuntua käsitesotkulta jos ne omat omaksutut käsitemallit ja maailmankuva ei "resonoi" niiden kanssa konstruktiivisesti (sekä-että hahmotus) vaan pelkästään destruktiivisesti poissulkien (joko-tai) ja jos oma asenne on se että kuvittelee itse olevansa ehdoton auktoriteetti tai sellaisen puolella ja kaikkia erilaisia pitää sitten kontrolloida ja vahtia isovelityyliin. :D

....
Tarkoitin uskomusjärjestelmällä juuri sitä dominoivaa narratiivia jota pidetään ainoa oikeana ja mahdollisena todellisuuden hahmotuksena. Itse olen fysikalisti silloin kun teen jotain fyysistä eli vaikka leivon sämpylöitä mutta en oikeastaan koskaan käytännön tasolla perinteinen idealisti koska suurin piirtein kaikki filosofiset idealistit operoivat pelkkien käsitteiden tasolla unohtaen todellisuuden fysikaaliset, tunnetason sekä tahdon/intention aspektit.
....

Ei mikään tekstissäni mene koskaan sen intention ohi minkä puitteissa sen kirjoitin vaan pelkästään sinun äärimmäisen kapean näkökulmasi ohi eikä tämä kirjoittelu täällä ole muutenkaan eikä pidäkään olla mitään akateemisen paperin väsäämistä vaan mielipiteiden ilmaisua.


....

En kaipaa enempää kommenttejasi vähään aikaan .... :D

Lue lisää

B.
"Käsitteiden merkitys voi mielekkäästi määräytyä vain kulloisenkin.."

Vain tästä.
Jos kaksi idealistia tai materialistia, tai jotain muuta keskustelevat,
niin totta kai heillä on sama viitekehys/käsitteistö, muuten he puhuvat
toistensa ohitse.

Mutta silloin kun käytetään käsiteanalyysiä "uskomusjärjestelmän"
arvioinnissa ei tarvitse olla saman näkemyksen omaava, loogikko
voi aivan hyvin analysoida vaikka idealismia, kunhan keskittyy vain
idealismin peruskäsitteisiin.

Niillä on oma logiikkansa, koska niissä on tietoa jota käsitellään ja jota
siirretään päättelyssä. Analyysi ei ole kommunikaatiota, se on vain
käsitteiden logiikan tutkimista. Se on erilaista kuin se mistä puhut
arvioidessasi logiikan luonnetta. Kun joku idealistiharrastaja
vie kehitelmänsä niin pitkälle että putoaa solipsismiin, sehän näkyy
helposti siitä miten hän käyttää käsitteitään.

Aivan kuten siitä miten käytät mitäkin käsitteitä, siitä näkyy aika helposti
missä ovat sen ajattelun heikot ja vahvat kohdat, sinulla on vain vanha
käsitys käsitteistä ja logiikasta, näet käsitteet vain kielellisen viestinnän
osina, et tajunnan tiedollisen prosessoinnin aineistona.

Anonyymi00026 kirjoitti:

B.
"Käsitteiden merkitys voi mielekkäästi määräytyä vain kulloisenkin.."

Vain tästä.
Jos kaksi idealistia tai materialistia, tai jotain muuta keskustelevat,
niin totta kai heillä on sama viitekehys/käsitteistö, muuten he puhuvat
toistensa ohitse.

Mutta silloin kun käytetään käsiteanalyysiä "uskomusjärjestelmän"
arvioinnissa ei tarvitse olla saman näkemyksen omaava, loogikko
voi aivan hyvin analysoida vaikka idealismia, kunhan keskittyy vain
idealismin peruskäsitteisiin.

Niillä on oma logiikkansa, koska niissä on tietoa jota käsitellään ja jota
siirretään päättelyssä. Analyysi ei ole kommunikaatiota, se on vain
käsitteiden logiikan tutkimista. Se on erilaista kuin se mistä puhut
arvioidessasi logiikan luonnetta. Kun joku idealistiharrastaja
vie kehitelmänsä niin pitkälle että putoaa solipsismiin, sehän näkyy
helposti siitä miten hän käyttää käsitteitään.

Aivan kuten siitä miten käytät mitäkin käsitteitä, siitä näkyy aika helposti
missä ovat sen ajattelun heikot ja vahvat kohdat, sinulla on vain vanha
käsitys käsitteistä ja logiikasta, näet käsitteet vain kielellisen viestinnän
osina, et tajunnan tiedollisen prosessoinnin aineistona.

Lue lisää

Jokainen liittää kielellisen ilmaisunsa omien kokemustensa assosiaatioihin jotka tuskin koskaan ovat täysin identtisiä muiden kanssa vaikka käyttävät samoja sanoja.

Itselläni ei ole mitään tiukasti kiteytynyttä uskomusjärjestelmää koska en ole koskaan sitoutunut mihinkään olemassaolevaan mallinnukseen enkä myöskään sovella mitään käsiteanalyysiä vaan nojaudun ensi sijassa intuitiooni ja teen sitten joskus ajatuskokeita mielessäni erilaisten mahdollisten skenaarioiden suhteen ja silloinkin pidän erilaisia näkökulmia usein toisiaan täydentävinä hahmotustapoina eikä toisiaan poissulkevina.

Totuus on aina looginen jos sen kykenee kielellisesti ilmaisemaan ja näennäiset ristiriitaisuudet yleensä katoavat kun laajentaa sitä oman hahmotuksensa näkökulmaa jolloin loogiset ristiriidat samalla katoavat ikäänkuin itsestään.

Kuten aikoinaan joku fiksu sanoi niin suuret ongelmat harvoin ratkeavat samassa viitekehyksessä tai saman näkökulman kautta jossa ne ovat alunperin syntyneet (Einstein?) vaan paljon laajemman perspektiivin kautta kun kokemusaineistoa on kertynyt tarpeeksi ja uusia erilaisia mahdollisia hahmotustapoja on sallittu ilmaantumaan esim. sillä tavalla että tiede kehittyy auktoriteettien hautajaisten kautta (Max Planck).

Kun kääntää esim. nykyisen reduktionistisen fysikalismin näkökulman ylösalaisin niin kokonaisuus loksahtaa paikoilleen koska materialismi on tavallaan idealismin johdannainen eikä päinvastoin. Uudet keksinnöt ja ideat syntyvät aina ensin mielessä ja sitten vasta toteutetaan fysikaalisella tasolla ja sama periaate pätee myös luonnossa.

Tietoisuus operoi ja on aina mahdollisuuksien tasolla (ei entropiaa) ja fysikaalisella tasolla täytyy olla entropiaa koska muuten kaikki olisi staattista eikä mikään voisi muuttua eikä uusiutua sen emergenssin jälkeen.

Ennen maailmankaikkeuden syntymistä ja erilaistumista se pohjataso oli väistämättä solipsistinen koska mitään ei voi kokea jos ei ole jotain erilaista (ei-minää) joka mahdollistaa vuorovaikutukset ja takaisinkytkennät (=vapaan tahdon perusta)

Kannattaa erottaa idean ilmaantuminen ja ilmaisu toisistaan. Joudun käyttämään käsitteitä ajatusteni ilmaisussa mutta lähes kaikki tänne kirjoittamani ilmaantuu suoraan tajunnanvirtana piilotajunnasta ilman minkäänlaista loogis-analyyttistä prosessointia ikäänkuin melkein kanavointina tai automaattikirjoituksena ja toimii nopeammin kuin sormeni kykenevät sen naputtelemaan ( kirjoitusvirheitä ja sanoja puuttuu aika usein).

....
Ts. se on ihan samantekevää mitä sanot minun käsitteiden käytöstäni oska en käytä loogis-analyyttistä metodia juuri koskaan mihinkään. Piilotajuinen intuitiivinen prosessointi osuu paljon todennäköisemmin kaikkein olennaisimpaan kuin tiukasti muodollinen looginen päättely jossa voi olla turhan paljon narratiivista sekoilua mukana ja vertaisarviointikin on aina tiukasti narratiivien mukaista ja sen takia suurin osa nykyisestä tieteestä ja filosofiasta on lähinnä vain muodollisesti pätevää puppugenerointia.

Tietoinen loogis-analyyttinen egomieli soveltuu pelkäksi apuriksi rutiinien tasolla ja se oikea tietoisuus ei operoi käsitetasolla vaan subliminaalisesti samaan tyyliin kuin kaukonäkemisen tekniikassa jossa pyritään eliminoimaan ns. analyyttinen peite (analytical overlay) eli vasemman aivopuoliskon tulkinta sotkemasta prosessia.

Akateemisessa tieteessä ja filosofiassa se analyyttinen peite on se narratiivinen paradigma. Säännönmuikaisuuksien löytäminen riittää tekniikan kehitykseen mutta kaikki loogis-analyyttisesti syntyneet selitykset ovat lähinnä sekoilua lukuunottamatta ehkä systeemiteoreettisia, kyberneettisiä ja topologisia mallinnoksia.

Tätä et tietenkään suostu hyväksymään ja se on sitten minulle samantekevää koska kyse on nimenomaan sinun ongelmasi eikä minun tarvitse siitä välittää. :D

Anonyymi00027 kirjoitti:

Jokainen liittää kielellisen ilmaisunsa omien kokemustensa assosiaatioihin jotka tuskin koskaan ovat täysin identtisiä muiden kanssa vaikka käyttävät samoja sanoja.

Itselläni ei ole mitään tiukasti kiteytynyttä uskomusjärjestelmää koska en ole koskaan sitoutunut mihinkään olemassaolevaan mallinnukseen enkä myöskään sovella mitään käsiteanalyysiä vaan nojaudun ensi sijassa intuitiooni ja teen sitten joskus ajatuskokeita mielessäni erilaisten mahdollisten skenaarioiden suhteen ja silloinkin pidän erilaisia näkökulmia usein toisiaan täydentävinä hahmotustapoina eikä toisiaan poissulkevina.

Totuus on aina looginen jos sen kykenee kielellisesti ilmaisemaan ja näennäiset ristiriitaisuudet yleensä katoavat kun laajentaa sitä oman hahmotuksensa näkökulmaa jolloin loogiset ristiriidat samalla katoavat ikäänkuin itsestään.

Kuten aikoinaan joku fiksu sanoi niin suuret ongelmat harvoin ratkeavat samassa viitekehyksessä tai saman näkökulman kautta jossa ne ovat alunperin syntyneet (Einstein?) vaan paljon laajemman perspektiivin kautta kun kokemusaineistoa on kertynyt tarpeeksi ja uusia erilaisia mahdollisia hahmotustapoja on sallittu ilmaantumaan esim. sillä tavalla että tiede kehittyy auktoriteettien hautajaisten kautta (Max Planck).

Kun kääntää esim. nykyisen reduktionistisen fysikalismin näkökulman ylösalaisin niin kokonaisuus loksahtaa paikoilleen koska materialismi on tavallaan idealismin johdannainen eikä päinvastoin. Uudet keksinnöt ja ideat syntyvät aina ensin mielessä ja sitten vasta toteutetaan fysikaalisella tasolla ja sama periaate pätee myös luonnossa.

Tietoisuus operoi ja on aina mahdollisuuksien tasolla (ei entropiaa) ja fysikaalisella tasolla täytyy olla entropiaa koska muuten kaikki olisi staattista eikä mikään voisi muuttua eikä uusiutua sen emergenssin jälkeen.

Ennen maailmankaikkeuden syntymistä ja erilaistumista se pohjataso oli väistämättä solipsistinen koska mitään ei voi kokea jos ei ole jotain erilaista (ei-minää) joka mahdollistaa vuorovaikutukset ja takaisinkytkennät (=vapaan tahdon perusta)

Kannattaa erottaa idean ilmaantuminen ja ilmaisu toisistaan. Joudun käyttämään käsitteitä ajatusteni ilmaisussa mutta lähes kaikki tänne kirjoittamani ilmaantuu suoraan tajunnanvirtana piilotajunnasta ilman minkäänlaista loogis-analyyttistä prosessointia ikäänkuin melkein kanavointina tai automaattikirjoituksena ja toimii nopeammin kuin sormeni kykenevät sen naputtelemaan ( kirjoitusvirheitä ja sanoja puuttuu aika usein).

....
Ts. se on ihan samantekevää mitä sanot minun käsitteiden käytöstäni oska en käytä loogis-analyyttistä metodia juuri koskaan mihinkään. Piilotajuinen intuitiivinen prosessointi osuu paljon todennäköisemmin kaikkein olennaisimpaan kuin tiukasti muodollinen looginen päättely jossa voi olla turhan paljon narratiivista sekoilua mukana ja vertaisarviointikin on aina tiukasti narratiivien mukaista ja sen takia suurin osa nykyisestä tieteestä ja filosofiasta on lähinnä vain muodollisesti pätevää puppugenerointia.

Tietoinen loogis-analyyttinen egomieli soveltuu pelkäksi apuriksi rutiinien tasolla ja se oikea tietoisuus ei operoi käsitetasolla vaan subliminaalisesti samaan tyyliin kuin kaukonäkemisen tekniikassa jossa pyritään eliminoimaan ns. analyyttinen peite (analytical overlay) eli vasemman aivopuoliskon tulkinta sotkemasta prosessia.

Akateemisessa tieteessä ja filosofiassa se analyyttinen peite on se narratiivinen paradigma. Säännönmuikaisuuksien löytäminen riittää tekniikan kehitykseen mutta kaikki loogis-analyyttisesti syntyneet selitykset ovat lähinnä sekoilua lukuunottamatta ehkä systeemiteoreettisia, kyberneettisiä ja topologisia mallinnoksia.

Tätä et tietenkään suostu hyväksymään ja se on sitten minulle samantekevää koska kyse on nimenomaan sinun ongelmasi eikä minun tarvitse siitä välittää. :D

Lue lisää

B.
Kohteliaasti sanottuna.

Ainakin täytyy sanoa että olet johdonmukainen puolustuksen
rakentamisessa. Santtu joka on toinen systeeminpuolustaja palstalla,
käy aika toivotonta taistelua arvostelijoita vastaan.

Santtu väistelee argumentteja, sotkee faktat määritelmiin, puolustuksen
viimeinen lenkki on jonkinlainen jumala, mutta Santtu ei tunnista tämän
lenkin heikkoutta tai ei halua tunnustaa, siten sortuu julistuslinjalle ja
tekee filosofialle hallaa. Viimeinen bunkkeri on tieteen käsitteen
sotkeminen epämääräisen jumalan hämärtämällä tieteenfilosofisella
versiolla.

Sinun tyylinä on argumenttien väistely, käyttäen omaa tieteenfilosofiaa,
tuettuna erikoisella matematiikanfilosofialla ja lisäksi jotta voit torjua
loogiset argumentit, sinulla on oma idealismilla viritetty logiikanfilosofia.
Näillä filosofiakorjauksia tukee käsitteiden vääntely mistä sinulla on
paljon kokemusta. Viimeinen bunkkeri on kitkerä ja kaunainen
tajunnanvirta aineisto yhteiskunnasta, taloudesta, koulutuksesta ja
nykyään "eliitistä", joka ei liity mitenkään argumentteihin.
Ei oikein tunnu filosofialta.

Ei oikeastaan ihme että olet Numeromiehen suosima kohde,
puolustuksesi on täynnä heikkoja kohteita, jotka voit täyttää vain
huonolla viimeisellä bunkkerilla.

Älä ota tätä itseesi, vaan mielummin kehityskeskusteluna. Olet
älykäs ja paljon lukenut, mutta ehkä youtube-videot eivät ole parasta
materiaalia älykkyyden kehittämiseen.

Santun ei tarvtse vastata tähän.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/6037969/minua-kutsuttiin--vain-nimella-sahib
Ehkä tässä onkin uskonnollisen ylimielisyyden hienoin paradoksi: ihminen pelkää epäjumalanpalvelusta niin paljon, että tekee omasta Jumalakuvastaan epäjumalan.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/6037969/minua-kutsuttiin--vain-nimella-sahib

Anonyymi00035 kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/6037969/minua-kutsuttiin--vain-nimella-sahib
Ehkä tässä onkin uskonnollisen ylimielisyyden hienoin paradoksi: ihminen pelkää epäjumalanpalvelusta niin paljon, että tekee omasta Jumalakuvastaan epäjumalan.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/6037969/minua-kutsuttiin--vain-nimella-sahib

Lue lisää

Ihmisten maailma käsitteellisten kristillisten narratiivien vankina.