Itse lukiessani "tutkimuksen" kansojen älykkyyseroista, suhtauduin moisiin tuloksiin skeptisesti. Netistä luin asiasta ja en ole varma oliko jossain muualla siitä tarkemmin. Tutkimuksessa kun väitettiin että kansojen kesken on ÄO-eroja, suomalaiset ovat esimerkiksi jotain 6 ÄO-pistettä tyhmempiä kuin ruotsalaiset. Jokaiselle kansalla oltiin saatu siis tarkka ÄO-luku. Lähinnä jäin kyselemaan itsekseni että miksi ei oltu esitetty miten tutkimus oltiin tehty. Pseudotieteellisissä psykologisissa tutkimuksissa kun tätä ei tietenkään voida esittää koska tällöin paljastuisi tutkimuksen valheellisuus.
Ja toiseksi miksi Mensan kautta ei oltu tehty kyseistä tutkimusta. Itse en ainakaan Mensan nimeä nähnyt mainittavan kyseisessä lyhyessä jutussa. Mensan testit kuitenkin on niitä luotettavampia älykkyyden mittareita nykyään ja lisäksi Mensa on kansainvälinen järjestö.
Myös tulee mieleen muitakin ongelmia tällaisten suurtutkimusten ollessa kyseessä. Esim. miten on voitu tehtyä näinkin suuri tutkimus kymmenistä maista. Ja mikäli ollaan pystytty testaamaan näinkin monen eri kansallisuuden ÄO:ta niin luulisi että koehenkilöitä ei ole voinut olla kovin montaa jokaisesta maasta ja tällöin tulokset olisivat aika epäluotettavia.
On vaikeaa kuvitella
Tämmöiset populaariset tutkimustulokset vaikuttavat usein epäilyttäviltä, kun kovaan ääneen julistetaan jotain mullistavaa, eikä edes välttämättä kerrota aiemmista tarpeellisista tutkimuksista sanallakaan. Näihin saattavat monet sitten uskoa, vaikka tutkimuksessa ei olisi juuri mitään totuutta ja vaikka jokainen psykologiaan perehtynyt tietäisi moisten tutkimusten olevan roskaa.
Eli kertokaapa onko jossain tiedostusvälineessä julkaistu vastauksia näihin ihmettelemiini kysymyksiin ja kuka taho olisi muka pystynyt tekemään näin kattavan tutkimukset ottamalla tarvittava määrä testihenkilöitä kustakin maasta. Uskoisin että huuhaata koko tutkimus on, mutta on tietty mahdollista että multa on mennyt ohitse lehtien tai muiden tiedostuvälineitten tarkemmat selostukset tästä tutkimuksesta, miten se on tehty jne.
On vaan yleensäkin sääli että pseudotieteellisiä psykologisiin tutkimuksiin ihmiset uskovat niin usein ja kaikenlaiset huijarit saavat myytyä roskakirjallisuutta kertomalla että voi menestyä ties millä uudella konstilla rakkauselämässä, oppia oppimaan jne. Psykologian järjestöt kuten APA ei välttämättä koskaan toteaisi näitä pseudotieteellisiä julkaisuja totuudellisiksi, mutta sepä ei paljoa estä näitä huijareita rikastumasta.
Ja toiseksi miksi Mensan kautta ei oltu tehty kyseistä tutkimusta. Itse en ainakaan Mensan nimeä nähnyt mainittavan kyseisessä lyhyessä jutussa. Mensan testit kuitenkin on niitä luotettavampia älykkyyden mittareita nykyään ja lisäksi Mensa on kansainvälinen järjestö.
Myös tulee mieleen muitakin ongelmia tällaisten suurtutkimusten ollessa kyseessä. Esim. miten on voitu tehtyä näinkin suuri tutkimus kymmenistä maista. Ja mikäli ollaan pystytty testaamaan näinkin monen eri kansallisuuden ÄO:ta niin luulisi että koehenkilöitä ei ole voinut olla kovin montaa jokaisesta maasta ja tällöin tulokset olisivat aika epäluotettavia.
On vaikeaa kuvitella
Tämmöiset populaariset tutkimustulokset vaikuttavat usein epäilyttäviltä, kun kovaan ääneen julistetaan jotain mullistavaa, eikä edes välttämättä kerrota aiemmista tarpeellisista tutkimuksista sanallakaan. Näihin saattavat monet sitten uskoa, vaikka tutkimuksessa ei olisi juuri mitään totuutta ja vaikka jokainen psykologiaan perehtynyt tietäisi moisten tutkimusten olevan roskaa.
Eli kertokaapa onko jossain tiedostusvälineessä julkaistu vastauksia näihin ihmettelemiini kysymyksiin ja kuka taho olisi muka pystynyt tekemään näin kattavan tutkimukset ottamalla tarvittava määrä testihenkilöitä kustakin maasta. Uskoisin että huuhaata koko tutkimus on, mutta on tietty mahdollista että multa on mennyt ohitse lehtien tai muiden tiedostuvälineitten tarkemmat selostukset tästä tutkimuksesta, miten se on tehty jne.
On vaan yleensäkin sääli että pseudotieteellisiä psykologisiin tutkimuksiin ihmiset uskovat niin usein ja kaikenlaiset huijarit saavat myytyä roskakirjallisuutta kertomalla että voi menestyä ties millä uudella konstilla rakkauselämässä, oppia oppimaan jne. Psykologian järjestöt kuten APA ei välttämättä koskaan toteaisi näitä pseudotieteellisiä julkaisuja totuudellisiksi, mutta sepä ei paljoa estä näitä huijareita rikastumasta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
USAn koululaitoksia. Koulujen testitulokset ovat julkisia ja myöskin eroteltu etnisesti.
Tässäkin lopputentti tuloksesta näet aasialaisten ja valkoisten pärjäävän paljon paremmin kuin meksikolaiset ja mustat:
http://cahsee.cde.ca.gov/ExitEth3.asp?cSelect=1964881^^--^Pasadena^Unified-000&cYear=2004-05&cChoice=ExitEth3&cAdmin=C&tDate=000000&cGrade=AG&Pageno=1
Oletko lukenut tuota kyseistä The Bell Curve -kirjaa, joka koko homman aloitti? En ole itse sitä lukenut, mutta veikkaisin, että sieltä löytyvät testausmetodit summuut.
... ei löydy. Ko. kirjan lähdeviittaukset ovat puutteellisia, ja monet tosiasioina noteeratut "tutkimustulokset" ovat kirjan kritiikeissä paljastuneet sitaatinsitaatinsitaateiksi, joista ko. lausuntojen alkuperäiset antajat eivät enää ole edes tunnistaneet sanomisiaan.
Ei pidä unohtaa sitä että käsite "älykkyys" on ihan alunalkaen kulttuuri- ja arvosidonnainen. Se muodostui kehityspsykologian pohjalta, kun ajateltiin että on olemassa jokin normaalin kehityksen kaari, jolta voitaisiin merkitä joitakin mittauspisteitä, joiden avulla sitten itsekunkin paikka määräytyisi. Käsitykset siitä millainen on kehittymätön ja millainen kehittynyt yksilö olivat tietysti ainakin tutkimuksen alkuvaiheessa täysin kulttuurisidonnaisia. Kun älykkyyden kuvaa tarkennettiin, päädyttiin puhumaan "faktoreista", joista sitten hahmottui keskeisenä esiin ns. g-faktori, jonkinlainen "yleinen älykkyyden tekijä". Tällainen tapahtunut käsitteenmuodostus on tietysti sikäli vain nuoren tieteen tragedia, että tietyt jo lähtökohdissa vaikuttavat seikat, kuten arvosidonnaiset mielikuvat siitä mistä suunnasta "älykkyyttä" lähdetään etsimään, jäivät vaikuttamaan. Nykyisinhän uskotaan, että erilaisista testeistä toiset ovat ikään kuin enemmän arvo- ja kulttuurisidonnaisia kuin toiset, mikä saattaa olla absoluuttinen harha.
Käsitteellinen määrittely, ilmiöiden pilkkominen meristisiin osiin ja kaikenlaisten yhteyksien etsiminen käsitteellisesti määriteltyjen elementtien välille saattaa olla ominaista omalle kulttuurillemme, mutta kuka voi väittää, että tietäisimme onko oma nykyinen ajattelumme sitten jossain mielessä niin hyvää vai huonoa. Kyynisesti on viitattu siihen, että oman laatuajattelumme avulla on rakennettu maailma jossa luonnonlait on valjastettu kerskakulutuksen käyttöön ja jossa muutamat nauttivat ylellisyydestä mutta maailman nälkäongelmaa ei ole pystytty ratkaisemaan.
Toinen lähtökohtainen katteeton oletus on se että älykkyyden kuvitellaan olevan jokin sellainen kyky, joka ei ole suoraan kytketty yksilön kokonaispersoonallisuuden perustekijöihin. Kuvitellaan että on olemassa jokin "älykkyys" -niminen, omaa laatuaan oleva, miltei entiteetinomainen ja sillä lailla kiinteä kohde, että sen tutkiminen on mahdollista. Älykkyys saattaa kuitenkin olla eri yksilöillä "erilaatuista", koska sitä ei voi irrottaa persoonallisesta syvämotivaatiosta, joka on aina yksilöllistä.
Älykkyyden tutkimuksen ja mittaamisen kannalta traagisinta on tietenkin ollut se että kehittyvän tieteenalan tutkimustuloksia on lähdetty käyttämään poliittisen ohjelmajulistuksen pätevöittäjänä. Esimerkiksi USA:ssa älykkyystutkimuksista puhuvat innokkaimmin konservatiivit, jotka yrittävät käyttää psykologiaa omien kovaluonteisten sosiaalipoliittisten mielipiteidensä todisteluissa. Samat piirit ovat toisaalta valmiita viemään psykoanalyytikot oikeuteen ja heittämään heidät linnaan, kun he kokevat että analyytikot uhkaavat heidän uskonnollisia mielipiteitään ja perhe-elämänsä koskemattomuutta. Tällaisesta poliittisesta paskajauhannasta tuskin kukaan psykologian parissa vilpittömällä tieteellisellä asennoitumisella työtä tekevä on kovin otettu. On varmasti turhauttavaa kun asennevammaiset maallikot ovat valmiit suunnilleen eliminoimaan ihmisiä älykkyystestien tulosten perusteella, ja kuitenkin ollaan tekemisissä sellaisten asioiden kanssa jotka ovat kehittyneet noin viidenkymmenen vuoden kuluessa ja joissa yhä tapahtuu jatkuvaa ja rajuakin kehittymistä.
huuhaata, niin selitäppä sitten miksi samassa koulussa samalla luokalla mustan opettajan opettamista oppilaista järjestelmällisesti aasialaiset saavat parhaimmat tulokset, valkoiset seuraavina, sitten meksikolaiset ja hännän huippuna mustat.
Yritätkö sinä väittää ettei etnisesti erillaisten ihmisten älykkyydessä voi olla minkäänlaista tasoeroa, vai sitten yrität olla poliittisesti correcti kaikkia kohtaan etteivät vain pahastuisi asiasta?
Jos älykkyystestit ovat kulttuurisidonnaisesti kehitetty, niin miksi sitten aasialaiset menestyvät erittäin hyvin länsimaisten kehittämissä testeissä. Aasialaisillahan on täysin erillainen kulttuuri ja ajatusmailma länsimaisiin nähden. Eikös noissa testeissä valkoisten pitäisi saada parhaimmat tulokset?
Älykkyystestit eivät ole huuhaata. Ne ovat osa tämänhetkistä psykologista tietämystämme. Ehkä tämä kannattaa sanoa toistamiseen: tämänhetkistä tietämystämme.
Sen sijaan se että joku väittää tietävänsä mitä ne mittaavat tai mitä johtopäätöksiä mittaustuloksista on vedettävissä on huuhaata. Ne jotka ovat hyvin perillä älykkyystutkimuksen historiasta ja tämän hetken ongelmista eivät hekumoi älykkyystestien nimissä. Sen sijaan monet poliitikot hekumoivat.
Monet aiheeseen liityvät kysymykset ovat sekä fenomenologis-filosofisia, siis ilmiöiden määrittelyyn liittyviä, että psykologisia. Esimerkkinä edellisestä olkoon vaikkapa ns. luovuuden ja älykkyystesteillä mitatun "kyvyn" suhde. Aivotutkijoidenkin piirissä tästä tehdään hieman eri suuntiin meneviä työhypoteesejä. Erilaiset tutkimuksen paljastamat "tosiseikat" näyttävät viittaavan eri suuntiin. Luovuudeksi voidaan sanoa sellaista aivojen korkeaa tajunnantilaa, jossa aivot toimivat hyvin kokonaisvaltaisesti. Sekä aivotutkimuksen että psykologian puolelta on toisaalta vahvistusta saanut se, että ongelmanratkaisussa aivot toimivat tehokkaimmin silloin kun ne käsittelevät hyvin rajallista määrää tietoa. Mihin sijoittuu ns. "älykkyys" tässä kuviossa?
Ja esimerkiksi muistista tiedetään, että senkin monet mekanismit toimivat parhaiten ei-luovissa yhteyksissä. Tällaisia kysymyksiä psykologisella tutkimuksella on pyritty selvittämään.
Jos päätään rasismin seinään hakkaava kiihkoilija on ihan vakuuttunut siitä että älyykkystestit oikeuttavat rotuerottelun asenteita, niin siihen voi sanoa vain, että ne asenteet olisi kyllä rehellisempää ilmoittaa ihan puhtaana vastenmielisyytenä ja vihana jotakuta kohtaan. Niihin ei kannata hamuilla tieteen arvovaltaa taakse.
Asia on niin, että eri rotuja edustavat ihmiset saavat olla erilaisia fyysisiltä ominaisuuksiltaan, jotkut esimerkiksi pidempiä kuin toiset, jotkut vaaleahiuksisempia jne., mutta henkiset ominaisuudet ovat eri asia.
Se vielä menettelee, että jotkut kansat saattavat olla vaikkapa sulkeutuneempia tai puheliaampia kuin toiset, mutta kaikkien älykkyys - mitä se sitten lieneekin - on täsmälleen samanlainen ja yhtä korkea.
Sanoohan jo terve talonpoikaisjärkikin, että kaikessa muussa voi olla eroja, mutta ei älykkyydessä.
Vastauksena edelliseen...minkävuksi jotkut pärjäävät shakissa ja toiset eivät? tosin
ei sekään aina loogista ole, itse olen kansallisen tason mestari...ja äo on vain101.
Miksi muuten miehillä ja naisilla on huippushakissa eri sarjat?
http://fi.wikipedia.org/wiki/IQ_and_the_Wealth_of_Nations