Unien ohjaaminen

tuollaisia unia.. ne tuntuvat kuitenkin olevan suht harvinaisia. luin jostakin kirjasta, että silloin aivot ovat jotenkin unen ja valvetilan välissä.. tai ei niinkään, vaan niin että jostain syystä aivosi tajuavat, että olet unitilassa.

muuta en osaa sanoa.

Buddhalaisten munkkien, tai oikeastaan munkkinoviisien, ensimmäisiä konkreettisia psyko-fysiologisia havaittavia muutoksia on kyky hallita omia uniaan. Varmasti liittyy juuri tuohon valvetilan ja unitilan suhteen sekoittumiseen. Aivojen normaali (?) vaiheittainen käynnistymismekanismi häiriintyy paaston ja jatkuvien fyysisten harjoitusten seurauksena. Itsekin olen joskus nuorena meditoinut ja treenannut kuutena päivänä viikossa ja huomasin kykeneväni siihen. Jostain luin, että taidon voisi opetella muutenkin. Ehkä. Itse en ainakaan kyennyt esim. valitsemaan uniteemaa, jos näin unta autosta, voin kyllä ohjata sitä, mutten voinut valita oliko se auto vai vaikkapa lentokone. Ja ajan myötä, lopetettuani aktiivisen harjoittelun, kyky vaikuttaa unen kulkuun on kadonnut. Toisaalta en oikeastaan haluakaan vaikuttaa omien unieni kulkuun. 'Puhtaiden' unien tulkitseminen on paljon antoisampaa, kuin itse väritettyjen...

http://elonen.iki.fi/articles/selkounet/index.html

http://www.hoyhensaaret.info/

Itse olen pystynyt pienestä asti ohjaamaan uniani.. . En ikinä illalla ajattele et haluan ohjata omaa uneani, mutta joskua vaan tulee sellaisia öitä jolloin pystyn näin tekemään.. Nykyään tätä saattaa tapahtua pariki kertaa kuukaudessa..

Olen opetellut pienenä monen unen myötä lentämään. Alkuun se oli tosi vaikeaa. Nykyään osaan lentää jos tajuan olevani unessa. Olen opetellut myös heräämään unesta, mutta se vaatii todella paljon voimia. Täytyy siis oikeasti olla tosi paha uni, jotta sen viitsii tehdä.

Viimeisin mystinen havainto.

Hyvän fiiliksen kohdatessa haluaa päästä vielä tressittömämpään tilaan., toiseen ulottuvuuteen. Eteen avautuu jokapuolelle ulottuva eteerinen avaruus.
Leijun untuvan kevyenä lähes tyynessä ilmanalassa eteenpäin. Keho on sulautunut kokonaan pois. Painovoima ei vaikuta - untuvalla ei ole mitattavaa paino-ominaisuutta.

Olen kokeillut tätä nyt uudenkuun teon jälkeen n. viikko sitten alkaen...sellaisessa tilanteessa kun vessakäynti on keskeyttänyt unen ja elimistö tarvitsee vielä unta.

N. 10v. sitten tulin ensimmäisen kerran ilmiöön, jossa kiinteä maankamara katoaa kokonaan ja kelluin tutussa metsämaisemassa niinikään painottomassa tilassa.
Tämä tapahtui valvetilassa rankan fyysisen harjoituksen lopussa. Siihen vaan spontaanisti 'ajaudutaan'. Ilmiötä kesti useita tunteja. Olin euforisen onnellisuuden tilassa.
Selitin itselleni ilmiön johtuvan liikunnan avulla saadulla aivojen vahvalla hapensaannilla. Nyt tähän ei liity enää välitöntä fyysisen harjoituksen tuomaa efektiä.