Mikkeli kikkeli

Arski-Patteri

Onko mikkeliläiset mukavaa, kun aina kun kerrotte vieraspaikkakuntalaisille missä asutte, niin nämä alkavat nauraa ja sanovat "Mikkeli kikkeli"? Eikö kaupunkinne nimi kannattaisi muuttaa? On kyllä mahdollista, ettei Mikkeliä alunperin nimetty pervosti. Ehkä vuonna 1838 ei vielä käytetty sanaa kikkeli.

10

1769

    Vastaukset

    • no ehkä teidän pentujen keskuudessa, missä aika monesta sanasta saa rimmattua vastaavanlaisia alapääyhdistelmiä.. voi luoja että eipä oo tullu mieleen

      • 32 vuotias ja aina tulee kaupunginne nimestä kikkeli mieleen.eli en ole ihan teini ikäinenkään.täytyy ihmetellä kaupungin nimeä.


      • tuula kirjoitti:

        32 vuotias ja aina tulee kaupunginne nimestä kikkeli mieleen.eli en ole ihan teini ikäinenkään.täytyy ihmetellä kaupungin nimeä.

        ongelmia ton asian suhteen...


      • olla jotain kirjoitti:

        ongelmia ton asian suhteen...

        samahan se olis olla kyrpälä.


      • tuula kirjoitti:

        32 vuotias ja aina tulee kaupunginne nimestä kikkeli mieleen.eli en ole ihan teini ikäinenkään.täytyy ihmetellä kaupungin nimeä.

        minä olen tuula 17.1.2006 23:47
        32 vuotias ja aina tulee kaupunginne nimestä kikkeli mieleen.eli en ole ihan teini ikäinenkään.täytyy ihmetellä kaupungin nimeä.

        Moi Tuula olet ilmeisesti hieman puutteessa jos sinulle tulee _AINA_ mieleen kikkeli kun meidän kaupungin nimi mainitaan, en yhtään ihmettele jos alapääsi kastuu kun näet kaulimen tai jonkun muun patukan muotoisen esineneen keittiössäsi

        (kikkelikekkonenkikkelikekkonen)


    • On se ihan mukavaa, niinhän me itsekin sanotaan!:)

    • Mikkeli-nimen alkuperä

      Taustaa

      Mikkelin seutu on Savon asutuksen lähtökohta ja varhaisin keskusta. Ensimmäinen kirjallinen dokumentti, jossa mainitaan Savo/Savilahti on Pähkinäsaaren rauhansopimus vuodelta 1323, jonka mukaan Novgorod luovutti Ruotsille kolme kihlakuntaa: Äyräpään, Jääsken ja Savolahden ("Savolax"). Kuninkaallisessa kirjeessä vuodelta 1329, jolla määriteltiin Ruotsin yhteydessä olleen roomalaiskatolisen seurakunnan kirkollisista velvollisuuksista, puhutaan Savilahden kirkkopitäjästä, joka käsitti koko Savon alueen. Vuotta 1329 pidetään Mikkelin pitäjän perustamisvuotena. 1440-luvulle saakka koko Ruotsin vallan aikainen Savo muodosti vain yhden suuren kirkkopitäjän, Savilahden. Savilahdesta kasvoi sadan vuoden aikana suurpitäjä, todellinen Suur-Savo, kuten sitä 1500-luvun alusta lähtien kutsuttiin.

      Suur-Savo käsitti suuremman alueen kuin Savilahden tai myöhemmän Mikkelin pitäjän alueen. Vuonna 1442 perustettiin toinen kirkkopitäjä, Juva ja myöhemmin muita seurakuntia (Sääminki, Tavinsalmi, Pieksämäki, Joroinen). Jäljelle jäänyt Savilahti jaettiin 1500-luvun alussa kahdeksi hallintopitäjäksi Visulahdeksi ja Pellosniemeksi vanhan kirkkopitäjän kuitenkin jäädessä ennalleen. Suur-Savo käsitti siis Visulahden, Pellosniemen ja Juvan hallintopitäjien eli Savilahden ja Juvan kirkkopitäjien alueen. Nimeä Suur-Savo käytettiin erotuksena Vähä- eli Pien-Savoksi kutsutuista maakunnan muista osista.

      Mikkelin hallintopitäjä perustettiin Pietari Brahen aikana 1600-luvun puolivälin paikkeilla ja käsitti hiukan yli puolet entisistä Visulahden ja Pellosniemen anekeista (veronmaksuyksiköistä). Mikkelin nimi mainitaan asiakirjoissa tosin jo heti 1600-luvun alussa, mutta nimitystä käytettiin koko 1600-luvun alkupuolen ajan vain seurakunnasta. Ensimmäisen kerran nimi Mikkeli esiintynee Ruotsin kuninkaallisessa registratuurassa (kuninkaan kirjeenvaihtokokoelmassa) vuonna 1604, kun Arvid Eerikinpoika sai hallitsijalta mm. Olkkolan tilan "vthi Store Saulax i S: Michills Kyrck Sochn" (eli Suur-Savosta Mikkelin kirkkopitäjästä).

      Mistä nimi Mikkeli on lähtöisin?

      Mikkeliläissyntyinen A.G. Koranter kirjoittaa vuonna 1848 julkaistussa ensimmäisessä Mikkelin historiassaan Mikkeli-nimen alkuperästä:

      "Waan yhtä paljon, kun muistimme pitää sen älykkään naisen, jonka nimi kaunistaa Mikkelin pitäjän kolmneljännestä wajaalla kolmea peninkulmaa liki rakennetun naapurin (huom. Koranter tarkoittaa Ristiinan kirkkopitäjää, joka perustettiin vuonna 1649 ja joka sai nimensä Pietari Brahen vaimon Christina Catharina Stenbockin mukaan), yhtä wähän selittäisi mitä Mikkeli nimellänsä muistutta. Totisimman luulomme olewan että Isän-maatamme rakastawa hallitsia, joka vielä mäntyänsä awaran toimensa takia niin sywästi sulkii sydämmiimme, jotta ihan mahdotoin on unouttaa sitä parasta "Reivin aikaa," pyysi lapsien ja lasten-lapsiin mieleen painaa ei monta ennen (wasta 1557 kaiwatun) järkensä Isän-maan ja äidin-kielen rakkauden sekä jumalisuuden tautta, arwossa pidettävän piispa Mikkeli Akrikolan, ja muistiksi tästä, muuten kyllä tähän asti unoutetusta miehestä, Pyhän Raamatun ensimäisestä Suomentajasta, kutsui tähteet entistä Suur-Sawoa Mikkeliksi. Kuinka nimen kanssa lienee laita, jospa Arkki-Enkelistäki olisi otettu".

      Vieläkin on vallalla uskomusta, että Pietari Brahe olisi ollessaan Suomen kenraalikuvernöörinä 1637-40 ja 1648-51 (eli "Kreivin aikaan") antanut pitäjälle Mikkeli-nimen Mikael Agricolan mukaan. Mikael Agricola kävi Savossa (ja Savilahdella) tarkastusmatkalla vuonna 1549 ollessaan Turun tuomiokapitulin kanunkina (kaniikkina) ja piispa Skytten apulaisena, mutta hänen merkityksensä Mikkelin historian kannalta on hyvin toisarvoinen. Ei ole todennäköistä, että Mikael Agricola olisi antanut nimen Mikkelille. Tosiasiassa edes Pietari Brahe ei ottanut Mikkeli-nimeä käyttöön, sillä hän eli 1602-1680 ja Mikkeli-nimi oli jo yleisesti käytetty ennen Pietari Brahen Suomessa oloaikaa. Mikkelin hallintopitäjän perustajana Pietari Brahea voidaan kylläkin pitää.

      Katolisella ajalla Savilahden kirkon suojelusenkeli oli arkkienkeli Mikael, jonka muisto mitä todennäköisimmin sai pysyvän aseman 1600-luvulla paitsi Mikkelin luterilaisessa seurakunnassa myös sen nimisessä 'maallisessa' hallintopitäjässä.

      Arkkienkeli Mikael

      Lähteet:

      Koranter, A.G., Kertoelma Suur-Sawosta eli Mikkelistä. Mikkelissä, 1848 I. Cederwaller poikineen A.F. Cederwallerin kustannuksella. Jäljennetty Mikkelin kaupunginhallituksen toimesta 1948.

      Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971.

      Wirilander, Hannele, Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Julkaissut Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin maaseurakunta. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1982.

      © Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura

      http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/15_kaupunki_keskelle_pitajaa/02_mikkeli-nimen_alkupera

    • Minkä ihmeen takia kaupunkinne nimi on JyväsKYLÄ?

    • Mulle tulee aina mieleen Kotka - terveisiä Kotkasta käskivät potkasta. Tai Pori - Lori, Pärekori. Lahti - Sahti. Jyväskylä - Nykäskylä. Lappeenranta - miksi se on lappeellaan? Kuusamo - kuuko se paistaa Samossa? Oulu- koulu. Vihti - sihti. Helsinki - Hell sink. Kuopio - muikkukukko, piällysmies....

      Joten ei Mikkeli kovin paha ole, jos siitä tulee mieleen mitä tulee...

      • Mikkelin uusi nimi on "toivakkala" ja siellä on käymäläkatu.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Torppa sairaalaan

      Kas kas..oliko ullatus, että taas tapahtuu..
      Kotimaiset julkkisjuorut
      62
      1492