Miten on venäjän tekstissä je ja jo kirjainten kanssa, onko niillä tekstissä suurtakaan eroa? Kun aika monesti olen nähnyt että tekstissä tuo jo merkki olisi korvattu je merkillä. Onkohan kyseessä siis virhe tai poikkeustapaus vai onko tuo ihan yleistä venäjän kielen kirjoittamisessa?
Venäjän kielestä
venäjää opiskeleva
7381
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Venäjän kielessä ei yleensä käytetä jo-kirjainta (ё, käytännössä aivan saman näköinen kuin latinalainen e, jossa on treema, ẽ). Sen tilalla käytetään je-kirjainta (е, saman näköinen kuin latinalainen e), eli pisteet jätetään pois.
Jo-kirjainta käytetään lähinnä venäjän oppikirjoissa, osittain lastenkirjoissa, kieliopeissa, sanakirjoissa ja joissakin hakuteoksissa.
Noin ainakin on tapana sanoa. Nykyisin jo-kirjain on ehkä jonkin verran yleistynyt, päätellen esimerkiksi seuraavista Google-haun tuloksista (tässä plusmerkki on olennainen; ilman sitä Google pitäisi jetä ja jota samana kirjaimena):
горбачёв 186 000
горбачев 2 330 000
Jostakin syystä esimerkiksi suhde жёлтый : жёлтый on noin 2,66 milj. : 5.9 milj., eli jo-kirjain on tässä tavallisessa sanassa aika yleinen. Toisaalta taas tavallisessa verbinmuodossa suhde on melko murskaava: идёт 8,54 milj., идет 57,8 milj.
Ilmeisestikin jo-kirjain on edelleen harvinainen, mutta sen käyttö vaihtelee myös käyttötilanteen mukaan. Joissakin sanoissa se ehkä usein koetaan tarpeelliseksi, useimmissa ei.
Taustalla on se, että jo-kirjain on venäjän kirjoitusjärjestelmään myöhemmin tullut lisäys, joka ei koskaan ole päässyt laajaan käyttöön. En muista nähneeni sitä venäläisissä kirjoituskoneissa. Microsoftin venäläisessä näppäimistöasettelussa se näyttää olevan, mutta vähän marginaalisena, vasemmassa yläkulmassa (meidän §-näppäimemme paikalla) vähän orpona ja erillään ”oikeista” kirjaimista.
Translitteroinnissa tulisi nykyisten ohjeiden mukaan jo-kirjainta vastata jo tai o (määrättyjen sääntöjen mukaan), mutta tätä on usein vaikea noudattaa, koska nimen ääntämystä ei ehkä tunneta. Ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/iso9.html8#jo
Kiitos vastauksesta, selvensi paljon. Mutta vähän vielä mietityttää miten sitten venäläiset tietävät milloin je pitää lausua jo -äänteenä? Ilmeisesti sellaisia sanoja ei sitten ole joilla olisi kaksi eri merkitystä riippuen kumpana tuo je-merkki lausuttaisiin? Ja ne jo -merkit venäläiset tunnistavat sanoista sitten ihan vaan ulkoa?
ROSKAA !
Olen venäjällä syntynyt ja opiskellut venäjällä, venäläisessä koulussa, ja "JO" pisteiden jättäminen pois on samanlainen virhe kuin jos suomen kielessä Ö ja Ä korvaaminen O:lla ja A:lla.
JE ja JO ovat kaksi eri kirjainta, ja se ON VIRHE, jos sekoittaa ne.
Kuten esimerkkini osoittavat, venäjässä _yleensä_ ei käytetä jo-kirjainta verkkosivuilla. Sama koskee kirjoja, mainitsemani erikoiskirjatyypit pois lukien.
Koska viimeksi näit suomenkielisen kirjan, jossa on ä:n tilalla a? järjestelmällisesti a? Tai verkkosivun?
Minkään luonnollisen kielen kirjoitusjärjestelmä ei ole täydellinen, vaan tekstin lukeminen oikein edellyttää puhutun kielen sekä puheen ja kirjoituksen suhteiden poikkeusten tuntemista. Venäjää äidinkielenään oppiva oppii tietysti ensin puhutun kielen, ja silloin ongelmana on pikemminkin kirjoituksen epäsäännöllisyyksien (siis miten kirjoitus poikkeaa ääntämyksestä) oppiminen. No, mahdollisesti venäläisillekin tulee joskus ongelmia luettaessa _harvinaisia_ nimiä tai muita sanoja.
Aika vähän taitaa olla sanapareja, joissa je- ja jo-kirjainten ero on ainoa ero. Mieleen tulee vse - vsjo. Lauseyhteys käytännössä varmaan huolehtii siitä, ettei mitään todellista kaksimielisyyttä synny.
Varmaan joissakin tapauksissa korvaaminenkin käy, jos ei ole sanaa, johon voisi sekoittaa, mutta väittäisin kyseessä olevan ihan puhdas kirjoitusvirhe: suomessakaan ei ole sama, kayttaako a:ta vai ä:tä. Kuten edella olevästä ja tasta läuseestä naet, se ei äinä heikenna ymmarrettavyytta, muttä ei se oikeinkään ole. Tyypillisintä lienee jättää jo:n pisteet pois - samanlaista huolimattomuutta kuin meillä jotkut harrastavat ä:n ja ö:n pisteiden kanssa.
kuin suomessa. Venäjän vokaalit lausutaan selvästi vain painollisissa tavuissa ja loppu on ynähtelyä murteesta riippuen. Samaten viimeisenä tuleva konsonantti soinnillista tai soinnitontaa edeltäjänsä yms. Venäläiset ajattelevat että kaikkihan tietävät mitkä venäjässä ovat je-sanoja ja mitkä jo-sanoja ja niinpä jo-pisteet jätetään kirjoituksessa yleensä pois. Mutta jos kyse on lainasanoista tai paikannimistöä, sotku on valmis.