Siis minä olen kurkkuani myöten täynnä tätä Radio suomesta tulevaa samaa sontaa, jota nämä tusina-tangokuningas-tähtöset toistavat vuodesta vuoteen. Kaikissa on sama idea, jota vain vähän on muutettu. Tämä sama idea on aina rakkaus jossain muodossa. En voi käsittää, miten ihmiset jaksavat kuunnella samaa paskaa päivästä ja vuodesta toiseen?
Ettekö te halua mitään uutta? Nyt olisikin aika astua esiin uuden M.A. Nummisen, joka aikoinaan teki lauluja ihan muista aiheista kuin rakkaus. Kun nyt yritän muistella näitä nykyiskelmiä, niin mieleeni tulee vain yksi täysin muusta aiheesta tehty biisi. Siinä lauletaan marjanpoiminnasta.
Eikä tässä kaikki. Olisi tosi nastaa, jos The voice -kanavalla saisi nähdä kaikenmoisten "sugar babyjen" tai Britney Spearsin hetkuttavan pyllyään ja nylkyttävän lantiotaan vaikkapa sellaisen laulun tahdissa, joka käsittelisi täysin pieleen mennyttä putkiremonttia. WOW! Se olisi upeeta ja samalla mahtavaa.
Lisää mieltäni askarruttaa filosohvisen sywällisesti se, että kun esimerkiksi elokuvat, sarjakuvat, tv-sarjat, kirjallisuus, video- ja tietokonepelit ja jopa oopperakin kertovat varsin väkivaltaisia tarinoita, niin populaarimusiikin puolella tätä viittaa tuntuu kantavan vain gangstarap-musiikinlaji. Miksi? Miksei vaikkapa Jari Sillanpää voisi vetää ihan homona jossain biisissä, että: "Mullon ase vyöllä, tulen käymään sinne yöllä, JOU!". Minkä helvetin takia pitää aina rääkyä siitä rakkaudesta. Siis voihan YÄK!
Tulkaa pohtimaan tätä asiaa nyt, jotta saadaan vähän eri näkökulmia asiaan! Miksi kaikki laulut kertovat aina rakkaudesta?
Ettekö te halua mitään uutta? Nyt olisikin aika astua esiin uuden M.A. Nummisen, joka aikoinaan teki lauluja ihan muista aiheista kuin rakkaus. Kun nyt yritän muistella näitä nykyiskelmiä, niin mieleeni tulee vain yksi täysin muusta aiheesta tehty biisi. Siinä lauletaan marjanpoiminnasta.
Eikä tässä kaikki. Olisi tosi nastaa, jos The voice -kanavalla saisi nähdä kaikenmoisten "sugar babyjen" tai Britney Spearsin hetkuttavan pyllyään ja nylkyttävän lantiotaan vaikkapa sellaisen laulun tahdissa, joka käsittelisi täysin pieleen mennyttä putkiremonttia. WOW! Se olisi upeeta ja samalla mahtavaa.
Lisää mieltäni askarruttaa filosohvisen sywällisesti se, että kun esimerkiksi elokuvat, sarjakuvat, tv-sarjat, kirjallisuus, video- ja tietokonepelit ja jopa oopperakin kertovat varsin väkivaltaisia tarinoita, niin populaarimusiikin puolella tätä viittaa tuntuu kantavan vain gangstarap-musiikinlaji. Miksi? Miksei vaikkapa Jari Sillanpää voisi vetää ihan homona jossain biisissä, että: "Mullon ase vyöllä, tulen käymään sinne yöllä, JOU!". Minkä helvetin takia pitää aina rääkyä siitä rakkaudesta. Siis voihan YÄK!
Tulkaa pohtimaan tätä asiaa nyt, jotta saadaan vähän eri näkökulmia asiaan! Miksi kaikki laulut kertovat aina rakkaudesta?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Älä muuta sano!
Olen kanssa täysin kyllästynyt samaan asiaan. Laita lähes mikä kanava tahansa soimaan niin jo sieltä tulee tuutin täydeltä rakkautta ja yleensä vielä sitä mollivoittoista shittiä!!
Aiemmin en sitä niin noteerannut, mutta nyt kun itsellä mieli on maassa (emäntä jätti) niin ärsyttää joka biisissä sama homma.
On se vaan p..kle!! Ainut mitä pystyy kuuntelee on venäläinen tekno. (sekavaa, eikä ymmärrä mitään)
Ilmeisesti rakkauden universaali luonne antaa mahdollisuuden kaupalliseen menestykseen. En keksi muuta syytä. Tuo loputon rakkaudesta rääkyminen on todella rasittavaa. Se on kuitenkin teema, jonka avulla on mahdollista tavoittaa suuri joukko ihmisiä. Uskon kuitenkin, että musiikillisilla ambitioilla varustetut ihmiset haluavat tehdä ja tekevät kappaleita muistakin aiheista kuin rakkaudesta.
Olen samaa mieltä siitä, että esim. kappale pieleen menneestä putkiremontista olisi tervetullutta vaihtelua. Asetelma olisi vieläpä jokseenkin epätodellinen, kun vieressä nylkyttäisi tusina puolialastomia silikonibimboja. Se olisi samalla eräänlainen parodia.
Kiitos hienoista ajatuksistasi!
Haluaisin viedä tätä vielä eteenpäin siitä hauskasta kohtaa, miksi ihmiset jaksavat jatkuvasti kuunnella lauluja rakkaudesta? Esmerkiksi radiokanavathan soittavat kai pyydetyintä musiikkia. Miksi kulttuurievoluutio siis muuten menee kovaa vauhtia eteenpäin (Esim. tieteet), mutta lauluista pääosa koskettelee aina rakkautta. Miksi ihminen ei kehity tässä suhteessa? Onko tämä juuri se darwinistinen kulttuurin osa, joka kenties ei kehity enää, ja jos kehittyy, niin ihminen lakkaa rakastamasta ja lisääntymästä. Siksi se olisi siis luonnonvalinnassa valikoitunut ihmisen pysyväksi ominaisuudeksi? (Anteeksi että tarkastelen darwinistisesta näkökulmasta. Teen niin, koska osaan sen parhaiten.)
...välittämistä. Ehkäpä ihmiset haluavat vaan tuoda esille omia tarpeitaan. Kuinka tärkeätä on välittää...tai olla välitetty.
Kyllä. Mutta kun nyt filosofian foorumilla ollaan, niin perään sen syvällisempää selitystä. Tuo ei ole se "alkuperäinen liikuttaja" tässä. Katso vastaukseni Kauko Putkelle. Ja kerro mikä on elämän tarkoitus, kheh heh.
Kävin taannoin Nainen ja musiikki festareilla. Siellä esitettiin naisten säveltämää musiikkia ja naisten esittämää musiikkia. Lähes kaikkien kappaleiden aiheena oli rakkaus ja/tai mies. Muutama piristävä poikkeus oli. Yksi biisi käsitteli kuukautisia (Anna Valua Vaan). Yksi pesukonetta jossa miehen ruumis pyörii pyörii pyörii. Hei, kuuntelepa heavyä, siellä ei paljon rakkaudesta lauleta. Ja muutenkin, kyllä maailmassa on paljon lauluja jotka kertovat muustakin kuin rakkaudesta. Ne pitää löytää.
radiosta tulee suurin osa kappaleista, joissa käsitellään vaan rakkautta? Miksei toimittajat etsi uusia aiheita