Miksi varas, varkaan?

Suomessa kirjoitetaan ”varas-muodossa”, ei ”varas -muodossa”. Yhdysmerkin edelle jätetään välilyönti vain, jos yhdyssanan alkuosa on sanaliitto tai jos yhdyssanan alkuosa on jätetty pois.

yucca42 kirjoitti:

Suomessa kirjoitetaan ”varas-muodossa”, ei ”varas -muodossa”. Yhdysmerkin edelle jätetään välilyönti vain, jos yhdyssanan alkuosa on sanaliitto tai jos yhdyssanan alkuosa on jätetty pois.

Taas Suomen karhu elämöi
nosti kämmentään ja löi...

yucca42 kirjoitti:

Suomessa kirjoitetaan ”varas-muodossa”, ei ”varas -muodossa”. Yhdysmerkin edelle jätetään välilyönti vain, jos yhdyssanan alkuosa on sanaliitto tai jos yhdyssanan alkuosa on jätetty pois.

Kyllähän minä tuon tiesin ennestäänkin. Mutta onhan se hyvä kuitenkin jonkun kertoa kaikille, että ei kenellekään jäisi epäselvyyttä siitä miten pitää välilyönnit kirjoittaa.

Itse en välitä tehdä joka asiassa aivan viimesen päälle sääntöjen mukaan... kävelen jopa joskus päin punaista jalankulkijavaloa, jos kadulla ei ole muuta liikennettä eikä ole lapsia näkemässä.

Ken sääntöjänsä rakastaa
on sääntöjensä vanki.

--

Topias kirjoitti:

Kyllähän minä tuon tiesin ennestäänkin. Mutta onhan se hyvä kuitenkin jonkun kertoa kaikille, että ei kenellekään jäisi epäselvyyttä siitä miten pitää välilyönnit kirjoittaa.

Itse en välitä tehdä joka asiassa aivan viimesen päälle sääntöjen mukaan... kävelen jopa joskus päin punaista jalankulkijavaloa, jos kadulla ei ole muuta liikennettä eikä ole lapsia näkemässä.

Ken sääntöjänsä rakastaa
on sääntöjensä vanki.

--

Lässyn lässyn. Pitääkö vetää hehtolitroittain herneitä nenään vain siksi, että joku opastaa muita _opastamaan oikein_, kun kieliaiheisesta palstasta on kyse?

Miten olisi semmoinen yksinkertainen periaate, että tehdään asiat oikein, vaikka ne voisi melkein samalla vaivalla tehdä väärin? Ja jos siinä opastetaan, niin voi ottaa opikseen tai todeta ettei itse tarvitse sitä oppia? Suun soittaminen yleensä merkitsee, että olisi opin tarpeessa mutta ei halua oppia.

yucca42 kirjoitti:

Lässyn lässyn. Pitääkö vetää hehtolitroittain herneitä nenään vain siksi, että joku opastaa muita _opastamaan oikein_, kun kieliaiheisesta palstasta on kyse?

Miten olisi semmoinen yksinkertainen periaate, että tehdään asiat oikein, vaikka ne voisi melkein samalla vaivalla tehdä väärin? Ja jos siinä opastetaan, niin voi ottaa opikseen tai todeta ettei itse tarvitse sitä oppia? Suun soittaminen yleensä merkitsee, että olisi opin tarpeessa mutta ei halua oppia.

Tuo periaate passaa minulle, kunhan keskitytään ennen kaikkea vastaamaan alkuperäiseen kysymykseen. Aika usein kun näkee sitäkin, että vastauksena on vain: "Opettele kirjoittamaan".

Jos asia kuitenkin tulee ymmärretyksi, niin silloin kielenymmärryksen ilmiömäinen joustavuus ja redundanssin tuoma hyöty jäävät suotta käyttämättä.

Sitä paitsi paljon turhaakin korjailua näkee:

-Hitsi mitä teen kun mulla on kait ollu tampooni viime kesästä asti sisällä!!!!!!11

-Se on kyllä tamponi ja välimerkitkin olisi kivoja.

Ööh, samalla vaivalla olisi vastannut: "Mene lääkäriin".

yucca42 kirjoitti:

Lässyn lässyn. Pitääkö vetää hehtolitroittain herneitä nenään vain siksi, että joku opastaa muita _opastamaan oikein_, kun kieliaiheisesta palstasta on kyse?

Miten olisi semmoinen yksinkertainen periaate, että tehdään asiat oikein, vaikka ne voisi melkein samalla vaivalla tehdä väärin? Ja jos siinä opastetaan, niin voi ottaa opikseen tai todeta ettei itse tarvitse sitä oppia? Suun soittaminen yleensä merkitsee, että olisi opin tarpeessa mutta ei halua oppia.

Enpä tarvitse muuta sanoa.