simpukat??

Nimetön

Onko jotain haittaa jos laittaa akvaarioon paljon simpukoita koristeeksi? voiko niistä irrota jotain haitallisia aineita vaikka pesty kuumalla vedellä moneen kertaan. 63 litran akvaario jossa kardinaalitetroja, mustaneontetroja ja partamonni.

9

700

    Vastaukset

    • Kaikki kuvailemasi kalat viihtyvät joko hyvin neutraalissa tai hieman happamassa vedessä. Simpukoilla on tapana nostaa veden ph arvoja joten ne eivät sen puolesta ole akvaasi kauhean hyvä valinta. Kauniita ovat ei siinä mitään, mutta noinkin pienessä akvassa vesiarvot muuttuvat tosi nopeasti. Näin voin kokemuksen syvällä kurkkuäänellä sanoa! Jos olisin sinä niin valitsisin jotain muuta koristamaan akvaa.

      • Olen myös miettinyt, voiko simpukoita laittaa akvaarioon. Tiedän, että joillakin on.
        Minkäkokoisessa akvaariossa pari simpukan kuorta on ok ? Missämäärin niistä irtoaa jotain ? Kalkkia ?


      • Mimosa.x kirjoitti:

        Olen myös miettinyt, voiko simpukoita laittaa akvaarioon. Tiedän, että joillakin on.
        Minkäkokoisessa akvaariossa pari simpukan kuorta on ok ? Missämäärin niistä irtoaa jotain ? Kalkkia ?

        Mitä isompi on vesitilavuus, sitä vähemmän simpukasta irtoava aines muuttaa vesiarvoja.

        Miksi merisimpukoita pitäisi tunkea makeavetiseen akvaarioon, sitä en ymmärrä?


      • Rihma kirjoitti:

        Mitä isompi on vesitilavuus, sitä vähemmän simpukasta irtoava aines muuttaa vesiarvoja.

        Miksi merisimpukoita pitäisi tunkea makeavetiseen akvaarioon, sitä en ymmärrä?

        Naispuolisena ja pikkutytön äitinä voin sanoa että vastaus on yksinkertaisesti tuo : Ah simpukat ovat niiiin kauniita ja sopivat vedenalaiseen maailmaan. Mut ymmärrän että jotkut näkee ne sinne kuulumattomana, ihan niin kuin kaikenlaisen muovikrääsänkin. Leluja en sinne minäkään tunkisi...
        Voinen siis laittaa pari nättiä pienehköä simpukan kuorta 200 litraiseeni? Suunnittelin sinne mm. kääpiörihmakaloja ja piikkisilmiä, nehän on pehmeän veden kaloja, ei kait ne pari kuorta vettä koveta niinpaljoa...?

        Muuttaako huonekasvit akvaariovettä jotenkin ?


      • Mimosa.x kirjoitti:

        Naispuolisena ja pikkutytön äitinä voin sanoa että vastaus on yksinkertaisesti tuo : Ah simpukat ovat niiiin kauniita ja sopivat vedenalaiseen maailmaan. Mut ymmärrän että jotkut näkee ne sinne kuulumattomana, ihan niin kuin kaikenlaisen muovikrääsänkin. Leluja en sinne minäkään tunkisi...
        Voinen siis laittaa pari nättiä pienehköä simpukan kuorta 200 litraiseeni? Suunnittelin sinne mm. kääpiörihmakaloja ja piikkisilmiä, nehän on pehmeän veden kaloja, ei kait ne pari kuorta vettä koveta niinpaljoa...?

        Muuttaako huonekasvit akvaariovettä jotenkin ?

        Siis tuo huonekasvikysymys tuli tähän "vahingossa"kun kyselin tuolla aiemmin näistä huonekasvien vesiviljelyistä akvaariossa.. Kysymys oli kai hölmö, kai nuo kasvit samalla lailla vaikuttavat kuin ne vesikasvitkin, eli käyttävät nitraattia hyödyksi (niinhän se oli..? ja hapettavat vettä.


      • Mimosa.x kirjoitti:

        Siis tuo huonekasvikysymys tuli tähän "vahingossa"kun kyselin tuolla aiemmin näistä huonekasvien vesiviljelyistä akvaariossa.. Kysymys oli kai hölmö, kai nuo kasvit samalla lailla vaikuttavat kuin ne vesikasvitkin, eli käyttävät nitraattia hyödyksi (niinhän se oli..? ja hapettavat vettä.

        Tässä ote kirjasta "100 akvaariokasvia,Markku Varjo, 1994" :

        "...Maakasveina ne eivät kuitenkaan pysty suorittamaan biokemiallisia toimintojaan, kuten yhteyttämistä. Ne eivät tuota veteen happea, vaan kuluttavat sitä. Muutaman viikon tai kuukauden kuluttua ne kuolevat ja lahotessaan kuluttavat vedestä happea. Niiden kasvimassa on myös paljon auurempi kuin vastaavan kokoisten vesikasvien. Jotkin maakasvit erittävät lisäksi myrkkyjä, ja sen seurauksena voi olla käsittämättömiä kalakuolemia. Myös akvaarion typpikielto häiriintyy ja antaa tietä sinilevien kasvulle.
        Monet kuivanmaankasvit ovat kyllä sopivia avointen akvaarioiden reunamille veden rajaan ja erilaisiin tropikaarioihin. Myös joissain tapauksissa kirjoahventen ja muiden vesikasveja repivien kalojen akvaariossa voi maakasvien käyttö puoltaa paikkaansa. On vain vaihdettava uusiin, ennen kuin ne alkavat mädäntyä."

        Kirja ehdottaa seuraavia akvaarioon sopiviksi :

        Rönsylilja, elinikä 2 kk´, sädekaisla, yli 2 kk, Piilokukka, 2-4 kk, pistilehti, 4-6 viikkoa
        Traakkipuut, 2-4 kk, Aasinkorvaköynnös, yli 2 kk
        Hapsumähkä(joka ei ole lainkaan vesikasvi)6vkoa.

        Itselläni tulee mieleen kysymys, miksi nuo kasvit kirjoittajan kokemuksesta kasvavat noin lyhyen eliniän. Vesiviljely sopii erinomaisesti monelle huonekasville. Yhteyttäähän ne, jos saavat valoa, mutta happea ne ei lisää veteen, koska tuottavat sitä lehtiensä ilmarakojen kautta. Jos ei "huonekasvi" akvaarion pinnalla tunnu viihtyvän ja alkaa tehdä kuolemaa, kylkait sen sieltä useimmat ymmärtää nypätä pois ennen kuin se aiheuttaa ongelmia. Ja valontarve ja ravinteet otetaan huomioon niin mullassa kuin vedessä kasvatettuna.


      • Mimosa.x kirjoitti:

        Tässä ote kirjasta "100 akvaariokasvia,Markku Varjo, 1994" :

        "...Maakasveina ne eivät kuitenkaan pysty suorittamaan biokemiallisia toimintojaan, kuten yhteyttämistä. Ne eivät tuota veteen happea, vaan kuluttavat sitä. Muutaman viikon tai kuukauden kuluttua ne kuolevat ja lahotessaan kuluttavat vedestä happea. Niiden kasvimassa on myös paljon auurempi kuin vastaavan kokoisten vesikasvien. Jotkin maakasvit erittävät lisäksi myrkkyjä, ja sen seurauksena voi olla käsittämättömiä kalakuolemia. Myös akvaarion typpikielto häiriintyy ja antaa tietä sinilevien kasvulle.
        Monet kuivanmaankasvit ovat kyllä sopivia avointen akvaarioiden reunamille veden rajaan ja erilaisiin tropikaarioihin. Myös joissain tapauksissa kirjoahventen ja muiden vesikasveja repivien kalojen akvaariossa voi maakasvien käyttö puoltaa paikkaansa. On vain vaihdettava uusiin, ennen kuin ne alkavat mädäntyä."

        Kirja ehdottaa seuraavia akvaarioon sopiviksi :

        Rönsylilja, elinikä 2 kk´, sädekaisla, yli 2 kk, Piilokukka, 2-4 kk, pistilehti, 4-6 viikkoa
        Traakkipuut, 2-4 kk, Aasinkorvaköynnös, yli 2 kk
        Hapsumähkä(joka ei ole lainkaan vesikasvi)6vkoa.

        Itselläni tulee mieleen kysymys, miksi nuo kasvit kirjoittajan kokemuksesta kasvavat noin lyhyen eliniän. Vesiviljely sopii erinomaisesti monelle huonekasville. Yhteyttäähän ne, jos saavat valoa, mutta happea ne ei lisää veteen, koska tuottavat sitä lehtiensä ilmarakojen kautta. Jos ei "huonekasvi" akvaarion pinnalla tunnu viihtyvän ja alkaa tehdä kuolemaa, kylkait sen sieltä useimmat ymmärtää nypätä pois ennen kuin se aiheuttaa ongelmia. Ja valontarve ja ravinteet otetaan huomioon niin mullassa kuin vedessä kasvatettuna.

        En tarkistanut sitä.. ssiis typpikierto ei kielto :) yms.
        Mimosa


      • Mimosa.x kirjoitti:

        Tässä ote kirjasta "100 akvaariokasvia,Markku Varjo, 1994" :

        "...Maakasveina ne eivät kuitenkaan pysty suorittamaan biokemiallisia toimintojaan, kuten yhteyttämistä. Ne eivät tuota veteen happea, vaan kuluttavat sitä. Muutaman viikon tai kuukauden kuluttua ne kuolevat ja lahotessaan kuluttavat vedestä happea. Niiden kasvimassa on myös paljon auurempi kuin vastaavan kokoisten vesikasvien. Jotkin maakasvit erittävät lisäksi myrkkyjä, ja sen seurauksena voi olla käsittämättömiä kalakuolemia. Myös akvaarion typpikielto häiriintyy ja antaa tietä sinilevien kasvulle.
        Monet kuivanmaankasvit ovat kyllä sopivia avointen akvaarioiden reunamille veden rajaan ja erilaisiin tropikaarioihin. Myös joissain tapauksissa kirjoahventen ja muiden vesikasveja repivien kalojen akvaariossa voi maakasvien käyttö puoltaa paikkaansa. On vain vaihdettava uusiin, ennen kuin ne alkavat mädäntyä."

        Kirja ehdottaa seuraavia akvaarioon sopiviksi :

        Rönsylilja, elinikä 2 kk´, sädekaisla, yli 2 kk, Piilokukka, 2-4 kk, pistilehti, 4-6 viikkoa
        Traakkipuut, 2-4 kk, Aasinkorvaköynnös, yli 2 kk
        Hapsumähkä(joka ei ole lainkaan vesikasvi)6vkoa.

        Itselläni tulee mieleen kysymys, miksi nuo kasvit kirjoittajan kokemuksesta kasvavat noin lyhyen eliniän. Vesiviljely sopii erinomaisesti monelle huonekasville. Yhteyttäähän ne, jos saavat valoa, mutta happea ne ei lisää veteen, koska tuottavat sitä lehtiensä ilmarakojen kautta. Jos ei "huonekasvi" akvaarion pinnalla tunnu viihtyvän ja alkaa tehdä kuolemaa, kylkait sen sieltä useimmat ymmärtää nypätä pois ennen kuin se aiheuttaa ongelmia. Ja valontarve ja ravinteet otetaan huomioon niin mullassa kuin vedessä kasvatettuna.

        Tuossa kirjsassa puhutaan luultavammin huonekasveista akvaarion sisällä, eli pinnan alla, tai sellaisen kuvan ainakin sain.

        Huonekasvit kuolevat lähes 100 varmasti, jos ne upotetaan veteen.
        Mutta aiheenahan olikin viherkasvit vesiviljelyssä pinnan tuntumassa.
        Omat kasvini ovat viihtyneet hyvin ja mielestäni ne imevät itseensä runsaasti nitraattia altaasta. Happea ne eivät veteen voi tuottaa, koska lehdet ovat pinnan yläpuolella, juuret ainoastaan vedessä, tällöin ne tuottavat hapen siis huoneilmaan.


      • Rihma kirjoitti:

        Tuossa kirjsassa puhutaan luultavammin huonekasveista akvaarion sisällä, eli pinnan alla, tai sellaisen kuvan ainakin sain.

        Huonekasvit kuolevat lähes 100 varmasti, jos ne upotetaan veteen.
        Mutta aiheenahan olikin viherkasvit vesiviljelyssä pinnan tuntumassa.
        Omat kasvini ovat viihtyneet hyvin ja mielestäni ne imevät itseensä runsaasti nitraattia altaasta. Happea ne eivät veteen voi tuottaa, koska lehdet ovat pinnan yläpuolella, juuret ainoastaan vedessä, tällöin ne tuottavat hapen siis huoneilmaan.

        Tosiaan. Tuntuu niin älyttömältä, että joku kirja kehoittaa laittamaan maakasveja veden alle, ettei tullut mieleenkään tuon tarkoittavan tosiaan sitä ! Kun katsoin tarkemmin muutamaa kuvaa, niin siellähän ne on selvästi pohjahiekassa akvaariossa . Hullua...


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut