Lespaaminen

Ei ihan sitä.

Se on sitä, että puheluut liikkuvat niin nopeasti, että pehnytkudokset sakkaavat. Tästä seuraa niinsanottu sössötys.

Sitä se on, IMHO.

Selittäjä kirjoitti:

Ei ihan sitä.

Se on sitä, että puheluut liikkuvat niin nopeasti, että pehnytkudokset sakkaavat. Tästä seuraa niinsanottu sössötys.

Sitä se on, IMHO.

Erillinen viestiaselaji jakautui ainakin takavuosikymmeninä kahtia: puhelin- ja radioviestittäjiin. Kumpikin puoli tunsi oman arvonsa, tietenkin!

Virallisena koulutustavoitteena oli, että me radiomiehetkin olisimme oppineet puheluiden yhdistämisen yleisimpien kenttäkeskusten avulla. Minäkös pidin huolen, että en oppinut!

Toisaalta radiopuolen koulutustavoitteena oli radioviestittäjän II luokan tutkinto. Vähän optimistinen se oli sikäli, että saavuttamisprosentti poikkesi oleellisesti sadasta.

Siviilipohjastako lienee ollut apua – itse onnistuin suorittamaan II luokan jo alokasaikana – ja I luokan RAuK:n ensimmäisen puolikurssin aikana.

Kalustomme oli pääosin viime sodissa tulikasteensa saanutta, vaikka välissä oli ehtinyt kulua neljännesvuosisata rauhanaikaa.

Kuinka ollakaan – jälkikasvuanikin on jo ehtinyt olla sotimassa jalossa viestiaselajissa. Yhden miespolven aikana on ehtinyt vaihtua montakin kalustosukupolvea. Sähkötykset sun muut siellä ovat kuulemma jo lähinnä historiaa ja sotiminen on lähinnä konvergoituvan tietotekniikan ja tietoliikennetekniikan soveltamista. Jako puhelin- ja radiomiehiin on hämärtynyt. Sanovat suorittaneensa varusmiespalveluksensa "Puolisotilaallisessa puhelinlaitoksessa".

Olisin kai löytänyt sanakirjoistakin, mutta kun ei satu kotona olemaan, ja kirjastoon on pitkä matka (yli 30 kilometriä) ja ei ole autoa, ja kirjastoautossakaan ei ollut. Sekin käy vain kerran kuussa :-(

Kiitoksia vielä kerran!