Vaikka ihminen ei edes ajattelisi, hän tulee valinneeksi jonkin maailmakuvan, niin myöskin sinkkupalstalaiset, joiden maailmakuva on yleensä eklektinen eli valikoiva. Sama ihminen saattaa esittää jopa vastakkaisia käsityksiä tuntematta niin tekevänsä
Eklektinen on kuvista kaikkein vanhin, sillä sitä noudattivat myös uskonnot. Uskonnot olivat kehitelmiä entisistä uskonnoista, ja niihin otettiin PALASIA siltä täältä, vaikutteita toisilta kansoilta kanssakymisen mukaan.
Näma mukaan otetut palaset eivät olleet loogisesti yhteensopivia. Ei voitu valita jotakin palasta peruspalaseksi ja siitä loogisesti päätellä muita, vaan koko päättely oli sen mukainen, mikä oli yhteisössä SOSIAALISESTI sallittu.
Edeleen suosituin maailmakuva, vaikka se nykyisin usein ei enää sisällä uskonnollisia ulottuvuuksia.
Holistista eli kokonaisvaltaista maailmakuvaa piti oikeana vielä puolentoista sataa vuotta sitten europpalaisen sosiologian isä, ranskalainen Émile Durkheim, joka oli sitä mieltä, että yhteisössä havaitut ilmiöt oli selitettävä yhteisöllisin syin.
Nykyisin taas tiedämme, että yhteisöllisyys ei ole muuta, kuin että yksilöt ottavat mallia ympäristöstään, toisista yksilöistä, ja syntyy käyttäytyminen, joka näyttää parviälyltä. Nykyselitys on analyyttinen, porautuminen niin alhaiselle tasolle, kuin on mahdollista.
Luonnontieteellinen maailmakuva on analyyttinen. Se on etsinyt niin pienet hiukkaset, kuin on löydettävissä. Kun näiden hiukkasten käyttäytyessä siirrytään 'ylemmälle' tasolle, ei koskaan ilmene emergenssiä eli uuden tuloa mukaan, vaan ainoastaan monimutkaisuutta.
Vaikka elämää usein pidetäänkin korkeimpana tasona, sekään ei sisällä MITÄÄN, mitä ei olisi jo alimmalla tasolla.
Luonnontieteellinen maailmakuva on ehyt, looginen ja analyyttinen. Se tyrmää kaikki eklektiset ja holistiset viritelmät, ja kaikki filosofiat, jotka osoittuvat vain uskontojen kehittyneemmiksi muodoiksi.
Eklektinen, holistinen, analyyttinen ja looginen maailmakuva
36
182
Vastaukset 36
- Anonyymi00001
Kannattaa välillä ihan kokea maailmaa ja elää siellä kosketuksissa eikä vain analyyttisesti omapään sisäl.
00001: "Kannattaa välillä ihan kokea maailmaa ja elää siellä kosketuksissa eikä vain analyyttisesti omapään sisäl."
Kommentaattori erehtyy väittämään, että tietellinen maailmakuva syntyisi 'vain analyyttisesti omapään sisäl'. Ei siellä, vaan suurissa tutkijayhteisöissä. Yksinään puuhailevia tiedemiehiä ei ole.
- Anonyymi00002
No. Kristinuskon taustalla oli jo filosofiaa ym., Platon-Sokrates-pyhin Aristoteles-mittamies Pytaghoras...jo 400 vuotta ennen kuin kristinuskoa puhuttiin eteenpäin.
Miten katolisuus sijoittuu?
Yhteisöt edes valtion rajojen sisällä ole yhteneväisiä, jotain, muttei kaikki.
Politiikassa puolueet, uskonnossa eri uskonnot, jne.
Valinta ja valinnan jättäminen, korjaus, kun toisin on todistettu, muutos.
Joo. Sopii miettiä, milloin edistystä tapahtuu, kun eletään elämää alusta loppuun uudestaan ja uudestaan miljoonien ihmisten toimesta.
Vilma
Koen, että oma maailmankuvani on hajanainen ja arvot jokseenkin pysyviä, mitä kautta punnitsen muiden ajatuksia.
Vilma-arkiajattelija (yritä sietää)
Ne kvarttiteoriat ja hiukkaskiihdyttimet eivät ole mua varten. Universumi on iso.- Anonyymi00003
Kvanttiteoria <- kvarttit. (Hitsi)
Pitää teroittaa sormenpäät.
Vilma - Anonyymi00004
rennosti.m kirjoitti:
Vilma: "Koen, että..."
En pyri vaikuttamaan kokemiseesi, vaan selvitän yleistä tietoa.Yritä lukea kuin kirjoittaisin ilman noita arkikielen ilmaisuja.
Olihan siinä muuta kuin 1 sana.
En ole altis vaikutteille.
Täällähän sitä yritetään olan takaa muussa mielessä.
Joten.
Vilma
- Anonyymi00005
Eipä ihan mitätön aihe ;)
Esim. noista blogeista (muistin sattumoisin: Lauri Snellman) voi palautella mieleen, mitä kaikkea tähän aiheeseen voi sisällyttää:
https://www.areiopagi.fi/2025/04/mita-ovat-maailmankuvat/
https://www.areiopagi.fi/2025/04/miten-maailma-hahmottuu-maailmankuvien-avulla/
--
Kirjoitin analyyttisen maailmankuvan suhteen tekoälylle pari toteamusta ja sitten: mitä mieltä?
Vastaustekstit sisälsivät vastaavasti mm.seuraavat:
- "Kukaan ei kuitenkaan elä pitkään pelkän tieteellisen tiedon varassa, vaan ihminen väistämättä ripustaa olemisensa johonkin arvopohjaan. Tieteestä arvoja ei voi johtaa."
- "Ihmisen toiminta, moraalivalinnat ja tunteet perustuvat aina laajempaan elämismaailmaan, kulttuuriin, kokemuksiin ja arjessa elämiseen."
---
Maininta analyyttisen maailmankuvan rajoittuneisuudesta:
- "Se on vain yksi tapa hahmottaa todellisuutta rinnalla muiden perinteisten, uskonnollisten tai kokemuksellisten maailmankuvien kanssa, eikä se tavoita kaikkia inhimillisen kokemuksen ulottuvuuksia."
***
Pitäiskö muuten puhua ennemmin tieteellisestä maailmankuvasta kuin analyyttinen tai looginen, jos ajatellaan että jälkimmäiset kelpuuttavat vain ajattelun tuloksia, ei havaintoja.Ei pitäisi kysyä 'tekoälyltä' mitään tässä asiassa, koska tekoäly käyttää vain valtavan määrän ihmisten tuottamaa materiaalia, eli tekee samat virheet, kuin ihmiset tuottaessaan teköälyn läpikäymän materiaalin.
Tekoäly on siis houkuttelevasta KAUPPANIMESTÄÄN huolimatta aivan kahedorga, joka vain tekee tiivistelmän imemästään materiaalista, aivan siitä riippumatta, onko se TOTTA vai ei
Ei tekoäly pysty siilaamaan pois virheitä ja jättämään vain virheettömän. Jos käsitellään maailman tapahtumia analyyttisesti ja loogisesti, käsitellään TODELLISEN maailman tapahtumia, eikä aivojen tuotetta, mutta eihän tekoäly sitä ymmärrä, kun se vain operoi ihmisten luomilla kuvitelmilla, vaikkakin mahtavan kokoisilla tiedostoilla.
Luonnontieteellinen metodi sisätää kaksi komponenttia, 1) empiiriset HAVAINNOT jotka seuraavat 2) MATEMAATTIS-LOOGISTA kehystä. Jos jompi kumpi puuttuu, se ei ole analyyttistä tutkimusta maailmasta, vaan stiignafuuliaa.- Anonyymi00006
rennosti.m kirjoitti:
Ei pitäisi kysyä 'tekoälyltä' mitään tässä asiassa, koska tekoäly käyttää vain valtavan määrän ihmisten tuottamaa materiaalia, eli tekee samat virheet, kuin ihmiset tuottaessaan teköälyn läpikäymän materiaalin.
Tekoäly on siis houkuttelevasta KAUPPANIMESTÄÄN huolimatta aivan kahedorga, joka vain tekee tiivistelmän imemästään materiaalista, aivan siitä riippumatta, onko se TOTTA vai ei
Ei tekoäly pysty siilaamaan pois virheitä ja jättämään vain virheettömän. Jos käsitellään maailman tapahtumia analyyttisesti ja loogisesti, käsitellään TODELLISEN maailman tapahtumia, eikä aivojen tuotetta, mutta eihän tekoäly sitä ymmärrä, kun se vain operoi ihmisten luomilla kuvitelmilla, vaikkakin mahtavan kokoisilla tiedostoilla.
Luonnontieteellinen metodi sisätää kaksi komponenttia, 1) empiiriset HAVAINNOT jotka seuraavat 2) MATEMAATTIS-LOOGISTA kehystä. Jos jompi kumpi puuttuu, se ei ole analyyttistä tutkimusta maailmasta, vaan stiignafuuliaa.Ok-asiaa puhut, mutta ymmärsit AI-pointin toisin kuin oli tarkoitus
Vaan tekoälyKIN huomasi. miten osuvia nuo mainitut pari sitaattia ovat myös arkikokemuksen kautta, plus huomio myös tieteellisen maailmankuvan "rajoittuneisuudesta".
Toki osin nämä on myös ilmaisullisia asioita; usein puhutaan maailmankatsomuksesta, mikä tarkoittanee laajempaa näkökulmaa kuin vain niitä luonnonfaktoja, mitä voidaan tutkia formaalein ja luonnontieteellisin havainnoin ja keinoin.
Se miten ja mistä ympäristötekijöiden vaikutuksista maailmankuva , ja -katsomus - niin ja elämänkatsomus (siinä jo kolmas termi!) kenellekin syntyvät ja ajan mukana elävätkin, se asia on jo suht kaukana ns.hengettömästä (formaalista, analyyttisestä? ) maailmankuvasta. Kuten nuo lainauksetkin osoittavat, harva tyytyy vain ns.pelkistettyyn malliin näissä asioissa.
Pitäis itsekin lukea mainittuja ja vastaavia oheisartikkeleita, siellä kirjoittajat on ehkä työkseenkin pohtineet ja sanoittaneet mietteitään, ja saaneet blogeja ja kaikenlaisia esseitä aikaiseksi - Anonyymi00007
Anonyymi00006 kirjoitti:
Ok-asiaa puhut, mutta ymmärsit AI-pointin toisin kuin oli tarkoitus
Vaan tekoälyKIN huomasi. miten osuvia nuo mainitut pari sitaattia ovat myös arkikokemuksen kautta, plus huomio myös tieteellisen maailmankuvan "rajoittuneisuudesta".
Toki osin nämä on myös ilmaisullisia asioita; usein puhutaan maailmankatsomuksesta, mikä tarkoittanee laajempaa näkökulmaa kuin vain niitä luonnonfaktoja, mitä voidaan tutkia formaalein ja luonnontieteellisin havainnoin ja keinoin.
Se miten ja mistä ympäristötekijöiden vaikutuksista maailmankuva , ja -katsomus - niin ja elämänkatsomus (siinä jo kolmas termi!) kenellekin syntyvät ja ajan mukana elävätkin, se asia on jo suht kaukana ns.hengettömästä (formaalista, analyyttisestä? ) maailmankuvasta. Kuten nuo lainauksetkin osoittavat, harva tyytyy vain ns.pelkistettyyn malliin näissä asioissa.
Pitäis itsekin lukea mainittuja ja vastaavia oheisartikkeleita, siellä kirjoittajat on ehkä työkseenkin pohtineet ja sanoittaneet mietteitään, ja saaneet blogeja ja kaikenlaisia esseitä aikaiseksiPitäisi lukea. Kun luin Foucaultin heilurin, Umberto Eco, ja siinä viitattiin eri filosofeihin ym. harmitti, kun en tiennyt niistä mitään.
Kukin olisi pitänyt kahlata.
Jonkin käynyt verran luennoilla + sattumanvaraista omalukua.
Siksipä turvaudun arkiajattelijan nimikkeeseen.
Vilma Anonyymi00006 kirjoitti:
Ok-asiaa puhut, mutta ymmärsit AI-pointin toisin kuin oli tarkoitus
Vaan tekoälyKIN huomasi. miten osuvia nuo mainitut pari sitaattia ovat myös arkikokemuksen kautta, plus huomio myös tieteellisen maailmankuvan "rajoittuneisuudesta".
Toki osin nämä on myös ilmaisullisia asioita; usein puhutaan maailmankatsomuksesta, mikä tarkoittanee laajempaa näkökulmaa kuin vain niitä luonnonfaktoja, mitä voidaan tutkia formaalein ja luonnontieteellisin havainnoin ja keinoin.
Se miten ja mistä ympäristötekijöiden vaikutuksista maailmankuva , ja -katsomus - niin ja elämänkatsomus (siinä jo kolmas termi!) kenellekin syntyvät ja ajan mukana elävätkin, se asia on jo suht kaukana ns.hengettömästä (formaalista, analyyttisestä? ) maailmankuvasta. Kuten nuo lainauksetkin osoittavat, harva tyytyy vain ns.pelkistettyyn malliin näissä asioissa.
Pitäis itsekin lukea mainittuja ja vastaavia oheisartikkeleita, siellä kirjoittajat on ehkä työkseenkin pohtineet ja sanoittaneet mietteitään, ja saaneet blogeja ja kaikenlaisia esseitä aikaiseksiOn kuvittelua, että me luonnontieteellisesti ajattelevat eläisimme vain 'hengettömästä, formaalista, analyyttisestä, maailmankuvasta'. Me elämme yhteiskunnassa, jossa ylivoimainen enemmistö noudattaa perinnetietoa ja humanistisia oppeja, jotka ovat virheellisiä.
Meidän täytyy ottaa tosiasiana, että maailma on turvoksissa virheellistä 'tietoa', johon VALTAOSA ihmisistä uskoo, kuin pukki suuriin sarviinsa. Ja meidän täytyy jatkuvasti olla sosiaalisissa kanssäkäymisissä heidän kanssaan.
Mutta meillä on heidän uskomuksiinsa aivan toinen selitys.
Esim. valtaosa ihmisistä uskoo, että on olemassa vapaa tahto. Me emme usko, koska tiedämme, että on vain sattuma ja välttämättömästi etenevä kausaaliketju, mutta kolmatta vaihtoehtoa, tahdonvapautta ei ole edes teoreettisesti kuviteltavissa, eikä sellaiseen ole myös KOSKAAN törmätty.
Kuitenkin joudumme ottamaan tosiasiana, että ihmiset näin luulevat, vaikka väärin. Koko rangaistusidea kuitenkin perustuu oppiin vapaasta tahdosta. Ts. rikollinen voisi muka valita, ettei tekisi rikosta, mutta koska valitsee, että tekee, ansaitsee rangaistuksen.
Me taas ajattelemme, että koska kukaan ei ole itseään tehnyt, eikä voi myöskään valita ympäristöään, on yhtä 'syytön' kuin esimerkillisin ihmisystävä. Me vain ajattelemme, että yhteiskunnan tulee suojella jäseniään, vaikka sulkemalla vaarallinen rikollinen laitokseen, mutta 'syyllinen' hän ei millään tavalla ole.
Emme voi mitään sille, että elämme idioottimaisesti ajattelevassa yhteiskunnassa.
Meillä on myös laaja tunne-elämä, kuten useimmilla ihmisillä ja eläimillä, mutta me emme voi perustella mitään tietoa tunteella. Ja kaiken lisäksi on valtavat määrät huonolaatuista tietoa, koska jotakin ei voi edes tutkia luonnontieteellisin menetelmin.- Anonyymi00009
rennosti.m kirjoitti:
On kuvittelua, että me luonnontieteellisesti ajattelevat eläisimme vain 'hengettömästä, formaalista, analyyttisestä, maailmankuvasta'. Me elämme yhteiskunnassa, jossa ylivoimainen enemmistö noudattaa perinnetietoa ja humanistisia oppeja, jotka ovat virheellisiä.
Meidän täytyy ottaa tosiasiana, että maailma on turvoksissa virheellistä 'tietoa', johon VALTAOSA ihmisistä uskoo, kuin pukki suuriin sarviinsa. Ja meidän täytyy jatkuvasti olla sosiaalisissa kanssäkäymisissä heidän kanssaan.
Mutta meillä on heidän uskomuksiinsa aivan toinen selitys.
Esim. valtaosa ihmisistä uskoo, että on olemassa vapaa tahto. Me emme usko, koska tiedämme, että on vain sattuma ja välttämättömästi etenevä kausaaliketju, mutta kolmatta vaihtoehtoa, tahdonvapautta ei ole edes teoreettisesti kuviteltavissa, eikä sellaiseen ole myös KOSKAAN törmätty.
Kuitenkin joudumme ottamaan tosiasiana, että ihmiset näin luulevat, vaikka väärin. Koko rangaistusidea kuitenkin perustuu oppiin vapaasta tahdosta. Ts. rikollinen voisi muka valita, ettei tekisi rikosta, mutta koska valitsee, että tekee, ansaitsee rangaistuksen.
Me taas ajattelemme, että koska kukaan ei ole itseään tehnyt, eikä voi myöskään valita ympäristöään, on yhtä 'syytön' kuin esimerkillisin ihmisystävä. Me vain ajattelemme, että yhteiskunnan tulee suojella jäseniään, vaikka sulkemalla vaarallinen rikollinen laitokseen, mutta 'syyllinen' hän ei millään tavalla ole.
Emme voi mitään sille, että elämme idioottimaisesti ajattelevassa yhteiskunnassa.
Meillä on myös laaja tunne-elämä, kuten useimmilla ihmisillä ja eläimillä, mutta me emme voi perustella mitään tietoa tunteella. Ja kaiken lisäksi on valtavat määrät huonolaatuista tietoa, koska jotakin ei voi edes tutkia luonnontieteellisin menetelmin.Muttamutta. Jokaisella on aivot.
Pitää perehtyä, että voi sanoa asiasta yhtään mitään tai pitää sitä vääränä/osoittaa vääräksi.
Tietenkin on virheellisiä tietoja, koska ne on ihan ihmisestä lähtöisin.
Yhteiskunta ei ajattele vaan osa ihmisistä ajattelee fiksusti osa ei. Mutta ei vielä se ajattelu, vaan se idioottimainen toiminta.
Kyllähän tunne saa innostumaan jostakin asiasta, vaikka kun siihen perehtyy pettyy.
Vilma
Rikolliset. Aika jände tuo alekauppa tuomioista tietyissä rikoksissa ja säästö 30 miljoonaa. Tuntuu, että juristitkin noin lausuessaan ovat yhtä köyttä rikollisten kanssa. Anonyymi00007 kirjoitti:
Pitäisi lukea. Kun luin Foucaultin heilurin, Umberto Eco, ja siinä viitattiin eri filosofeihin ym. harmitti, kun en tiennyt niistä mitään.
Kukin olisi pitänyt kahlata.
Jonkin käynyt verran luennoilla sattumanvaraista omalukua.
Siksipä turvaudun arkiajattelijan nimikkeeseen.
Vilma00007 eli Vilma: "Pitäisi lukea. Kun luin Foucaultin heilurin, Umberto Eco, ja siinä viitattiin eri filosofeihin ym. harmitti, kun en tiennyt niistä mitään.
Kukin olisi pitänyt kahlata."
Turhaan olisit kahlannut, sillä sen jälkeen, kun oli jo edetty luonnontieteelliseen menetelmään, ei filosofioilla ole ollut pienintäkään lisättävää siihen, mitä tiedämme. Filosofiat luovat vain tunnetta, mutta eivät tietoa.- Anonyymi00010
rennosti.m kirjoitti:
00007 eli Vilma: "Pitäisi lukea. Kun luin Foucaultin heilurin, Umberto Eco, ja siinä viitattiin eri filosofeihin ym. harmitti, kun en tiennyt niistä mitään.
Kukin olisi pitänyt kahlata."
Turhaan olisit kahlannut, sillä sen jälkeen, kun oli jo edetty luonnontieteelliseen menetelmään, ei filosofioilla ole ollut pienintäkään lisättävää siihen, mitä tiedämme. Filosofiat luovat vain tunnetta, mutta eivät tietoa.Minusta filosofinen ajattelu on inhimillistä. Kiehtovaa.
Vilma - Anonyymi00011
rennosti.m kirjoitti:
00007 eli Vilma: "Pitäisi lukea. Kun luin Foucaultin heilurin, Umberto Eco, ja siinä viitattiin eri filosofeihin ym. harmitti, kun en tiennyt niistä mitään.
Kukin olisi pitänyt kahlata."
Turhaan olisit kahlannut, sillä sen jälkeen, kun oli jo edetty luonnontieteelliseen menetelmään, ei filosofioilla ole ollut pienintäkään lisättävää siihen, mitä tiedämme. Filosofiat luovat vain tunnetta, mutta eivät tietoa.Mutta ei kait sekään huonoa ole, jos tietäisi erilaisista ajattelunalleista.
Kaiken aikaahan ihminen toistaa, toistaa, ja kopioi, kopioi.
Kuka pystyy antamaan mitään uutta?
Vilma
- Anonyymi00008
Jos maailmankuvan pitää olla täysin looginen ja ehyt, pitäisi ensin osoittaa loogisesti, että juuri reduktionistinen maailmankuva on ainoa mahdollinen maailmankuva. Sitä ei kuitenkaan voida johtaa pelkistä hiukkasista, koska silloin kyse olisi jo filosofisesta lähtöoletuksesta.
Eli se, että jokin on palautettavissa alemmalle tasolle, ei tarkoita, että se olisi selitettävissä vain alemman tason käsitteillä.Ei 'reduktionistinen' tarkoita muuta, kuin että on edetty analyysissä niin pitkälle kun voi, ja että missään vaiheessa, kun edetään takainin 'korkeammalle' tasolle, ei havaita uuden selittäjän eli emergenssin vaikutusta.
Ennen oli tällaisia emergenttisiä selityksiä, mutta ne on jo hylätty aikoja sitten luonnontieteessä, ei filosofisista syistä, vaan luonnontieteet hylkäävät KAIKKI filosofiset opit, myös ns. tieteen filosofian. Luonnontieteellinen menetelmä on TÄYSIN itsenäinen.
Ennen näitä emergenssejä kuviteltiin olevan mm. kasvisielu, eläinsielu ja järkisielu. Nykyisin ei tällaisiin ole törmätty. Ei kai ennenkään, kunhan vain kuviteltiin.
- Anonyymi00012
"Emme voi mitään sille, että elämme idioottimaisesti ajattelevassa yhteiskunnassa."
No niinpä kai. Ja tuo tylsämielisyys kuvastuu sitten palstan juttuihinkin, ylipäätään niinku, vai.....
Mutta silti, muutama mieleen tullut aatos:
- Uskomuksiin uskova ihminen voi olla vähintään yhtä onnellinen kuin tiukasti luonnontieteellisen maailmankuvan omaava ihminen. Uskottavissa vai ei?, Tunne, että kyllä.
- Voiko tiukasti luonnontieteelliseen maailmankuvaan omaavaa ihmistä ahdistaa liika periaatteellisuus?
Pari google vastausta:
- Liika periaatteellisuus kumpuaa usein halusta kontrolloida asioita.
Kun tieteellisesti orientoitunut mieli tajuaa, että kaikki ei ole hallittavissa tai selitettävissä suoraviivaisilla säännöillä, ristiriita synnyttää henkistä painetta.
- Todellisuudessa ihminen ja luonto eivät toimi täydellisten, kaavamaisen puhtaiden periaatteiden mukaan. Jäykkä periaatteellisuus estää sopeutumisen.
Huom, nämä hajatelmia tietty, eikä noin tarvitse olla. Liittyvät kuitenkin käsitteeseen maailmankuva; se kun periaatteessa voi olla mitä vain, tässä nyt aiheena luonnontieteellinen. Ajatus siis, aiheuttaako itseltään puhdasoppisuuden vaatimus skismaa ja puliveivausta eloon ja oloon, kun on kuitenkin tultava jotenkin juttuun tässä idioottimaisesti ajattelevassa ('likaisessa') yhteiskunnassa ja suvaittava eri uskomuksia. Ja kun osa populaatiosta suorastaan kaipaa niitä eivätkä luovu eivätkä taivu.
Ajatuksesta 'syytön' vai ei: järjestynyt yhteiskunta ei voi katsoa kaikkea mahdollista läpi sormien vaan tarvittava kriminalisointi on määriteltävä jotenkin. Mutta onko se jo itsessään filosofointia, se että saadaan jotain välttämätöntä aikaiseksi vaikka toisaalta ei oliskaan tarvis, kun tekijä 'syytön' on?
Voiko edes periaatteessa joskus olla aika, kun humpuukille ei löytyisi kysyntää :)Koska 'tekoälyn' valtava tietovarasto on vain ihmisten tuottamaa psykologistista eli kyökkipsykologista vatkaamista, myös tekoälyn luoma tiivistelmä on samaa stiignafuuliaa.
Jo etukäteen tietää, että sitähän sieltä tulee, joten en ollenkaan bonjaa, mitä saavutetaan siltä kyselemällä. Häpertely on höpertelyä, vaikka suklaalla kuorruttaisi.rennosti.m kirjoitti:
Koska 'tekoälyn' valtava tietovarasto on vain ihmisten tuottamaa psykologistista eli kyökkipsykologista vatkaamista, myös tekoälyn luoma tiivistelmä on samaa stiignafuuliaa.
Jo etukäteen tietää, että sitähän sieltä tulee, joten en ollenkaan bonjaa, mitä saavutetaan siltä kyselemällä. Häpertely on höpertelyä, vaikka suklaalla kuorruttaisi.TOTTA puhuva voi olla sekä onneton että onnellinen. Jos ei pidä totta välttämättömänä, voi sitten vaikka harrastaa psykologisointia tekoälyn avustuksella. Sen päättelysäännöt ovat niin vapaamuotoiset, että AINA voi saada sen lopputuloksen, minkä haluaa.
- Anonyymi00013
rennosti.m kirjoitti:
TOTTA puhuva voi olla sekä onneton että onnellinen. Jos ei pidä totta välttämättömänä, voi sitten vaikka harrastaa psykologisointia tekoälyn avustuksella. Sen päättelysäännöt ovat niin vapaamuotoiset, että AINA voi saada sen lopputuloksen, minkä haluaa.
Eikö tuo kaikki, mistä te 2? kirjoitatte ole opeteltua?
Eikö se ole toisten ajatusten toistoa?
Eikö se ole matkimista?
Onko se tietoa?
Miten se oma maailmakuva muodostuu. Toisten ajatuksista ja havainnoista (eikä saa sanoa teorioista).
Vilma
Tavanomainen LUULO kansan keskuudessa kuvittelee, että luonnontieteellisesti suuntautuneen maailma olisi kylmä ja kova ilman pehmeätä tunnemaailmaa.
Kuvitelma on VÄÄRÄ ja perustuu siihen, että suuri yleisö EI TUNNE tätä maailmaa. Mutta silti se tuottaa valtavasti kirjoituksia, jotka ovat tämän TIETÄMÄTTÖMYYDEN mukaisia.
Nämä kirjoitukset taas ovat AI:n eli tekoälyn imemää aineistoa, mutta koska ne ovat IHMISEN kirjoitelmia, AI toimii vain ja ainoastaan käyttäen suuren yleisön ja vastaavien HUMANISTIEN tuotoksia.
Kun tekoäly tekee lyhennelmään näistä tuotoksista, ne sisältävät TÄSMÄLLEEN samaa kuvitelmaa, kuin vähätietoisilla ihmisillä on. On heikkoa tekoälyn tuntemusta, jos ei tätä ymmärrä. Mutta silti on kosolti niitä, jotka oikeasti luulevat, että tekoäly olisi ÄLY ja vetoavat sen tuotoksiin, vaikka se vain tekee lyhennelmän ihmisten kuvitelmista.
AI:n omistajatahoilla, 'kehittäjillä' on tietysti INTRESSI markkinoida sitä älynä, koska se siten kuulostaa houkuttelevammalta, kuin jos sanottaisiin suoraan, että se on KAHEDORGA TIETOKONEOHJELMA, joka tekee lyhennelmiä ihmisten laatimasta aineistosta.
Todellisuus on aivan toinen. Me luonnontieteellisesti orientoituneet omistamme myös TUNNEMAAILMAN, johon kuuluu kauneusaisti, rakkauden tuntemus, empatia, hyväntahtoisuus, vapauden arvostus ja kunnioitus. Se on kaukana PUTKIAIVOISUUDESTA, millä sanalla vähätietoiset yrittävät meitä häväistä.
Ja se, että meillä on kauneusaisti, panee meidät ymmärtämään myös naiskaunetta enemmän kuin ne, jotka pitäytyvät vain humanistisiin oppeihin ja perinneluuloihin.
En ole edes kullut, että joku meistä luonnontieteellisesti orientoituneista, niin naisista kuin miehistäkään, pilkkaisi naisia, mutta kansan keskuudessa sitä harrastavat sekä feministit ujostelemalla suurta kauneuttaan, että myös uussovinistit, jotka eivät vain pilkkaa sisaria, vaan lausuvat uskomattomia törkeyksiä. 🌹👀- Anonyymi00014
Pitääkö ihmisen määritellä kaikkea?
Voiko elää kuin valintatalossa. Eikö joka askelta ja ajatusta joudu miettimään, että se on oikein otettu, oikein todistettu ajatus.
Vilma
Ootko varma, että mistä kirjoitat on totta, ihan totta? Anonyymi00014 kirjoitti:
Pitääkö ihmisen määritellä kaikkea?
Voiko elää kuin valintatalossa. Eikö joka askelta ja ajatusta joudu miettimään, että se on oikein otettu, oikein todistettu ajatus.
Vilma
Ootko varma, että mistä kirjoitat on totta, ihan totta?Kun kirjoitan luonnontieteellisestä matemaattis-loogisesta menetelmästa, toimin vain sanansaattajana, kuvaan millaista se on, enkä lisää siihen MITÄÄN OMAANI.
Se on korkeinta tasoa tositietoa, mitä meillä voi olla. Kirjoitan myös ideologista tekstiä. Sillä ei ole totuusarvoa. Luonnontieteelliseen menetelmään tutustunut erottaa nämä huokeasti toisistaanrennosti.m kirjoitti:
Kun kirjoitan luonnontieteellisestä matemaattis-loogisesta menetelmästa, toimin vain sanansaattajana, kuvaan millaista se on, enkä lisää siihen MITÄÄN OMAANI.
Se on korkeinta tasoa tositietoa, mitä meillä voi olla. Kirjoitan myös ideologista tekstiä. Sillä ei ole totuusarvoa. Luonnontieteelliseen menetelmään tutustunut erottaa nämä huokeasti toisistaanValtaosa ihmisistä elää vähäisellä tiedolla, siis voi elää, mutta ei heistä koskaan voi tulla tiedemihiä, ei edes tieteen popularisoijia.
- Anonyymi00016
rennosti.m kirjoitti:
Valtaosa ihmisistä elää vähäisellä tiedolla, siis voi elää, mutta ei heistä koskaan voi tulla tiedemihiä, ei edes tieteen popularisoijia.
Jaa.
Mä ajattelen näin, etteivät ihmiset henkisesti laiskoja ole.
Mutta kelpaa pirstaleinen tieto. Valitaan sopivaa. Se on turvallista.
Sietää elää.
Jotenkin tuo ehdoton asenteesi tositietoon, vain ja ainoastaan luonnontieteisiin +, hämää. Se muistuttaa uskontoa. Eihän kaikkista muutoinkaan tarvitse tulla tiedemiehiä, koska yhteiskunta tarvitsee muutakin, niitäkin, jotka likaavat kätensä.
Voidaan myös ajatella, että on ylellisyyttä voida valmistaa itseään tieteille.
(Ok. Jotain edellytyksiä; osata lukea, muistaa, toistaa, yhdistellä)
Joten ylennätkö nyt jompaakumpaa kumpaa?
Vilma Anonyymi00016 kirjoitti:
Jaa.
Mä ajattelen näin, etteivät ihmiset henkisesti laiskoja ole.
Mutta kelpaa pirstaleinen tieto. Valitaan sopivaa. Se on turvallista.
Sietää elää.
Jotenkin tuo ehdoton asenteesi tositietoon, vain ja ainoastaan luonnontieteisiin , hämää. Se muistuttaa uskontoa. Eihän kaikkista muutoinkaan tarvitse tulla tiedemiehiä, koska yhteiskunta tarvitsee muutakin, niitäkin, jotka likaavat kätensä.
Voidaan myös ajatella, että on ylellisyyttä voida valmistaa itseään tieteille.
(Ok. Jotain edellytyksiä; osata lukea, muistaa, toistaa, yhdistellä)
Joten ylennätkö nyt jompaakumpaa kumpaa?
VilmaEn ole koskaan käyttänyt sanaa laiska, enkä tulevaisuudessakaan käytä. En myöskään käytä sanaa ylentää muussa merkityksessä, kuin 'ylentää itsensä'. Eivät kuuluu käyttämääni sanastoon, koska niille ei ole järkevää merkitystä.
Ainoa tiedonetsintää ohjaava kriteeri minulle on totuus, mutta vähempään täytyy tyytyä, jos ei ole käytettävissä luonnontieteellistä menetelmää.
Sinä saat toimia, kuten haluat, mutta älä väitä luonnontieteellisistä asioista totuuden vastaisesti.- Anonyymi00017
rennosti.m kirjoitti:
En ole koskaan käyttänyt sanaa laiska, enkä tulevaisuudessakaan käytä. En myöskään käytä sanaa ylentää muussa merkityksessä, kuin 'ylentää itsensä'. Eivät kuuluu käyttämääni sanastoon, koska niille ei ole järkevää merkitystä.
Ainoa tiedonetsintää ohjaava kriteeri minulle on totuus, mutta vähempään täytyy tyytyä, jos ei ole käytettävissä luonnontieteellistä menetelmää.
Sinä saat toimia, kuten haluat, mutta älä väitä luonnontieteellisistä asioista totuuden vastaisesti.Jotain tässä sun roolissa ei tunnu aidolta. Jokinmtökkii.
Oletkohan luonnontieteilijä ollenkaan.
Hokema ei minua vakuuta.
Minusta filosofiaa tutkivat ovat suopeampia luonnontieteille kuin mitä esität.
Molemmissa on logiikalla painoarvonsa.
Toki useammille on totuus tärkeää.
Vilma - Anonyymi00018
rennosti.m kirjoitti:
En ole koskaan käyttänyt sanaa laiska, enkä tulevaisuudessakaan käytä. En myöskään käytä sanaa ylentää muussa merkityksessä, kuin 'ylentää itsensä'. Eivät kuuluu käyttämääni sanastoon, koska niille ei ole järkevää merkitystä.
Ainoa tiedonetsintää ohjaava kriteeri minulle on totuus, mutta vähempään täytyy tyytyä, jos ei ole käytettävissä luonnontieteellistä menetelmää.
Sinä saat toimia, kuten haluat, mutta älä väitä luonnontieteellisistä asioista totuuden vastaisesti.Aloituksesi ovat joskus vaikeaselkoisia.
Mitä on maailmankuva? Tässä vaikuttaa, että typistät maailmankuvan käsitteen itsellesi sopivaksi niin että lopulta se on vain luonnontieteellisten tosien luettelo. Tosikatalogi ja sen sanansaattaja. Jos ei tällaisesta "tylsyydenhalustaan",aspektistaan kerro erikseen, niin kuka uusi lukija arvaa.
Normaali oletushan lukijalla on, että maailmankuva on hyvinkin henkilökohtainen, kuka sisällyttää siihen (faktaluettelon runkoon) mitäkin, kulttuurisia ja kokemuksellisia juttuja, havaintoja ym.; kuka mitäkin ja mitenkin niitä mielessään pyörittelee. Näkökulmien ristiriita aiheuttaa keskusteluun kitkaa; kommenttisi vaikuttaa joskus jäynänteolta tai kiemurtelulta (laiska, tai jonkin kokeminen tmv. "ei kuulu sanastoon") tai tekoälyn taakse menolta olettamalla kategorisesti ettei se tiedä mitään. (No, eihän se tavallaan tiedäkään, mutta silloin pelataan tuon sanan eri merkityksillä)
Tavallinen lukija ei oletuksena tule ajatelleeksi, että kaikki mikä häivähtää vähääkään humanistiselta taikka "tuntuu" vain joltakin, on väärää.
Ei ole. Tosiasioitakin on monenlaisia. joten vitsi: kahvikannu unohtui aamulla sähkölevylle missä ei ollut virran automaattikatkaisua.... Ja muuten, tämäkin on tosi! (ehkä ei kuulu kuitenkaan luonnontieteellisten totuuksien luetteloon )
Ylläolevan höpinän kehystyksellä ymmärrän myös edellä olevan Vilman lausahduksen:
"tuo ehdoton asenteesi tositietoon, vain ja ainoastaan luonnontieteisiin +, hämää. Se muistuttaa uskontoa."
Myönnettäköön, että onhan nämä osin sanataidettakin, eli puhunen tässä myös maailmankatsomuksesta. Mutta jos ajattelee itselleen oikein rajatun merkityksen, menee jonkin aikaa ennen kuin sen huomaa, että tällainen jekku on jutussa on takana. - Anonyymi00019
Anonyymi00017 kirjoitti:
Jotain tässä sun roolissa ei tunnu aidolta. Jokinmtökkii.
Oletkohan luonnontieteilijä ollenkaan.
Hokema ei minua vakuuta.
Minusta filosofiaa tutkivat ovat suopeampia luonnontieteille kuin mitä esität.
Molemmissa on logiikalla painoarvonsa.
Toki useammille on totuus tärkeää.
Vilmarennosti.m on itse maininnut, ettei ammatiltaan tai työtehtäviltään ole luonnontieteilijä ollenkaan. Puheena oleva maailmankuva vaan on sellainen.
- Anonyymi00020
Anonyymi00019 kirjoitti:
rennosti.m on itse maininnut, ettei ammatiltaan tai työtehtäviltään ole luonnontieteilijä ollenkaan. Puheena oleva maailmankuva vaan on sellainen.
Milloin on maininnut. Ehkä mennytkin ohi.
Mutta jännää, että päädyin tuohon päätelemällä ilman kertomaasi tietoa.
Joten lienemme 'harrastelijoita', kunnes toisin todistetaan.
Mitäs tuosta.
Vilma - Anonyymi00021
Anonyymi00018 kirjoitti:
Aloituksesi ovat joskus vaikeaselkoisia.
Mitä on maailmankuva? Tässä vaikuttaa, että typistät maailmankuvan käsitteen itsellesi sopivaksi niin että lopulta se on vain luonnontieteellisten tosien luettelo. Tosikatalogi ja sen sanansaattaja. Jos ei tällaisesta "tylsyydenhalustaan",aspektistaan kerro erikseen, niin kuka uusi lukija arvaa.
Normaali oletushan lukijalla on, että maailmankuva on hyvinkin henkilökohtainen, kuka sisällyttää siihen (faktaluettelon runkoon) mitäkin, kulttuurisia ja kokemuksellisia juttuja, havaintoja ym.; kuka mitäkin ja mitenkin niitä mielessään pyörittelee. Näkökulmien ristiriita aiheuttaa keskusteluun kitkaa; kommenttisi vaikuttaa joskus jäynänteolta tai kiemurtelulta (laiska, tai jonkin kokeminen tmv. "ei kuulu sanastoon") tai tekoälyn taakse menolta olettamalla kategorisesti ettei se tiedä mitään. (No, eihän se tavallaan tiedäkään, mutta silloin pelataan tuon sanan eri merkityksillä)
Tavallinen lukija ei oletuksena tule ajatelleeksi, että kaikki mikä häivähtää vähääkään humanistiselta taikka "tuntuu" vain joltakin, on väärää.
Ei ole. Tosiasioitakin on monenlaisia. joten vitsi: kahvikannu unohtui aamulla sähkölevylle missä ei ollut virran automaattikatkaisua.... Ja muuten, tämäkin on tosi! (ehkä ei kuulu kuitenkaan luonnontieteellisten totuuksien luetteloon )
Ylläolevan höpinän kehystyksellä ymmärrän myös edellä olevan Vilman lausahduksen:
"tuo ehdoton asenteesi tositietoon, vain ja ainoastaan luonnontieteisiin , hämää. Se muistuttaa uskontoa."
Myönnettäköön, että onhan nämä osin sanataidettakin, eli puhunen tässä myös maailmankatsomuksesta. Mutta jos ajattelee itselleen oikein rajatun merkityksen, menee jonkin aikaa ennen kuin sen huomaa, että tällainen jekku on jutussa on takana.No henkilökohtainen maailmakuva sisältyy tai voi sisältyä laajempiin.
Jonkun maailmankuva on, että maapallo on litteä, siis ohukainen ja kun noita ohukaisen kannattajia on monta, se on sitten jonkin ryhmän näkemys, yleisempi ei vain oma pikkupikku aatos.
Onhan historian saatossa ollut vaikeaa todistella joitain havaintoja esim. kirkko on julistanut milloin mitäkin ja hirsipuuhun tai roviolle on päädytty/inkvisitio.
Galilei ja Bruno mm. Tuo Bruno on aika veikeä tapaus. Surffaili hoveissa kuin Vinci.
Vilma
Jekuttaminen. Bravo.
- Anonyymi00015
Luulen, olevani aika flexi.
En todellakaan ole 'harrastelija'. Eivät kaikki luonnontieteisiin perehtyneet ole tutkijoita, mutta muutamat meistä ovat tiedon popularisoijia, kuten esimerkiksi tähtitieteilija Esko Valtaoja ja teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist.
Vaikka en ole luonnontieteitten tutkija, olen erittäin perusteellisesti lukenut pitkälle nuoruuteeni - koulukirjojen lisäksi - vain ja ainoastaa luonnontieteellistä kirjallisuutta, hyllymetreittäin, silloinkin kun ikätoverini lukivat poikien seikkailukirjoja. Myöhemmin muutakin.
Opettajat panivat minut kouluaikana kertomaan luokalle luonnontieteellisistä tutkimuksista, ja toimittivat minulle oma-aloitteisesti lisälukemista. Suoritin ylioppilastutkinnon yleisarvosanalla laudatur, samoin silloisen reaalikokeen miltei yksinomaan fysiikasta, tietysti myös laudatur-arvosanalla.
Sain myös kuusi pistettä - kutein useimmista kysymyksistä - selvitellessäni materian/energian aalto- ja kvanttiluonnetta.
Ylopistossa suoritin kahdessa eri tiedekunnassa tutkinnon, kummatkin sivulaudaturein ja erinomaisin tiedoin. Sen lisäksi olen suorittanut noin kymmenen opintokokonaisuutta eri tiedekunnissa, eli määrältään vähintään kolmannen tutkinnon edestä.- Anonyymi00022
En epäile tuota, mitä kirjoitit. Ok.
Oikeastaan eihän olisi tarvinnut tuotakaan kirjoittaa todisteeksi.
Sulla on oikeus sanoihisi ja ajatuksiisi.
Osaan jonkin verran lukea rivien välistä.
No, problem. Öitä.
Vilma
- Anonyymi00023
Looginen maailmankuva ja ajattelun rajat
Kirjoituksesi kiinnostavin ajatus on minusta väite siitä, että luonnontieteellinen maailmankuva on ”ehyt, looginen ja analyyttinen”. Olen tästä osittain samaa mieltä, mutta juuri sana looginen tekee asiasta kiinnostavan. Luonnontiede on kiistatta pyrkinyt johdonmukaisuuteen, mutta siitä ei vielä seuraa, että todellisuus olisi kaikilla tasoilla kuvattavissa sillä logiikalla, jota arkisesti pidämme itsestään selvänä.
Tässä kohtaa kvanttifysiikka on hyvä muistutus. Kvanttimekaniikka ei ole epäloogista, päinvastoin, se on yksi tieteen täsmällisimmin testatuista teorioista. Sen ongelma arkijärjelle on pikemminkin se, että luonnon käyttäytyminen ei aina sovi klassisen logiikan ja arkisen todellisuuskäsityksen malleihin. Kvanttilogiikka syntyi juuri tarpeesta kuvata tätä erityistä rakennetta.
Tämä johtaa mielestäni tärkeään erotteluun: loogisuus ei ole sama asia kuin klassisen logiikan mukaisuus. Jos todellisuus pakottaa meidät muuttamaan käsitystämme siitä, millaisia väitteitä voidaan mielekkäästi esittää ja miten niiden totuusarvoja voidaan käsitellä, ongelma ei välttämättä ole todellisuudessa. Ongelma voi olla siinä, että käytämme siihen liian kapeaa käsitteellistä työkalua.
Tällä on merkitystä myös maailmankuvan kannalta. Jos sanomme, että luonnontieteellinen maailmankuva on ehyt, meidän pitäisi kysyä: onko eheys luonnon ominaisuus vai meidän rakentamamme kuvausjärjestelmän ominaisuus? Tiede antaa meille erittäin voimakkaita malleja todellisuuden kuvaamiseen, mutta malli ei ole sama asia kuin todellisuus itse.
Myös analyyttisen ja holistisen ajattelun vastakkainasettelua kannattaa siksi tarkentaa. Se, että kokonaisuus voidaan viime kädessä palauttaa osien välisiin fysikaalisiin suhteisiin, ei tarkoita, että kokonaisuuden käsitteet olisivat tarpeettomia. Esimerkiksi biologinen elämä ei riko fysiikan lakeja, mutta fysiikan lait eivät yksinään muodosta kaikkein hyödyllisintä kieltä puhuttaessa evoluutiosta, perinnöllisyydestä tai eliön käyttäytymisestä. On eri väite sanoa, että jokin ilmiö ei ole fysiikan vastaista, kuin sanoa, että fysiikan taso tyhjentävästi selittää sen merkityksen.
Tästä päästään ehkä alkuperäisen kirjoituksen ydinkysymykseen. Eklektinen maailmankuva voi todella olla ristiriitainen, jos siihen vain kasataan yhteensopimattomia uskomuksia. Mutta vastakkainen virhe olisi olettaa, että ristiriidattomuus saavutetaan yksinkertaisesti palauttamalla kaikki mahdollisimman perustavalle tasolle. Sekään ei automaattisesti ratkaise filosofista ongelmaa.
Paradoksi on tässä hyödyllinen käsite. Paradoksi paljastaa tilanteen, jossa kaksi itsestään selvänä pidettyä lähtökohtaa eivät enää sovi yhteen. Sen tehtävä ei välttämättä ole osoittaa, että toinen niistä on väärä, vaan pakottaa meidät tarkistamaan lähtökohtiamme. Kvanttifysiikka on tästä erittäin voimakas esimerkki: se ei hylännyt logiikkaa, vaan pakotti tieteen tarkentamaan sitä, millainen looginen rakenne soveltuu kvanttimaailman kuvaamiseen.
Siksi muotoilisin asian hieman toisin kuin alkuperäinen kirjoitus: luonnontieteellisen maailmankuvan vahvuus ei ole siinä, että se olisi saavuttanut lopullisesti eheän ja täydellisen logiikan, vaan siinä, että se kykenee korjaamaan omaa käsitystään todellisuudesta, kun todellisuus ei sovi sen aikaisempiin malleihin.
Ehkä todellinen tieteellinen maailmankuva ei siis olekaan valmis ja suljettu maailmankuva, vaan menetelmä, joka pitää myös omat periaatteensa tarkistettavina.
Ja tässä on mielestäni paradoksin varsinainen opetus: jotta maailmankuva voisi olla todella looginen, sen täytyy hyväksyä mahdollisuus, että sen oma käsitys logiikasta on joskus liian kapea.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031241
Salaisuudet paljastuu
Viimeiset hetket meneillään ottaa yhteyttä. Kertoa totuus ja selvittää asioita. Viimeiset hetket meneillään jos joku93862Poliisi pamputti Variskankaalla
Mistä lie alkanut ja miksi poliisit kutsuttu, mutta mielestäni hyvin toimittu. Jos haluaa rähistä eikä rauhoitu puheella31784- 66693
Karita Tykkä mennyt kihloihin.
Onnittelu kuuluu hänelle ja tulevalle aviopuolisolleen.93616- 32605
S-ryhmän ihmisoikeuslinja ei kestä omaa hankintaketjuaan
S-ryhmän Israel-boikotin suurin uskottavuusongelma löytyy yllättävän läheltä, SOK:n omien tuotemerkkien hankintaketjuist16574- 18558
Haavoittuvuutesi on aseista riisuvaa
Harmi, etten voi osoittaa sinulle tunteita. Hyvää yötä miehelle. Naiselta43523- 10466