Suomalainen näppäimistö

Jos olisit lukenut tarkemmin, olisit pannut merkille merkit, nimittäin lainaussellaiset.

»Uusi ”suomalainen monikielinen näppäimistö” helpottaa suuresti vieraskielisten nimien...»

Mitään uutta (fyysistä) näppäimistöä meille siis ei ole tulossa kauppoihin, vaan tarjolla on apuohjelma, joka helpottaa erikoismerkkien kirjoittamista.

Itse olen tottunut käyttämään Windows-ohjelmissa toimivia Alt-koodeja, joihin tuossa MikroPC-lehden artikkelissakin viitataan. Erikoismerkkien tuottaminen ei siis ole ollut periaatteessa ongelma eikä mikään (ainakaan pöytökoneissa, joiden näppäimistöön kuuluu erillinen numeronäppäimistöosa).

Kokeilepa vaikka itse. Oletuksena Windows, pöytämallinen tietokone ja Num Lock päällä (= merkkivalo palaa):

Pidä Alt-näppäin alaspainettuna ja näpyttele oikeassa reunassa olevalta NUMEROnäppäimistöltä seuraavanlaisia lukusarjoja:

Æ = Alt 0198
æ = Alt 0230
Ø = Alt 0216
ø = Alt 0248
ð = Alt 0240
Þ = Alt 0222
þ = Alt 0254
ß = Alt 0223
œ = Alt 0156
Ç = Alt 0199
ç = Alt 0231
Š = Alt 0138
š = Alt 0154
Ž = Alt 0142
ž = Alt 0158

jne. Täydellisempiä taulukoita löytää hakukoneilla. Tässä malliksi yksi:
http://www.coloryourprofyle.com/phade/alt.html

On helppoa tehdä eniten tarvitsemistaan erikoismerkeistä pikku taulukko näköetäisyydelle työpisteeseen. Useimmat jäävät pian mieleen, jolloin ne tekaisee aina tarvittaessa käden käänteessä.

On makuasia ja tottumuskysymys, pitääkö enemmän Alt-koodeihin vai AltGR-koodeihin perustuvista näppäimistölaajennuksista. Erikoismerkkien välttely ja kiertäminen muilta osin huolitellussa asiatekstissä on joka tapauksessa joko tietämättömyyttä tai laiskaa välinpitämättömyyttä.

Näppäimistölaajennusartikkelin MikroPC-lehteen kirjoittanut lehden avustaja näkyy avustavan ahkerasti tätäkin palstaa. Ehkäpä saamme nähdä täällä vielä hänen täydentävän esityksensä.

Aluksi mainitsen, että uuteen suomalaiseen monikieliseen näppäimistöön (näppäimistöasetteluun) kuuluu useita muitakin lisämerkkejä kuin æ, ø, þ, ð, ß, œ, ç ja š. Nämä kuitenkin oli hyvä mainita esimerkkeinä melko tavallisista merkeistä, joiden kirjoittaminen helpottuu olennaisesti.

Saksan kielessä kaksois-s ß kuuluu edelleen kielen kirjoitusjärjestelmään. Oikeinkirjoitusuudistuksessa sen käyttöä vähennettiin ja järjestelmällistettiin niin, että sitä käytetään vain pitkän vokaalin ja diftongin jäljessä. Erisnimissä on usein kirjoitusasuja, jotka poikkeavan kielen yleisestä käytännöstä; tämä on tavallista muissakin kielissä (esimerkiksi suomen Wirtanen pro Virtanen taikka norjan Haakon pro Håkon). Tämä selittää sen, että käytössä on sekä asu Strauss että asu Strauß. Periaatteessa kirjoitusasu pitäisi selvittää kunkin henkilön osalta erikseen: mitä asua nimestä käytetään tai käytettiin henkilön omassa kulttuuripiirissä. (Valitettavasti suomenkielisistä hakuteoksista ei aina ole apua asian selvittämisessä, koska monissa niistä käytetään ß:n tilalla ss:ää.)

Hattu-s täyttää ensi vuonna 100 vuotta suomen kielessä, sillä eräs vuonna 1907 pidetty kokous lienee tulkittava tilaisuudeksi, jossa päätettiin ottaa (tšekin kielestä) š-kirjain suomen kirjoitusjärjestelmään. Hattu-s on alusta alkaen kuulunut laadukkaiden painotuotteiden kirjoitusasuun; sitä teki tunnetuksi erityisesti vuosina 1908–1920 julkaistu ”Tietosanakirja”. Kirjoituskoneiden ja alkeellisten tietokoneiden aikakaudella ortografia ja typografia yleisesti romahtivat. Tähän sisältyi š:n yleinen korvaaminen sh:lla. Nyt ollaan tilannetta vähitellen parantamassa. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa on tehty päätös š:n (ja ž:n) käytöstä, ja päätöstä enimmäkseen noudatetaan, vaikka ymmärrettävästikin ongelmia esiintyy eri syistä.

Toisaalta š:n käyttöä on eri vaiheissa vähennetty korvaamalla se tavallisella s:llä. Jopa ”sokki” on nykyisin sallittu asu ja (hiukan tulkinnanvaraisesti) jopa suositellumpi asu kuin ”šokki”. Sanasta ”šakki” ei hattua sovi jättää pois. Toisaalta šakinpelaajat tuntuvat pitävän kiinni kirjoitusasusta ”shakki” (vaikka se ei edes vastaa lähimmän lainanantajakielen ruotsin kirjoitusasua ”schack”).

Lisätietoja hattu-s:stä:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.13.html

Itse olen kerännyt noita vieraita kirjoitusmerkkejä Wordpad-tiedostoksi. Kun tarvitsen niitä, käyn vain copypastemassa tarpeellisen.