Suntio

Topias

Kanttorin ja lukkarin alkuperä on ihan ilmeinen, mutta mistä tulee sana SUNTIO?

17

3114

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kielien kääntelijä

      En sund och bra fråga! Ruotsista päin ovat nuo muut kirkollisten viranhaltijain nimikkeet peräisin, joten johdattaa epäilyksiä siihen suuntaan. "Sund - sunt - sunda" tarkoittaa kai tervettä, tervehenkistä, luonnollista, normaalia, arvostelukykyistä, tervejärkistä jne. (engl. sound?). Suntio huolehtii, että kirkko on kaikin puolin "sund"-kunnossa???

      Mistähän tulee puolestaan sanonta "voihan helvetin kuusitoista"? Tulipahan mieleen tässä yhteydessä, koska suntio on englanniksi "sexton".

      Sjutton också!

      • Topias

        Lystikäs juttu tuo "sexton" :-)
        Mikähän lienee hänen etymologiansa.

        Englannissa on vielä sellainenkin suntio kuin BEADLE.

        Siitä juohtui mieleeni (vapaa assosiaatio!) automerkki New Beetle. Minne ne menevät jouluksi? Beetlejen kotiin? Eikös se koti ole ole ruotsiksi hem?

        (Anteeksi ilveilyni...)


      • Kielien kääntelijä
        Topias kirjoitti:

        Lystikäs juttu tuo "sexton" :-)
        Mikähän lienee hänen etymologiansa.

        Englannissa on vielä sellainenkin suntio kuin BEADLE.

        Siitä juohtui mieleeni (vapaa assosiaatio!) automerkki New Beetle. Minne ne menevät jouluksi? Beetlejen kotiin? Eikös se koti ole ole ruotsiksi hem?

        (Anteeksi ilveilyni...)

        Ruotsalaisraamatussa joulun tapahtumat sijoittuvat kaupunkiin nimeltä Betlehem. Löysin Googlella ruotsinkielisen jutunpätkän, jossa mainittiin: "Namnet är hebreiska och betyder "brödhus"".

        Englanniksi nimi on kai translitteroitu muotoon Bethlehem (samanniminen, terästeollisuudestaan tunnettu kaupunki löytyy myös USA:sta).

        Ruotsalaislukijan "Betlehem" ei siis liene "Kuplan autotalli" ainakaan niin selvästi kuin meille suomenkielisille :-)

        60-luvun ilmiö The Beatles oli luullakseni sanaleikki rytmiä tai iskua tarkoittavasta "beat"-sanasta ja poikien hiusmuodista, joka muistutti kovakuoriaista (beetle). Mitenkäs muuten Liverpool on ymmärrettävä?

        Euroword pukkaa muuten sellaisenkin englantilaissuntion kuin "verger".


      • Topias
        Kielien kääntelijä kirjoitti:

        Ruotsalaisraamatussa joulun tapahtumat sijoittuvat kaupunkiin nimeltä Betlehem. Löysin Googlella ruotsinkielisen jutunpätkän, jossa mainittiin: "Namnet är hebreiska och betyder "brödhus"".

        Englanniksi nimi on kai translitteroitu muotoon Bethlehem (samanniminen, terästeollisuudestaan tunnettu kaupunki löytyy myös USA:sta).

        Ruotsalaislukijan "Betlehem" ei siis liene "Kuplan autotalli" ainakaan niin selvästi kuin meille suomenkielisille :-)

        60-luvun ilmiö The Beatles oli luullakseni sanaleikki rytmiä tai iskua tarkoittavasta "beat"-sanasta ja poikien hiusmuodista, joka muistutti kovakuoriaista (beetle). Mitenkäs muuten Liverpool on ymmärrettävä?

        Euroword pukkaa muuten sellaisenkin englantilaissuntion kuin "verger".

        Voisi kai se lampeakin tarkoittaa?

        Nousipa kerran Kuopiossa muori linja-autoon ja kysyi kuljettajalta:
        - männöökö tämä aato metallilätäkölle?

        Englanninkielisilläkin paikannimillä on yllättäen aika tutunomaisia alkuperäismerkityksiä etenkin silloin kun ne ovat alkuperäisiä, niinkuin tuo Liverpool.

        Ihan toisin on Irlannissa. Siellä "englantilaiset" paikannimet on useimmin muodostettu korvakuulolta alkuperäisiä iirinkielisiä nimiä myötäillen ja useimmin ne eivät merkitse ihan mitään (tämän voi helposti todeta tutkimalla irlantilaisia paikannimiä esim. kartoista).

        ====

        Onko pay-the-box ruokalaji...


      • Kielien kääntelijä
        Topias kirjoitti:

        Voisi kai se lampeakin tarkoittaa?

        Nousipa kerran Kuopiossa muori linja-autoon ja kysyi kuljettajalta:
        - männöökö tämä aato metallilätäkölle?

        Englanninkielisilläkin paikannimillä on yllättäen aika tutunomaisia alkuperäismerkityksiä etenkin silloin kun ne ovat alkuperäisiä, niinkuin tuo Liverpool.

        Ihan toisin on Irlannissa. Siellä "englantilaiset" paikannimet on useimmin muodostettu korvakuulolta alkuperäisiä iirinkielisiä nimiä myötäillen ja useimmin ne eivät merkitse ihan mitään (tämän voi helposti todeta tutkimalla irlantilaisia paikannimiä esim. kartoista).

        ====

        Onko pay-the-box ruokalaji...

        Raotalammilla oes tarjolla kahel'laesta loatikkoo – aoki ja kiinni! Pay-the-drawer?

        En tunne asiaa riittävän hyvin, mutta "pool" viittaisi kuvitelmissani lampea pienempään lammikkoon, sellaiseen lätäkönoloiseen. Vähän isommasta lammesta (vaikka sellaisesta, jonka rannalla itse kasvoin), käyttäisin englanniksi lähinnä sanaa "pond".

        Kun nyt Savoon saakka päästiin, niin muisteltakoon tässä vielä savolaista hra Kauppista, joka kyllästyi sukunimensä kirjoitus- ja äänneasun väliseen eroon ja muutti nimen ihan virallisestikin Kaappiseksi – sillä seurauksella, että ympäristön suussa nimi muuttuikin nyt Kuappiseksi!


      • Kielien kääntelijä
        Topias kirjoitti:

        Voisi kai se lampeakin tarkoittaa?

        Nousipa kerran Kuopiossa muori linja-autoon ja kysyi kuljettajalta:
        - männöökö tämä aato metallilätäkölle?

        Englanninkielisilläkin paikannimillä on yllättäen aika tutunomaisia alkuperäismerkityksiä etenkin silloin kun ne ovat alkuperäisiä, niinkuin tuo Liverpool.

        Ihan toisin on Irlannissa. Siellä "englantilaiset" paikannimet on useimmin muodostettu korvakuulolta alkuperäisiä iirinkielisiä nimiä myötäillen ja useimmin ne eivät merkitse ihan mitään (tämän voi helposti todeta tutkimalla irlantilaisia paikannimiä esim. kartoista).

        ====

        Onko pay-the-box ruokalaji...

        Tuo irkkujen "englanninkielisten" paikannimien ilmiö tunnetaan Suomessakin: suomen- ja ruotsinkielisten paikannimien välillä on usein äänteellinen yhteys ilman merkitysyhteyttä (ainakaan ilmiselvää). Väännös on saatettu tehdä kumpaan suuntaan tahansa. Mainitakseni muutaman esimerkin Pääkaupunkiseudulta:

        Kaitaa - Kaitans
        Kolmperä - Kolmpers
        Niipperi - Nipert
        Nuuksio - Noux
        Soukka - Sökö
        Villinki - Villinge

        Luulen, että Espoossa sijaitseva Gumböle oli jossakin vaiheessa jo "suomennettu" Kumpyöliksi, mutta nimi on sittemmin palautettu alkuperäiseen, vain ruotsinkielisenä esiintyvään asuunsa. Ilmeisesti asukkaat eivät tunteneet Kumpyöli-nimeä omakseen.

        Itse asiassa Espoo - Esbo ja Vantaa - Vanda voitaisiin ottaa mukaan ylempänä olevalle esimerkkilistalle.


      • Topias
        Kielien kääntelijä kirjoitti:

        Tuo irkkujen "englanninkielisten" paikannimien ilmiö tunnetaan Suomessakin: suomen- ja ruotsinkielisten paikannimien välillä on usein äänteellinen yhteys ilman merkitysyhteyttä (ainakaan ilmiselvää). Väännös on saatettu tehdä kumpaan suuntaan tahansa. Mainitakseni muutaman esimerkin Pääkaupunkiseudulta:

        Kaitaa - Kaitans
        Kolmperä - Kolmpers
        Niipperi - Nipert
        Nuuksio - Noux
        Soukka - Sökö
        Villinki - Villinge

        Luulen, että Espoossa sijaitseva Gumböle oli jossakin vaiheessa jo "suomennettu" Kumpyöliksi, mutta nimi on sittemmin palautettu alkuperäiseen, vain ruotsinkielisenä esiintyvään asuunsa. Ilmeisesti asukkaat eivät tunteneet Kumpyöli-nimeä omakseen.

        Itse asiassa Espoo - Esbo ja Vantaa - Vanda voitaisiin ottaa mukaan ylempänä olevalle esimerkkilistalle.

        >Tuo irkkujen "englanninkielisten" paikannimien
        >ilmiö tunnetaan Suomessakin: suomen- ja
        >ruotsinkielisten paikannimien välillä on usein
        >äänteellinen yhteys ilman merkitysyhteyttä
        >(ainakaan ilmiselvää).

        Eikös Siuntio ole ruotsiksi Sjundeå?
        Eikös tästä voisi sitten päätellä että SUNTIO olisi ruotsiksi SUNDEÅ (katsos kun jätetään tuo i/j pois noista nimistä) :-)

        Muistelen muuten jossakin kaupungissa (olikhan se Fredrikshamn tai jotakin) olevan Pampyöli -nimisen paikan?...

        ===
        Tuon SUNTION etymologia tuli selvitetyksi, kiitos kaikille mukana olleille!


      • Kielien kääntelijä
        Topias kirjoitti:

        >Tuo irkkujen "englanninkielisten" paikannimien
        >ilmiö tunnetaan Suomessakin: suomen- ja
        >ruotsinkielisten paikannimien välillä on usein
        >äänteellinen yhteys ilman merkitysyhteyttä
        >(ainakaan ilmiselvää).

        Eikös Siuntio ole ruotsiksi Sjundeå?
        Eikös tästä voisi sitten päätellä että SUNTIO olisi ruotsiksi SUNDEÅ (katsos kun jätetään tuo i/j pois noista nimistä) :-)

        Muistelen muuten jossakin kaupungissa (olikhan se Fredrikshamn tai jotakin) olevan Pampyöli -nimisen paikan?...

        ===
        Tuon SUNTION etymologia tuli selvitetyksi, kiitos kaikille mukana olleille!

        Itse asiassa juuri nimipari Siuntio/Sjundeå kävi mielessäni tuota listaa värkätessäni, koskapa nimi on niinkin lähellä keskustelunavauksen teemaa! Jätin sen kuitenkin pois, koska paikka on etäämmällä Helsingistä kuin nuo muut.

        Pampyölistä: Haminan ympäristössä on noita -pyöli-päätteellisiä paikannimiä enemmänkin. Yksi inttikaveri oli kotoisin Husupyölistä. Sitäkös toiset pitivät huvittavana ja harjoittivat "tupakiusaamista" hassun kotipaikan nimen tiimoilta!

        Etelä-Saksassa panin aikoinaan merkille erään murre-eroihin liittyvän seikan paikannimissä. Stuttgartin seudulla on huomiotaherättävän paljon paikannimiä, joiden pääte on -ingen (Tübingen, Reutlingen, Böblingen, Nürtingen, Esslingen...), kun taas Münchenin seudulla vastaava yleinen pääte on -ing (Gilching, Gauting, Gräfelfing, Oberhaching...).

        Tukholman lähiöissä näkee todella paljon -sta-päätteisiä nimiä, jotka ovat Suomen ruotsinkielisissä nimissä harvinaisempia: Märsta, Farsta, Hemmesta, Kragsta, Bällsta, Lövsta, Kista, Veddesta, Kälvesta jne. Muita luonteenomaisia päätteitä siellä päin ovat vaikkapa -hamra, -sätra ja -berga, joista viimeksimainittu esiintyy myös Helsingin seudun nimistössä.


      • Anonyymi

        Helsingin kaupunginkirjaston mukaan varmaa selitystä manauksen kuudelletoista ei ole.

        Kuusitoista saattaa viitata päivään 16.5.1918, jolloin järjestettiin Helsingissä vastikään päättyneen kansalaissodan paraati. Paraatissa talonpoikaisarmeijaa nöyryytettiin marssimaan valkoiselle kenraalille.

        Toinen selitys kuudelletoista on ruotsalaisten noitumisessaan käyttämä sana sjutton (17). Suomenkielen sana kuustoista on ainakin äänteellisesti hiukan lähempänä sanaa sjutton kuin sen käännös seitsemäntoista.

        Lähde: kysy.fi


    • Kielien kääntelijä

      Tulipa mieleeni, että suntio-sanan takana voisi olla myöskin viikonpäivä sunnuntai. Entisinä aikoina kirkko vaikutti melkoisesti ihmisten elämänmenoon. Lepopäivän pyhittäminen oli täyttä totta. Sunnuntaina ei ollut monella asiaa töihin – mutta suntiollapa oli!

      Kun joku vielä kertoisi, mistä sana sunnuntai tulee! Olisiko se kenties auringon (sol/sun) päivä, jos kerran maanantai on kuun päivä (måndag/måne/moon)? Jospahan joku osaisi kertoa kaikkien suomenkielisten viikonpäivien nimien etymologiset taustat...

    • Kielien kääntelijä

      http://www.narva.sci.fi/amaijala/vti_kris.html

      Lainaus yo. lähteestä:

      "Kristillinen kirkko alkoi voimakkaan levittäytymisensä keisari Kaarle Suuren aloitteesta 800-luvun alussa. Rooman kirkon jakautuminen itäiseen ja läntiseen osaan teki uskon levityksestä varsin mielenkiintoisen Suomen näkökulmasta. Kristilliset vaikutteet alkoivat tulla kahdesta suunnasta, idästä ja lännestä. Ehkä jo rautakaudella suomalaiset oppivat idästä tulleet muinaisvenäjän sanat pappi, paasto, pakana, risti, raamattu, SUNTIO, kummi ja vapaa, josta sana Vapahtaja."

    • Kielien kääntelijä

      Suntio on nykyvenäjäksi "tserkovnyij storozh" tai jotain sinne päin (anteeksi translitterointini, arvoisat venäjän osaajat!) eli ei mitenkään lähellä sanaa "suntio".

      Vahtimestari olisi muuten sanakirjani mukaan "šveitsar" eli melkein kuin keisari ikään! Vahtitsaari? Vartija olisi "vahter"; ääntyy käsittääkseni "vahtjor" (en tiedä, miten tuo kyrillinen kahdella yläpuolisella pisteellä varustettu e eli ë eli jo-äänne pitäisi oikein translitteroida kun en ole mikään slavisti vaan pelkkä mulkvisti).

      • Rupert

        Tuli vain mieleen että vahdilla ja venäjän "vahter"-sanalla voi olla yhteys niin kuin lusikalla ja "lozhka"lla (väärä translitterointi?). "Shveitsar" voi liittyä Sveitsiin, onhan paavin vahdeilla jonkinlainen Sveitsiin viittaava nimitys ? Keisari on tsar, mikä varmaan tulee Caesarista ?

        Venäjän ë lausutaan "jo" ja tavallinen e "je" tai "i". Sitten on myös venäläinen e joka lausutaan leveästi.


    • pena

      Suntio tulee suomeen slaavilaiselta taholta.
      Alkuperäinen muoto oli jotakin sellaista kuin sondja (näin ännettynä), ja alkuaan se tarkoitti ilmeisesti tuomaria.

      Nykyvenäjässä äännekehityksen kautta siitä on tullut sudja ja puolassa sendzja (näin suurinpiirtein äännettynä kirjoitustavan ollessa toinen), ja molemmat tarkoittavat tuomaria.

    • Kiinnostava_juttu

      joten uppi!

    • Anonyymi

      Onkohan hän lyhenne sanonnasta "Sus siunatkoon" eli ikään kuin varapappi, joka voi suorittaa siunauksen hätätilassa eli "suntioida".

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hengenvaaralliset kiihdytysajot päättyivät karmealla tavalla, kilpailija kuoli

      Onnettomuudesta on aloitettu selvitys. Tapahtuma keskeytettiin onnettomuuteen. Tapahtumaa tutkitaan paikan päällä yhtei
      Kauhava
      174
      6370
    2. Ootko rakastunut?

      Kerro pois nyt
      Ikävä
      147
      1764
    3. Onhan sulla nainen parempi mieli

      Nyt? Ainakin toivon niin.
      Ikävä
      113
      1548
    4. Ujosteletko tosissaan vai mitä oikeen

      Himmailet???? Mitä pelkäät?????
      Ikävä
      51
      1290
    5. Suureksi onneksesi on myönnettävä

      Että olen nyt sitten mennyt rakastumaan sinuun. Ei tässä mitään, olen kärsivällinen ❤️
      Ikävä
      46
      962
    6. Möykkähulluus vaati kuolonuhrin

      Nuori elämä menettiin täysin turhaan tällä järjettömyydellä! Toivottavasti näitä ei enää koskaan nähdä Kauhavalla! 😢
      Kauhava
      34
      905
    7. Älä mies pidä mua pettäjänä

      En petä ketään. Älä mies ajattele niin. Anteeksi että ihastuin suhun varattuna. Pettänyt en ole koskaan ketään vaikka hu
      Ikävä
      98
      874
    8. Reeniähororeeniä

      Helvetillisen vaikeaa työskennellä hoitajana,kun ei kestä silmissään yhtään läskiä. Saati hoitaa sellaista. Mitä tehdä?
      Kouvola
      5
      829
    9. Tarvitsemme lisää maahanmuuttoa.

      Väestö eläköityy, eli tarvitsemme lisää tekeviä käsiä ja veronmaksajia. Ainut ratkaisu löytyy maahanmuutosta. Nimenomaan
      Maailman menoa
      231
      785
    10. Kävit nainen näemmä mun

      Facessa katsomassa....
      Ikävä
      41
      779
    Aihe