Suntio

Lystikäs juttu tuo "sexton" :-)
Mikähän lienee hänen etymologiansa.

Englannissa on vielä sellainenkin suntio kuin BEADLE.

Siitä juohtui mieleeni (vapaa assosiaatio!) automerkki New Beetle. Minne ne menevät jouluksi? Beetlejen kotiin? Eikös se koti ole ole ruotsiksi hem?

(Anteeksi ilveilyni...)

Topias kirjoitti:

Lystikäs juttu tuo "sexton" :-)
Mikähän lienee hänen etymologiansa.

Englannissa on vielä sellainenkin suntio kuin BEADLE.

Siitä juohtui mieleeni (vapaa assosiaatio!) automerkki New Beetle. Minne ne menevät jouluksi? Beetlejen kotiin? Eikös se koti ole ole ruotsiksi hem?

(Anteeksi ilveilyni...)

Lue lisää

Ruotsalaisraamatussa joulun tapahtumat sijoittuvat kaupunkiin nimeltä Betlehem. Löysin Googlella ruotsinkielisen jutunpätkän, jossa mainittiin: "Namnet är hebreiska och betyder "brödhus"".

Englanniksi nimi on kai translitteroitu muotoon Bethlehem (samanniminen, terästeollisuudestaan tunnettu kaupunki löytyy myös USA:sta).

Ruotsalaislukijan "Betlehem" ei siis liene "Kuplan autotalli" ainakaan niin selvästi kuin meille suomenkielisille :-)

60-luvun ilmiö The Beatles oli luullakseni sanaleikki rytmiä tai iskua tarkoittavasta "beat"-sanasta ja poikien hiusmuodista, joka muistutti kovakuoriaista (beetle). Mitenkäs muuten Liverpool on ymmärrettävä?

Euroword pukkaa muuten sellaisenkin englantilaissuntion kuin "verger".

Kielien kääntelijä kirjoitti:

Ruotsalaisraamatussa joulun tapahtumat sijoittuvat kaupunkiin nimeltä Betlehem. Löysin Googlella ruotsinkielisen jutunpätkän, jossa mainittiin: "Namnet är hebreiska och betyder "brödhus"".

Englanniksi nimi on kai translitteroitu muotoon Bethlehem (samanniminen, terästeollisuudestaan tunnettu kaupunki löytyy myös USA:sta).

Ruotsalaislukijan "Betlehem" ei siis liene "Kuplan autotalli" ainakaan niin selvästi kuin meille suomenkielisille :-)

60-luvun ilmiö The Beatles oli luullakseni sanaleikki rytmiä tai iskua tarkoittavasta "beat"-sanasta ja poikien hiusmuodista, joka muistutti kovakuoriaista (beetle). Mitenkäs muuten Liverpool on ymmärrettävä?

Euroword pukkaa muuten sellaisenkin englantilaissuntion kuin "verger".

Lue lisää

Voisi kai se lampeakin tarkoittaa?

Nousipa kerran Kuopiossa muori linja-autoon ja kysyi kuljettajalta:
- männöökö tämä aato metallilätäkölle?

Englanninkielisilläkin paikannimillä on yllättäen aika tutunomaisia alkuperäismerkityksiä etenkin silloin kun ne ovat alkuperäisiä, niinkuin tuo Liverpool.

Ihan toisin on Irlannissa. Siellä "englantilaiset" paikannimet on useimmin muodostettu korvakuulolta alkuperäisiä iirinkielisiä nimiä myötäillen ja useimmin ne eivät merkitse ihan mitään (tämän voi helposti todeta tutkimalla irlantilaisia paikannimiä esim. kartoista).

====

Onko pay-the-box ruokalaji...

Topias kirjoitti:

Voisi kai se lampeakin tarkoittaa?

Nousipa kerran Kuopiossa muori linja-autoon ja kysyi kuljettajalta:
- männöökö tämä aato metallilätäkölle?

Englanninkielisilläkin paikannimillä on yllättäen aika tutunomaisia alkuperäismerkityksiä etenkin silloin kun ne ovat alkuperäisiä, niinkuin tuo Liverpool.

Ihan toisin on Irlannissa. Siellä "englantilaiset" paikannimet on useimmin muodostettu korvakuulolta alkuperäisiä iirinkielisiä nimiä myötäillen ja useimmin ne eivät merkitse ihan mitään (tämän voi helposti todeta tutkimalla irlantilaisia paikannimiä esim. kartoista).

====

Onko pay-the-box ruokalaji...

Lue lisää

Raotalammilla oes tarjolla kahel'laesta loatikkoo – aoki ja kiinni! Pay-the-drawer?

En tunne asiaa riittävän hyvin, mutta "pool" viittaisi kuvitelmissani lampea pienempään lammikkoon, sellaiseen lätäkönoloiseen. Vähän isommasta lammesta (vaikka sellaisesta, jonka rannalla itse kasvoin), käyttäisin englanniksi lähinnä sanaa "pond".

Kun nyt Savoon saakka päästiin, niin muisteltakoon tässä vielä savolaista hra Kauppista, joka kyllästyi sukunimensä kirjoitus- ja äänneasun väliseen eroon ja muutti nimen ihan virallisestikin Kaappiseksi – sillä seurauksella, että ympäristön suussa nimi muuttuikin nyt Kuappiseksi!

Topias kirjoitti:

Voisi kai se lampeakin tarkoittaa?

Nousipa kerran Kuopiossa muori linja-autoon ja kysyi kuljettajalta:
- männöökö tämä aato metallilätäkölle?

Englanninkielisilläkin paikannimillä on yllättäen aika tutunomaisia alkuperäismerkityksiä etenkin silloin kun ne ovat alkuperäisiä, niinkuin tuo Liverpool.

Ihan toisin on Irlannissa. Siellä "englantilaiset" paikannimet on useimmin muodostettu korvakuulolta alkuperäisiä iirinkielisiä nimiä myötäillen ja useimmin ne eivät merkitse ihan mitään (tämän voi helposti todeta tutkimalla irlantilaisia paikannimiä esim. kartoista).

====

Onko pay-the-box ruokalaji...

Lue lisää

Tuo irkkujen "englanninkielisten" paikannimien ilmiö tunnetaan Suomessakin: suomen- ja ruotsinkielisten paikannimien välillä on usein äänteellinen yhteys ilman merkitysyhteyttä (ainakaan ilmiselvää). Väännös on saatettu tehdä kumpaan suuntaan tahansa. Mainitakseni muutaman esimerkin Pääkaupunkiseudulta:

Kaitaa - Kaitans
Kolmperä - Kolmpers
Niipperi - Nipert
Nuuksio - Noux
Soukka - Sökö
Villinki - Villinge

Luulen, että Espoossa sijaitseva Gumböle oli jossakin vaiheessa jo "suomennettu" Kumpyöliksi, mutta nimi on sittemmin palautettu alkuperäiseen, vain ruotsinkielisenä esiintyvään asuunsa. Ilmeisesti asukkaat eivät tunteneet Kumpyöli-nimeä omakseen.

Itse asiassa Espoo - Esbo ja Vantaa - Vanda voitaisiin ottaa mukaan ylempänä olevalle esimerkkilistalle.

Kielien kääntelijä kirjoitti:

Tuo irkkujen "englanninkielisten" paikannimien ilmiö tunnetaan Suomessakin: suomen- ja ruotsinkielisten paikannimien välillä on usein äänteellinen yhteys ilman merkitysyhteyttä (ainakaan ilmiselvää). Väännös on saatettu tehdä kumpaan suuntaan tahansa. Mainitakseni muutaman esimerkin Pääkaupunkiseudulta:

Kaitaa - Kaitans
Kolmperä - Kolmpers
Niipperi - Nipert
Nuuksio - Noux
Soukka - Sökö
Villinki - Villinge

Luulen, että Espoossa sijaitseva Gumböle oli jossakin vaiheessa jo "suomennettu" Kumpyöliksi, mutta nimi on sittemmin palautettu alkuperäiseen, vain ruotsinkielisenä esiintyvään asuunsa. Ilmeisesti asukkaat eivät tunteneet Kumpyöli-nimeä omakseen.

Itse asiassa Espoo - Esbo ja Vantaa - Vanda voitaisiin ottaa mukaan ylempänä olevalle esimerkkilistalle.

Lue lisää

>Tuo irkkujen "englanninkielisten" paikannimien
>ilmiö tunnetaan Suomessakin: suomen- ja
>ruotsinkielisten paikannimien välillä on usein
>äänteellinen yhteys ilman merkitysyhteyttä
>(ainakaan ilmiselvää).

Eikös Siuntio ole ruotsiksi Sjundeå?
Eikös tästä voisi sitten päätellä että SUNTIO olisi ruotsiksi SUNDEÅ (katsos kun jätetään tuo i/j pois noista nimistä) :-)

Muistelen muuten jossakin kaupungissa (olikhan se Fredrikshamn tai jotakin) olevan Pampyöli -nimisen paikan?...

===
Tuon SUNTION etymologia tuli selvitetyksi, kiitos kaikille mukana olleille!

Topias kirjoitti:

>Tuo irkkujen "englanninkielisten" paikannimien
>ilmiö tunnetaan Suomessakin: suomen- ja
>ruotsinkielisten paikannimien välillä on usein
>äänteellinen yhteys ilman merkitysyhteyttä
>(ainakaan ilmiselvää).

Eikös Siuntio ole ruotsiksi Sjundeå?
Eikös tästä voisi sitten päätellä että SUNTIO olisi ruotsiksi SUNDEÅ (katsos kun jätetään tuo i/j pois noista nimistä) :-)

Muistelen muuten jossakin kaupungissa (olikhan se Fredrikshamn tai jotakin) olevan Pampyöli -nimisen paikan?...

===
Tuon SUNTION etymologia tuli selvitetyksi, kiitos kaikille mukana olleille!

Lue lisää

Itse asiassa juuri nimipari Siuntio/Sjundeå kävi mielessäni tuota listaa värkätessäni, koskapa nimi on niinkin lähellä keskustelunavauksen teemaa! Jätin sen kuitenkin pois, koska paikka on etäämmällä Helsingistä kuin nuo muut.

Pampyölistä: Haminan ympäristössä on noita -pyöli-päätteellisiä paikannimiä enemmänkin. Yksi inttikaveri oli kotoisin Husupyölistä. Sitäkös toiset pitivät huvittavana ja harjoittivat "tupakiusaamista" hassun kotipaikan nimen tiimoilta!

Etelä-Saksassa panin aikoinaan merkille erään murre-eroihin liittyvän seikan paikannimissä. Stuttgartin seudulla on huomiotaherättävän paljon paikannimiä, joiden pääte on -ingen (Tübingen, Reutlingen, Böblingen, Nürtingen, Esslingen...), kun taas Münchenin seudulla vastaava yleinen pääte on -ing (Gilching, Gauting, Gräfelfing, Oberhaching...).

Tukholman lähiöissä näkee todella paljon -sta-päätteisiä nimiä, jotka ovat Suomen ruotsinkielisissä nimissä harvinaisempia: Märsta, Farsta, Hemmesta, Kragsta, Bällsta, Lövsta, Kista, Veddesta, Kälvesta jne. Muita luonteenomaisia päätteitä siellä päin ovat vaikkapa -hamra, -sätra ja -berga, joista viimeksimainittu esiintyy myös Helsingin seudun nimistössä.

Helsingin kaupunginkirjaston mukaan varmaa selitystä manauksen kuudelletoista ei ole.

Kuusitoista saattaa viitata päivään 16.5.1918, jolloin järjestettiin Helsingissä vastikään päättyneen kansalaissodan paraati. Paraatissa talonpoikaisarmeijaa nöyryytettiin marssimaan valkoiselle kenraalille.

Toinen selitys kuudelletoista on ruotsalaisten noitumisessaan käyttämä sana sjutton (17). Suomenkielen sana kuustoista on ainakin äänteellisesti hiukan lähempänä sanaa sjutton kuin sen käännös seitsemäntoista.

Lähde: kysy.fi

Jeps, sunnuntai on auringon päivä, vanha lainasana jo. Tässäpä pari valistavaa linkkiä:

http://www.kotus.fi/julkaisut/ikkunat/1999/kielii1999_20.shtml

http://www.geocities.com/Eureka/1103/viik.html

http://www.katajala.net/jussi/fennia/suomalainen_kalenteri.html

http://www.kolumbus.fi/sagafre/Kalenteri.html

Tuli vain mieleen että vahdilla ja venäjän "vahter"-sanalla voi olla yhteys niin kuin lusikalla ja "lozhka"lla (väärä translitterointi?). "Shveitsar" voi liittyä Sveitsiin, onhan paavin vahdeilla jonkinlainen Sveitsiin viittaava nimitys ? Keisari on tsar, mikä varmaan tulee Caesarista ?

Venäjän ë lausutaan "jo" ja tavallinen e "je" tai "i". Sitten on myös venäläinen e joka lausutaan leveästi.