Miten kirjoitetaan oikein sen tyyppiset sanat kuin euroopankiertue ja ranskanmatka?
Tietyn tyyppiset yhdyssanat
pulma
41028
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minäkin saatan ostaa joskus ruotsinlaivalta ranskanpastilleja ja saksanpähkinöitä palatessani euroopanturneelta.
Yhdyssanoja, joiden osana on erisnimi, ei yleensä tulkita yleisnimiksi ilman painavaa syytä. Kirjoitetaan "ranskanleipä", koska tämä on vakiintunut nimitys, jonka merkitys ei ole osien merkityksistä pääteltävissä, mutta "Ranskan-matka", koska kyseessä ei ole mitenkään kiteytynyt ilmaus. Ei kai mieleen tulisi kirjoittaa "äkäslompolonkiertue" tai "lappeenrannanmatka"?
Myös sanaliittona kirjoittaminen, kuten "Euroopan kiertue", on mahdollista.
Kielenhuolto-oppaani mukaan yhdyssanan tai sanaliiton alkuosana olevat erisnimet noudattavat samoja sääntöjä kuin yleisnimetkin. Esimerkkejä:
»Snellmaninkatu, Eino Leinon katu, Juseliuksen mausoleumi, Mannerheimin patsas, Sibeliuksenpuisto, Wihurin säätiöt»
Jos taas yhdyssanan alkuosana oleva erisnimi on HAALISTUNUT niin, että se käsitetään yleisnimeksi, kirjoitetaan se pienellä alkukirjaimella ja käytössä voi olla yhtä hyvin nominatiivi- kuin genetiivimuotokin:
»celsiusaste, galluptutkimus, dieselmoottori, sarvijaakko»
ja
»jobinposti, karjalanpiirakka, kriminkoipi, maariankämmekkä»
Erityishuomautus:
tapaninpäivä = toinen joulupäivä
Tapanin päivä = Tapani-nimisten miesten nimipäivä
"Haalistumisen" vähittäisyydestä kirjoittaja ottaa esimerkeiksi seuraavat:
Wankel-moottori / wankelmoottori
Steiner-koulu / steinerkoulu
Montessori-koulu / montessorikoulu
Opaskirjan julkaisuhetkellä (1989) nuo ovat olleet kirjoittajan mielestä jossakin muuntumisvaiheessa erisnimistä yleisnimiksi.
* * *
Ja sitten se varsinainen pointti eli yhdysmerkki yhdyssanoissa:
»Yhdysmerkkiä käytetään, kun (yhdyssanan) jompikumpi osa on erisnimi.»
Esimerkkejä:
»Toini-mummi, loma-Suomi, Länsi-Suomi, nyky-Suomi, Pariisin-matka, Ruotsin-laivat»
Euroopan-kiertue ja Ranskan-matka eivät liene siinä määrin yleiskäsitteiksi haalistuneita, että yllämainittua sääntöä voisi soveltaa. Iso alkukirjain ja yhdysmerkki siis ovat paikallaan. Sen sijaan ruotsinlaivoista voisi mielestäni puhua aivan yhtä hyvin kuin saksanhirvistäkin.
Alussa mainitut esimerkit ovat yhtä lukuunottamatta sanaliittoja. Se poikkeus on Sibeliuksenpuisto. Onkin oikeastaan aiheellinen kysymys, miksi siihen ei tule yhdysmerkkiä vaikka kyseessä on yhdyssana, jonka toinen osa on erisnimi!
>Onkin oikeastaan aiheellinen kysymys, miksi
>siihen ei tule yhdysmerkkiä vaikka kyseessä on
>yhdyssana, jonka toinen osa on erisnimi!
Kaipa tuo siitä johtuu, että erisnimiosa on tässä genetiivimuodossa! Nominatiivimuoto vaatisi yhdysmerkin: Sibelius-puisto (ei Sibeliuspuisto eikä varsinkaan Sibelius puisto).
Esimerkkejä tuollaisistakin puistojen nimistä löytyy – vaikkapa Oslon-kävijöille (ei Oslonkävijöille eikä Oslon kävijöille!) tuttu Vigeland-puisto eli Frogner-puisto. Kotimaisissa yhteyksissä erisnimiosa pyritään ilmeisen usein saattamaan genetiivimuotoon, ainakin henkilön nimestä muodostetun kadun tai puiston virallisen nimen osalta.
Mahtaakohan kansanedustajakuuluisuus ja melkein-ministeri Virpa Puisto saada joskus oman nimikkopuiston vaikkapa Turkuun? ”Virpa Puiston puisto” saattaisi kenties kuulostaa puistattavalta ainakin hänen poliittisten vastustajiensa korvissa.