Tuleeko mieleen muita vastaavia nimiä kuin nämä:
jalopeura
kamelikurki
lohikäärme?
Siis vanhakantaisia eläinten nimiä, joissa lajit tuntuvat sotkeutuvan. (Tuo lohikäärmehän lienee tarueläin, mutta silti!)
Mitä mieltä olette nimien taustasta? Jalopeurahan on taitanut joskus tarkoittaa myös isoa hirveä. Kamelikurkiko on sitten iso kurki, jolla on karvakyttyrä selässä?
Sanokaa myös sananen sirahvista ja sen mahdollisista sukusanoista...
jalopeura
kamelikurki
lohikäärme?
Siis vanhakantaisia eläinten nimiä, joissa lajit tuntuvat sotkeutuvan. (Tuo lohikäärmehän lienee tarueläin, mutta silti!)
Mitä mieltä olette nimien taustasta? Jalopeurahan on taitanut joskus tarkoittaa myös isoa hirveä. Kamelikurkiko on sitten iso kurki, jolla on karvakyttyrä selässä?
Sanokaa myös sananen sirahvista ja sen mahdollisista sukusanoista...
Vastaukset 34
Vanhimmat
Safkis onneksi pian...
Kalakana lienee puoliso, mutta erittäin harvinainen. Syntyykö kalakukko sittenkin kloonaamalla?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=1500000000000154&posting=22000000014895755
Oletko mielestäsi hauska?
Vastaan vaan, että kalakukko on vielä lohikäärmettäkin tarunomaisempi eläin. Hauskaa pääsiäistä!
Englanninkielisen Wikipedian mukaan sana "katakana" tarkoittaa "partial kana". Olisikohan kyseessä koipireisi vai rintapala?
Katakanan ohella japania voidaan kuulemma kirjoittaa kolmella muullakin systeemillä; ne ovat hiragana, kanji ja rōmaji.
Ahmiaiskahvilla oli Mössääjättären kanssa puhetta, ettei meillä ole tänä ehtoona saunan päälle kalakukkoa punaviinissä (coq de poisson au vin?) eikä patakanaa eikä kanapataa vaan less poisonous kanasalaattia. Flunssastaan toipuneen, grillin läpi lämpökaappitiskiin asti selvinneen tipuparan raato (3,99 €) palastellaan katakanoiksi eli partial kanoiksi oliivien sun muiden viherpiperrysten sekaan.
kamelikurki on raamatun sivulta löytyvä sana,et tiedoksi vaan ettei kannata oikeen aukooo päätää jos ei oo ymmärrys avautunut esim merkikisi mikä kamelikurki oikeesti on. kannataa siis olla tarkka !eikä pahemmin viisastella.jumalan pelko on viisauden alku!!!!
Samat sanat askarruttivat itseänikin tuossa reilut 3 vuotta sitten.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=1500000000000154&posting=21500000000196005#21500000000196005
Kirahvi on ollut vakiintuneena suomen kieleen niin kauan kuin minä muistan – mutta joskus on puhuttu sirahveistakin.
Ruotsin kauttahan tuontyyppiset sanat ovat kieleemme yleensä tulleet – ja ruotsalaiset ovat olleet eteviä imemään vaikutteita mm. ranskasta. Ranskan 'girafe'-sana on muuntunut ruotsissa muotoon 'giraff' äänneasun pysyessä varsin ranskalaisena. Suomalaiskorva on kuullut sen paremminkin muodossa "siraf" kuin "kiraf". Mutta sitten joku kieli-ihminen on havainnut, että kee-kirjainhan tuossa selvästi on eikä see, ja kirjoitusasu on korjattu muotoon 'kirahvi'.
Ihme sinänsä, että toinen savannien asukki on meille 'gepardi' eikä 'keparti'.
Se nenäkkäänoloinen lähes-nimikaimani Ranskanmaalta (näyttelehtijä) tunnetaan kai melkoisena karahvin kallistajana?
Sirahveja näkyy olevan Lauri Hirvensalon vuonna 1936 toimittamassa Maapallon eläinkuvastossa, jota äitini (s.1955) tykkäsi selailla pienenä (ja minä löysin tämän kirjan ilot vasta täysi-ikäisenä).
Kissaeläinten kohdalla aloin ihmetellä: otselotti ei paljon ole muuttunut 70 vuodessa, mutta kuguaarista tai irbiksestä en ennen ollut kuullut. Kuguaari selvisi ihan harmailla aivosoluilla, mutta irbis vasta kuvasta.
Tekstin sisältökin on hiukan erilaista kuin nykyään:
"Asutuilla seuduilla jaguaari usein kehittyy ihmissyöjäksi, mutta näyttää pitävän intiaanien lihaa valkoihoisia maukkaampana."
No juuri samaisen Maapallon eläinkuvaston minäpoika luin irtolehtikuntoon juuri lukemaan oppineena, sinun äitisi ollessa vielä vauvaiässä! Eipä siitä meidän kappaleestamme jälkipolville säilytettäväksi asti ole käsittelyni jäljiltä ollutkaan...
Irbis (Uncia uncia / Panthera uncia) lienee ihan suoraan saksan kielestä tempaistu nimi (suomalaisen nimen ehkä vielä puuttuessa)? Sittemmin kai Korkeasaaren eläintarha on pitänyt nimenomaan tuota kissaeläintä suurimpana vetonaulanaan. Tämänhetkinen tilanne ei ole tiedossani.
Kuguaarilla (Felis concolor) on ollut sellainenkin suomenkielinen nimi kuin puuleijona. Minä asettaisin asumukseni sisäänkäyntiä vartioimaan mieluummin vaikka betonielefantit http://www.jokela.org/pictures/Copenhagen/slides/P7024121.html , koska puulla on taipumus muuttua nopeammin kukkamullaksi ilmaston vaikutusten johdosta. Betoniset ovat mielestäni jotenkin muutenkin konkreettisemmat kuin puiset!
Ehkäpä saisin pilsneripohatta Carlsbergia tuntuvastikin vähävaraisempana tyytyä betoniporsaisiin.
Mainitsemasi Maapallon eläinkuvaston toimittaja Lauri Hirvensalo vaikuttaa lyhyen googlailun perusteella olleen varsin tuottelias kääntäjä ja tietokirjailija.
>Tekstin sisältökin on hiukan
>erilaista kuin nykyään
Lauri Hirvensalo ei ole kaihtanut ottaa suomentaakseen mm. sellaista maailmankirjallisuuden ”merkkiteosta” kuin Mein Kampf (A. Hitler).
Mika Waltari lienee yksi Suomen menestyneimpiä kirjailijoita maailmalla. Hänkin käänsi oman tuotantonsa ohella vieraskielistä kirjallisuutta suomeksi. Yksi hänen 1930-luvun aikaansaannoksiaan oli Hitler-nuorison ikonista kertovan teoksen ”Horst Wessel. Eräs saksalainen kohtalo” (kirj. Hans Heinz Ewers) suomentaminen.
Olisikohan kirjallinen ilmapiiri todellakin ollut 70 vuotta sitten hieman erilainen kuin nykyään?
Tässä Victoria Cougars -nimisen kanadalaisen jääkiekkojoukkueen logo:
http://www.remax-camosun-victoria-bc.com/offices/Cougars Logo JPEG.jpg
Tiedossani ei ole, tekeekö Puma mitään urheiluvarusteita Victoria Cougars -teamille.
Puma ja Adidas joka tapauksessa kuuluvat maailman tunnetuimpiin tuotemerkkeihin. Dasslerin veljeksillä Rudolf ja Adolf oli alun perin (1924 =>) Saksanmaan Herzogenaurachissa firma nimeltä Gebrüder Daßler OHG, mutta 1948 veljekset panivat tossujen kantapäät vastakkain ja lähtivät marssimaan eri suuntiin. Rudille jääneen ”vanhan firman” uudeksi nimeksi tuli Puma, Adi jatkoi nimellä Adidas.
20-30-luvulla oli aivan normaalia kääntää saksalaisia teoksia suomeksi. Natsismi oli reaalipolitiikkaa siinä missä USA:n politiikka nykyään. Historiassa ollaan aina viisaampia jälkikäteen.
Jossain kaunokirjallisuudessa olen tainnut törmätä myös vuorileijonaan, mutten kyllä vielä puuleijonaan. Puuleopardi taas taitaa nykynimi "clouded leopardille" http://www.exzooberance.com/virtual zoo/they walk/clouded leopard/Clouded Leopard 159072.jpg .
Hirvensalolla taitaa olla joku oravafiksaatio, kun muiden eläinten kuvien kuvatekstit on tyyliin "Virtahepo ei ole erityisen kaunis eläin", niin oravien lukuisissa kuvissa syvennytään kuvattavan ongelmiin: "Jano", "Kova pähkinä" jne.
Linnulla on kuin onkin tuollainen latinankielinen nimi, joten ei nimi 'kamelikurki' aivan tuulesta temmattu ole!
Vertailevaa varpaidentutkimusta pääsee harjoittamaan vaikkapa seuraavien kuvien avulla:
http://tolweb.org/tree/ToLimages/ostrich_feet.jpg
http://angryhamster.com/images/pictures/camel_toe.jpg
Suomessa liikuskeli takavuosina kierteleviä teatteriseurueita. Yksi sellainen oli ilahtunut saadessaan melkoisen yleisömenestyksen. Yleisö kuitenkin vaikutti pettyneeltä. Ja löytyihän selityskin: sitä KAMELIA oltiin tultu ihmettelemään oikein isommalla porukalla. Siitä NAISESTA nyt ei niin hirveän suurta väliä ollut.
Musiikin alalla Giuseppe Verdi on puvustanut tuon Alexandre Dumas nuoremman "Kameli ja nainen" -näytelmän (vai oliko se sittenkin "Kamelianainen"?) toisennimiseen oopperamuotoon "La traviata" (nimi merkinnee "langennutta" tai "hairahtunutta" naiseläjää).
Yksi nimekäs itävaltalaissäveltäjä (dynastian tunnetuin) puolestaan ei tainnut säveltää kuin yhden ainoan oopperan "Ritari Pásmán", mutta hänen saksalainen sukunimikaimansa tunnetaankin sitten useista kuuluisista oopperoistaan. Tuo yhteinen sukunimi merkitsee "kukkakimppua" tai "kamelikurkea", kuinka vain. http://www.kinder-tierlexikon.de/a/afrikanstrauss.htm
Strutsin latinankielinen nimi on "struthio" (gen. "struthionis"). Tieteellinen nimi on /Struthio camelus/. Ennen kuin ymmärrät eron latinalaisen nimen ja tieteellisen nimen välillä, sinun ei kannata brassailla kummallakaan.
"Kamelikurki" on tietysti paljon vanhempi nimi kuin mitkään tieteelliset nimet. Agricola vaikutti 1500-luvulla, Linné 1700-luvulla.
Mietin oikein kahteen kertaan, kumpaa sanamuotoa käytän: "latinalainen" vai "tieteellinen". En ole tieteen palvelija saati latinisti, joten erolla ja sen ymmärtämisellä ei ole minulle suurempaa merkitystä.
Näköjään onnistuin valitsemaan juuri sen vaihtoehdon, jolla saa aikaan keskustelua!
:•)
Siinä olet ah' niin oikeassa, ettei minun _kannata_ puuhastella tällä palstalla yhtään mitään! Kenen kannattaa?
Hirvikärpänen ei taida kuulua samaan sarjaan sen paremmin kuin kalasääski tai kissakalakaan...
Kalasääksellä on kannattajansa siinä kuin kalasääskelläkin. Kun sääski = itikka = hyttynen, voi pohjalaismurteinen kenties nähdä sellaisenkin ihmeen, että lehmät lentävät!
"Sno snää mnuu snuuksi, snuuks mnääki snuu sno!" Näin olen kuullut sinunkauppoja tehtävän jossain päin yhteistä maatamme.
Määksi? Sääksi? Hääksi?
Kunpa vielä sää kääntyisi kunnon kalasääksi, jotta mää pääsisin heittämään mertaa merta edemmäs!
Tykkäätkö sää syödä uutispuuroa tai -leipää?
Kyllä minusta kotimainen kalasääski on hyvä jatko sarjalle, ellei paras. Kalahyönteislintuna varsin aatelinen jalopeurasarjan edustaja.
Ihmisiäkin haukutaan joskus kanaljarotiksi, mutta mikä kanaljarotta oikein on?
Lohikäärmeeseen verrattava taruolento voisi olla aarnikotka, josta tässä kuva:
http://suikoposti.com/kuvat/s3fubar.jpg
Varsinkin Kuusankoskella kanta on hiipumassa kovaa vauhtia.
Köyhtyneiden Paperitehtaiden (Impoverished Paper Mills) aarnikotka löytyy kuvana vaikkapa täältä:
http://www.austropapier.at/pics/firmen_logos/upm.jpg
Firman taannoinen vahva mies, jalkahikiväenkenraali Rudolf Walden oli yksi Suomen viime sotien aikaisia johtavia sotanorsuja. C.G.E. Mannerheimin luotettu ystävä, johtavista kenraaleista läheisin (jo ikänsäkin puolesta). Puolustusministeri ym. ym.
Nykyinen UPM tuskin käy enää leimallisesta Walden-sukuyhtiöstä.
Wallenbergin teollisuusdynastian asema Ruotsissa on ollut kenties vielä näkyvämpi kuin Waldenin konsanaan Suomessa. Aarnikotkan otteessa sekin on yrittänyt talouselämää pitää. Wallenbergiläistä aarnikotkaa pääsevät ihailemaan ajokeissaan Skoone- ja Ruotsin Lentokonetehdas Osakeyhtiö -nimisillä autoilla ajavat:
http://www.scania.es/Images/logotiposolologoJPG_tcm86-40211.jpg
>Sanokaa myös sananen sirahvista
>ja sen mahdollisista sukusanoista
Kotus on käsitellyt sirahviteemaakin puolestani:
http://www.kotus.fi/julkaisut/ikkunat/2000/kielii2000_26.shtml
hirviantilooppi
hyeenakoira
valashai
koiralohi
hiiripöllö
hirvisika
rottakoira
tammihärkä
nimeä käytetään muodossa kalasääski eli/ja lyhyesti taas muodossa sääksi.
Saksalaislähde http://maria.fremlin.de/stagbeetles/nomes.html tietää tammihärälle melkoisen määrän synonyymejä:
englanniksi:
Stag beetle
Billywitch
Cherry-eaters
Devil's Beetles
Horny bug
Hornbug
Horse pincher
Oak-ox
Thunder-beetle
saksaksi:
Hirschkäfer
Schröter
Hirschschröter
Hornschröter
Feuerschröter
Hausbrenner
Feueranzünder
Köhler
Feuerwurm
Börner
Donnerpuppe
Donnerkäfer
Teufelspferd
Pferdeklemmer
Waldkäfer
Eichochs
Viroksi otuke näkyy olevan põderpõrnikas eli olisiko tuo sitten vähän niin kuin porokuoriainen?
Kuopion Iänessä (paekallisratio) olj joskus luontoiänenä kalakukon soitinmänöt. En oo suanunna syötyä kalakukkoo sen jäläkee. Pitäs julistoo uhanalaseks, nii olj surkeeta vollotusta. Iha ku Nilisijän peräkammarpoejilla.
Toistan pari vuotta sitten jossain näillä palstoilla kertomani jutun. Matkustaessani parikymmentä vuotta sitten Saksan sisäisellä Lufthansan lennolla en voinut olla kuulematta toisella penkkirivillä käytävää keskustelua. Mies kertoi toiselle, kuinka hänelle oli tarjottu vastikään Suomessa käsittämättömän kuvottavaa sapuskaa: ruistaikinakuoren sisään oli leivottu sekaisin pieniä kaloja ja rasvaista sianlihaa. Hän kysyi kuulijaltaan: "Eikö tuollainen ole suorastaan rikollista (geradezu kriminell)?"
Aivan tuokio sitten annoin jossain näillä palstoilla ohjeen, kuinka päästään nauttimaan jalopeuraa. Hankitaan sopiva palanen peuraa ja kypsennetään se. Liekitetään kolmen tähden jaloviinalla.
Oranssin värinen, mullassa elävä pieni, kömpelö ja erittäin hidas eläin. Vihertävä töyhtö yleensä aina maan pinnalla. Melko helppo pyydystää. Elää laumoissa. Voidaan syödä raakana tai kypsennettynä.