Jalo peura?

Kalakana lienee puoliso, mutta erittäin harvinainen. Syntyykö kalakukko sittenkin kloonaamalla?

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=1500000000000154&posting=22000000014895755

Kameli kurkkii kirjoitti:

Kalakana lienee puoliso, mutta erittäin harvinainen. Syntyykö kalakukko sittenkin kloonaamalla?

Oletko mielestäsi hauska?

kysyn vaan kirjoitti:

Oletko mielestäsi hauska?

Vastaan vaan, että kalakukko on vielä lohikäärmettäkin tarunomaisempi eläin. Hauskaa pääsiäistä!

Kameli kurkkii kirjoitti:

Kalakana lienee puoliso, mutta erittäin harvinainen. Syntyykö kalakukko sittenkin kloonaamalla?

Englanninkielisen Wikipedian mukaan sana "katakana" tarkoittaa "partial kana". Olisikohan kyseessä koipireisi vai rintapala?

Katakanan ohella japania voidaan kuulemma kirjoittaa kolmella muullakin systeemillä; ne ovat hiragana, kanji ja rōmaji.

Ahmiaiskahvilla oli Mössääjättären kanssa puhetta, ettei meillä ole tänä ehtoona saunan päälle kalakukkoa punaviinissä (coq de poisson au vin?) eikä patakanaa eikä kanapataa vaan less poisonous kanasalaattia. Flunssastaan toipuneen, grillin läpi lämpökaappitiskiin asti selvinneen tipuparan raato (3,99 €) palastellaan katakanoiksi eli partial kanoiksi oliivien sun muiden viherpiperrysten sekaan.

kysyn vaan kirjoitti:

Oletko mielestäsi hauska?

kamelikurki on raamatun sivulta löytyvä sana,et tiedoksi vaan ettei kannata oikeen aukooo päätää jos ei oo ymmärrys avautunut esim merkikisi mikä kamelikurki oikeesti on. kannataa siis olla tarkka !eikä pahemmin viisastella.jumalan pelko on viisauden alku!!!!

Sirahveja näkyy olevan Lauri Hirvensalon vuonna 1936 toimittamassa Maapallon eläinkuvastossa, jota äitini (s.1955) tykkäsi selailla pienenä (ja minä löysin tämän kirjan ilot vasta täysi-ikäisenä).
Kissaeläinten kohdalla aloin ihmetellä: otselotti ei paljon ole muuttunut 70 vuodessa, mutta kuguaarista tai irbiksestä en ennen ollut kuullut. Kuguaari selvisi ihan harmailla aivosoluilla, mutta irbis vasta kuvasta.

Tekstin sisältökin on hiukan erilaista kuin nykyään:
"Asutuilla seuduilla jaguaari usein kehittyy ihmissyöjäksi, mutta näyttää pitävän intiaanien lihaa valkoihoisia maukkaampana."

kissanainen kirjoitti:

Sirahveja näkyy olevan Lauri Hirvensalon vuonna 1936 toimittamassa Maapallon eläinkuvastossa, jota äitini (s.1955) tykkäsi selailla pienenä (ja minä löysin tämän kirjan ilot vasta täysi-ikäisenä).
Kissaeläinten kohdalla aloin ihmetellä: otselotti ei paljon ole muuttunut 70 vuodessa, mutta kuguaarista tai irbiksestä en ennen ollut kuullut. Kuguaari selvisi ihan harmailla aivosoluilla, mutta irbis vasta kuvasta.

Tekstin sisältökin on hiukan erilaista kuin nykyään:
"Asutuilla seuduilla jaguaari usein kehittyy ihmissyöjäksi, mutta näyttää pitävän intiaanien lihaa valkoihoisia maukkaampana."

Lue lisää

No juuri samaisen Maapallon eläinkuvaston minäpoika luin irtolehtikuntoon juuri lukemaan oppineena, sinun äitisi ollessa vielä vauvaiässä! Eipä siitä meidän kappaleestamme jälkipolville säilytettäväksi asti ole käsittelyni jäljiltä ollutkaan...

Irbis (Uncia uncia / Panthera uncia) lienee ihan suoraan saksan kielestä tempaistu nimi (suomalaisen nimen ehkä vielä puuttuessa)? Sittemmin kai Korkeasaaren eläintarha on pitänyt nimenomaan tuota kissaeläintä suurimpana vetonaulanaan. Tämänhetkinen tilanne ei ole tiedossani.

Kuguaarilla (Felis concolor) on ollut sellainenkin suomenkielinen nimi kuin puuleijona. Minä asettaisin asumukseni sisäänkäyntiä vartioimaan mieluummin vaikka betonielefantit http://www.jokela.org/pictures/Copenhagen/slides/P7024121.html , koska puulla on taipumus muuttua nopeammin kukkamullaksi ilmaston vaikutusten johdosta. Betoniset ovat mielestäni jotenkin muutenkin konkreettisemmat kuin puiset!

Ehkäpä saisin pilsneripohatta Carlsbergia tuntuvastikin vähävaraisempana tyytyä betoniporsaisiin.

kissanainen kirjoitti:

Sirahveja näkyy olevan Lauri Hirvensalon vuonna 1936 toimittamassa Maapallon eläinkuvastossa, jota äitini (s.1955) tykkäsi selailla pienenä (ja minä löysin tämän kirjan ilot vasta täysi-ikäisenä).
Kissaeläinten kohdalla aloin ihmetellä: otselotti ei paljon ole muuttunut 70 vuodessa, mutta kuguaarista tai irbiksestä en ennen ollut kuullut. Kuguaari selvisi ihan harmailla aivosoluilla, mutta irbis vasta kuvasta.

Tekstin sisältökin on hiukan erilaista kuin nykyään:
"Asutuilla seuduilla jaguaari usein kehittyy ihmissyöjäksi, mutta näyttää pitävän intiaanien lihaa valkoihoisia maukkaampana."

Lue lisää

Mainitsemasi Maapallon eläinkuvaston toimittaja Lauri Hirvensalo vaikuttaa lyhyen googlailun perusteella olleen varsin tuottelias kääntäjä ja tietokirjailija.

>Tekstin sisältökin on hiukan
>erilaista kuin nykyään

Lauri Hirvensalo ei ole kaihtanut ottaa suomentaakseen mm. sellaista maailmankirjallisuuden ”merkkiteosta” kuin Mein Kampf (A. Hitler).

Mika Waltari lienee yksi Suomen menestyneimpiä kirjailijoita maailmalla. Hänkin käänsi oman tuotantonsa ohella vieraskielistä kirjallisuutta suomeksi. Yksi hänen 1930-luvun aikaansaannoksiaan oli Hitler-nuorison ikonista kertovan teoksen ”Horst Wessel. Eräs saksalainen kohtalo” (kirj. Hans Heinz Ewers) suomentaminen.

Olisikohan kirjallinen ilmapiiri todellakin ollut 70 vuotta sitten hieman erilainen kuin nykyään?

kissanainen kirjoitti:

Sirahveja näkyy olevan Lauri Hirvensalon vuonna 1936 toimittamassa Maapallon eläinkuvastossa, jota äitini (s.1955) tykkäsi selailla pienenä (ja minä löysin tämän kirjan ilot vasta täysi-ikäisenä).
Kissaeläinten kohdalla aloin ihmetellä: otselotti ei paljon ole muuttunut 70 vuodessa, mutta kuguaarista tai irbiksestä en ennen ollut kuullut. Kuguaari selvisi ihan harmailla aivosoluilla, mutta irbis vasta kuvasta.

Tekstin sisältökin on hiukan erilaista kuin nykyään:
"Asutuilla seuduilla jaguaari usein kehittyy ihmissyöjäksi, mutta näyttää pitävän intiaanien lihaa valkoihoisia maukkaampana."

Lue lisää

Tässä Victoria Cougars -nimisen kanadalaisen jääkiekkojoukkueen logo:

http://www.remax-camosun-victoria-bc.com/offices/Cougars Logo JPEG.jpg

Puuma kirjoitti:

Tässä Victoria Cougars -nimisen kanadalaisen jääkiekkojoukkueen logo:

http://www.remax-camosun-victoria-bc.com/offices/Cougars Logo JPEG.jpg

Lue lisää

Tiedossani ei ole, tekeekö Puma mitään urheiluvarusteita Victoria Cougars -teamille.

Puma ja Adidas joka tapauksessa kuuluvat maailman tunnetuimpiin tuotemerkkeihin. Dasslerin veljeksillä Rudolf ja Adolf oli alun perin (1924 =>) Saksanmaan Herzogenaurachissa firma nimeltä Gebrüder Daßler OHG, mutta 1948 veljekset panivat tossujen kantapäät vastakkain ja lähtivät marssimaan eri suuntiin. Rudille jääneen ”vanhan firman” uudeksi nimeksi tuli Puma, Adi jatkoi nimellä Adidas.

Kielien kääntelijä kirjoitti:

Mainitsemasi Maapallon eläinkuvaston toimittaja Lauri Hirvensalo vaikuttaa lyhyen googlailun perusteella olleen varsin tuottelias kääntäjä ja tietokirjailija.

>Tekstin sisältökin on hiukan
>erilaista kuin nykyään

Lauri Hirvensalo ei ole kaihtanut ottaa suomentaakseen mm. sellaista maailmankirjallisuuden ”merkkiteosta” kuin Mein Kampf (A. Hitler).

Mika Waltari lienee yksi Suomen menestyneimpiä kirjailijoita maailmalla. Hänkin käänsi oman tuotantonsa ohella vieraskielistä kirjallisuutta suomeksi. Yksi hänen 1930-luvun aikaansaannoksiaan oli Hitler-nuorison ikonista kertovan teoksen ”Horst Wessel. Eräs saksalainen kohtalo” (kirj. Hans Heinz Ewers) suomentaminen.

Olisikohan kirjallinen ilmapiiri todellakin ollut 70 vuotta sitten hieman erilainen kuin nykyään?

Lue lisää

20-30-luvulla oli aivan normaalia kääntää saksalaisia teoksia suomeksi. Natsismi oli reaalipolitiikkaa siinä missä USA:n politiikka nykyään. Historiassa ollaan aina viisaampia jälkikäteen.

Kielien kääntelijä kirjoitti:

No juuri samaisen Maapallon eläinkuvaston minäpoika luin irtolehtikuntoon juuri lukemaan oppineena, sinun äitisi ollessa vielä vauvaiässä! Eipä siitä meidän kappaleestamme jälkipolville säilytettäväksi asti ole käsittelyni jäljiltä ollutkaan...

Irbis (Uncia uncia / Panthera uncia) lienee ihan suoraan saksan kielestä tempaistu nimi (suomalaisen nimen ehkä vielä puuttuessa)? Sittemmin kai Korkeasaaren eläintarha on pitänyt nimenomaan tuota kissaeläintä suurimpana vetonaulanaan. Tämänhetkinen tilanne ei ole tiedossani.

Kuguaarilla (Felis concolor) on ollut sellainenkin suomenkielinen nimi kuin puuleijona. Minä asettaisin asumukseni sisäänkäyntiä vartioimaan mieluummin vaikka betonielefantit http://www.jokela.org/pictures/Copenhagen/slides/P7024121.html , koska puulla on taipumus muuttua nopeammin kukkamullaksi ilmaston vaikutusten johdosta. Betoniset ovat mielestäni jotenkin muutenkin konkreettisemmat kuin puiset!

Ehkäpä saisin pilsneripohatta Carlsbergia tuntuvastikin vähävaraisempana tyytyä betoniporsaisiin.

Lue lisää

Jossain kaunokirjallisuudessa olen tainnut törmätä myös vuorileijonaan, mutten kyllä vielä puuleijonaan. Puuleopardi taas taitaa nykynimi "clouded leopardille" http://www.exzooberance.com/virtual zoo/they walk/clouded leopard/Clouded Leopard 159072.jpg .

Hirvensalolla taitaa olla joku oravafiksaatio, kun muiden eläinten kuvien kuvatekstit on tyyliin "Virtahepo ei ole erityisen kaunis eläin", niin oravien lukuisissa kuvissa syvennytään kuvattavan ongelmiin: "Jano", "Kova pähkinä" jne.

Strutsin latinankielinen nimi on "struthio" (gen. "struthionis"). Tieteellinen nimi on /Struthio camelus/. Ennen kuin ymmärrät eron latinalaisen nimen ja tieteellisen nimen välillä, sinun ei kannata brassailla kummallakaan.

"Kamelikurki" on tietysti paljon vanhempi nimi kuin mitkään tieteelliset nimet. Agricola vaikutti 1500-luvulla, Linné 1700-luvulla.

Yucca kirjoitti:

Strutsin latinankielinen nimi on "struthio" (gen. "struthionis"). Tieteellinen nimi on /Struthio camelus/. Ennen kuin ymmärrät eron latinalaisen nimen ja tieteellisen nimen välillä, sinun ei kannata brassailla kummallakaan.

"Kamelikurki" on tietysti paljon vanhempi nimi kuin mitkään tieteelliset nimet. Agricola vaikutti 1500-luvulla, Linné 1700-luvulla.

Lue lisää

Mietin oikein kahteen kertaan, kumpaa sanamuotoa käytän: "latinalainen" vai "tieteellinen". En ole tieteen palvelija saati latinisti, joten erolla ja sen ymmärtämisellä ei ole minulle suurempaa merkitystä.

Näköjään onnistuin valitsemaan juuri sen vaihtoehdon, jolla saa aikaan keskustelua!

:•)

Siinä olet ah' niin oikeassa, ettei minun _kannata_ puuhastella tällä palstalla yhtään mitään! Kenen kannattaa?

Kalasääksellä on kannattajansa siinä kuin kalasääskelläkin. Kun sääski = itikka = hyttynen, voi pohjalaismurteinen kenties nähdä sellaisenkin ihmeen, että lehmät lentävät!

"Sno snää mnuu snuuksi, snuuks mnääki snuu sno!" Näin olen kuullut sinunkauppoja tehtävän jossain päin yhteistä maatamme.

Määksi? Sääksi? Hääksi?

Kunpa vielä sää kääntyisi kunnon kalasääksi, jotta mää pääsisin heittämään mertaa merta edemmäs!

Sää-mies (ei he-man) kirjoitti:

Kalasääksellä on kannattajansa siinä kuin kalasääskelläkin. Kun sääski = itikka = hyttynen, voi pohjalaismurteinen kenties nähdä sellaisenkin ihmeen, että lehmät lentävät!

"Sno snää mnuu snuuksi, snuuks mnääki snuu sno!" Näin olen kuullut sinunkauppoja tehtävän jossain päin yhteistä maatamme.

Määksi? Sääksi? Hääksi?

Kunpa vielä sää kääntyisi kunnon kalasääksi, jotta mää pääsisin heittämään mertaa merta edemmäs!

Lue lisää

Tykkäätkö sää syödä uutispuuroa tai -leipää?

Kyllä minusta kotimainen kalasääski on hyvä jatko sarjalle, ellei paras. Kalahyönteislintuna varsin aatelinen jalopeurasarjan edustaja.

Varsinkin Kuusankoskella kanta on hiipumassa kovaa vauhtia.

partaalla kirjoitti:

Varsinkin Kuusankoskella kanta on hiipumassa kovaa vauhtia.

Köyhtyneiden Paperitehtaiden (Impoverished Paper Mills) aarnikotka löytyy kuvana vaikkapa täältä:
http://www.austropapier.at/pics/firmen_logos/upm.jpg
Firman taannoinen vahva mies, jalkahikiväenkenraali Rudolf Walden oli yksi Suomen viime sotien aikaisia johtavia sotanorsuja. C.G.E. Mannerheimin luotettu ystävä, johtavista kenraaleista läheisin (jo ikänsäkin puolesta). Puolustusministeri ym. ym.
Nykyinen UPM tuskin käy enää leimallisesta Walden-sukuyhtiöstä.

Wallenbergin teollisuusdynastian asema Ruotsissa on ollut kenties vielä näkyvämpi kuin Waldenin konsanaan Suomessa. Aarnikotkan otteessa sekin on yrittänyt talouselämää pitää. Wallenbergiläistä aarnikotkaa pääsevät ihailemaan ajokeissaan Skoone- ja Ruotsin Lentokonetehdas Osakeyhtiö -nimisillä autoilla ajavat:
http://www.scania.es/Images/logotiposolologoJPG_tcm86-40211.jpg

nimeä käytetään muodossa kalasääski eli/ja lyhyesti taas muodossa sääksi.

Saksalaislähde http://maria.fremlin.de/stagbeetles/nomes.html tietää tammihärälle melkoisen määrän synonyymejä:

englanniksi:

Stag beetle
Billywitch
Cherry-eaters
Devil's Beetles
Horny bug
Hornbug
Horse pincher
Oak-ox
Thunder-beetle

saksaksi:

Hirschkäfer
Schröter
Hirschschröter
Hornschröter
Feuerschröter
Hausbrenner
Feueranzünder
Köhler
Feuerwurm
Börner
Donnerpuppe
Donnerkäfer
Teufelspferd
Pferdeklemmer
Waldkäfer
Eichochs

Viroksi otuke näkyy olevan põderpõrnikas eli olisiko tuo sitten vähän niin kuin porokuoriainen?

Toistan pari vuotta sitten jossain näillä palstoilla kertomani jutun. Matkustaessani parikymmentä vuotta sitten Saksan sisäisellä Lufthansan lennolla en voinut olla kuulematta toisella penkkirivillä käytävää keskustelua. Mies kertoi toiselle, kuinka hänelle oli tarjottu vastikään Suomessa käsittämättömän kuvottavaa sapuskaa: ruistaikinakuoren sisään oli leivottu sekaisin pieniä kaloja ja rasvaista sianlihaa. Hän kysyi kuulijaltaan: "Eikö tuollainen ole suorastaan rikollista (geradezu kriminell)?"

Aivan tuokio sitten annoin jossain näillä palstoilla ohjeen, kuinka päästään nauttimaan jalopeuraa. Hankitaan sopiva palanen peuraa ja kypsennetään se. Liekitetään kolmen tähden jaloviinalla.