Ruotsi, norja ja tanska kielinä

Tässä norjalainen näkemys ruotsiksi:
http://www.nordisk-sprakrad.no/folder_att_forstaa/folder_2.htm

Itse on kouluruotsin varassa, joten minun näkemykselläni ei ole juuri merkitystä. En malta kuitenkaan olla raportoimatta:

- Suomenruotsalaisten kanssa kommunikoidessani käytän aina ilman muuta suomea, koska vastapelurit puhuvat sitä niin paljon paremmin kuin minä ruotsia.

- Ruotsalaisten kanssa käytän ruotsia. Ei tulisi juuri mieleenikään käyttää englantia.

- Norjassa olen liikkunut varsin vähän. Siellä olen puhunut parhaani mukaan ruotsia ja koettanut ymmärtää minulle puhuttua norjaa tai norjan ja ruotsin sekoitusta. Auttavaan yhteisymmärrykseen on päästy.

- Tanskassa minulla ei ole mitään toivoa ymmärtää puhuttua tanskaa, vaikka minun ruotsiani ehkä vähän ymmärrettäisiinkin. Tanskassa minun on pakko turvautua englantiin tai saksaan sen mukaan, kumpaa vastapeluri haluaa käyttää. Olen törmännyt kerran Kööpenhaminassa erinomaista saksaa puhuvaan tanskalaismieheen, joka ei halunnut yrittääkään keskustella englanniksi. Samoin olen yöpynyt perheineni lomamatkalla Luoteis-Jyllannissa maalaistalossa, jonka isäntä ja emäntä puhuivat aivan käyttökelpoista saksaa – ilman, että kumpikaan oli opiskellut sitä koulussa. Kieli oli opittu talossa B & B -majoituksessa asuvilta saksalaisilta aivan luonnonmenetelmällä! Englantia isäntäväki ei puhunut.

Kommunikoin nykyisin sähköpostitse erään Kööpenhaminan lähellä asuvan asiakkaani kanssa. Mies on norjalainen, mutta asunut Tanskassa hyvän tovin. Alkuaikoina kommunikoimme englanniksi, mutta kieli on vaihtunut HÄNEN vaihtamanaan ruotsiksi! Hänen kirjoittamassaan ruotsissa tosin on seassa norjaa ja/tai tanskaa. Hänen toimeksiannostaan käännän tekstejä englannista suomeen (ja joskus lyhyitä referaatteja suomesta englantiin).

Norjasta suomeen olen kääntänyt useampia satoja sivuja, norjaa sinänsä osaamatta. Projektissa käännettiin norjalaista lähdetekstiä samanaikaisesti suomeksi ja ruotsiksi, joten ruotsinkielinen teksti ei ollut vielä käytettävissäni. Kääntäminen saattoi onnistua ilman norjan taitoa vain siksi, että aihepiiri oli varsin tuttua. Asia hahmottui ruotsin kautta ja tarvitsi vain miettiä, kuinka se ilmaistaisiin suomeksi.

Tanskasta suomeen olen kääntänyt vain noin 100 sivua, samoista lähtökohdista. Norjan ja tanskan ero ei ole kirjoitettuna lainkaan niin radikaali kuin puhuttuna!

Suomesta norjaan ja tanskaan en tietenkään pystyisi kääntämään yhtään mitään.

Norjan kieli on ehkä lähimpänä standardiskandinaaviskaa. Norjalaiset ja ruotsalaiset ymmärtävät toisiaan melko helposti. Ruotsin sisällä on melkoisia murre-eroja. Serkkuni (Kiirunasta) aikanaan meni suorittamaan asepalvelustaan Göteborgiin. Hän joutui puhumaan ilmoittautuessan englantia. Norjan ja ruotsin välillä tietyt verbit tarkoittavat melkein päinvastaista, vähän niinkuin suomen ja viron sanatkin. Kirjoitettu tanska ja norja ovat melko lähellä toisiaan. Puhuttu jyllendske on täysin ymmärryskyvyn ulkopuolella.

Olen kouluruotsin pohjalta asunut Göteborgissa ja siellä sitten oppinut (joutunut oppimaan) ruotsin kielen todella hyvin. Väittäisin, että melkein samaan pystyn kuin ruotsalaisetkin. Sen pohjalta näkemykseni noista kielistä.

Ruotsi ja norja ovat hyvin lähellä toisiaan, melkein kuin toistensa murteita. Niitä puhuvat ymmärtävät toisiaan hyvin ja helposti, myös kirjoitettuna. Norjassa on toinenkin norjan kielen versio "ny norska", jota ei ymmärrä. Se on lähempänä tanskan kieltä.

Tanskaa ei ymmärrä. Jonkin verran, jos puhuja puhui erityisen hitaasti ja selvästi. Tanskalaiset yleensä ymmärsivät minua kun turistina puhuin heille ostoksia tehdessäni ruotsia. Keskustelu jää kyllä ruotsinkielisen ja ruotsinkielisen välillä käymättä. Auttavasti tanskaa voi lukea ruotsin kielen pohjalta.

Ruotsi, norja ja tanska ovat huomattavasti lähempänä toisiaan kuin suomi ja viro. Ruotsin, norjan ja tanskan kielissä kuitenkin samanlaiset sanat tarkoittavat yleensä aina samaa asiaa, mitä ne eivät suinkaan tee suomessa ja norjassa. Kyllä noita puhuvat ymmärtävät toisiaan huomattavasti helpommin kuin suomalaiset ja virolaiset toisiaan.

Ruotsissa eri murteet eroavat huomattavasti toisistaan. Sitä en kyllä usko, etteikö norlantilainen ymmärtäisi göteborgilaista. Kyllä kaikki ruotsalaiset toisiaan ymmärtävät, jopa skoonea. Suomalaiselle sen sijaan tuottaa alkuu vaikeuksia ymmärtää juuri Etelä- ja Länsi-Ruotsin murteita. Puheen rytmi on niin erilainen kuin suomenruotsissa. Mutta niitäkin oppii aika nopeasti ymmärtämään.

Vähän myöhässä tässä ollaan, mutta kysymykseni asia tuli kyllä aika selväksi linkkeineen kaikkineen. Kiitos kaikille.

Miten niin kaikki ruotsalaiset ymmärtää toisiaan. Oon kuullu riikinruotsalaisesta, joka ei ymmärrä kaikkia Skånen murteita eikä Närpiötä. Ja jos toi 1 ruotsalainen ei ymmärtäny Göteborgia???

Norja oli osa Ruotsia vuoteen 1905 asti, joten jos ruotsalaiset ja norjalaiset eivät ymmärtäneet toisiaan, he kommunikoivat jollakin muulla kielellä. :o) Tunnen norjalaisen ja ruotsalaisen, jotka tapaavat lomillaan Kanariansaarilla joka vuosi. Mitään mainittavia kieliongelmia heillä ei ole.

Islanti lienee jo niin kaukana noista kielistä, että sitä tuskin Ruotsissa ja Norjassa ymmäretään.
Noin 1000 vuoden aika on tehnyt tehtävänsä.

Ruotsi, norja ja tanska eroavat toisistaan vähemmän kuin suomi ja viro. Niiden ero on suomen murteiden luokkaa, mutta koska niillä kaikilla on kirjakieli, norjassa kaksikin, on tapana pitää niitä kielinä eikä murteina.

Tanskan ääntäminen on niin eriytynyt, etteivät ruotsalaiset ja norjalaiset sitä oikein ymmärrä puhuttuna, mutta melko hyvin kirjoitettuna.

Nämä kielimuodot ovat syntyneet pohjoismaisen viikinkikielen ja alasaksan sekoituksena Hansaliiton aikaan. Islanti on edelleen rakenteeltaan viikinkikieltä, mutta siinä on nykyaikaiseen ilmaisuun tarvittavia lainasanoja sekä alkuperältään viikinkisanoja, jotka ovat uusiokäytössä. Esimerkiksi hestur = moottoripyörä.

Islanti on selvästi kieli. Se ei ole syntynyt alasaksan sekoituksena, eikä muut pohjoismaisia kieliä puhuvat sitä juuri ymmärrä.