äimän käkenä

Mariella26

Missä päin maailmaa ja minkälaisissa piireissä nämä pettämisjutut oikein tapahtuvat? En ole nyt kiinnostunut näistä lievemmistä "Tyttöystävä suuteli 4 kuukautta kestäneen suhteen päätteeksi toista ja suunnittelen itsaria" -jutuista tai "Mieheni hipaisi sihteerinsä olkapäätä" -tragedioista.

Kuinka yleistä harkittu, pitkäkestoinen pettäminen sekä rinnakkaissuhteet ovat? Olen 26-vuotias vaimo ja mieheni on kolmekymppinen. Ystäväpiirimme koostuu akateemisesti koulutetuista ihmisistä (DI, opettaja, ekonomi jne.) ja lähipiirimme ihmiset pienine lapsineen tuntuvat varsin perhekeskeisiltä ja uskollisilta tyypeiltä. Jos pettämisen ottaa puheeksi, niin kaikki tuntuvat vastustavan sitä kiihkeästi ja kaikki ovat niin rakastuneita puolisoihinsa.

Ystäväpiirimme on laaja. Olenko täysin höntsäytetty vai olemmeko poikkeuksellisen konservatiivista joukkoa? Onko pettäminen todellakin yleistä vai onko tämä palsta harhauttanut minut? Löytyvätkö suurimmat sikailijat juuri näistä "ei ikinä uskoisi" -tyypeistä? Vai olemmeko vielä liian nuorta ja ehdotonta väkeä näihin pettämistouhuihin?

46

9303

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • te olette

      ihan sopivan ikäsiä, ja musta tuntuu että niin kutsut paremmat ihmiset ne vasta pettääkin, ja eihän sitä nyt välttämttä tuttavapariskunnille kerrota mitä puuhaillaan...

      • mää vaan

        Ei ole olemassa mitään "parempia ihmisiä", eikä niitä ainakaan koulutuksen perusteella mitata.
        Pettämistä tapahtuu laidasta laitaan.


      • epäuskossa

        Sitä pettämistä on maailma pullollaan ja todellakin sitä harrastetaan kaikissa yhteiskuntaluokissa. Olen sen joutunut toteamaan. Nyt minua askarruttaa olenko itse joutunut tämän kyseisin asian kohteeksi. Naiset, mistä te tiedätte pettääkö miehenne teitä vai ei. Saattaa olla, että olen nyt liikaa ollut mukana lähiystävien kriiseissä ja kuunnellut näitä pettämisjuttuja, mutta kun minulla on sellainen tunne mieheni suhteen, että jotain on tapahtunut. Vietimme molemmat joulun omilla tahoillamme koska meillä molemmilla on omat lapset ja halusimme olla heidän luonaan, mutta nyt epäilen, että hän on tehnyt joululomallaan jotain muutakin kuin leikkinyt lastensa kanssa. Mistä saa tietää?? Vinkkejä, Kiitos?


      • mää vaan
        epäuskossa kirjoitti:

        Sitä pettämistä on maailma pullollaan ja todellakin sitä harrastetaan kaikissa yhteiskuntaluokissa. Olen sen joutunut toteamaan. Nyt minua askarruttaa olenko itse joutunut tämän kyseisin asian kohteeksi. Naiset, mistä te tiedätte pettääkö miehenne teitä vai ei. Saattaa olla, että olen nyt liikaa ollut mukana lähiystävien kriiseissä ja kuunnellut näitä pettämisjuttuja, mutta kun minulla on sellainen tunne mieheni suhteen, että jotain on tapahtunut. Vietimme molemmat joulun omilla tahoillamme koska meillä molemmilla on omat lapset ja halusimme olla heidän luonaan, mutta nyt epäilen, että hän on tehnyt joululomallaan jotain muutakin kuin leikkinyt lastensa kanssa. Mistä saa tietää?? Vinkkejä, Kiitos?

        Et ainakaan suoraan kysymällä, mitä tällä palstalla usein tarjotaan ohjeeksi. Miehet ei helpolla tunnusta, vaikka mitä olis tapahtunut. Mutta lukemalla tätä palstaa vähän laajemmin, löydät kyllä vinkkejä miten naiset ovat asioita selvitelleet.


    • Mariella26

      No ei me nyt mitään parempia ihmisiä olla vaan samanlaisia duunareitahan kaikki on. Minäkin luokanopettajana tienaan varmasti viisi kertaa vähemmän kuin vaikkapa putkimies. Kunhan vaan vähän luonnehdin, minkälaisista ihmisistä lähipiirimme koostuu.

      Pelkästään se, ettei tiedä toisten tekemisistä, ei kerro mitään suhteen laadusta. Ystäväpiirimme asenteet pettämistä kohtaan ovat hyvin jyrkät. Jos itse pettäisin, en kailottaisi niin kovalla äänellä parisuhteen pelisäännöistä ja ihanteista. Enkä tee sitä nytkään. Kukin tavallaan, mutta... Missä nämä kaikki tyypit piileksivät?

      • ettei

        ystäväpiirissänne satu olemaan pettäjiä,mikä aika epätodennäköistä tänä päivänä. Mutta kuitenkin jos teillä menee hyvin ja olette onnelisesti yhdessä, ei kannata vaivata enempää niillä asioilla päätään, vaan nauttikaa ja rakastakaa toisianne, elämä on tässä ja nyt!


      • Piiriläinen

        Siis vaikka kuinka petettäisiin, niin kulissit on kuitenkin säilytettävä. Ei kai nyt kukaan tuttavapiirissä kovaan ääneen halua olla suvaitsevainen, kun kaikki muut on vastustajia. Julkiset kulissit on eri juttu ja sitten se oma perhe on eri juttu. Jos otetaan toinen esimerkki, perheväkivalta, niin moniko tuttavapiirissäsi tunnustaa suvaitsevansa "pientä läpsimistä" tai vastaavaa ja silti todennäköisesti piirissäsi on tätäkin sattunut.

        Kukaan, joka ei halua jäädä kiinni pettämisestä tai joutua epäillyksi, ei julista kovaan ääneen suvaitsevansa pientä syrjähyppyä. Ja tuttavapiirissä ainakin normien ja sääntöjen noudattaminen on erityisen tarkkaa, ettei vaan satu joutumaan piirin ulkopuolelle.

        Minulla itselläni on sivusuhde ja kuulun omien akateemisteni "tuttavapiirii", ehkä jopa sinun tuttaviisi. Silti julkisesti olen ehdottomasti pettämistä vastaan ja kiellän koskaan edes harkinneeni asiaa tai fantasioivani toisista kuin omasta puolisostani. Edes lähimmille ystävilleni en kerro "salaisuuttani". Tämä kaikki vain siksi, että jos yksi tietää, niin kaikki kohta tietävät...

        Jos oikeasti haluat tietää, ketkä pettävät, hommaa itsellesi tuttavien sijasta oikeita ystäviä ja lopeta pariskuntapiireissä hengailu. Ihmiset puhuvat totta vain kahden kesken.


      • Mies.
        Piiriläinen kirjoitti:

        Siis vaikka kuinka petettäisiin, niin kulissit on kuitenkin säilytettävä. Ei kai nyt kukaan tuttavapiirissä kovaan ääneen halua olla suvaitsevainen, kun kaikki muut on vastustajia. Julkiset kulissit on eri juttu ja sitten se oma perhe on eri juttu. Jos otetaan toinen esimerkki, perheväkivalta, niin moniko tuttavapiirissäsi tunnustaa suvaitsevansa "pientä läpsimistä" tai vastaavaa ja silti todennäköisesti piirissäsi on tätäkin sattunut.

        Kukaan, joka ei halua jäädä kiinni pettämisestä tai joutua epäillyksi, ei julista kovaan ääneen suvaitsevansa pientä syrjähyppyä. Ja tuttavapiirissä ainakin normien ja sääntöjen noudattaminen on erityisen tarkkaa, ettei vaan satu joutumaan piirin ulkopuolelle.

        Minulla itselläni on sivusuhde ja kuulun omien akateemisteni "tuttavapiirii", ehkä jopa sinun tuttaviisi. Silti julkisesti olen ehdottomasti pettämistä vastaan ja kiellän koskaan edes harkinneeni asiaa tai fantasioivani toisista kuin omasta puolisostani. Edes lähimmille ystävilleni en kerro "salaisuuttani". Tämä kaikki vain siksi, että jos yksi tietää, niin kaikki kohta tietävät...

        Jos oikeasti haluat tietää, ketkä pettävät, hommaa itsellesi tuttavien sijasta oikeita ystäviä ja lopeta pariskuntapiireissä hengailu. Ihmiset puhuvat totta vain kahden kesken.

        Lähes samaa mieltä, mutta moraalisesti toimin eri tavalla. Uskallan sanoa mietteeni milloin ja missä tahansa, vaikka kaikki eivät olisikaan samaa mieltä.


      • nainen_
        Piiriläinen kirjoitti:

        Siis vaikka kuinka petettäisiin, niin kulissit on kuitenkin säilytettävä. Ei kai nyt kukaan tuttavapiirissä kovaan ääneen halua olla suvaitsevainen, kun kaikki muut on vastustajia. Julkiset kulissit on eri juttu ja sitten se oma perhe on eri juttu. Jos otetaan toinen esimerkki, perheväkivalta, niin moniko tuttavapiirissäsi tunnustaa suvaitsevansa "pientä läpsimistä" tai vastaavaa ja silti todennäköisesti piirissäsi on tätäkin sattunut.

        Kukaan, joka ei halua jäädä kiinni pettämisestä tai joutua epäillyksi, ei julista kovaan ääneen suvaitsevansa pientä syrjähyppyä. Ja tuttavapiirissä ainakin normien ja sääntöjen noudattaminen on erityisen tarkkaa, ettei vaan satu joutumaan piirin ulkopuolelle.

        Minulla itselläni on sivusuhde ja kuulun omien akateemisteni "tuttavapiirii", ehkä jopa sinun tuttaviisi. Silti julkisesti olen ehdottomasti pettämistä vastaan ja kiellän koskaan edes harkinneeni asiaa tai fantasioivani toisista kuin omasta puolisostani. Edes lähimmille ystävilleni en kerro "salaisuuttani". Tämä kaikki vain siksi, että jos yksi tietää, niin kaikki kohta tietävät...

        Jos oikeasti haluat tietää, ketkä pettävät, hommaa itsellesi tuttavien sijasta oikeita ystäviä ja lopeta pariskuntapiireissä hengailu. Ihmiset puhuvat totta vain kahden kesken.

        Pitää täysin paikkansa.

        Minäkin olen akateemisesti koulutettu, hyvässä työpaikassa, muutenkin ulkoisesti menee loistavasti. Samoin mieheni. Silti minulla on sivusuhde naimisissa olevan miehen kanssa, ollut jo kauan. Löisin vaikka vetoa, että yksikään tuttavapiirissämme ei voisi kuvitellakaan että niin on eikä minulle tulisi mieleenkään kertoa kenellekään, ei edes koko ikäni tuntemilleni naispuolisille ystävilleni. Sama juttu "salarakkaani" kohdalla. Hän ei ole ollenkaan tyypillistä tapapettäjätyyppiä, on hyvä isä ja pitää perheestään huolta ja istuu "tuttavapiireissä" vaimoineen ja näyttää täysin nuhteettomalta, vaikka olisi tullut sinne suoraan minun luotani.


      • KTM79

        Mitä jyrkempi asenne pettämistä kohtaan sen.....pettäminen on. Ja minä olen KTM. MIKÄ EI TARKOITA SITÄ, ETTEN OLISI KOKSKAAN PETTÄNYT.


    • kokemuksen ääni

      Odotapa vaan 5-10 vuotta ja voin vakuuttaa, että puolet tuttviesi avioliitoista on päätynyt eroon ja merkittävä osa niistä juuri pettämisen vuoksi. Kun avioliitto on alkutaipalleellaan, onni kukoistaa ja talossa on vauva- ja taaperoikäisiä lapsia, ei ehkä halua pettämiseen ole. Mutta arjen hammas kaluaa parhaankin parisuhteen vääjäämättä tasaiseksi massaksi ja houkutus seikkailuun ja pettämiseen kasvaa päivä päivältä.

      • Mariella26

        Tunnemme tilastot. Yhtenä iltana saunassa listasimme parikymmentä avioparia opiskeluajoilta, ja totesimme että noin puolet heistä tulevat eroamaan jossakin vaiheessa. Kaikki rakastuneita ja onnellisia sekä vauvakuumeisia juuri nyt. Tai eihän se erojuttu ihan noin suoraviivainen ole (vrt. tilastot) - en osaa selittää sitä lopullista laskentatapaa.

        Tuota juuri ajattelinkin, että missähän vaiheessa meidän ystävämme / me alamme pettää ja jättää tai erota ja karata.


      • vaeltava susi
        Mariella26 kirjoitti:

        Tunnemme tilastot. Yhtenä iltana saunassa listasimme parikymmentä avioparia opiskeluajoilta, ja totesimme että noin puolet heistä tulevat eroamaan jossakin vaiheessa. Kaikki rakastuneita ja onnellisia sekä vauvakuumeisia juuri nyt. Tai eihän se erojuttu ihan noin suoraviivainen ole (vrt. tilastot) - en osaa selittää sitä lopullista laskentatapaa.

        Tuota juuri ajattelinkin, että missähän vaiheessa meidän ystävämme / me alamme pettää ja jättää tai erota ja karata.

        Onneksi olkoon ja hienoa,jos asiat ovat todella noin.Minä itse olen nähnyt aika paljon sitä "huonoa" puolta.Tiedän millaista on istua iltaa tai olla synttäreillä niin että kaikkien mielestä on niin ihanaa perhe-elämää.Vain muutama ihminen samassa tilassa tietää mikä on todellisuus,ehkä jopa ovat muutama tunti ennen "juhlia" pitäneet hauskaa yhdessä.
        Ja tämän voin sanoa omalla kokemuksellani.Kerran olen pitänyt toista suhdetta ystävän miehen kanssa ja kerran naapurin kanssa.Molemmat perheet ovat niin hyvinvoivia ulospäin,jopa sukulaiset luulevat niin.
        Useasti ei siis tarvitse mennä edes pitkälle mistä se pettäjä/pettäjäpari löytyy.Uskon että tätä tapahtuu kaikissa ikä- ja yhteiskuntaluokissa.
        Mutta en silti yleistä,olen aina uskonut ,että mieheni on ollut uskollinen minulle.


      • Mies.
        Mariella26 kirjoitti:

        Tunnemme tilastot. Yhtenä iltana saunassa listasimme parikymmentä avioparia opiskeluajoilta, ja totesimme että noin puolet heistä tulevat eroamaan jossakin vaiheessa. Kaikki rakastuneita ja onnellisia sekä vauvakuumeisia juuri nyt. Tai eihän se erojuttu ihan noin suoraviivainen ole (vrt. tilastot) - en osaa selittää sitä lopullista laskentatapaa.

        Tuota juuri ajattelinkin, että missähän vaiheessa meidän ystävämme / me alamme pettää ja jättää tai erota ja karata.

        ajatusmalli on sellainen, jos jo etukäteen ajttelee:

        "Tuota juuri ajattelinkin, että missähän vaiheessa meidän ystävämme / me alamme pettää ja jättää tai erota ja karata."

        Jos tuon saman ajatuksen kääntää siihen muotoon, että toivottavasti me emme petä, jätä tai karkaile, vaikka elämämme ei kaikilta osin aina olisikaan niin ruusuista.

        Taistelutahto lähtee suoraan asenteista, joten niihin kannattaa kiinnittää huomiota ihan sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä jos asennepuolella pääsee lipsahtamaan, niin todennäköisemmin myös toimintapuolellakin.

        Vain omaa pään sisutaa voi yrittää hallita, ei puolison tai kaverin.


      • mitä soopaa
        Mariella26 kirjoitti:

        Tunnemme tilastot. Yhtenä iltana saunassa listasimme parikymmentä avioparia opiskeluajoilta, ja totesimme että noin puolet heistä tulevat eroamaan jossakin vaiheessa. Kaikki rakastuneita ja onnellisia sekä vauvakuumeisia juuri nyt. Tai eihän se erojuttu ihan noin suoraviivainen ole (vrt. tilastot) - en osaa selittää sitä lopullista laskentatapaa.

        Tuota juuri ajattelinkin, että missähän vaiheessa meidän ystävämme / me alamme pettää ja jättää tai erota ja karata.

        Kuinka voit olla jo 26 (minun ikäiseni) ja noin naivia tekstiä ?? Oletko elänyt pumpulissa? Oletko ollut sinkkuna??? Oletko ELÄNYT muutakin kuin "parisuhdepumpulipiirreissä"?? Oletko olllut ja sunut yksin?? Kokenut elämää YKISN??Olen akateemisesti koulutettu itsekin, mutta voi luoja kuinka imhoankaan näitä feikki-hymyilijä akateemisia pumpuli-ihmisiä. Ollaan seurusteltu koko pieni ikä, eikä ymmärretä mistään mitään. Kovasti kyllä LUULLAAN ymmärtävän. Kulissit ovat heille 1!! Sitten listaillaan saunassa tilastoja, kun oikea elämänkokemus puuttuu.. Noh, kyllä elämä teitäkin opettaa vielä joskus, viimeistään silloin kuin ero tulee.. n. 5 vuoden päästä. Juokaa vaan punaviiniä sillä välin, ja muistakaa mainostaa mitä merkkiä ostatte yleensä!


      • alkuperäiseltä
        mitä soopaa kirjoitti:

        Kuinka voit olla jo 26 (minun ikäiseni) ja noin naivia tekstiä ?? Oletko elänyt pumpulissa? Oletko ollut sinkkuna??? Oletko ELÄNYT muutakin kuin "parisuhdepumpulipiirreissä"?? Oletko olllut ja sunut yksin?? Kokenut elämää YKISN??Olen akateemisesti koulutettu itsekin, mutta voi luoja kuinka imhoankaan näitä feikki-hymyilijä akateemisia pumpuli-ihmisiä. Ollaan seurusteltu koko pieni ikä, eikä ymmärretä mistään mitään. Kovasti kyllä LUULLAAN ymmärtävän. Kulissit ovat heille 1!! Sitten listaillaan saunassa tilastoja, kun oikea elämänkokemus puuttuu.. Noh, kyllä elämä teitäkin opettaa vielä joskus, viimeistään silloin kuin ero tulee.. n. 5 vuoden päästä. Juokaa vaan punaviiniä sillä välin, ja muistakaa mainostaa mitä merkkiä ostatte yleensä!

        Kerro ihmeessä, minkä lajin akateeminen olet! En halua, että noin mustavalkoisesti ajatteleva ja itseään kömpelösti ilmaiseva ihminen (vrt. kirjoitusvirheet)

        1. opettaa lapsiani
        2. parantaa sairauksiani
        3. hoitaa talouttani
        4. tekee ympäristöäni koskevia ratkaisuja.

        Tarkoituksenani ei ollut korostaa sitä, että voi voi kuinka akateemisia ja rikkaita tässä ollaan. Halusin vaan luonnehtia ympäristöäni: ikä, status, elämäntilanne, koulutus. Miksihän erityisesti tuo punaviini-vertaus näytti niin katkeralta?

        Ja vastaus sinulle. Olen asunut yksin kolme ja puoli vuotta, ja seurustelemaan aloin nykyisen mieheni kanssa parikymppisenä. En ole suunnitellut eroavani ja pettäväni miestäni tällä hetkellä, ja sitä tuskin kukaan tekee lähipiirissämmekään. Tiedän kamalan vähän pettäjiä ja pettämiseen liittyvistä asioista. Siitä tämä hämmästely. Mutta se minua ihmetyttää, mikä sinusta on tehnyt noin aggressiivisen: puutteessa eläminen?

        Kaikesta päätellen sinulla on varaa parempiin punaviineihin kuin minulla! Hyvää uutta vuotta!


      • TAI NÄIN
        alkuperäiseltä kirjoitti:

        Kerro ihmeessä, minkä lajin akateeminen olet! En halua, että noin mustavalkoisesti ajatteleva ja itseään kömpelösti ilmaiseva ihminen (vrt. kirjoitusvirheet)

        1. opettaa lapsiani
        2. parantaa sairauksiani
        3. hoitaa talouttani
        4. tekee ympäristöäni koskevia ratkaisuja.

        Tarkoituksenani ei ollut korostaa sitä, että voi voi kuinka akateemisia ja rikkaita tässä ollaan. Halusin vaan luonnehtia ympäristöäni: ikä, status, elämäntilanne, koulutus. Miksihän erityisesti tuo punaviini-vertaus näytti niin katkeralta?

        Ja vastaus sinulle. Olen asunut yksin kolme ja puoli vuotta, ja seurustelemaan aloin nykyisen mieheni kanssa parikymppisenä. En ole suunnitellut eroavani ja pettäväni miestäni tällä hetkellä, ja sitä tuskin kukaan tekee lähipiirissämmekään. Tiedän kamalan vähän pettäjiä ja pettämiseen liittyvistä asioista. Siitä tämä hämmästely. Mutta se minua ihmetyttää, mikä sinusta on tehnyt noin aggressiivisen: puutteessa eläminen?

        Kaikesta päätellen sinulla on varaa parempiin punaviineihin kuin minulla! Hyvää uutta vuotta!

        Ottiko koville että joku sanoi asiat niinkuin ne yleensä nähdään teidänlaisistanne? Ja KIRJOITUSVIRHEIDEN kommentoinnit, tiedät kyllä minne voit ne laittaa! Et taida nähdä metsää puilta kun kommentoit epäollennaisia kirjoitusvirheitä? Toisin sanoen, sinulla ei ole mitään OIKEASTI fiksua sanottavaa!
        Kuka tahansa voisi paremmin:
        1. opettaa lapsiani (koska sinä eroat kuitenkin 5v. päästä, jolloin lapsesi joutuvat terapiaan jatkuvista riidoistanne)
        2. parantaa sairauksiani (mielenterveys- toimistot ovat avoinna sinulle silloin, kun punaviini parisuhde-illat loppuu)
        3. hoitaa talouttani (raha-asiasi kusevat yksinhuoltajana kun akateeminen mies poistuu rinnaltasi fiksumman ja realistisamman naisen pauloihin)
        4. tekee ympäristöäni koskevia ratkaisuja. (ei, ympäristö tekee ne sinun puolestasi, koska et tiedä YMPÄRISTÖSTÄ vielä mitään)

        Olen EKONOMI, mutta silti NIIN HELVETIN AKATEEMINEN ETTÄ OIKEIN AKATEEMISUUS AKATEEMISTA AKKAA AKATTAA.


      • KTM 2
        TAI NÄIN kirjoitti:

        Ottiko koville että joku sanoi asiat niinkuin ne yleensä nähdään teidänlaisistanne? Ja KIRJOITUSVIRHEIDEN kommentoinnit, tiedät kyllä minne voit ne laittaa! Et taida nähdä metsää puilta kun kommentoit epäollennaisia kirjoitusvirheitä? Toisin sanoen, sinulla ei ole mitään OIKEASTI fiksua sanottavaa!
        Kuka tahansa voisi paremmin:
        1. opettaa lapsiani (koska sinä eroat kuitenkin 5v. päästä, jolloin lapsesi joutuvat terapiaan jatkuvista riidoistanne)
        2. parantaa sairauksiani (mielenterveys- toimistot ovat avoinna sinulle silloin, kun punaviini parisuhde-illat loppuu)
        3. hoitaa talouttani (raha-asiasi kusevat yksinhuoltajana kun akateeminen mies poistuu rinnaltasi fiksumman ja realistisamman naisen pauloihin)
        4. tekee ympäristöäni koskevia ratkaisuja. (ei, ympäristö tekee ne sinun puolestasi, koska et tiedä YMPÄRISTÖSTÄ vielä mitään)

        Olen EKONOMI, mutta silti NIIN HELVETIN AKATEEMINEN ETTÄ OIKEIN AKATEEMISUUS AKATEEMISTA AKKAA AKATTAA.

        Häpeäkseni joudun tunnustamaan, että minulla on sama koulutus kuin sinullakin. Häpeäkseni siksi, että tuo kirjoituksesi sisälsi varmaan asiaakin, mutta isoilla kirjaimilla kirjoittelu on kuin huutoa keskustelussa. Kun ei asia riitä, pitää alkaa tarttumaan toisarvoisiin juttuihin.

        Minulle oli selvää heti alkuperäisen kirjoituksen jälkeen, että kirjoittaja yritti kuvata tavallista "poroporvarillista" elämää ja ihmetellä sitä, missä ne pettäjät luuraa. Mielestäni ammatit olivat ainoastaan lisämauste, jolla kuvattiin sinänsä aika tavanomaista akateemisesti koulutettujen tuttavapiiriä. Ei kenenkään tarvinne hävetä koulutustaan tai ammattiaan, ei edes akateemisten.


      • satunnainen lukija
        TAI NÄIN kirjoitti:

        Ottiko koville että joku sanoi asiat niinkuin ne yleensä nähdään teidänlaisistanne? Ja KIRJOITUSVIRHEIDEN kommentoinnit, tiedät kyllä minne voit ne laittaa! Et taida nähdä metsää puilta kun kommentoit epäollennaisia kirjoitusvirheitä? Toisin sanoen, sinulla ei ole mitään OIKEASTI fiksua sanottavaa!
        Kuka tahansa voisi paremmin:
        1. opettaa lapsiani (koska sinä eroat kuitenkin 5v. päästä, jolloin lapsesi joutuvat terapiaan jatkuvista riidoistanne)
        2. parantaa sairauksiani (mielenterveys- toimistot ovat avoinna sinulle silloin, kun punaviini parisuhde-illat loppuu)
        3. hoitaa talouttani (raha-asiasi kusevat yksinhuoltajana kun akateeminen mies poistuu rinnaltasi fiksumman ja realistisamman naisen pauloihin)
        4. tekee ympäristöäni koskevia ratkaisuja. (ei, ympäristö tekee ne sinun puolestasi, koska et tiedä YMPÄRISTÖSTÄ vielä mitään)

        Olen EKONOMI, mutta silti NIIN HELVETIN AKATEEMINEN ETTÄ OIKEIN AKATEEMISUUS AKATEEMISTA AKKAA AKATTAA.

        Taitaapa nyt EKONOMIN vannetta kiristää ja pahasti. Kirjoituksesi oli mielestäni vain säälittävästi kyhätty vastalause ap:n kirjoitukseen jota et joko ymmärtänyt/halunnut ymmärtää (osaan kuvitella höyryn joka nousi päästäsi keksiessäsi "nokkelia" vastavetoja kohtiin 1-4..)

        "teidänlaisistanne"..heh..;)


    • salailja

      itse en lähtisi puhelemaan perheystävillemme vihjatenkaan, salasuhteestani. Meilläkin on ulkoisin puolin kaikki hyvin, pieniä lapsia ja laaja ystäväpiiri, myöskin taloudellisesti asiat kunnossa. avioliittommekin sujuu muiden nähden erittäin hyvin, myös mieheni on sitä mieltä. omalta kohdaltani en voi sanoa samaa, tunteeni miestäni kohtaan ovat jotenkin väljähtäneet, tai sitten en kestä arkea ja itsestään selvyyksiä suhteessamme. yhtenä kauniina paivänä kohtalo johdatti minut sivuraiteille, minut ihannevaimon ja lasten rakastaman äidin, joka olin aina kuuluttanut ikuista rakkautta ja uskollisuutta. Tapasin miehen, hänkin perheellinen pienten lasten isä, hyvässä asemassa työssään. jalat vain meni alta ja nyt salaillaan ja valehdellaan, kun ei osata lopettaa... niin paljon on asioita, joista ei tiedä tai ei halua tietää, ennen kuin osuu kohdalle!

    • 60%m +30%n

      Tämä palsta helposti harhauttaa lukijansa, tänne kerääntyy ne joiden elämä menee sivuraiteella, vähän kuin kullanhuuhdonnassa kerääntyy kulta rännin pohjaan.

      • mää vaan

        Tämän palstan aiheenahan on nimenomaan uskottomuus.


    • Mies.

      on siinä, että ensimmäisenä uskaltaa tunnustaa itselle, että on vain erehtyväinen ihminen, vaikka ei pettäisikään. Pettäminen tai petetyksi tuleminen voi tapahtua kenelle tahansa, mitä ei voi verhota "näin vain tapahtui" laatikkoon, vaan sille on annettu mahdollisuus syystä tai toisesta.

      Ei meistä kukaan tiedä, miten meidän päässä naksuu isommalla tai pienemmällä osa-alueella. Kun te tuttavapiirissä olette uskottomuudesta keskustelleet ja todenneet sen olevan jyrkästi vastoin periaatteitanne, niin on luonnollista, että siinä on piiri, jossa yhteydessä viimeisenä kerrotaan, jos joku onkin joutunut pettämisen tielle.

      Asiaan on varsin helposti löydettävissä selitys. On oikein ja varsin kunnioitettava periaate tunnustautua täysin uskolliseksi ja tähän pitäisi kaikkien pyrkiä. Jotku eivät edes tunnustaudu täysin uskollisiksi, vaikka parisuhteessa elävätkin, eli jättävät jo sanoissaan pienen raon takaovelle. Vaikka kuinka vannoisi olevansa kuolemaan asti ehdottoman uskollinen ja olisikin, niin silti kaiken sen ohella on hyvä muistaa, että itsekin on vain ihminen ja tekee virheitä, joita ei haluaisi tehdä. Itse näen niin, että ehdottoman uskollisuuden periaate on varsin hyvä ja se pätee myös siinä tilanteessa, että on tehnyt virheen ja uskaltaa myös silloin olla ehdottoman uskollinen ja rehellinen. Monesti ehdoton uskollisuus loppuu virheeseen ja todellinen uskollisuus ja tahto rakastaa puolisoa punnitaankin virheen jälkeen, vaikka olisikin tullut petetyksi. Tässä on hyvä tehdä ero virheen ja tietoisen uskottomuuden välille.

      Yhden kerran voi lukea virheeksi ja ymmärtämättömyydeksi(virheet annetaan anteeksi ja ymmärtämätöntä ymmärretään), toinen kerta on suoranaista tyhmyyttä(tyhmyydestä joutuu maksamaan ja kantamaan vastuun) ja siitä enenevät kerrat ovat jo luonteen sairautta(sairaus tarvitsee hoitoa), josta on vaikea mutta ei mahdotonta parantua.

      Suuri osa pettäjistä on tuota "ei ikinä uskoisi" tyyppiä. Onko pettäimene sitten yleistä? Vaikea määritellä, mutta eiköhän jotku kyselytutkimukset kuitenkin anna jotain suuntaa sillekin asialle, vaikka tiedossa on, ettei kaikki tunnusta edes täysin anonyymisti pettämistään.

    • näitä

      Kaikki ei aina ole sellaista miltä se päältäpäin näyttää. Vain hölmöt kehuskelevat julkisesti sivusuhteillaan. Niitä todellakin voi olla sellaisilla, joista viimeiseksi uskoisi ja sellaiset pitävät asian tiiviisti salassa eikä tällaisia ystäväpiirin illanistujaisissa kerrota. Sillä kunnollisella kolmen lapsen diplomi-insinööri-isällä (tai äidillä) voi aivan hyvin olla pitkä ja vakavakin kakkossuhde eikä ystävillä - läheisilläkään - ole siitä minkäänlaista aavistusta. Joskus ihmiset pystyvät elämään uskomatonta kaksoiselämää. Avioliiton tila ei välttämättä ole aihe, josta aletaan keskustella kahvipöydässä, ja voi olla helpompi ylläpitää kulissia ystävienkin suuntaan kuin myöntää, ettei olekaan sellainen "unelmapari" tai -perhe kuin kaikki luulevat.

      Ei ehkä voi sanoa, että olisi suorastaan yleistä, mutta ei mitenkään poikkeuksellistakaan.

    • Yksi niistä petetyistä

      Pikainen laskutoimitus omista tuttavapariskunnista kertoo "pettämisprosentiksi" noin 65% - ja tämä lukema koostuu siis vain niistä joissa tiedän pettämistä puolin tai toisin tapahtuneen, tuskin kaikki tapahtunut on minun korviin asti tullut...

      Muutama pari on tapahtumien seurauksen eronnut, mutta suurin osa jatkaa ainakin vielä yhdessä, niin myös minä joka sain tietään vaimon puuhista noin 1,5 vuotta sitten.

    • tero

      En usko että sinua on kukaan höntsäyttäny. On olemassa rehellisia ja pitkäkestoisia suhteita. Olet lähinnä "median uhri" - joka uskoo että kerran viikossa on syytä vaihtaa miestä/naista. Jätä seiska, oho ja katso-lehti ostamatta ja seuraa hesarin timantti-hää-ilmoituksia. Ja olet taas vähän viisaampi.
      Olen kanssa liikkunut samanlaisessa (piireissä)kuvioissa, mutta vähän eri roolissa.

    • petetty

      Minäkin luulin,ettei meidän perheessä petetä,mutta niin vain on päässyt tapahtumaan.
      Mieheni petti minua naimisissa olevan yhden lapsen tehneen naisen kanssa, joka oli hänen työkaverinsa.Sain tietää asiasta vasta vuosien päästä.Mieheni on aina arvostellut pettäjiä muistamatta ollenkaan itse tehneensä juuri päinvastoin.Tekemisen on siirtänyt harkittujen muistamisten joukkoon.Virheitä sattuu,kun seikkailumieli valtaa pääkopan.

    • suzy

      Yllättävän moni näyttää elävän elämäänsä varsin monessa tasossa. Julkisivun takana voi olla mitä tahansa. Kulissien taakse ei vain pääse aina kurkistelemaan. Itselläni silmät aukesivat, kun jouduin itse osalliseksi kolmen kuvioon - ja siitä myös avoimesti kerroin tutuille ja tuttaville. Yllättävän moni paljasti myös omia kuvioitaan. Itse olen jo viidettä vuotta varatun ja perheellisen miehen ns. salasuhde. Olen täysin varma, että hänen vaimonsa tai tuttavapiirinsä ei tiedä asiasta mitään. Mies on täydellisen varovainen tekemisissään.

      Ja jotta asiassa olisi myös tragikoominen piirteensä, alunperin ihastuinkin mieheen koska hänellä oli niin valtavan vahva käsitys uskollisuuden merkityksestä. Mutta hän näyttääkin olevan vain äärettömän uskollinen kulissien ylläpitämiselle. Elämää suurempi tehtävä. Mutta kukapa meistä olisi täydellinen...

      • Lyyli

        Monessa tämän ketjun viesteissä viitataan kulissien ylläpitämiseen ikään kuin itsetarkoituksena. Meidän tuttavapiiristämme ja työkavereistani tiedän monia pettämistapauksia ja aika harva on johtanut avioeroon. Yleensä kakkossuhde on loppunut, jos se on ylipäätään suhde ollutkaan. En usko, että kenenkään pettäneen motiivi kakkossuhteen lopettamiseen on ollut varsinaisesti kulissien ylläpito tai omaisuuden menettämisen pelko tai pelkästään lapset. Varmaan nuo kaikki mainitsemani ovat olleet osasyynä siihen, että kakkossuhde on haluttu lopettaa. Kakkos- tai salasuhteen luonteeseen kuuluu usein, että se on olemassa ikään kuin arjen yläpuolella ja osapuolet eivät edes mieti sen edellytyksiä kestää arkea. Kun valintatilanne tulee eteen, aika moni naimisissa oleva valitsee sen vakisuhteensa yksinkertaisesti siksi, ettei kakkossuhteella ole mitään onnistumisen edellytyksiä arjessa. Itse olin eron kannalla, kun mieheni pettäminen paljastui (itse asiassa olen sitä vieläkin vuosi pettämisen paljastuttua). Ei mieheni enkä minä jatka avioliittoamme kulissien takia, mutta vaakaakupissa myös avioliiton jatkamisen kannalta on niin paljon ja toisaalta kakkossuhteen lopettaminen oli näköjään äärimmäisen helppoa myös henkisesti verrattuna reilun parinkymmenen vuoden avioliiton lopettamiseen. En pidä meidän kohdallamme avioeroa epätodennäköisenä, mutta olen aivan varma, että eromme jälkeenkään miehestäni hänen kakkosestaan ei koskaan tule paria.

        Kun mieheni pettäminen paljastui, olin omasta mielestäni totaalisen yksin häpeäni kanssa. Sitten tajusin tietäväni vaikka kuinka monta paria, joista jompi kumpi oli pettänyt joko suhteessa tai yhden illan jutuissa. Pettämistä jonkun toisen elämässä ei kuitenkaan noteeraa kovinkaan tärkeäksi asiaksi, jos siitä ei ole omakohtaista kokemusta. Siksi tuttavapiirissä tapahtuneita pettämisiäkään ei välttämättä edes muista.


      • pettämisessä
        Lyyli kirjoitti:

        Monessa tämän ketjun viesteissä viitataan kulissien ylläpitämiseen ikään kuin itsetarkoituksena. Meidän tuttavapiiristämme ja työkavereistani tiedän monia pettämistapauksia ja aika harva on johtanut avioeroon. Yleensä kakkossuhde on loppunut, jos se on ylipäätään suhde ollutkaan. En usko, että kenenkään pettäneen motiivi kakkossuhteen lopettamiseen on ollut varsinaisesti kulissien ylläpito tai omaisuuden menettämisen pelko tai pelkästään lapset. Varmaan nuo kaikki mainitsemani ovat olleet osasyynä siihen, että kakkossuhde on haluttu lopettaa. Kakkos- tai salasuhteen luonteeseen kuuluu usein, että se on olemassa ikään kuin arjen yläpuolella ja osapuolet eivät edes mieti sen edellytyksiä kestää arkea. Kun valintatilanne tulee eteen, aika moni naimisissa oleva valitsee sen vakisuhteensa yksinkertaisesti siksi, ettei kakkossuhteella ole mitään onnistumisen edellytyksiä arjessa. Itse olin eron kannalla, kun mieheni pettäminen paljastui (itse asiassa olen sitä vieläkin vuosi pettämisen paljastuttua). Ei mieheni enkä minä jatka avioliittoamme kulissien takia, mutta vaakaakupissa myös avioliiton jatkamisen kannalta on niin paljon ja toisaalta kakkossuhteen lopettaminen oli näköjään äärimmäisen helppoa myös henkisesti verrattuna reilun parinkymmenen vuoden avioliiton lopettamiseen. En pidä meidän kohdallamme avioeroa epätodennäköisenä, mutta olen aivan varma, että eromme jälkeenkään miehestäni hänen kakkosestaan ei koskaan tule paria.

        Kun mieheni pettäminen paljastui, olin omasta mielestäni totaalisen yksin häpeäni kanssa. Sitten tajusin tietäväni vaikka kuinka monta paria, joista jompi kumpi oli pettänyt joko suhteessa tai yhden illan jutuissa. Pettämistä jonkun toisen elämässä ei kuitenkaan noteeraa kovinkaan tärkeäksi asiaksi, jos siitä ei ole omakohtaista kokemusta. Siksi tuttavapiirissä tapahtuneita pettämisiäkään ei välttämättä edes muista.

        ihan kaikkia viestejä en lukenut, mutta hyviä kirjoituksia on ollut monta. Mielestäni pettämisessä on montakin seikkaa, joissa petetään sekä itseä että muita.
        - yhdenyön seikkailu on jotenkin ymmärrettävää, mutta ei se toki tavoite ole. Mutta siitä päsee helposti yli eikä se vaikuta kenenkään elämää sen enempää

        - salasuhde on jo henkisesti sairas ilmiö. Siinä harkitusti jatketaan noita yhdenyön suhteita vaikka siihen ei olisi edes aihetta. Siinä luotetaan, että kyllähän kotona pärjätään ja mitäpä se ketään haittaa, jos ajelen jonkun toisen luokse säännöllisesti kunhan vain peittelen jälkeni huolella

        - salarakas on aivan liian positiivinen käsite. Kyseessä on pelkkää paneskelua sillä ei tuon korvikepartnerin kanssa tehdä arkisempia asioita. Korvike on ulkomaan kielellä pro stitute, jonkin sijasta. Olisko latinaa alunperin. Piilopano, jalkavaimo, aisankannattaja ja pettäjä ovat oikeaan suuntaan tässä asiassa, mikseipä huorakin. Eihän sellaisenkaan kanssa muuta tehdä kuin käydään naimassa. Jos nainen sellaista haluaa, niin siitä vaan. Ja jos kysytään siltä salasuhteen mieheltä, niin ei se sisimmässään arvosta tuota naista vaan arvostaa enemmän sitä kotona olevaa vaimoa, jos ihan rehellisiä ollaan. Siksi kärähtänyt aviomies luopuu helposti pro stituutistaan koska ei siitä elämänkumppaniksi ole. Panohommissa ihan kiva olla saatavilla kun tarvitsee, mutta ei muuhun.

        - salasuhteen osapuolet ovat mielestään ehkä vapaamielisiä, moderneja. Mutta ei varmastikaan vastaavia piilopanoja sallita omalle puolisolle. Tästä olikin edellä, että uskollisuutta saarnaava mies käy prostituuttinsa luona monta vuotta peräkkäin. Mulla saa olla salasuhde mutta ei missään tapauksessa puolisollani. Eroan heti.

        - ja salasuhteen osapuolet eivät todellakaan ajattele sitä, miltä se tuntuu kotona olevan puolison kohdalla. Ehkä ajatellaan, että eihän tämä mitään vakavaa ole ja puhumalla selviää. Mutta ei selviä. Alkaa ainakin kostonkierre, jatkuva epäily.

        - kun on noita käsitteitä itselleen selvitellyt ja ne jopa ymmärtänytkin, niin sitten voi tehdä päätöksen siitä tuleeko yhdenyön juttuna alkanut pano muuttumaan suhteeksi. Onko homma sen arvoista, ajella prostituutin luo, riisua vaatteet ja naida jyskyttää ja suihkun jälkeen ajella kotiin. Kun saman voisi tehdä oman puolison kanssa. Ei se akti eroa isommin tekipä sen vieraissa tai kotona.


      • lisää
        pettämisessä kirjoitti:

        ihan kaikkia viestejä en lukenut, mutta hyviä kirjoituksia on ollut monta. Mielestäni pettämisessä on montakin seikkaa, joissa petetään sekä itseä että muita.
        - yhdenyön seikkailu on jotenkin ymmärrettävää, mutta ei se toki tavoite ole. Mutta siitä päsee helposti yli eikä se vaikuta kenenkään elämää sen enempää

        - salasuhde on jo henkisesti sairas ilmiö. Siinä harkitusti jatketaan noita yhdenyön suhteita vaikka siihen ei olisi edes aihetta. Siinä luotetaan, että kyllähän kotona pärjätään ja mitäpä se ketään haittaa, jos ajelen jonkun toisen luokse säännöllisesti kunhan vain peittelen jälkeni huolella

        - salarakas on aivan liian positiivinen käsite. Kyseessä on pelkkää paneskelua sillä ei tuon korvikepartnerin kanssa tehdä arkisempia asioita. Korvike on ulkomaan kielellä pro stitute, jonkin sijasta. Olisko latinaa alunperin. Piilopano, jalkavaimo, aisankannattaja ja pettäjä ovat oikeaan suuntaan tässä asiassa, mikseipä huorakin. Eihän sellaisenkaan kanssa muuta tehdä kuin käydään naimassa. Jos nainen sellaista haluaa, niin siitä vaan. Ja jos kysytään siltä salasuhteen mieheltä, niin ei se sisimmässään arvosta tuota naista vaan arvostaa enemmän sitä kotona olevaa vaimoa, jos ihan rehellisiä ollaan. Siksi kärähtänyt aviomies luopuu helposti pro stituutistaan koska ei siitä elämänkumppaniksi ole. Panohommissa ihan kiva olla saatavilla kun tarvitsee, mutta ei muuhun.

        - salasuhteen osapuolet ovat mielestään ehkä vapaamielisiä, moderneja. Mutta ei varmastikaan vastaavia piilopanoja sallita omalle puolisolle. Tästä olikin edellä, että uskollisuutta saarnaava mies käy prostituuttinsa luona monta vuotta peräkkäin. Mulla saa olla salasuhde mutta ei missään tapauksessa puolisollani. Eroan heti.

        - ja salasuhteen osapuolet eivät todellakaan ajattele sitä, miltä se tuntuu kotona olevan puolison kohdalla. Ehkä ajatellaan, että eihän tämä mitään vakavaa ole ja puhumalla selviää. Mutta ei selviä. Alkaa ainakin kostonkierre, jatkuva epäily.

        - kun on noita käsitteitä itselleen selvitellyt ja ne jopa ymmärtänytkin, niin sitten voi tehdä päätöksen siitä tuleeko yhdenyön juttuna alkanut pano muuttumaan suhteeksi. Onko homma sen arvoista, ajella prostituutin luo, riisua vaatteet ja naida jyskyttää ja suihkun jälkeen ajella kotiin. Kun saman voisi tehdä oman puolison kanssa. Ei se akti eroa isommin tekipä sen vieraissa tai kotona.

        Muuten taitavasti kirjoitettu, mutta mielestäsi siis kaikki salasuhteet ovat pelkkää panemista? Se ei pidä paikkaansa. On myös sellaisia, joissa on paljon muutakin ja tehdään ns. arkisempiakin asioita. Myöskään kaikki salasuhteet eivät ala seksisuhteina eivätkä yhden yön jutuista.


      • pahemmaksi meni
        lisää kirjoitti:

        Muuten taitavasti kirjoitettu, mutta mielestäsi siis kaikki salasuhteet ovat pelkkää panemista? Se ei pidä paikkaansa. On myös sellaisia, joissa on paljon muutakin ja tehdään ns. arkisempiakin asioita. Myöskään kaikki salasuhteet eivät ala seksisuhteina eivätkä yhden yön jutuista.

        paneminen on puolison fyysistä pettämistä, mutta jos siinä on muutakin elämää mukana, niin silloin petetään jo henkiselläkin puolella.
        Salasuhde on seksisuhde. Muutoinhan sen voisi tuoda julkisesti näytille ja sellaisia ystäviähän on meillä kaikilla. Ei mitään salattavaa. Salasuhteen alkamisprosessi voi olla pitempi, vaikka vuosia, mutta ei se ole silloin vielä suhde. Ja voihan se salasuhde alkaa vaikka ruokatunnilla hotellihuoneen sängyssä, ei siis yöllä. Mutta se alkaa siitä panemisesta, salaa omalta puolisolta.

        Mutta voi käsitteitä aina tarkentaa ja tehdä lisämomentteja jos haluaa. Jos helpottaa siten.


      • Maria-64
        Lyyli kirjoitti:

        Monessa tämän ketjun viesteissä viitataan kulissien ylläpitämiseen ikään kuin itsetarkoituksena. Meidän tuttavapiiristämme ja työkavereistani tiedän monia pettämistapauksia ja aika harva on johtanut avioeroon. Yleensä kakkossuhde on loppunut, jos se on ylipäätään suhde ollutkaan. En usko, että kenenkään pettäneen motiivi kakkossuhteen lopettamiseen on ollut varsinaisesti kulissien ylläpito tai omaisuuden menettämisen pelko tai pelkästään lapset. Varmaan nuo kaikki mainitsemani ovat olleet osasyynä siihen, että kakkossuhde on haluttu lopettaa. Kakkos- tai salasuhteen luonteeseen kuuluu usein, että se on olemassa ikään kuin arjen yläpuolella ja osapuolet eivät edes mieti sen edellytyksiä kestää arkea. Kun valintatilanne tulee eteen, aika moni naimisissa oleva valitsee sen vakisuhteensa yksinkertaisesti siksi, ettei kakkossuhteella ole mitään onnistumisen edellytyksiä arjessa. Itse olin eron kannalla, kun mieheni pettäminen paljastui (itse asiassa olen sitä vieläkin vuosi pettämisen paljastuttua). Ei mieheni enkä minä jatka avioliittoamme kulissien takia, mutta vaakaakupissa myös avioliiton jatkamisen kannalta on niin paljon ja toisaalta kakkossuhteen lopettaminen oli näköjään äärimmäisen helppoa myös henkisesti verrattuna reilun parinkymmenen vuoden avioliiton lopettamiseen. En pidä meidän kohdallamme avioeroa epätodennäköisenä, mutta olen aivan varma, että eromme jälkeenkään miehestäni hänen kakkosestaan ei koskaan tule paria.

        Kun mieheni pettäminen paljastui, olin omasta mielestäni totaalisen yksin häpeäni kanssa. Sitten tajusin tietäväni vaikka kuinka monta paria, joista jompi kumpi oli pettänyt joko suhteessa tai yhden illan jutuissa. Pettämistä jonkun toisen elämässä ei kuitenkaan noteeraa kovinkaan tärkeäksi asiaksi, jos siitä ei ole omakohtaista kokemusta. Siksi tuttavapiirissä tapahtuneita pettämisiäkään ei välttämättä edes muista.

        realisismia vaihteeksi! Kakkossuhteelta ei todellakaan useinmiten edes odoteta mitään. Ihmiset tajuavat arjen merkityksen ykkössuhteessaan ja arvostavat sitä yli kaiken. Silti tämän ymmärtäminen ei ole mikään "rokote" kakkossuhteita vastaan. Jos toinen suhde on tullakseen niin se tulee juuri sellaisena. Mutta se myös menee sellaisenaan sitten, kun aika on.


      • suzy
        Lyyli kirjoitti:

        Monessa tämän ketjun viesteissä viitataan kulissien ylläpitämiseen ikään kuin itsetarkoituksena. Meidän tuttavapiiristämme ja työkavereistani tiedän monia pettämistapauksia ja aika harva on johtanut avioeroon. Yleensä kakkossuhde on loppunut, jos se on ylipäätään suhde ollutkaan. En usko, että kenenkään pettäneen motiivi kakkossuhteen lopettamiseen on ollut varsinaisesti kulissien ylläpito tai omaisuuden menettämisen pelko tai pelkästään lapset. Varmaan nuo kaikki mainitsemani ovat olleet osasyynä siihen, että kakkossuhde on haluttu lopettaa. Kakkos- tai salasuhteen luonteeseen kuuluu usein, että se on olemassa ikään kuin arjen yläpuolella ja osapuolet eivät edes mieti sen edellytyksiä kestää arkea. Kun valintatilanne tulee eteen, aika moni naimisissa oleva valitsee sen vakisuhteensa yksinkertaisesti siksi, ettei kakkossuhteella ole mitään onnistumisen edellytyksiä arjessa. Itse olin eron kannalla, kun mieheni pettäminen paljastui (itse asiassa olen sitä vieläkin vuosi pettämisen paljastuttua). Ei mieheni enkä minä jatka avioliittoamme kulissien takia, mutta vaakaakupissa myös avioliiton jatkamisen kannalta on niin paljon ja toisaalta kakkossuhteen lopettaminen oli näköjään äärimmäisen helppoa myös henkisesti verrattuna reilun parinkymmenen vuoden avioliiton lopettamiseen. En pidä meidän kohdallamme avioeroa epätodennäköisenä, mutta olen aivan varma, että eromme jälkeenkään miehestäni hänen kakkosestaan ei koskaan tule paria.

        Kun mieheni pettäminen paljastui, olin omasta mielestäni totaalisen yksin häpeäni kanssa. Sitten tajusin tietäväni vaikka kuinka monta paria, joista jompi kumpi oli pettänyt joko suhteessa tai yhden illan jutuissa. Pettämistä jonkun toisen elämässä ei kuitenkaan noteeraa kovinkaan tärkeäksi asiaksi, jos siitä ei ole omakohtaista kokemusta. Siksi tuttavapiirissä tapahtuneita pettämisiäkään ei välttämättä edes muista.

        Viestisi oli terävä huomio - kuvion toiselta laidalta. Käytin termiä "kulissi" huolimattomasti. Ei omassakaan tapauksessani mies pysy ykkössuhteessaan vain kulissien takia. Olen hänelle arkea piristävä pano - en osa arkea. Eikä minusta hänen mielestään edes sellaiseksi ole - ja tästäkin asiasta olen täysin tietoinen. Vaimoaan ja perhettään hän arvostaa ja suojelee.

        Tarkoitin kulisseilla ensimmäisessä viestissäni ehkä enemmän asiaan liittyvää - itseänikin ärsyttävää - kaksinaamaisuutta. Ulospäin annetaan ymmärtää jotain ihan toista kuin sitten itse tekojen ja todellisuuden tasolla tapahtuu. Jos kakkossuhde/salasuhde on edellytys arjessa jaksamiselle / piriste arkeen, mutta muuten merkityksetön, miksi asiaa ei sitten käsitellä tällä tasolla. Pariskunnat sopikoot näistä asioista keskenään. Vaimolle voin kertoa ja vakuuttaa, että en ole mikään uhka perheelle. Olen "vain" pano. Ja sitä omasta tahdostani, koska se sopii omaan elämääni. Toki olen mieluiten pano miehelle, jonka seurassa viihdyn muutenkin...


    • jenna

      Yleistä se on myös omassa ammattikunnassasi. Joudun myöntämään, että olen itsekkin petturi. Opettajan hommissa jne. Rakastuin työkaveriini ja siitä se on ollu sit menoa. En kadu hetkeäkään mitä hänen kanssa olen ollut, mutta sitä kadun, että en ole ollut rehellinen exmiehelleni. Niin siinä sitämän toisen kanssa ollaan yhdessä. Juuri oli pikkujoulut ja joudun sanomaan, et kyl mun suu oli aika ammolla... luulin olevani ainut täällä saralla, mutta kyl siellä näki taas jotain, et en joudu sitäkään ristiä yksin kantamaan. Joka paikassa niitä on. Ei siis koulutus siihen vaikuta yhtään mitään.

      • muutkin

        kuinka monella alkaa pettäminen siitä, että on nähnyt kun joku muukin, yleensä työkaveri. On seminaareja ja muita yhteisiä tilaisuuksia ja kun siellä työkaverikin painu vieraaseen hotellihuoneeseen niin siinäpä on mulle mainio peruste tehdä samoin. Ja mikäli oletkin kiltisti, niin sitten nuo petturit ovat tinkaamassa sinulta, että mikset sinäkin. On mahtavaa ja kivaa ja nin moni muukin. Eli petturi haluaa saada omaa oloaan paremmaksi kun saa toisenkin pettämään seuraavalla reissulla.

        Itseään tuossa tapauksessa pettää ensimmäisenä ja puolisoaan. Älkää siis seuratko jotain "ystävää" tai työkaveria. Todella huono peruste.

        Ja sitten nämä "tukijat" jotka töissä tukevat henkilöä, jolla on kotona kriisi. Ja tukeminen jatkuu sitten peiton alla. Ei ole oikea ja todellinen ystävä eikä edes tukija.


      • ikuinen ongelma
        muutkin kirjoitti:

        kuinka monella alkaa pettäminen siitä, että on nähnyt kun joku muukin, yleensä työkaveri. On seminaareja ja muita yhteisiä tilaisuuksia ja kun siellä työkaverikin painu vieraaseen hotellihuoneeseen niin siinäpä on mulle mainio peruste tehdä samoin. Ja mikäli oletkin kiltisti, niin sitten nuo petturit ovat tinkaamassa sinulta, että mikset sinäkin. On mahtavaa ja kivaa ja nin moni muukin. Eli petturi haluaa saada omaa oloaan paremmaksi kun saa toisenkin pettämään seuraavalla reissulla.

        Itseään tuossa tapauksessa pettää ensimmäisenä ja puolisoaan. Älkää siis seuratko jotain "ystävää" tai työkaveria. Todella huono peruste.

        Ja sitten nämä "tukijat" jotka töissä tukevat henkilöä, jolla on kotona kriisi. Ja tukeminen jatkuu sitten peiton alla. Ei ole oikea ja todellinen ystävä eikä edes tukija.

        Haluaa tulla hyväksytyksi, ja sitä hyväksyntää haetaan vääranlaisesta porukasta. Se vääränlainen porukka mielellään pönkittää omaa itsetuntoaan, saamalla muutkin mukaan omaan paskaansa. Ei se useikaan ole tiedostettu toimintamalli, vaan alitajuista toimintaa, niinkuin nämä itsetuntokysymykset aina ovat.
        Pitää olla tosi hyvin sisäistänyt oman elämän perusteet, pystyäkseen vastustamaan kiusausta tilanteessa, jossa esim. tällainen työporukka hienovaraisesti painostaa liittymään "kerhoon"


    • Mies ilman tunteita

      Valitettavasti syrjähyppy ei katso koulutusta tai perhetaustaa. Se ei katso edes sitä onko suhde onnellinen. Hyväkin parisuhde saattaa ajautua karikolle syrjähypyn takia, koska pettäjä on aina ihminen.

      • Maria-64

        ja etenkin petetty on vain ihminen... sen takia ne hyvätkin parisuhteet voivat ajautua karikolle. Tosin pääseehän sieltä pois, jos on taitava...


      • valintaa

        Ihminen pystyy tekemään valintoja, ja pettäminen ON AINA VALINTA. Turha lässyttää "olenhan vain ihminen".


    • Maria-64

      Kyllä itsekin olen sitä mieltä, että joissain "piireissä" on uskottomuutta vähemmän kuin toisissa. Mutta koulutuksen ja ammatin kanssa sillä ei juuri ole tekemistä. Silti pettämistä tapahtuu myös sellaisissa suhteissa, joissa kaikki on hyvin. On ihan höpöhöpöä sanoa, että oma suhde tökkii aina jostain ja vasta silloin "ajaudutaan" uskottomuuden syövereihin. On hyvä huomata, ettei matti ja maija meikäläisen kohdalla uskottomuus ole suurimmaksi osaksi sääntö vaan poikkeus.

      "Jos pettämisen ottaa puheeksi, niin kaikki tuntuvat vastustavan sitä kiihkeästi ja kaikki ovat niin rakastuneita puolisoihinsa"

      Kenelle sinä kertoisit, jos itse olisit pettänyt? Minä ainakaan en kertoisi kenellekään tai sitten vain yhdelle, kaikista erikoisimmalle ystävälleni, joka on minua 20 vuotta nuorempi, miespuolinen, ei tunne juuri ketään muita ystäviäni/tuttaviani ja joka itse on kertonut minulle kaikenlaista ... Vaikka kertoisin asiasta miehellenikin niin tuskinpa siitä tulisi muille mainittua!

    • nuorillakin

      Kaikenlaisissa piireissä. Laajan ystäväpiirin sisällä erityisesti piirin sisällä, minuakin on vuosia vokotellut illanistujaisissa lastentarhanopettajaystävättäreni mies. Kiitos ei. Tiedän useiden miesten pettäneen vaimojaan työmatkoillaan, pelireissuillaan, mökkireissuillaan, jopa kala- ja metsästysreissuillaan ja aina kun vaimosta eroon pääsee. Pettäminen on tietyisti yleistä silloin, kun ollaan humalassa - eikä sillä ole mitään varsinaisn avioliiton kannalta mitään merkitystä. Varsinaiset kusipäät pettävät suunnitellen ja selvinpäin. Satunnainen pettäminen on erityisen helppoa silloin, kun tavataan esimerkiksi vanha tyttöystävä tai kaverin entinen tyttöystävä/vaimo tai vaikka naapurin kamala lehmä. Naisen kauneus ei ole mikään vaatimus humalaiselle panemiselle. Tiedän miehen harrastaneen seksiä naapurin aivan järkyttävän lihapullan kanssa kotimatkalla! Miehet kertovat toisilleen korkeintaan humalapäissään saunassa ja naiset vain parhaalle ystävättärelleen. Suurimmat sikailijat ovat todellakin "ei ikinä uskoisi"-tyyppejä.

    • ruoho ei näytä muualla yhtään vihreämmältä. Täällä ja mediassa puhutaan asioista, joita vain vähemmistö harrastaa. Yleistäminen vääristää todellisuutta.

      Kun pitää huolta omasta parisuhteestaan ja on tarvittaessa valmis tekemään töitä sen eteen, mielestäni ulkopuoliset uhkat ovat normaaleille ihmisille melko vähäisiä. Jos on paljon menetettävää, kuka haluaisi ottaa riskin antautumalle hetkellistä mielihyvää tarjoavaan seikkailuun.

      Kun pidätte huolen itsestänne ja rakkaistanne, osaatte keskustella ja hoitaa myös omaa parisuhdettanne, luulen teidän saavan ihmetellä joidenkin vähemmän onnekkaiden toilailuita lopun ikääsi.

      Kun itse on uskollinen, ei turhaan ala myrkyttää elämää toista epäillen.

      Monia hyviä uusia vuosia teille.

      • Sepe.

        mutta joku ihme ajaa ihmisiä suhteessa käväsemään "linnanmäellä", vaikka kaikki olisi hyvinkin.

        Eihän pettäminen tarkoita automaattisesti vihreämpää ruohoa, vaan se voi tarkoittaa ihan jotain muutakin.


      • Lyyli

        En halua maalata piruja kenenkään seinille, mutta nelikymppisen elämänkokemuksella sanoisin, että suhteeseen kuuluu ylä- ja alamäkiä. Kukaan ei pysty vannomaan muiden kuin oman uskollisuutensa nimeen. Itse menin naimisiin kaksvitosena ja olimme mieheni kanssa kohtalaisen samaa mieltä uskollisuudesta parisuhteessa. Niin vain ilmeni jossain vaiheessa, että miehelläni oli salasuhde. Tuohon sinun teoriaasi kommentoisin, että nimenomaan mieheni väitti, että parisuhteemme huonous ei ollut syynä ulkopuoliseen suhteeseen. Hänen salasuhteensa alkoi ystävyytenä ja lipsahti sitten seksisuhteeksi.

        Itsekin olen sitä mieltä, ettei liittomme ollut mikään ihannesuhde, mutta ei myöskään huonompi kuin parikymmentä vuotta kestäneet suhteet yleensäkään. Pitkiin suhteisiin mahtuu alamäkeä esimerkiksi lasten syntymän jälkeen, koska silloin muut asiat menevät parisuhteen edelle. Parisuhteesta ei kerta kaikkiaan ehdi pitää huolta, vaikka se ihanteellista olisikin. Jotkut sortuvat ruuhkavuosien aikana ulkopuolisiin suhteisiin, jotkut ei. Uskollisuus on minullekin arvo sinänsä, mutta uskottomuudesta huolimatta en pidä omaa avioliittoani huonompana kuin jonkin toisen uskollista avioliittoa.

        On todella naivia kuvitella, että "hoitamalla parisuhdetta" pidät puolisosi uskollisena. Ihmiset muuttuvat elämän aikana ja oma käsitys parisuhteen hoidosta ei muuttuneessa tilanteessa välttämättä ole sama kuin puolison käsitys. Jos uskottomuuden estäminen tai toisen käytökseen vaikuttaminen ylipäätään olisi noin yksinkertaista, maailmassa ei olisi yhtään onnetonta petettyä.


      • langennut enkeli
        Lyyli kirjoitti:

        En halua maalata piruja kenenkään seinille, mutta nelikymppisen elämänkokemuksella sanoisin, että suhteeseen kuuluu ylä- ja alamäkiä. Kukaan ei pysty vannomaan muiden kuin oman uskollisuutensa nimeen. Itse menin naimisiin kaksvitosena ja olimme mieheni kanssa kohtalaisen samaa mieltä uskollisuudesta parisuhteessa. Niin vain ilmeni jossain vaiheessa, että miehelläni oli salasuhde. Tuohon sinun teoriaasi kommentoisin, että nimenomaan mieheni väitti, että parisuhteemme huonous ei ollut syynä ulkopuoliseen suhteeseen. Hänen salasuhteensa alkoi ystävyytenä ja lipsahti sitten seksisuhteeksi.

        Itsekin olen sitä mieltä, ettei liittomme ollut mikään ihannesuhde, mutta ei myöskään huonompi kuin parikymmentä vuotta kestäneet suhteet yleensäkään. Pitkiin suhteisiin mahtuu alamäkeä esimerkiksi lasten syntymän jälkeen, koska silloin muut asiat menevät parisuhteen edelle. Parisuhteesta ei kerta kaikkiaan ehdi pitää huolta, vaikka se ihanteellista olisikin. Jotkut sortuvat ruuhkavuosien aikana ulkopuolisiin suhteisiin, jotkut ei. Uskollisuus on minullekin arvo sinänsä, mutta uskottomuudesta huolimatta en pidä omaa avioliittoani huonompana kuin jonkin toisen uskollista avioliittoa.

        On todella naivia kuvitella, että "hoitamalla parisuhdetta" pidät puolisosi uskollisena. Ihmiset muuttuvat elämän aikana ja oma käsitys parisuhteen hoidosta ei muuttuneessa tilanteessa välttämättä ole sama kuin puolison käsitys. Jos uskottomuuden estäminen tai toisen käytökseen vaikuttaminen ylipäätään olisi noin yksinkertaista, maailmassa ei olisi yhtään onnetonta petettyä.

        Olet oikeassa hyvä kanssasisar siitä et kaikkea
        mahdollista tapahtuu suhteessa kun ihmismieli muuttuu
        ja kaikki muu ovat vaikuttamassa mutta pysyvät
        ja kestävät suhteet jatkuvat vuosi kymmeniä
        niissä tulee esiin ihmisen tarve ja halu sitoutua
        niin käy myös miehille eivät voikkaan rakastaa
        tai pitää muita naisia (tottakai hetkittäin)kiintymys on se joka sitoo ihmiset
        lujin sitein elämän ajaksi uskottomuudella on
        ei ole sijaa siinä asiassa ... miehen ja naisen kiintymys on seksuaalista ja voimakkaasti emotionaalista sen tieltä väistyy pienet uskottomuudet rakkaus on side ...


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      201
      1631
    2. Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies

      Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?
      Ikävä
      58
      1061
    3. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      140
      964
    4. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      85
      922
    5. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      61
      916
    6. Tumman vihreä mercedes

      Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,
      Hyrynsalmi
      11
      810
    7. Martinan tarve valehdella.

      Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t
      Kotimaiset julkkisjuorut
      268
      795
    8. Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?

      "Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol
      Maailman menoa
      75
      765
    9. Olisitko oikeasti valmis rikkomaan

      Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk
      Ikävä
      61
      732
    10. Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla

      Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä
      Maailman menoa
      342
      731
    Aihe