Ei ikinä enää

suhdetta.

Pari vuotta sitten seurustelin ekan ja ainoan kerran elämässäni. Olin jo 23 vuotias vanhapiiaksi tuomittu sen alettua ja suhde kesti 3 vuotta.
Olihan siinä omat ihanat hetkensä ja eniten nautin siitä, miten kaikki ihmiset alkoivat huomioida minua eri tavalla kuin ennen.

Ystävät, jopa omat vanhemmat ja sukulaisetkin huomioivat minua yhtäkkiä enemmän kuin ennen, ikäänkuin minua pidettiin aina ennen outona tai lesbona kun en ollut koskaan seurustellut.
Vasta nyt olin kiinnostava ihminen, kun olin samanlainen kuin muutkin.

- Ja vastaavasti nyt kun en enää seurustele, ei enää ole ystävät ja sukulaisetkaan minua mihinkään jaksaneet kutsua.
On siis ollut helppo erakoitua tähän yksiöön.

Olen onnellinen näin ja onnellinen muistoistani, mutta kaikki vain eivät sovellu parisuhteeseen tai muutenkaan ihmisten kanssa tekemisiin.
Joidenkin on vain helpompi olla ihan yksikseen päivästä toiseen.
Antakaa minun siis olla.

9

1168

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • höpöhassu

      toi oli aika mielenkiintoista lukea toi tekstis, koska jos haluat ja tykkäät elää yksikseen, se on aika hienoa, jos siihen pystyy(itse olen pystynyt jo aivan turhankin pitkän aikaa), mutta toisaalta siinä on se erakoitumisen vaarakin olemassa.Ainakin ittellä jo hyvinkin paskamaisen pitkälle kehittynyt se vaihe(olen vuonna-66 synt.äijä). Meinaan vaan että jos annat(siis jos vielä joskus haluat suhteen jonkun kanssa)sen mennä turhankin pitkälle,niin voi tulla ongelmia löytää ketään.Mutta tämäkin on yksilöllistä.Itte oon ollu aina huono löytämään ketään,ja susta en tiedä minkälainen olet.Mutta nyt taitaa mennä jo vähän asian sivuun,joten toivottelen onnea elämällesi, koska itsellä asiat vähän päin persettä tällä hetkellä, eikä niistä sen kummempaa löpinää.Moi!

      • suhdetta.

        Erakoituminen on tervetullutta, sillä se on juuri se lääke joka poistaa kaipuun olla toisten kanssa. Ilman erakoitumista ei yksin olemista kestä vaan lopulta tappaa itsensä.
        En siis itse ainakaan millään tavalla taistele erakoitumistani vastaan, päinvastoin.


      • suhdetta. kirjoitti:

        Erakoituminen on tervetullutta, sillä se on juuri se lääke joka poistaa kaipuun olla toisten kanssa. Ilman erakoitumista ei yksin olemista kestä vaan lopulta tappaa itsensä.
        En siis itse ainakaan millään tavalla taistele erakoitumistani vastaan, päinvastoin.

        ...olet ihan oikeassa.Ittellä vaan tietyistä syistä johtuen juuri tällä hetkellä kivistää pahasti olla täällä kotona yksin,mutta olen päässyt eroon siitä tunteesta aikasemminkin tod.nopeasti.Mutta mitä tohon kuolemaan(ja vars.omakohtaisiin kokemuksiin tulee, niin kerroin tossa juuri yhdelle kaverille,joka puhui itsemurhasta(en tiedä kuinka tosissaan)mutta itsellä kävi niin että v.1998 kolme(kaksi tuttua,ja yksi erittäin hyvä kaveri)tappoivat itsensä syksyllä parin kuukauden välein.Yksi ampui itsensä,toinen otti lääkkeitä ja kolmas,se minulle todella hyvä kaveri hirtti itsensä.Ja jonain tiettyinä hetkinä se sana"itsemurha"kummasti kummittelee ittellänikin.Mutta vaan kuun oon todella pahasti kyllästynyt kaikkeen.Tiedän,että tämä on todella tyhmää edes puhua näistä,vaan minkäs teet.Ittellä on kuitenkin se positiivinen puoli,että teen asioita mieluusti, joista tykkään, todellakin yksin.

        Ja se taas todella saa aikaan ittellä paremman tunteen.Näin ollen,tarkoitan sitä,että vaikka toi niinsanottu"erakoituminen"on ittellänikin tuttua,niin eiköhän tässä jotenkuten tulla toimeen.

        Niin että pärjäilemisiin.MOI!!!


      • ei ollu helppoa
        höpöhassu kirjoitti:

        ...olet ihan oikeassa.Ittellä vaan tietyistä syistä johtuen juuri tällä hetkellä kivistää pahasti olla täällä kotona yksin,mutta olen päässyt eroon siitä tunteesta aikasemminkin tod.nopeasti.Mutta mitä tohon kuolemaan(ja vars.omakohtaisiin kokemuksiin tulee, niin kerroin tossa juuri yhdelle kaverille,joka puhui itsemurhasta(en tiedä kuinka tosissaan)mutta itsellä kävi niin että v.1998 kolme(kaksi tuttua,ja yksi erittäin hyvä kaveri)tappoivat itsensä syksyllä parin kuukauden välein.Yksi ampui itsensä,toinen otti lääkkeitä ja kolmas,se minulle todella hyvä kaveri hirtti itsensä.Ja jonain tiettyinä hetkinä se sana"itsemurha"kummasti kummittelee ittellänikin.Mutta vaan kuun oon todella pahasti kyllästynyt kaikkeen.Tiedän,että tämä on todella tyhmää edes puhua näistä,vaan minkäs teet.Ittellä on kuitenkin se positiivinen puoli,että teen asioita mieluusti, joista tykkään, todellakin yksin.

        Ja se taas todella saa aikaan ittellä paremman tunteen.Näin ollen,tarkoitan sitä,että vaikka toi niinsanottu"erakoituminen"on ittellänikin tuttua,niin eiköhän tässä jotenkuten tulla toimeen.

        Niin että pärjäilemisiin.MOI!!!

        elin parisuhteessa ja voin sanoa että nautin nyt yksinelämisestä,tietenkin välillä iskee tunne,mulla ei ole ketään mutta se menee ohi.Olisin vieläkin aviossa jos olisin oppinut elämään itseni kanssa.Roikuin puolisossa että hän ei jaksanut vaan irrotti otteeni.Eli ei yksinoloon kuole ja turha pelätä sitä.Jaksetaan yksinkin.


      • ei ollu helppoa kirjoitti:

        elin parisuhteessa ja voin sanoa että nautin nyt yksinelämisestä,tietenkin välillä iskee tunne,mulla ei ole ketään mutta se menee ohi.Olisin vieläkin aviossa jos olisin oppinut elämään itseni kanssa.Roikuin puolisossa että hän ei jaksanut vaan irrotti otteeni.Eli ei yksinoloon kuole ja turha pelätä sitä.Jaksetaan yksinkin.

        ittellä vaan ehkä juuri se,että en oo elänyt minkäänlaisessa suhteessa herra ties koska viimeksi.Mutta kuten taisin jo mainitakkin,olen mielummin itsekkin yksin,kuin surkeassa suhteessa.Tällälailla sitä on nyt vaan mentävä,vaikka hulluksi olen kai tulossa;putkiremontti talossa ja toi poraaminen ja nakuttelu seinän takana....AUTS!

        ja oma asunto remonttiin 16 tätäkuuta,eli pois on häivyttävä.Pah!


    • Niinpäniin

      Pakko tunnustaa että ihmismieli on sellainen että siltä ei saa odottaa liikaa.

      Ihminen on sosiaalinen siksi, että hän voi hyötyillä muista ihmisistä, olen huomannut että joka kerta kun puhelin soi tai joku tulee juttusille niin hän on jotain vailla, tarvitaan apua tai kysellään kaikkea...rasittavaa.Sitten kun jotain tapahtuu sellaista joka koskee myös minua niin nämä "ystävät" eivät vahingossakaan sano minulle, pimittävät tietoa.

      Olenkin alannut välttelemään ihmisiä ja panttaamaan tietoa, paljon helpompaa.

      Erikoista on myös se miten kaikkea sanomaani käytetään hyväksi jopa minua itseäni vastaan jos tulee tilaisuus.

      Kurja kun kaikki on niin kateellisia ja harrastavat selkäänpuukottamista ja hyötyilyä.

    • hossi

      nyt ihan valua tuollaisen apaattisuuden partaalle ? En kyllä itse ymmärrä mitenkä sinun vanhemmille, sukulaisille ja ystävillesi olisi seurustelemattomuus jotenkin este kylään kutsumiseen ? Todellakin jos näin on ei vika suinkaan ole sinussa vaan kyseisissä henkilöissä pikemminkin !
      Jokainen tietysti valitsee tulevaisuutensa henkilökohtaisesti mutta älä pois sulje kuitenkaan et jossain vaiheessa alkaisit ehkä seurusteleen. Kyseessä on kuitenkin vain oikean ihmisen löytäminen.
      Itse aikoinaan vähän vastaavan ratkaisun tehneenä voin nyt kertoa et kunpa saisi kellosta reilu kymmenen vuotta puis niin tekisin kyllä toisen ratkaisun ! No mennyttä ei voi muuttaa mutta toivotaan et tulevaa on jäljellä ja siihen minäkin pystyn itse vaikuttamaan.
      Lykkyä sulle ja yritä ajatella asioita positiivisemmin :)

    • helppo erakoituu

      kun olet työtön ja eläät nykyisiin yksin. Ei käy ulos paljon, paitsi sitä mitä nyt tarvitaan kauppaan pankkiin, yritän vielä käydä salille kerran viikossa, mutta kun nukkuu pitkiin päiviin (nousi n. 16.30 tänään, mun päivät on nykyistä aika samanlaiset) en ehdi sinne ennen kuin se mene kiinni. Sali menee kiinni aika aikasin täällä. En tavataan paljon ihmisia. Väsyttää koko ajan, ja elämänhalu on mennyt. Elämä käy joutokäynnissä nyt, ei löytyy mitään päivän tarkoitus ja aivo tyhmistyy ja se on ihan tyhjä ideoita mitä voin tehdä parantaa mun elämää. Työtä olen etsitään koko ajan ja lähettää jatkuvasti työhakemukset. Kirjoitan vain tämä näyttää teille miteen helppo se on erakoitua suomessa nykypäivässä.

      • talvi, pimeys

        ja sen KYLMYYS. Auttaa että minä jää sisällä ja sängyssä. Voisitko kesä tulla pian ja jäädä ikuisesti.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuinka Riikka Purra on parantanut Suomen kansalaisen elämää?

      Haastan kaikki perussuomalaisten kannattajat kertomaan konkreettisia esimerkkejä kuinka Riikka Purran harjoittama politi
      Maailman menoa
      78
      3832
    2. Iso poliisioperaatio Lapualla

      Paikalla oli silminnäkijän mukaan myös kolme ambulanssia. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011924650.html Onko virpo
      Lapua
      64
      3574
    3. Diesel-ammattilainen kehuu Sanna Marinia

      "Sanna Marinin (sd) hallitus loi neljä vuotta sitten väliaikaisen polttoaine­tuki­järjestelmän, kun energianhinnat nousi
      Maailman menoa
      47
      3217
    4. Pitkänperjantain kunniaksi tekoälyn analyysi Riikka Purran kirjoituksesta

      🧠 Mitä se kertoo "riikka"-nimimerkin lähijunassa tapahtuneesta? 1. Asenteellinen ja epäasiallinen sävy: Kirjoitus purs
      Maailman menoa
      64
      3030
    5. 100 prosentin perintövero korjaisi myös Hitas-ongelman

      Moni ei uskalla kieltäytyä perinnöstä maineen menettämisen uhalla, joten sitten tulee näitä tilanteita, joissa joutuu es
      Maailman menoa
      56
      2625
    6. Riikan antisakset leikkaavat bensan hintaa ylöspäin

      Sannan aikoina bensaa sai 1,3 euron litrahinnalla ja Riikka leikkasi sen euron ylemmäksi reiluun 2 euroon. Joko on saks
      Maailman menoa
      37
      2187
    7. Sukupuolineutraalit liikennemerkit yksi persujen älynväläys

      Samassa rytäkässä kaikki syrjäseutujen bussipysäkkien liikennemerkitkin vaihdettiin, vaikkei bussia ole liikennöinyt enä
      Maailman menoa
      52
      2149
    8. Olen aika varma

      että meidän tiemme risteäminen oli ainutkertainen tapahtuma elämässäni. En tule koskaan kohtaamaan ketään muuta, joka sa
      Ikävä
      61
      2037
    9. Oletko nähnyt hänet ilman...

      Vaatteita!?
      Ikävä
      53
      1981
    10. Oon niin surullinen

      Ettei meistä tullut sitä mitä toivoin
      Ikävä
      51
      1726
    Aihe