Sitruunasta harppaus nykyaikaan

Jos vähän tietäisit niin omena on ruusukasvi

Anonyymi00003 kirjoitti:

Jos vähän tietäisit niin omena on ruusukasvi

Hedelmä se silti on. Ja kun ruusukasveista puhut, niin ruusunmarjakin on hedelmä.

Pohjoisemmassa on sitten ollut hapankirsikkaa. Se kun on pärjännyt omenaa pohjoisemmassa. Eteläisessä Suomessa taas kasvoi omenan lisäksi päärynää ja luumua/kriikunaakin.

Vielä omituisempia ovat jalopeura, joka ei ole peura vaan kissa sekä hirviö, joka voi olla muutakin kuin hyvin iso peura eli hirvi.

Omanoita on lähteiden mukaan kasvatettu Suomessa ainakin jo 1400-luvulla.

scrg kirjoitti:

Vielä omituisempia ovat jalopeura, joka ei ole peura vaan kissa sekä hirviö, joka voi olla muutakin kuin hyvin iso peura eli hirvi.

Onkohan suomessa ollut hapannaamoja lainkaan ennen sitruunoja. Onhan joku voinut maistella karpaloita ja irvistellyt ja toinen sitten sanonut hapannaamaksi. Tai ehkä raparperia, jos sitä on ollut ennen sitruunaa.

Kyllä omena on 1800-luvulla ollut Suomessa melko yleinen hyötykasvi. Sitä on löytynyt ihan talonpoikaisasumusten pihoista, eikä ole ollut pelkkä säätyläisten herkku.

scrg kirjoitti:

Onkohan suomessa ollut hapannaamoja lainkaan ennen sitruunoja. Onhan joku voinut maistella karpaloita ja irvistellyt ja toinen sitten sanonut hapannaamaksi. Tai ehkä raparperia, jos sitä on ollut ennen sitruunaa.

Lue lisää

Mutta on appelsiinikin omituinen nimi. Appel niin viittaa omenaan. Tosin eivät hedelmät ole hallussa englantilaisillakaan. On grape ja grapefruit, vaikka eihän ne maistu lainkaan samalta. Ja entäs sitten orange. Koko väri lienee ollut saarella tuntematon ennen hedelmää.

scrg kirjoitti:

Mutta on appelsiinikin omituinen nimi. Appel niin viittaa omenaan. Tosin eivät hedelmät ole hallussa englantilaisillakaan. On grape ja grapefruit, vaikka eihän ne maistu lainkaan samalta. Ja entäs sitten orange. Koko väri lienee ollut saarella tuntematon ennen hedelmää.

Lue lisää

No entäs pineapple?

Anonyymi00006 kirjoitti:

No entäs pineapple?

Totta, vielä hassumpi. Eihän se hedelmä kasva puussa lainkaan eikä varsinkaan männyssä.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Omanoita on lähteiden mukaan kasvatettu Suomessa ainakin jo 1400-luvulla.

Jos ennen Agricolan aikaa jossakin oli Suomessa omenoita, oli niin harvassa, ettei tunnettu yleisesti, koska senaikaiset lajikkeet eivät kunnolla kestäneet Suomen kylmää talvea.

Sen sijaan päärynä oli pakkasenkestävämpi, ja tunnettu laajalti. Agricolan ortografiassa se oli peruna, mutta ääntyi pääruna. Kun Pommerin sodassa olleet miehet toivat palatessaan varsinaisia perunoita 1700-luvun puolivälissä, ne oli jo muualla nimetty maaomenoiksi ja meillä nimettiin vastaavasti määpäärynöiksi.

Agricolan päärynää tarkoittava sana peruna, muttui kielessämme kahden eri sanan
kannaksi, perunan ja päärynän.

scrg kirjoitti:

Mutta on appelsiinikin omituinen nimi. Appel niin viittaa omenaan. Tosin eivät hedelmät ole hallussa englantilaisillakaan. On grape ja grapefruit, vaikka eihän ne maistu lainkaan samalta. Ja entäs sitten orange. Koko väri lienee ollut saarella tuntematon ennen hedelmää.

Lue lisää

(kiinanomena)

((Oranssi taas tulee sanskriitista))

rennosti.m kirjoitti:

Jos ennen Agricolan aikaa jossakin oli Suomessa omenoita, oli niin harvassa, ettei tunnettu yleisesti, koska senaikaiset lajikkeet eivät kunnolla kestäneet Suomen kylmää talvea.

Sen sijaan päärynä oli pakkasenkestävämpi, ja tunnettu laajalti. Agricolan ortografiassa se oli peruna, mutta ääntyi pääruna. Kun Pommerin sodassa olleet miehet toivat palatessaan varsinaisia perunoita 1700-luvun puolivälissä, ne oli jo muualla nimetty maaomenoiksi ja meillä nimettiin vastaavasti määpäärynöiksi.

Agricolan päärynää tarkoittava sana peruna, muttui kielessämme kahden eri sanan
kannaksi, perunan ja päärynän.

Lue lisää

Toki olivat silloin harvassa, siis 1400-luvulla. Kyllä omenaa silti Suomessa jo tuolloin kasvatettiin. !800-luvulla omena oli tosiaan jo varsin tavallinen puutarhakasvi, jota oli tavallisten talollistenkin pihoissa.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Toki olivat silloin harvassa, siis 1400-luvulla. Kyllä omenaa silti Suomessa jo tuolloin kasvatettiin. !800-luvulla omena oli tosiaan jo varsin tavallinen puutarhakasvi, jota oli tavallisten talollistenkin pihoissa.

Lue lisää

Mutta Agricola ei tuntenut omenaa, eikä missään hänen kirjoituksissaan ja käännöksissään mainita omenaa, mutta päärynän (peruna, äännetään pääruna) hän tunsi.

rennosti.m kirjoitti:

Mutta Agricola ei tuntenut omenaa, eikä missään hänen kirjoituksissaan ja käännöksissään mainita omenaa, mutta päärynän (peruna, äännetään pääruna) hän tunsi.

Appelsiineja oli jo lapsuudessani 1950-luvun alussa, samoin venäläisiä mandariineja. Klementiinejä näin ensimmäisen kerran 1971. Poikani vauvana joi mielellään niistä puristettua mehua.

Jaffa-juoma tuli markkinoille yhdessa Jaffa-appelsiinien kanssa 1949. Mutta en silloin vielä kumpaakaan nähnyt.

rennosti.m kirjoitti:

Mutta Agricola ei tuntenut omenaa, eikä missään hänen kirjoituksissaan ja käännöksissään mainita omenaa, mutta päärynän (peruna, äännetään pääruna) hän tunsi.

Agricola varmaan aloitti raamatun kääntämisen vanhasta testamentista. Mutta sitten Eeva yrittää kyyn neuvosta syöttää jotain puusta peräisin olevaa käpyä tai kerkkiä Aatamille, joten antaa olla. Siirrytäänpä uuteen testamenttiin, josko olisi vähän helpompia käsitteitä.

Katolinen kirkko fiksusti käytti latinaa, kun parempi ettei rahvas ymmärrä kaikkea. Olisi ihan liian harrypotteria tarinat kaikkine mielikuvituksellisine taikakaluineen.

scrg kirjoitti:

Agricola varmaan aloitti raamatun kääntämisen vanhasta testamentista. Mutta sitten Eeva yrittää kyyn neuvosta syöttää jotain puusta peräisin olevaa käpyä tai kerkkiä Aatamille, joten antaa olla. Siirrytäänpä uuteen testamenttiin, josko olisi vähän helpompia käsitteitä.

Katolinen kirkko fiksusti käytti latinaa, kun parempi ettei rahvas ymmärrä kaikkea. Olisi ihan liian harrypotteria tarinat kaikkine mielikuvituksellisine taikakaluineen.

Lue lisää

Raamatunkäännos tapahtui alkaen Ut:stä. 'Se Wsi Testamenti' ilmestyi v. 1543 tai 1548. Vanhasta testamentistä Agricola (noin 1510 - 1557) käänsi tärkeitä osia, mutta koko Raamattu ilmestyi vasta hänen kuoltuaan vuonna v. 1642.

Agricolan äidinkieli näyttää olleen ruotsi, mutta oli jo nuorena oppinut suomeakin. Suomen taito oli puutteellinen.

https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/0014
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/mikael-agricolan-elama-ja-tyo

rennosti.m kirjoitti:

Raamatunkäännos tapahtui alkaen Ut:stä. 'Se Wsi Testamenti' ilmestyi v. 1543 tai 1548. Vanhasta testamentistä Agricola (noin 1510 - 1557) käänsi tärkeitä osia, mutta koko Raamattu ilmestyi vasta hänen kuoltuaan vuonna v. 1642.

Agricolan äidinkieli näyttää olleen ruotsi, mutta oli jo nuorena oppinut suomeakin. Suomen taito oli puutteellinen.

https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/0014
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/mikael-agricolan-elama-ja-tyo

Lue lisää

En ole juuri lukenut raamattua, pitäisi lukea. Ainakin Mooseksen kirjat.

Hyvin todennäköistä, että Mikael äidin- tai vähintään isänkieli on ollut ruotsi. Mutta ei ole mitään syytä epäillä, etteivätkö myös vanhemmat olisi voineet olla suunnilleen sillä tavalla kaksikielisiä, kuten alueella on tapana tänä päivänäkin.

Mitään yhtenäistä suomen kieltä tietenkään ei tuossa vaiheessa ollut olemassa. Mikaelin kotikylässä ja naapurikylissä oli ihmisiä, jotka puhuivat suomea, kuten sen ajan etelähämäläiset puhuivat. Kun koulutie vei Viipuriin, hän oppi tietenkin paikallisilta vähän erilaisen tavan puhua suomea. Ja sitten kun työt toivat hänet Turkuun, oppi hän vielä kolmannen tavan. Ja tavatessaan ihmisiä muualta, saattoi saada vaikutteita vielä neljännestä, viidennestä ja kuudennesta tavasta.

Ehkä ruotsinkielisyys oli jopa jonkinlainen etu, kun kirjakieltä piti määritellä. Äidinkieleltään suomenkielinen olisi saattanut olla kovakorvainen kaikille muille suomen versioille.