kirkon varallisuus

omaisuutta mm. metsää, rakennuskiinteistöjä, pörssiosakkeita ym. omaisuutta.

Paljonko maksaa Turun tuomiokirkko?
Kuka ostais sen? Paljonko on yhtiövastike ja sähkölasku?

Kyllähän kirkon neliöhinnan saisi tietoon, jos kirkko olisi todellisuudessa valmis myymään rakennuksiaan. Joissain tapauksissahan kirkko on myynyt rakennuksiaan. kirkkorakennuksistahan saisi oivia elokuvateattereita, pienellä ehostuksella. Niitä ei kuitenkaan myydä elokuvateattereiksi.

Tällä hetkellä esm kirkon metsä pintaala on koko Suomen metsämaa pintaalasta 0, 7 % joka vastaa noin 800 000 ha metsää kirkon omaisuutena. Saat tiedot kirkon varallisuudesta Gooklettamalla (EVLUT Kirkon maaomaisuus). Miksi lahjoitamme kirkolle omistamme kun se on suomen rikkainpia yrityksiä Miksi kirkko ei käytä seisovaa omaisuuttaan köyhän apuun tai kirkon omiin kehitysapu kohteisiin. Kirkkoamme vaivaa Uskonnollinen pöhötys tauti. Silmäni avautuivat tässä asiassa ihan äskettäin.

"evlut kirkko on "julkisyhteisö" eli suomeksi valtionkirkko."

Suomessa EI OLE VALTIONKIRKKOA (huutaa Mäntysalon korvaan).
Miksi ei?
Koska valtio EI omista yhtäkään kirkkokuntaa tai määrää kirkkokuntien sääntöjä tai rahoita yhdenkään kirkkokunnan toimintaa kuten Ruotsissa (valtiopäivät säätää kirkkolait), Norjassa (Luterilaisen Kirkon henkilökunnan palkat maksaa valtio) ja Tanskassa (kunnat maksavat seurakuntien menot). Suomessa on kylläkin kaksi ns. kansankirkkoa sen perusteella että ne erikseen mainitaan laissa.

Tuon julkisyhteisö-määritteen perusteella, josta arvoisa Mäntysalo mainitsi, myös Suomen Helluntaikirkko, Suomen Vapaakirkko, Suomen Baptistikirkko, Suomen Ortodoksikirkko, Suomen Metodistiyhdyskunta ja Katolinen Kirkko Suomessa ovat kaikki tällöin valtionkirkkoja.

UmpiLuterilainen kirjoitti:

"evlut kirkko on "julkisyhteisö" eli suomeksi valtionkirkko."

Suomessa EI OLE VALTIONKIRKKOA (huutaa Mäntysalon korvaan).
Miksi ei?
Koska valtio EI omista yhtäkään kirkkokuntaa tai määrää kirkkokuntien sääntöjä tai rahoita yhdenkään kirkkokunnan toimintaa kuten Ruotsissa (valtiopäivät säätää kirkkolait), Norjassa (Luterilaisen Kirkon henkilökunnan palkat maksaa valtio) ja Tanskassa (kunnat maksavat seurakuntien menot). Suomessa on kylläkin kaksi ns. kansankirkkoa sen perusteella että ne erikseen mainitaan laissa.

Tuon julkisyhteisö-määritteen perusteella, josta arvoisa Mäntysalo mainitsi, myös Suomen Helluntaikirkko, Suomen Vapaakirkko, Suomen Baptistikirkko, Suomen Ortodoksikirkko, Suomen Metodistiyhdyskunta ja Katolinen Kirkko Suomessa ovat kaikki tällöin valtionkirkkoja.

Lue lisää

Suomessa Eduskunta hyväksyy tai hylkää kirkkolain muutokset. Ortodoksista kirkkoa koskevan lain Eduskunta voi suoraan säätää, vaikka käytännössä sitä toki muutetaan vain ko. uskontokunnan myötävaikutuksella.

Pappien palkkoja on todellakin siirretty valtiolta kunnalle, viimeksi kai tuomiokapitulien menot 1997. Jäljellä ovat vankila- ja sotilaspapit.

Vastaavia julkisyhteisöjä eivät ole muut uskontokunnat kuin valtionkirkot. Niillä on vain yksi periaatteessa julkisen vallan käyttöä oleva toimi: vihkimisoikeus. Siinäkin todellinen päätösvalta on avioliiton esteiden tutkijalla.

Jos esimerkiksi metodistikirkon pappi pahoinpitelee vaimoaan, on ko. kirkkokunnan oma asia päättää saako pappi kenkää. Muistanet miten kävi Vihdin evlut kirkkoherralle oikeudessa?

Jori Mäntysalo kirjoitti:

Suomessa Eduskunta hyväksyy tai hylkää kirkkolain muutokset. Ortodoksista kirkkoa koskevan lain Eduskunta voi suoraan säätää, vaikka käytännössä sitä toki muutetaan vain ko. uskontokunnan myötävaikutuksella.

Pappien palkkoja on todellakin siirretty valtiolta kunnalle, viimeksi kai tuomiokapitulien menot 1997. Jäljellä ovat vankila- ja sotilaspapit.

Vastaavia julkisyhteisöjä eivät ole muut uskontokunnat kuin valtionkirkot. Niillä on vain yksi periaatteessa julkisen vallan käyttöä oleva toimi: vihkimisoikeus. Siinäkin todellinen päätösvalta on avioliiton esteiden tutkijalla.

Jos esimerkiksi metodistikirkon pappi pahoinpitelee vaimoaan, on ko. kirkkokunnan oma asia päättää saako pappi kenkää. Muistanet miten kävi Vihdin evlut kirkkoherralle oikeudessa?

Lue lisää

Miten?

kAnsalainen KaNE kirjoitti:

Miten?

Oikeus erotti papin. Valtionkirkon pappi on virkamies, ks.
http://www.heikniemi.net/rikoslaki/rl40.html pykälä 11.

Jori Mäntysalo kirjoitti:

Suomessa Eduskunta hyväksyy tai hylkää kirkkolain muutokset. Ortodoksista kirkkoa koskevan lain Eduskunta voi suoraan säätää, vaikka käytännössä sitä toki muutetaan vain ko. uskontokunnan myötävaikutuksella.

Pappien palkkoja on todellakin siirretty valtiolta kunnalle, viimeksi kai tuomiokapitulien menot 1997. Jäljellä ovat vankila- ja sotilaspapit.

Vastaavia julkisyhteisöjä eivät ole muut uskontokunnat kuin valtionkirkot. Niillä on vain yksi periaatteessa julkisen vallan käyttöä oleva toimi: vihkimisoikeus. Siinäkin todellinen päätösvalta on avioliiton esteiden tutkijalla.

Jos esimerkiksi metodistikirkon pappi pahoinpitelee vaimoaan, on ko. kirkkokunnan oma asia päättää saako pappi kenkää. Muistanet miten kävi Vihdin evlut kirkkoherralle oikeudessa?

Lue lisää

"Pappien palkkoja on todellakin siirretty valtiolta kunnalle, viimeksi kai tuomiokapitulien menot 1997. Jäljellä ovat vankila- ja sotilaspapit."

Valtiolta kunnille ei ole siirretty yhdenkään hengellisen työntekijän palkkaa, voipi olla että arvon Mäntysalo kirjoittaa tästä yhtä ja tarkoittaa aivan toista joten menköön tämä ajatuserheen tiliin. Tuomiokapitulien henkilöstön palkat siirrettiin Ev.lut. Kirkon Kirkkohallituksen vastuulle aivan kokonaan Kirkkohallituksen omasta ehdotuksesta. Ja jos valtio haluaa palkata vankeinhoitoon ja Puolustusvoimiin teologeja niin sehän on yksinomaan valtion "syy" eikä liity millään tavalla minkään kirkkokunnan toimintaan.

Ja totta, Eduskunta joko hyväksyy tai hylkää, säätämisoikeutta sillä ei ole, Ev.lut. Kirkon kirkkolain muutokset tai lisäykset, mutta vain ja ainoastaan siitä syystä että laissa on määritelty että Suomen Eduskunta on kaikkien lakien ylin säädäntäelin Suomessa.

"Vastaavia julkisyhteisöjä eivät ole muut uskontokunnat kuin valtionkirkot."

Kaikki kirkkokunnat ovat julkisyhteisöjä lain perusteella. Kirkkokuntia ovat Suomen Ev.lut Kirkon lisäksi ainakin edellisessä kirjoituksessani mainitut. Käytännön esimerkki: Suomen Helluntaiherätys on tähän mennessä toiminut yhdistyksenä ja toista vuotta sitten on muodostettu Suomen Helluntaikirkko joka nyt anomuksestaan luetaan kirkkokuntiin ja näin ollen Helluntaikirkolla on avioliittoon vihkimisoikeus.

"Jos esimerkiksi metodistikirkon pappi pahoinpitelee vaimoaan, on ko. kirkkokunnan oma asia päättää saako pappi kenkää."
Kyllä näin on, mutta vain ja ainoastaan sen takia että metodistikirkon pappi ei ole virkamies. Ortodoksisen ja Ev.lut Kirkon pappi on virkamies, en tosin tiedä miksi mutta näin on.

Sanon sen vielä kerran: Suomessa ei ole valtionkirkkoa vaikka kuinka inttäisi ja haluaisi, näin vain ei ole.
Miksi näin ei ole?
Koska ainakin Ev.lut. Kirkko on itse näin halunnut, irroittautua valtiosta. Se viimeinen kytkös oli Tuomiokapitulit ja senkin Ev.lut. Kirkko halusi itse kustantaa. Tähän asiaan ei voi kytkeä vankila- ja sotilaspappeja jotka valtio itse on halunnut palkata.

Ruotsin, Norjan ja Tanskan kohdalla voi sanoa että siellä on valtionkirkot, edellisessä kirjoituksessani mainittujen syiden takia, mutta Suomessa ei ole. Piste.

Jori Mäntysalo kirjoitti:

Oikeus erotti papin. Valtionkirkon pappi on virkamies, ks.
http://www.heikniemi.net/rikoslaki/rl40.html pykälä 11.

Lue lisää

Käytä hyvä ihminen oikeita termejä, älä keksittyjä. Suomessa ei ole valtionkirkkoa muuta kuin omissa kuvitelmissasi.

UmpiLuterilainen kirjoitti:

"Pappien palkkoja on todellakin siirretty valtiolta kunnalle, viimeksi kai tuomiokapitulien menot 1997. Jäljellä ovat vankila- ja sotilaspapit."

Valtiolta kunnille ei ole siirretty yhdenkään hengellisen työntekijän palkkaa, voipi olla että arvon Mäntysalo kirjoittaa tästä yhtä ja tarkoittaa aivan toista joten menköön tämä ajatuserheen tiliin. Tuomiokapitulien henkilöstön palkat siirrettiin Ev.lut. Kirkon Kirkkohallituksen vastuulle aivan kokonaan Kirkkohallituksen omasta ehdotuksesta. Ja jos valtio haluaa palkata vankeinhoitoon ja Puolustusvoimiin teologeja niin sehän on yksinomaan valtion "syy" eikä liity millään tavalla minkään kirkkokunnan toimintaan.

Ja totta, Eduskunta joko hyväksyy tai hylkää, säätämisoikeutta sillä ei ole, Ev.lut. Kirkon kirkkolain muutokset tai lisäykset, mutta vain ja ainoastaan siitä syystä että laissa on määritelty että Suomen Eduskunta on kaikkien lakien ylin säädäntäelin Suomessa.

"Vastaavia julkisyhteisöjä eivät ole muut uskontokunnat kuin valtionkirkot."

Kaikki kirkkokunnat ovat julkisyhteisöjä lain perusteella. Kirkkokuntia ovat Suomen Ev.lut Kirkon lisäksi ainakin edellisessä kirjoituksessani mainitut. Käytännön esimerkki: Suomen Helluntaiherätys on tähän mennessä toiminut yhdistyksenä ja toista vuotta sitten on muodostettu Suomen Helluntaikirkko joka nyt anomuksestaan luetaan kirkkokuntiin ja näin ollen Helluntaikirkolla on avioliittoon vihkimisoikeus.

"Jos esimerkiksi metodistikirkon pappi pahoinpitelee vaimoaan, on ko. kirkkokunnan oma asia päättää saako pappi kenkää."
Kyllä näin on, mutta vain ja ainoastaan sen takia että metodistikirkon pappi ei ole virkamies. Ortodoksisen ja Ev.lut Kirkon pappi on virkamies, en tosin tiedä miksi mutta näin on.

Sanon sen vielä kerran: Suomessa ei ole valtionkirkkoa vaikka kuinka inttäisi ja haluaisi, näin vain ei ole.
Miksi näin ei ole?
Koska ainakin Ev.lut. Kirkko on itse näin halunnut, irroittautua valtiosta. Se viimeinen kytkös oli Tuomiokapitulit ja senkin Ev.lut. Kirkko halusi itse kustantaa. Tähän asiaan ei voi kytkeä vankila- ja sotilaspappeja jotka valtio itse on halunnut palkata.

Ruotsin, Norjan ja Tanskan kohdalla voi sanoa että siellä on valtionkirkot, edellisessä kirjoituksessani mainittujen syiden takia, mutta Suomessa ei ole. Piste.

Lue lisää

...mm. yrittäjät vielä maksavat n.s. pakko-kirkollisveroa `ei´ valtiolliselle kirkkoyhteisölle...?!?
Selitäppäs se umpi-peelo !!!
Duh !?!
;-)

Saddu ;-) kirjoitti:

...mm. yrittäjät vielä maksavat n.s. pakko-kirkollisveroa `ei´ valtiolliselle kirkkoyhteisölle...?!?
Selitäppäs se umpi-peelo !!!
Duh !?!
;-)

Otahan järki käteesi ja kysy sitä valtiolta joka on verolait säätänyt, en minäkään ymmärrä sitä miksi yrittäjän joka ei kuulu mihinkään kirkkokuntaan on pakko maksaa yrityksensä yhteisöveroa myös lut. kirkolle. Ehkäpä on niin että yhteisöverolaki ei tunne eroa valtion ja kummankaan kansankirkon välillä.
Hmmm, ehkäpä sinun paras kysyä sitä suoraan kuntasi verotoimistosta.

Ja toisekseen varo nimittelemästä ihmisiä keskustelupalstoilla, siitä voi joutua vastuuseen. Esimerkkejä on.

Jori Mäntysalo kirjoitti:

Suomessa Eduskunta hyväksyy tai hylkää kirkkolain muutokset. Ortodoksista kirkkoa koskevan lain Eduskunta voi suoraan säätää, vaikka käytännössä sitä toki muutetaan vain ko. uskontokunnan myötävaikutuksella.

Pappien palkkoja on todellakin siirretty valtiolta kunnalle, viimeksi kai tuomiokapitulien menot 1997. Jäljellä ovat vankila- ja sotilaspapit.

Vastaavia julkisyhteisöjä eivät ole muut uskontokunnat kuin valtionkirkot. Niillä on vain yksi periaatteessa julkisen vallan käyttöä oleva toimi: vihkimisoikeus. Siinäkin todellinen päätösvalta on avioliiton esteiden tutkijalla.

Jos esimerkiksi metodistikirkon pappi pahoinpitelee vaimoaan, on ko. kirkkokunnan oma asia päättää saako pappi kenkää. Muistanet miten kävi Vihdin evlut kirkkoherralle oikeudessa?

Lue lisää

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on hyvin itsenäinen suhteessaan valtioon. Suomen perustuslain mukaan kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa, jonka sisällöstä päättää kirkolliskokous. Kirkko ja valtio tekevät yhteistyötä monin tavoin. Kirkko osallistuu monien myös yhteiskunnalle kuuluvien tehtävien hoitoon. Suomessa ei kuitenkaan ole valtionkirkkoa.

Valtionkirkko on järjestelmä, jossa valtio on sitoutunut tiettyyn uskontunnustukseen ja hallintojärjestelmään tai jossa valtio muuten käyttää ratkaisevaa päätösvaltaa kirkkoon liittyvissä asioissa. Valtiokirkkojärjestelmä oli olemassa Ruotsin vallan ja autonomiankin aikana. Vähitellen tämä järjestelmä on purettu kokonaan. Samoin tapahtui Ruotsissa vuoden 2000 alussa. Suomen luterilaista kirkkoa voi kutsua kansankirkoksi. Se on kiinteä osa kansan historiaa ja siihen kuuluu enemmistö suomalaisista.

ev.lut. kirjoitti:

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on hyvin itsenäinen suhteessaan valtioon. Suomen perustuslain mukaan kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa, jonka sisällöstä päättää kirkolliskokous. Kirkko ja valtio tekevät yhteistyötä monin tavoin. Kirkko osallistuu monien myös yhteiskunnalle kuuluvien tehtävien hoitoon. Suomessa ei kuitenkaan ole valtionkirkkoa.

Valtionkirkko on järjestelmä, jossa valtio on sitoutunut tiettyyn uskontunnustukseen ja hallintojärjestelmään tai jossa valtio muuten käyttää ratkaisevaa päätösvaltaa kirkkoon liittyvissä asioissa. Valtiokirkkojärjestelmä oli olemassa Ruotsin vallan ja autonomiankin aikana. Vähitellen tämä järjestelmä on purettu kokonaan. Samoin tapahtui Ruotsissa vuoden 2000 alussa. Suomen luterilaista kirkkoa voi kutsua kansankirkoksi. Se on kiinteä osa kansan historiaa ja siihen kuuluu enemmistö suomalaisista.

Lue lisää

Juuri näin.
Toivottavasti Mäntysalo tästä eteenpäin käyttää asianmukaista termiä "Kansankirkko" ja jättää termin "valtionkirkko" pois tulevista teksteistään, se kun alkaa vaikuttaa hänen sanomanaan lähes "uskonnolliselta terrorismilta".

UmpiLuterilainen kirjoitti:

"Pappien palkkoja on todellakin siirretty valtiolta kunnalle, viimeksi kai tuomiokapitulien menot 1997. Jäljellä ovat vankila- ja sotilaspapit."

Valtiolta kunnille ei ole siirretty yhdenkään hengellisen työntekijän palkkaa, voipi olla että arvon Mäntysalo kirjoittaa tästä yhtä ja tarkoittaa aivan toista joten menköön tämä ajatuserheen tiliin. Tuomiokapitulien henkilöstön palkat siirrettiin Ev.lut. Kirkon Kirkkohallituksen vastuulle aivan kokonaan Kirkkohallituksen omasta ehdotuksesta. Ja jos valtio haluaa palkata vankeinhoitoon ja Puolustusvoimiin teologeja niin sehän on yksinomaan valtion "syy" eikä liity millään tavalla minkään kirkkokunnan toimintaan.

Ja totta, Eduskunta joko hyväksyy tai hylkää, säätämisoikeutta sillä ei ole, Ev.lut. Kirkon kirkkolain muutokset tai lisäykset, mutta vain ja ainoastaan siitä syystä että laissa on määritelty että Suomen Eduskunta on kaikkien lakien ylin säädäntäelin Suomessa.

"Vastaavia julkisyhteisöjä eivät ole muut uskontokunnat kuin valtionkirkot."

Kaikki kirkkokunnat ovat julkisyhteisöjä lain perusteella. Kirkkokuntia ovat Suomen Ev.lut Kirkon lisäksi ainakin edellisessä kirjoituksessani mainitut. Käytännön esimerkki: Suomen Helluntaiherätys on tähän mennessä toiminut yhdistyksenä ja toista vuotta sitten on muodostettu Suomen Helluntaikirkko joka nyt anomuksestaan luetaan kirkkokuntiin ja näin ollen Helluntaikirkolla on avioliittoon vihkimisoikeus.

"Jos esimerkiksi metodistikirkon pappi pahoinpitelee vaimoaan, on ko. kirkkokunnan oma asia päättää saako pappi kenkää."
Kyllä näin on, mutta vain ja ainoastaan sen takia että metodistikirkon pappi ei ole virkamies. Ortodoksisen ja Ev.lut Kirkon pappi on virkamies, en tosin tiedä miksi mutta näin on.

Sanon sen vielä kerran: Suomessa ei ole valtionkirkkoa vaikka kuinka inttäisi ja haluaisi, näin vain ei ole.
Miksi näin ei ole?
Koska ainakin Ev.lut. Kirkko on itse näin halunnut, irroittautua valtiosta. Se viimeinen kytkös oli Tuomiokapitulit ja senkin Ev.lut. Kirkko halusi itse kustantaa. Tähän asiaan ei voi kytkeä vankila- ja sotilaspappeja jotka valtio itse on halunnut palkata.

Ruotsin, Norjan ja Tanskan kohdalla voi sanoa että siellä on valtionkirkot, edellisessä kirjoituksessani mainittujen syiden takia, mutta Suomessa ei ole. Piste.

Lue lisää

Joo, tarkoitin tietysti seurakuntia enkä kuntia. Tai oikeastaan kai kirkon keskusrahaston budjetista menevät tuomiokapitulien kulut.

Laissa on määrätty, että Eduskunta säätää lait. Se ei tarkoita, että Eduskunta säätäisi esim. helluntaiseurakuntien tai Adventtikirkon sääntöjä. Valtionkirkkojen säännöt ovat lakikirjassa, muiden uskonnollisten yhteisöjen eivät.

On totta että kaikki uskonnolliset yhdyskunnat voivat hakea ja käytännössä aina saavat vihkimisoikeuden. Tosin sen perusteella niiden pitäminen julkisyhteisöinä on kyllä aika haettua. (Sen sijaan vihkimisoikeus ei seuraa automaattisesti siitä, että hyväksytään uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin.)

Tuomiokapitulien jälkeen evlut kirkon itsenäisyys on edennyt vielä ainakin 1.3.2000, kun tasavallan presidentti ei enää nimitä piispoja. (Kekkonen tosin taitaa olla viimeisin presidentti, joka oikeasti tuota valtaansa käytti.)

On tietysti totta, että 'valtionkirkko' on viime kädessä määrittelykysymys. Niinhän kaikki termit ovat. Mutta edelleenkin kaksi uskontokuntaa ja niiden seurakunnat rinnastuvat valtioon ja kuntiin. Mainitut uskontokunnat mm. mainitaan erikseen perusopetuslaissa, niiden kirkolliskokoukset saavat käyttää valtiolippua, ne mainitaan erikseen siviilipalveluslaissa, niiden tiedotteet luokitellaan julkisiksi tiedotteiksi jne.

UmpiLuterilainen kirjoitti:

"evlut kirkko on "julkisyhteisö" eli suomeksi valtionkirkko."

Suomessa EI OLE VALTIONKIRKKOA (huutaa Mäntysalon korvaan).
Miksi ei?
Koska valtio EI omista yhtäkään kirkkokuntaa tai määrää kirkkokuntien sääntöjä tai rahoita yhdenkään kirkkokunnan toimintaa kuten Ruotsissa (valtiopäivät säätää kirkkolait), Norjassa (Luterilaisen Kirkon henkilökunnan palkat maksaa valtio) ja Tanskassa (kunnat maksavat seurakuntien menot). Suomessa on kylläkin kaksi ns. kansankirkkoa sen perusteella että ne erikseen mainitaan laissa.

Tuon julkisyhteisö-määritteen perusteella, josta arvoisa Mäntysalo mainitsi, myös Suomen Helluntaikirkko, Suomen Vapaakirkko, Suomen Baptistikirkko, Suomen Ortodoksikirkko, Suomen Metodistiyhdyskunta ja Katolinen Kirkko Suomessa ovat kaikki tällöin valtionkirkkoja.

Lue lisää

UmpiLuterilainen on varmaankin tietoinen, missä oloissa Ev.lut kirkko alkoi kutsumaan itseään kansankirkoksi! Tämähän tapahtui 1800-luvun lopulla, jolloin elettiin vielä sääty-yhteiskunnassa. Kirkkohan menetti osan valtaansa 1800-luvun lopulla. Varsinkin aatelisto oli ajamassa koko valtionkirkkojärjestelmään alas. Tässä he eivät kuitenkaan onnistuneet, vaan kirkko pystyi säilyttämään sille elintärkeitä valtionkirkon piirteitä. Kirkon ihmiset itse nimitti kirkkonsa kansankirkoksi. Tällä pyrittiin välttämään lisäkritiikkiä kirkon asemaa kohtaan. On aivan mieletöntä vaatia nykyjärjestelmän vastustajia käyttämään kansankirkko termiä, koska sen tarkoitus on jo sanana tehdä heidän vaatimukset turhiksi.

Voidaankin sanoa, että ev.lut kirkosta käytettävä sanasto riippuu siitä, hyväksyykö nykyisen kirkon aseman. Eli jos hyväksyy, niin silloin hyvä termi on kansankirkko, mutta jos vastustaa kirkon nykyistä asemaa ja haluaa Suomeen todellisen vakaumusten tasa-arvon, niin silloin käyttää termiä valtionkirkko.

AlfredNussin kirjoitti:

UmpiLuterilainen on varmaankin tietoinen, missä oloissa Ev.lut kirkko alkoi kutsumaan itseään kansankirkoksi! Tämähän tapahtui 1800-luvun lopulla, jolloin elettiin vielä sääty-yhteiskunnassa. Kirkkohan menetti osan valtaansa 1800-luvun lopulla. Varsinkin aatelisto oli ajamassa koko valtionkirkkojärjestelmään alas. Tässä he eivät kuitenkaan onnistuneet, vaan kirkko pystyi säilyttämään sille elintärkeitä valtionkirkon piirteitä. Kirkon ihmiset itse nimitti kirkkonsa kansankirkoksi. Tällä pyrittiin välttämään lisäkritiikkiä kirkon asemaa kohtaan. On aivan mieletöntä vaatia nykyjärjestelmän vastustajia käyttämään kansankirkko termiä, koska sen tarkoitus on jo sanana tehdä heidän vaatimukset turhiksi.

Voidaankin sanoa, että ev.lut kirkosta käytettävä sanasto riippuu siitä, hyväksyykö nykyisen kirkon aseman. Eli jos hyväksyy, niin silloin hyvä termi on kansankirkko, mutta jos vastustaa kirkon nykyistä asemaa ja haluaa Suomeen todellisen vakaumusten tasa-arvon, niin silloin käyttää termiä valtionkirkko.

Lue lisää

Siihen on pyrittävä, vaikka kumma kyllä kirkon taholta ei sitä näytetä hyväksyvän. Se tulee kuitenkin aikanaan toteutumaan kun kirkostaeroaminen lisääntyy jatkuvasti ja sille ei kirkko voi tehdä mitään koska taustalla on yhteiskunnan kehitys siihen suuntaan.

Jori Mäntysalo kirjoitti:

Joo, tarkoitin tietysti seurakuntia enkä kuntia. Tai oikeastaan kai kirkon keskusrahaston budjetista menevät tuomiokapitulien kulut.

Laissa on määrätty, että Eduskunta säätää lait. Se ei tarkoita, että Eduskunta säätäisi esim. helluntaiseurakuntien tai Adventtikirkon sääntöjä. Valtionkirkkojen säännöt ovat lakikirjassa, muiden uskonnollisten yhteisöjen eivät.

On totta että kaikki uskonnolliset yhdyskunnat voivat hakea ja käytännössä aina saavat vihkimisoikeuden. Tosin sen perusteella niiden pitäminen julkisyhteisöinä on kyllä aika haettua. (Sen sijaan vihkimisoikeus ei seuraa automaattisesti siitä, että hyväksytään uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin.)

Tuomiokapitulien jälkeen evlut kirkon itsenäisyys on edennyt vielä ainakin 1.3.2000, kun tasavallan presidentti ei enää nimitä piispoja. (Kekkonen tosin taitaa olla viimeisin presidentti, joka oikeasti tuota valtaansa käytti.)

On tietysti totta, että 'valtionkirkko' on viime kädessä määrittelykysymys. Niinhän kaikki termit ovat. Mutta edelleenkin kaksi uskontokuntaa ja niiden seurakunnat rinnastuvat valtioon ja kuntiin. Mainitut uskontokunnat mm. mainitaan erikseen perusopetuslaissa, niiden kirkolliskokoukset saavat käyttää valtiolippua, ne mainitaan erikseen siviilipalveluslaissa, niiden tiedotteet luokitellaan julkisiksi tiedotteiksi jne.

Lue lisää

Kiitos kommenteistasi.

Ja pieni tarkennus, Eduskunta ei säädä Ev.lut. ja Ort. kirkkokuntien lakeja, se joko hyväksyy tai hylkää ne. Ja kyllä, vain näillä kahdella kirkkokunnalla on Suomessa itseänsä koskevat kirkkolait, muilla kirkkokunnilla on säännöt.

Yhdenkään valtionkirkon lakeja ei sisälly Suomen Lakiin, kahden kansankirkon kylläkin. Siihen on omat historialliset syynsä.

Kirkkohallitus, jos oikein muistan, piti piispojen nimitysoikeutta Ev.lut. kirkon omana asiana johon ei pidä presidenttiä sotkea. Tähän liittyi sählinki Kekkosen ajoilta kun istuva presidentti kieltäytyi nimittämästä piispanvaalit voittanutta Kuopion piispaksi kaksissa perättäisissä vaaleissa, sählinki sisälsi politiikkaa.

Sanan "valtionkirkko" määrittely peilautuu Suomessa erittäin pitkälle muissa pohjoismaissa vallitsevaan tilanteeseen ja Suomessa kun ei ole muiden pohjoismaiden kaltaista tilannetta valtion ja yhden kirkkokunnan välisestä suorasta kytköksestä niin näin ollen ei Suomessa ole myöskään "valtionkirkkoa" vaan kansankirkko.
Ei voi myöskään rinnastaa jotakuta kirkkokuntaa valtioon ja kuntaan koska silloinhan Suomessa olisi ns. toinen valtiohallinto, ja sitä kumpikaan tarkoittamasi kirkkokunta ei halua olla eikä myöskään sellaisena toimi.

Sanon sen vielä kerran: Suomessa ei ole valtionkirkkoa vaikka kuinka inttäisi ja haluaisi, näin vain ei ole. Asia on loppuunkäsitelty tältä erää koska se ei siitä miksikään muutu.

UmpiLuterilainen kirjoitti:

Kiitos kommenteistasi.

Ja pieni tarkennus, Eduskunta ei säädä Ev.lut. ja Ort. kirkkokuntien lakeja, se joko hyväksyy tai hylkää ne. Ja kyllä, vain näillä kahdella kirkkokunnalla on Suomessa itseänsä koskevat kirkkolait, muilla kirkkokunnilla on säännöt.

Yhdenkään valtionkirkon lakeja ei sisälly Suomen Lakiin, kahden kansankirkon kylläkin. Siihen on omat historialliset syynsä.

Kirkkohallitus, jos oikein muistan, piti piispojen nimitysoikeutta Ev.lut. kirkon omana asiana johon ei pidä presidenttiä sotkea. Tähän liittyi sählinki Kekkosen ajoilta kun istuva presidentti kieltäytyi nimittämästä piispanvaalit voittanutta Kuopion piispaksi kaksissa perättäisissä vaaleissa, sählinki sisälsi politiikkaa.

Sanan "valtionkirkko" määrittely peilautuu Suomessa erittäin pitkälle muissa pohjoismaissa vallitsevaan tilanteeseen ja Suomessa kun ei ole muiden pohjoismaiden kaltaista tilannetta valtion ja yhden kirkkokunnan välisestä suorasta kytköksestä niin näin ollen ei Suomessa ole myöskään "valtionkirkkoa" vaan kansankirkko.
Ei voi myöskään rinnastaa jotakuta kirkkokuntaa valtioon ja kuntaan koska silloinhan Suomessa olisi ns. toinen valtiohallinto, ja sitä kumpikaan tarkoittamasi kirkkokunta ei halua olla eikä myöskään sellaisena toimi.

Sanon sen vielä kerran: Suomessa ei ole valtionkirkkoa vaikka kuinka inttäisi ja haluaisi, näin vain ei ole. Asia on loppuunkäsitelty tältä erää koska se ei siitä miksikään muutu.

Lue lisää

Evlut ja ort kirkon kirkkolaeista:

Perustuslaki sanoo evlut kirkkolaista "Kirkkolain säätämisjärjestyksestä ja kirkkolakia koskevasta aloiteoikeudesta on voimassa, mitä niistä mainitussa laissa erikseen säädetään." Ja evlut kirkkolaki taas "Kirkolla on yksinoikeus ehdottaa kirkkolakia kaikesta, mikä koskee ainoastaan kirkon omia asioita, sekä kirkkolain muuttamista ja kumoamista."

Perustuslaki ei mainitse pienempää valtionkirkkoa. Laki ortodoksisesta kirkkokunnasta ei sisällä samanlaista määräystä kuin edellä oli. Päinvastoin, nykyinen laki vielä sisältää pykälän "Kirkkokunnan ylin hallitus on maan hallituksella."

Tietysti voi verrata Suomea pohjoismaihin ja miettiä sen perusteella tilannetta - voihan tilannetta verrata Iraniin tai 80-luvun Albaniaan ja todeta että katsomusvapaus on täällä vallan loistava. Mutta jos asialle haluaa ulkopuolisen näkökulman, voi katsoa vaikka USA:n hallinnon uskonnonvapausselvitystä. Tässä vuoden 2005 osalta Suomesta: http://www.state.gov/g/drl/rls/irf/2005/51551.htm

"The Constitution provides for freedom of religion, and the Government generally respects this right in practice. According to law, the Evangelical Lutheran Church and the Orthodox Church are the established **state churches**." (korostus omani)

Jori Mäntysalo kirjoitti:

Evlut ja ort kirkon kirkkolaeista:

Perustuslaki sanoo evlut kirkkolaista "Kirkkolain säätämisjärjestyksestä ja kirkkolakia koskevasta aloiteoikeudesta on voimassa, mitä niistä mainitussa laissa erikseen säädetään." Ja evlut kirkkolaki taas "Kirkolla on yksinoikeus ehdottaa kirkkolakia kaikesta, mikä koskee ainoastaan kirkon omia asioita, sekä kirkkolain muuttamista ja kumoamista."

Perustuslaki ei mainitse pienempää valtionkirkkoa. Laki ortodoksisesta kirkkokunnasta ei sisällä samanlaista määräystä kuin edellä oli. Päinvastoin, nykyinen laki vielä sisältää pykälän "Kirkkokunnan ylin hallitus on maan hallituksella."

Tietysti voi verrata Suomea pohjoismaihin ja miettiä sen perusteella tilannetta - voihan tilannetta verrata Iraniin tai 80-luvun Albaniaan ja todeta että katsomusvapaus on täällä vallan loistava. Mutta jos asialle haluaa ulkopuolisen näkökulman, voi katsoa vaikka USA:n hallinnon uskonnonvapausselvitystä. Tässä vuoden 2005 osalta Suomesta: http://www.state.gov/g/drl/rls/irf/2005/51551.htm

"The Constitution provides for freedom of religion, and the Government generally respects this right in practice. According to law, the Evangelical Lutheran Church and the Orthodox Church are the established **state churches**." (korostus omani)

Lue lisää

Toisaalta "People's Church of Finland" kuulostaa myös sopivan kornilta ;)

Menee samaan kategoriaan eräiden kommuinistivaltioiden virallisten nimien kanssa...

Jori Mäntysalo kirjoitti:

Joo, tarkoitin tietysti seurakuntia enkä kuntia. Tai oikeastaan kai kirkon keskusrahaston budjetista menevät tuomiokapitulien kulut.

Laissa on määrätty, että Eduskunta säätää lait. Se ei tarkoita, että Eduskunta säätäisi esim. helluntaiseurakuntien tai Adventtikirkon sääntöjä. Valtionkirkkojen säännöt ovat lakikirjassa, muiden uskonnollisten yhteisöjen eivät.

On totta että kaikki uskonnolliset yhdyskunnat voivat hakea ja käytännössä aina saavat vihkimisoikeuden. Tosin sen perusteella niiden pitäminen julkisyhteisöinä on kyllä aika haettua. (Sen sijaan vihkimisoikeus ei seuraa automaattisesti siitä, että hyväksytään uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin.)

Tuomiokapitulien jälkeen evlut kirkon itsenäisyys on edennyt vielä ainakin 1.3.2000, kun tasavallan presidentti ei enää nimitä piispoja. (Kekkonen tosin taitaa olla viimeisin presidentti, joka oikeasti tuota valtaansa käytti.)

On tietysti totta, että 'valtionkirkko' on viime kädessä määrittelykysymys. Niinhän kaikki termit ovat. Mutta edelleenkin kaksi uskontokuntaa ja niiden seurakunnat rinnastuvat valtioon ja kuntiin. Mainitut uskontokunnat mm. mainitaan erikseen perusopetuslaissa, niiden kirkolliskokoukset saavat käyttää valtiolippua, ne mainitaan erikseen siviilipalveluslaissa, niiden tiedotteet luokitellaan julkisiksi tiedotteiksi jne.

Lue lisää

"Valtionkirkkojen säännöt ovat lakikirjassa, muiden uskonnollisten yhteisöjen eivät."

Itse asiassa luterilaisen kirkon toimintaa säätelee nykyään kaksi dokumenttia, kirkkolaki ja kirkkojärjestys. Kirkkolain säätää eduskunta kirkolliskokouksen esityksestä normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä, kuitenkin niin, että eduskunta vain hyväksyy tai hylkää kirkolliskokouksen esityksen, ei muokkaa sitä. Tämä laki säätelee kirkon ja valtion suhdetta sekä esimerkiksi kirkon sisäistä päätöksentekoa.

Käytännössä kirkon jokapäiväiseen elämään vaikuttaa enemmän kirkkojärjestys, jonka kirkolliskokous säätää suvereenisti. Tämä säätelee kirkon ja seurakuntien käytännön toimintaa, esim. jumalanpalvelusten toimittamista tai seurakuntien kasvatustyötä. Nämä asiat kuuluvat nykyään kirkon omaan päätäntävaltaan, eivät enää eduskunnalle.

Kun ottaa huomioon, että Suomen asukkaista kuuluu kirkkoon edelleenkin yli 80 prosenttia, on mielestäni perusteltua, että kirkon ja valtion suhdetta säätelee erillinen laki, joka myös määrää kirkon hallinnon peruspiirteet. Kyseessä on kuitenkin selvä enemmistö kansasta. On minusta selvää, että tämän täytyy näkyä myös kirkon yhteiskunnallisessa asemassa.

Jariällä kirjoitti:

"Valtionkirkkojen säännöt ovat lakikirjassa, muiden uskonnollisten yhteisöjen eivät."

Itse asiassa luterilaisen kirkon toimintaa säätelee nykyään kaksi dokumenttia, kirkkolaki ja kirkkojärjestys. Kirkkolain säätää eduskunta kirkolliskokouksen esityksestä normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä, kuitenkin niin, että eduskunta vain hyväksyy tai hylkää kirkolliskokouksen esityksen, ei muokkaa sitä. Tämä laki säätelee kirkon ja valtion suhdetta sekä esimerkiksi kirkon sisäistä päätöksentekoa.

Käytännössä kirkon jokapäiväiseen elämään vaikuttaa enemmän kirkkojärjestys, jonka kirkolliskokous säätää suvereenisti. Tämä säätelee kirkon ja seurakuntien käytännön toimintaa, esim. jumalanpalvelusten toimittamista tai seurakuntien kasvatustyötä. Nämä asiat kuuluvat nykyään kirkon omaan päätäntävaltaan, eivät enää eduskunnalle.

Kun ottaa huomioon, että Suomen asukkaista kuuluu kirkkoon edelleenkin yli 80 prosenttia, on mielestäni perusteltua, että kirkon ja valtion suhdetta säätelee erillinen laki, joka myös määrää kirkon hallinnon peruspiirteet. Kyseessä on kuitenkin selvä enemmistö kansasta. On minusta selvää, että tämän täytyy näkyä myös kirkon yhteiskunnallisessa asemassa.

Lue lisää

Juuh, tuo kirkkolain jako uuteen kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen 1993 oli selkeä parannus. Nyt ei Eduskunta enää päätä mihin kellonaikaan pappi saarnaa tai ketkä ovat kelvollisia ehtoolliselle. Enää minä ateisti olen epäsuorasti määräämässä vain mihin sinä uskot :=) (Kirkkolaki 1 §: "- -
tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä - -")

Samanlainen muutos on kaiketi tulossa ortodoksisen kirkon puolelle, sikäli kun HE aikanaan tulee olemaan työryhmän esityksen mukainen.

Yli 80 prosenttia -argumentin pätevyydestä en ole kovin vakuuttunut. Ensimmäinen juttu on juuri ortodoksit - taitaapa Suomessa olla jo helluntailaisia liki enemmän ja ehkä jopa muslimejakin.

Ja toisekseen muilla elämänalueilla ei vastaavaa ole tehty. Esimerkiksi SAK:n jäseniä on yli miljoona, ja jos SAK laskisi lapset ja osan puolisoista jäseniksi, tulisi kait lähes toinen miljoona. Silti pidettäisiin tavattoman kummallisena, jos lain kirjaimen tasolla SAK nostettaisiin erityisasemaan.

UmpiLuterilainen kirjoitti:

Käytä hyvä ihminen oikeita termejä, älä keksittyjä. Suomessa ei ole valtionkirkkoa muuta kuin omissa kuvitelmissasi.

Olet uskossasi vahva ja haluton ymmärtämään muuta kuin uskosi eli "Suomessa ei ole valtionkirkkoa".

Siksipä keskustelu kanssasi on turhaa. Ainoastaan muille keskustelua seuraaville tästä on iloa, kun he oppivat asiasta lisää ja osaavat oppimansa perusteella tehdä johtopäätöksiä. Jos siis haluavat päätellä faktojen pohjalta, eikä hokemasi pohjalta.

Mutta jatka vaan. Minäkin opin asiasta lisää muiden vastauksista. Toki voisivat yrittää pitää kielen siistinä, niin olisi helpompi tunnistaa merkitykselliset asiat vastauksista.

"Eli vahvisti sen mitä olen koko ajan tolkuttanut. Kirkko auttaa välikätenä jos vain joku muu hankkii ja kustantaa sen avun jonka kirkko jakaa, ja ottaa kunnian auttamisesta itselleen. "

sellasia tekopyhimyksiä he

laiskoja sukankuluttajia

" Kirkon keskusrahaston rahavarat ovat luullakseni 1,1 miljardia euroa. "


eivät silti viitsi itse maksaa kymmenien miljoonien kirkkojen rakentamisia

tai antaa Hairtilaisille tukea.

Keräävät kyllä kolehtia

mutta omistaan eivät luovu

Tarkemmin itse asiassa - Kirkon Keskusrahaston varallisuus on 1,3 miljardia euroa.

"Tilastokeskuksen sivulla on määritelmä valtionkirkosta"

näkihän tuon linnanjuhlissakin

melko monta turhaa jurpoa siellä pönötti

eikä siis kutsuttuina, vaan protokollan takia.

kuuluvat siis jokavuotiseen vakiokokoonpanoon.