Tuntuu joka puolella maapalloa olevan tavallista kuivempaa. Jos kerran sama vesi on kierrellyt planeetalla jo miljardeja vuosia, niin tuskin se nytkään on mihinkään lopullisesti kadonnut.
Pohjavedet on ainakin Suomessa matalalla, joten sinne vesi ei ole kertynyt. Mikäli napajäätiköt eivät ole kasvaneet, niin melkeinpä ne vedet on mereen päätyneet. Vai onko muita ideoita?
Pohjavedet on ainakin Suomessa matalalla, joten sinne vesi ei ole kertynyt. Mikäli napajäätiköt eivät ole kasvaneet, niin melkeinpä ne vedet on mereen päätyneet. Vai onko muita ideoita?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Globaali pilvisyys on parin viime vuosikymmenen aikana vähentynyt. Ei pilviä, ei sadetta.
<< Globaali pilvisyys on parin viime vuosikymmenen aikana vähentynyt. Ei pilviä, ei sadetta. >>
Kyllä se haihtuminen on edelleen samanlaista (itse asiassa hivenen lämpötilan nousun vuoksi lisääntynyt), niin kyllä se kaikki sataa alas, mikä haihtuukin. Ei ilmaan jää mitenkään erityisesti enemmän vettä. Haihtumisesta sateeseen ei ole keskimäärin kuin reiska viikon verran aikaa. Kierto on siis noin nopea.
Sademäärä on hivenen noussut (toki hankala mitata). Pilvet ovat vaan nykyisin vähän lyhytikäisempiä, mutta sade on samalla mallilla kuin ennen.
Onko maapallon pinta-alasta edelleen 70% vettä vai onko tämä määrä vähentynyt?
Eipä se pinta-ala sano oikein mitään, toki muutamat järvet ovat kuivuneet viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta mertahan se suurin osa on.
Vesi on tilaa vievä elementti.
Valtamerten keskisyvyys on noin 3680 metriä. Siinä ei taida pienen Suomen tai edes Euroopan järvien ja jokien parin metrin tasopudotus merkata yhtään mitään.
Toisaalla on toki ollut myös tulvia, kuten Kiinassa.
Eikä pinta- alakaan paljon kerro, tilavuus merkitsee. Sisävesistöt ovat yleensä varsin matalia ja niissä on vettä joku promillen osa valtamerten tilavuudesta.
Makeaa vettä on maailman vedestä alle kolme prosenttia. Josta tulikin mieleen, että suomen kielessä tuo on typerä termi. Kyseessä on suolaton vesi. Makeassa vedessä olisi sokeria.
Kyllähän meren pinnan nousu on jo nähtävissä esimerkiksi tyynellä merellä missä alavat saarivaltiot on vaarassa hukkua meren alle jo nyt. Esimerkiksi Indonesia on aikeissa siirtää pääkaupunkinsa pois Jakartasta, koska Jakarta on jo nyt vaarassa jäädä nousevan meren alle sekä merenpinnan nousun, että Jakartan vajoamisen takia. Toistaisseksi suurin syy muuttoon on Jakartan jopa kymmeniä senttejä vuodessa tapahtuva vajoaminen liiallisen pohjaveden pumppaamisen takia. Mutta toinen syy muuttoon on kuitenkin jo nyt meren pinnan nousu.
makea tarkottaa suolaisen vastakohtaa, joten ei se tarkottaisi, että vedessä olisi sokeria. Sitäpaitsi muuten, eihän sokeri ole edes ainut makeutusaine.
Suolaisen vastakohta on tuima.
Ei puhdas juomavesi maistu makealta.
make vs. suolainen on vanhoja väärinkäsityksiä, joita ei ole saatu vielä kielestä korjattua - asia alunperin mielletty väärin, josta sitten kärsimme. Tieteessä tällaisia kukkasia on itse asiassa paljon enemmän kuin luulisi johtuen puoskareista.
Kun ylitetään Drakensalmea niin siinä on kellertävä vyöhyke jossa suolainen pohjoisen vesi ja vähäsuolainen tai suolaton etelämantereen sulamisvesi kohtaavat.
Itseasiassa suomenkieli ei ole ainut, jossa makeaa vettä kutsutaan makeaksi vedeksi. Samoin on esimerkiksi näissä kielissä:
- ruotsi
- saksa
- kreikka
- tanska
- norja
- portugali
- espanja
-italia
- ranska
- hollanti
- turkki
- arabia
-persia
Parissa noista sana voi kääntää myö lempeäksi vedeksi jne.
Englannissa asia on toisin, siellä makeavesi on fresh water, joka kääntyy raikkaaksi vedeksi.
T. miksuh
Niin ja viroksikin makea vesi on magevesi. Viron sana mage tarkottaa nimenomaan sekä makeaa että miedon makuista.
T. miksuh
Parissa muussakin edllä mainituista kielistä makeaa vettä tarkottava voidaan kääntää myös lempeän veden lisäksi miedon makuiseksi vedeksi. Mutta siis yleisesti makeaa vettä sanotaan kyllä siksi myös muualla kuin suoessa.
T. miksuh
suomessa jopa.
T. miksuh
?
Niin, ja kuinka tämä monisanainen kielien hallinnan leuhkiminen liittyy ketjun aiheeseen ?
Ei mitenkään, koska ei kielikukkanen, "makea vesi", edelleenkään ole makeaa, vaan lähinnä neutraalin makuista, yleensä hieman hapanta, jos hanavedestä kyse Suomessa.
Ei se ole mitään kielenhallintaa eikä kielen hallintaakaan, se on Wikiediasta tms. varta vasten kaivettua ns. knoppitietoa jolla ko. kirjoittaja leveilee vähän joka aloituksessa.
Vesi haihdutetaan tuonee ylös auringon teholla. Ei kai se ole sanottavammin muuttunut. Mikä menee ylös, tulee myös alas - jossakin. Kiertoaika taitaa olla ~9 vuorokautta.
Muistelen, että keskimääräinen sadanta koko pallolla olisi noin 0.8 m neliömetrille vuodessa.
Eikö se ole silloin myös 0,8 metriä esim. neliökilometrille? Ts. pinta- alaa ei ole tarpeen tässä mainita mutta mainita pitää että tuo on sateen määrä keskimäärin maapallolla, on nimittäin hyvinkin vähäsateisia alueita ja toisinpiän.
<< Pohjavedet on ainakin Suomessa matalalla, joten sinne vesi ei ole kertynyt. Mikäli napajäätiköt eivät ole kasvaneet, niin melkeinpä ne vedet on mereen päätyneet. >>
Kyllä vaan. Tietysti tuo määrä on kohtalaisen vähäinen, kun kuitenkin Suomi on melkoisen pieni pläntti mereen verrattuna (eikä kai Suomikaan aivan kokonaan ole pohjavesiongelmainen) - ja toisaalta osassa Maapalloa on satanut reippaasti. Varmasti aivan pieniä muutoksia merenpinnan tasossa onkin, mutta ei taideta osata vielä mitata ihan niin tarkasti, että pystyttäisiin tuosta jäätikköjen sulamisesta johtuvasta noususta erottamaan jotain minimalistista Suomen tai Espanjan kuivuuden osuutta.
Kohta ei ole senkään vertaa vettä kun datakeskukset tulee pumppaamaan vettä maan alaisiin rikkaiden valtakuntiin. Me köyhät maksetaan tää
<< Kohta ei ole senkään vertaa vettä kun datakeskukset tulee pumppaamaan vettä maan alaisiin rikkaiden valtakuntiin. Me köyhät maksetaan tää >>
Heh, veikkaan, että olet köyhä sen vuoksi, ettei älykkyytesi riitä tajuamaan, että tuollaiset "maanalaiset rikkaiden valtakunnat" on huuhaapaskaa.
Hänhän puhuukin maan alaisista, mitä lienee tarkoittanee?