Mistä riippuu milloin projektin kannattaa olla valtiollinen ja milloin yksityinen?
Mitä plussia ja miinuksia on yksityisellä ja valtiollisella?
Valtiollisen huonoja puolia:
-Jos valtio rahoittaa omista verotuloistaan, silloin kaikki veronmaksajat joutuvat projektin rahoittajiksi, ilman henk. koht. valinnanvaraa.
-Alkaako projekti ollenkaan? Keksivätkö virkamiehet ja poliitikot projektin tarpeellisuuden?
-Rikastumisen mahdollisuus ei kuulu yllykkeiden ja motivaation antajien joukkoon. Virkamies joko on työssä tai ei ole, ylennys toisi vähän lisää rahaa, mutta ylennyksen kriteereistä/ riippuvuussuhteista ei ole täyttä tietoa, ylennyksen kriteeristö ei ole tasan sama kuin työn hyvyys ja ylennyksiä ei riitä kaikille.
-Virkamiehen viran imago voi olla huonompi kuin firman työntekijän.
Yksityisen huonoja puolia:
-On oltava ansaintalogiikka ja sen järjestäminen saattaa teettää valtavasti töitä. Ajatellaanpa vaikka ohjelmistoja. Prosentuaalisesti valtavia osuuksia liikevaihdosta menee kopiointisuojauksiin ja lakiasioihin.
-Vähemmän motiivia tehdä tuotteesta kerralla hyvä. Jos on monopoli ja yhteensopivuuskysymyksiä, ei välttämättä tarvitse olla edes kilpailijoita parempi ja halvempi. Vaikka ei olisi monopolia ja yhteensopivuuskysymyksiä, ei kannata olla liian paljon kilpailijaa parempi, koska sitten myöhemmin ei ole niin paljon myytävää. Tuotteita parannellaan keinotekoisen vähän kerrallaan, jotta mahdollisimman monesta tuotemallista tai ohjelmistoversiosta saisi nyhdettyä rahat. Onko esim. Mooren laki sittenkin Mooren suunnitelma?
-Joissain firmoissa prosentuaalisesti valtavia osuuksia liikevaihdosta menee omistajien rikastuttamiseen ja tuotteen hinta voi olla keinotekoisen korkea. Esim. syöpälääkkeistä usein tavataan pyytää niin paljon kuin asiakkailla on varaa maksaa, eli myyntialueen hintaa optimoidaan voittojen maksimoinnin näkökulmasta. Se hinnan optimointi on suorastaan tiedettä.
-Jotta olisi enemmän välistävedettävää, ei ole aina motiivia minimoida tuotantokustannuksia.
-Kilpailu lisää informaatiotulvaa entisestään. Jo nyt ihmiset eivät pysty käsittelemään sähkön kilpailutusta. Numerotiedustelujen kilpailutus aiheuttaa tarvetta tiedustella numerotiedustelujen numeroja - ehkä jostain muusta kuin numerotiedustelusta. Ei niin haittaisi jos yksi ala muuttuisi niin, mutta kun se tapahtuu lukemattomille aloille.
-Kilpailu lisää mainonnan tarvetta ja mainoksen hinta menee tuotteen tai palvelun hintaan.
Mitä plussia ja miinuksia on yksityisellä ja valtiollisella?
Valtiollisen huonoja puolia:
-Jos valtio rahoittaa omista verotuloistaan, silloin kaikki veronmaksajat joutuvat projektin rahoittajiksi, ilman henk. koht. valinnanvaraa.
-Alkaako projekti ollenkaan? Keksivätkö virkamiehet ja poliitikot projektin tarpeellisuuden?
-Rikastumisen mahdollisuus ei kuulu yllykkeiden ja motivaation antajien joukkoon. Virkamies joko on työssä tai ei ole, ylennys toisi vähän lisää rahaa, mutta ylennyksen kriteereistä/ riippuvuussuhteista ei ole täyttä tietoa, ylennyksen kriteeristö ei ole tasan sama kuin työn hyvyys ja ylennyksiä ei riitä kaikille.
-Virkamiehen viran imago voi olla huonompi kuin firman työntekijän.
Yksityisen huonoja puolia:
-On oltava ansaintalogiikka ja sen järjestäminen saattaa teettää valtavasti töitä. Ajatellaanpa vaikka ohjelmistoja. Prosentuaalisesti valtavia osuuksia liikevaihdosta menee kopiointisuojauksiin ja lakiasioihin.
-Vähemmän motiivia tehdä tuotteesta kerralla hyvä. Jos on monopoli ja yhteensopivuuskysymyksiä, ei välttämättä tarvitse olla edes kilpailijoita parempi ja halvempi. Vaikka ei olisi monopolia ja yhteensopivuuskysymyksiä, ei kannata olla liian paljon kilpailijaa parempi, koska sitten myöhemmin ei ole niin paljon myytävää. Tuotteita parannellaan keinotekoisen vähän kerrallaan, jotta mahdollisimman monesta tuotemallista tai ohjelmistoversiosta saisi nyhdettyä rahat. Onko esim. Mooren laki sittenkin Mooren suunnitelma?
-Joissain firmoissa prosentuaalisesti valtavia osuuksia liikevaihdosta menee omistajien rikastuttamiseen ja tuotteen hinta voi olla keinotekoisen korkea. Esim. syöpälääkkeistä usein tavataan pyytää niin paljon kuin asiakkailla on varaa maksaa, eli myyntialueen hintaa optimoidaan voittojen maksimoinnin näkökulmasta. Se hinnan optimointi on suorastaan tiedettä.
-Jotta olisi enemmän välistävedettävää, ei ole aina motiivia minimoida tuotantokustannuksia.
-Kilpailu lisää informaatiotulvaa entisestään. Jo nyt ihmiset eivät pysty käsittelemään sähkön kilpailutusta. Numerotiedustelujen kilpailutus aiheuttaa tarvetta tiedustella numerotiedustelujen numeroja - ehkä jostain muusta kuin numerotiedustelusta. Ei niin haittaisi jos yksi ala muuttuisi niin, mutta kun se tapahtuu lukemattomille aloille.
-Kilpailu lisää mainonnan tarvetta ja mainoksen hinta menee tuotteen tai palvelun hintaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Henkilökohtainen valinnanvapaus ei toteudu myöskään yksityistetyssä järjestelmässä,valitsemaan pääsevät vain osalliset,kuitenkin yrityksen hyödyntämät,sijoittajien arvostamat tekijätkuten esim. yhteiskunnan infrastruktuuri,koulutus/ammattitaito,yhteiskuntarauha toimivan sosiaalipolitiikan kautta,ovat kaikkien yhteisillä verorahoilla rahoitettuja esim. Suomessa!Kansalaiset osallistuvat valtionhallintoon valitsemalla edustajansa vapaasti!Se mitä virkamiehet ja poliitikot "keksivät" riippuu siitä mitä äänestäjät päästävät heitä keksimään (jos tyhmyyksissään eivät välitä,tai eivät hanki tietoa äänestettävistä,ei se ole järjestelmän vika!!)Inhimillisiä motiiveita ja tarpeita on tutkittu riittämiin,että voidaan perustellusti väittää rahan olevan vain yksi ja helposti korvattavissa oleva motiivi!Mikäli raha olisi ainoa motivoija,monet työt sekä Suomessa,että maailmalla jäisivät tekemättä!
Imago on inhimillisessä vuorovaikutuksessa kehittyvä ja muovattavissa oleva ilmiö,ei siis muuttumaton luonnonlaki,joka toimii vain tietyin kapitaaliin,tai talouden rakenteisiin liittyvin ehdoin!