Moraalimme lähteestä on palstalla keskusteltu silloin tällöin, mutta lähes poikkeuksetta uskonnollisista lähtökohdista. Evoluutioteoriaa, ja naturalistisia luonnontieteitä yleisemminkin, on myös syytetty perusteettomasti moraalin rapauttamisesta.
Usein uskontojen väitetään olevan keskeisin - ellei peräti ainoa - moraalin lähde. Uskonnolliset piirit näyttävät siis kokevan uskon olevan moraalin välttämätön edellytys, ja myös oman moraalinsa jotenkin uskonnottomien ja "vääräuskoisten" moraalia parempaa.
Mikään noista väitteistä ei pidä paikkaansa.
Useimpien ihmisten valinnat moraaliin liittyvissä kysymyksissä ovat hyvin samankaltaisia riippumatta siitä, onko henkilö uskonnoton tai jonkun uskonnon harjoittaja, ja hieman yllättäen jopa riippumatta siitä, millaisessa kulttuurisessa ympäristössä kyseinen henkilö elää.
Biologi Marc Hauser ja moraalifilosofi Peter Singer tekivät jokunen vuosi sitten aiheesta laajan tutkimuksen, jota on esitelty mm. kirjassa Moral Minds: How Nature Designed our Universal Sense of Right and Wrong. Asiaa tutkittiin tekemälle koehenkilöille joukko moraalin kannalta ongelmallisia kysymyksiä, esim. tyyliin: Onko hyväksyttävää tappaa/uhrata yksittäinen henki useamman pelastamiseksi? Kysymyksenasettelussa oli kiinnitetty huomiota reunaehtoihin ja esim. määritelty erikseen tilanteet, joissa nuo henkilöt - joko tuo uhrattava tai pelastettavat olivat päätöksentekijälle tuttuja.
Mielenkiintoinen havainto oli, että kaikki vastaukset vastaajien taustoista riippumatta olivat lähes samoja. Samoja testejä (paikallisesti sovitettuna) tehtiin myös kulttuurisesti pitkään eristyksissä eläneille heimoille ja tulokset olivat edelleen yhdenmukaisia t.s. vastanneiden moraalivalinnoissa ei havaittu olennaisia eroja. Jos uskonnot olisivat moraalin lähde, niin miksi mitään eroa ei voida havaita esim. ateistin ja hartaan uskovaisen moraalivalinnoissa? Jos erilaiset maailmankatsomukset eivätkä edes kulttuuritaustat tuota olennaisia eroja moraalivalintoihimme, niin luonnollinen johtopäätös on, että moraalimme alkuperä ei ole uskonnollinen (eikä kulttuurinen) vaan biologinen, ja paljon uskontoja vanhempaa perua - eikä edes ihmisten yksinoikeus.
Se, mitä uskonnot esittävät omina moraalisääntöinään pohjautuu itse asiassa puhtaan evolutiivisiin yhteistyön ja kommunikaation mahdollistaviin sopeutumiin, joita usein on täydennetty kyseisen uskon omilla dogmeilla, joilla itsessään on hyvin vähän moraalimme tai sen lähteen kanssa tekemistä. Esim. käsky olla turhaan lausumatta herran nimeä ei moraalisessa mielessä merkitse mitään muille kuin vakaumuksellisille kristityille.
Tässä yhteydessä olisikin syytä erottaa moraali ja uskonnollinen moraali toisistaan: uskonnollinen moraali on maailmankatsomuksellisin, eettisten arvojen kannalta toissijaisin dogmein täydennettyä moraalia. Uskonnollinen moraali ei siis eettisessä mielessä tuo mitään lisää ateistin moraaliin verrattuna silloin, kun puhutaan ihmisen halusta ja kyvystä tuntea empatiaa heikompiosaisia kohtaan, olla solidaarinen/auttaa lähimmäisiään tai suojella ja rakastaa läheisiään. Kaikki asioita, joita monet - elleivät useimmat - uskonnot mielellään korostavat keskeisimpinä arvoinaan.
Evolutiivinen sopeutuminen on mahdollistanut yhdessätoimimisen edellyttämät sosiaaliset taidot. Yhdessä eläminen ja toimiminen on edellyttänyt ihmiseltä tiettyjen fyysisten sopeutumien (esim. puhekyky), lisäksi erityisesti kykyä sosiaalisuuteen: kykyä toimia yhdessä, huolehtia muista, ja ennenkaikkea, kykyä ajoittain tinkiä omista tarpeistaan. Itsekkyys on monissa tilanteissa yksilön ja tämän geenien etujen mukaista, muttei aina.
Tuota yksilön oman edun kannalta pyyteetöntä, ja usein jopa haitallista, muita suosivaa käyttäytymistä kutsutaan altruismiksi, ja tuo altruismi on meidänkin moraalimme, ja ylipäätään kyvyn tehdä tehdä epäitsekkäitä päätöksiä, taustalla.
Evoluutioteoria ei ota kantaa moraalikysymyksiin, mutta se ei suinkaan tarkoita, etteikö moraali olisi evoluution myötä kehittynyt ominaisuus. Evoluutio on moraalimme todellinen lähde.
Moraalin todellinen lähde
28
2405
Vastaukset
- eivät ole
tutkiskelleet moraalia - se on ollut ajattelijoitten tehtävä ja se ei onnistu 'pallo jalassa'.
Työkalut Raamatun ja uskontojen tutkimiseen löytyvät muualta kuin itse tutkittavista. - - StArDuStEr -
käydä niinkin että tämä sairastunut ylimielinen tekopyhä uskonnollinen moralismi tuhoaa ohi mennen elämän edellytykset pallolla. Ja vaikka ei tuhoaisikaan oikeassa olemisen puuskissaan, niin valkoisen länsimaisen heteromiehen luoma kulttuuri tieteineen päivineen saatetaan lakaista maton alle ihmisten toimesta jotka eivät erota kvarkkia kvasaarista. Eivätkä omien toimiensa syitä ja seurauksia.
Olen samaa mieltä mitä esitit. Vastuu kaikesta on yksin omaan meidän, moraalinenkin, ei jeesuksien eikä jumalien niskaan nakattavissa.
MetOp saatiin vihdoin matkaan! - Hapkidod
Uskovaisten vain kuuluu sanoa että he ovat oikeassa aina kaikessa, koska hehän ovat sitä valittua kansaa ja omistavat Raamatun.
- uskis
Näillä saiteilla ei taida löytyä muuta kuin ateistien keskinäistä itsensä ylistystä? Omitusta sisäpiiri ryhmä masturbaatiota?
- Hapkidod
uskis kirjoitti:
Näillä saiteilla ei taida löytyä muuta kuin ateistien keskinäistä itsensä ylistystä? Omitusta sisäpiiri ryhmä masturbaatiota?
Katso itse minkälaista sontaa kreationistit tänne suoltavat. Raamatunheiluttelijat eivät muutu, sinäkin todistit sanani esittämällä lapsellista alapää-huumoria ja vieläpä törkeillä kirjoitusvirheillä.
Eli kreationistit ovat että lapsellisia mutta tyhmiä? - uskis
Hapkidod kirjoitti:
Katso itse minkälaista sontaa kreationistit tänne suoltavat. Raamatunheiluttelijat eivät muutu, sinäkin todistit sanani esittämällä lapsellista alapää-huumoria ja vieläpä törkeillä kirjoitusvirheillä.
Eli kreationistit ovat että lapsellisia mutta tyhmiä?Kyllä nyt on ikävää pilkku puuttui. Voi maailma kaatuu! Täällä on hauskaa!
- materialisti
Kyllähän jo ennen kristinuskoa,rahaa ja valtioita
oli toki moraalia.Huomasitko muuten sitä,että
jo alkuihmiset olivat orjanomistajia,sotahulluja,
varkaita ja kannibalisteja.Eikös se ollut juuri
porvarillista moraalia? Miksi esim. Darwin unohti
ihmisen sielun eli tajunnan kehityksen?- lajiominaisuus
"Simpanssikin auttaa vapaaehtoisesti
Altruismia – vieraan auttamista ilman omaa hyötyä – on pidetty ihmisen ominaisuutena, mutta myös simpanssit tarjoavat auttavan kätensä, jopa ihmiselle.
Felix Warneken ja Micael Tomasello saksalaisesta Max Planck Instituutista testasivat sekä 1,5-vuotiaiden lasten että nuorten simpanssien avuliaisuutta. Tehtävissä aikuinen kasasi kirjapinoja, ripusti pyykkiä tai kurkotteli tavaroita – ja oli silmin nähden hankaluuksissa.
Tutkijoiden hämmästykseksi jo näin pienet lapset ymmärsivät, milloin toinen oli pulassa ja olivat innokkaita auttamaan jokaisessa tehtävässä. Myös simpanssit tahtoivat auttaa yltämään tavaroihin, mutta muissa askareissa niiden tukeen ei ollut luottamista. Warnekenin ja Tomasellon tulkinnan mukaan pikkulapset ja simpanssit haluavat kummatkin olla avuksi, mutta niiden kyky tulkita toisen avuntarvetta eroaa toisistaan.
Simpanssien kehittyneistä yhteistyötaidoista kertovat myös Max Planck Instituutin tutkijan Alicia Melisin tulokset. Melisin tiimi kehitti koesarjan, jossa simpanssien piti ruokaa saadakseen värvätä kumppani apurikseen. Simpanssit näyttivät pysyvän kärryillä siitä, kenen kanssa ruoanhankinta sujui tuottoisimmin. Kokeiden edetessä ne huolivat parikseen vain tehokkaaksi osoittautuneen lajikumppanin."
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2448
http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/4766490.stm - uskis
lajiominaisuus kirjoitti:
"Simpanssikin auttaa vapaaehtoisesti
Altruismia – vieraan auttamista ilman omaa hyötyä – on pidetty ihmisen ominaisuutena, mutta myös simpanssit tarjoavat auttavan kätensä, jopa ihmiselle.
Felix Warneken ja Micael Tomasello saksalaisesta Max Planck Instituutista testasivat sekä 1,5-vuotiaiden lasten että nuorten simpanssien avuliaisuutta. Tehtävissä aikuinen kasasi kirjapinoja, ripusti pyykkiä tai kurkotteli tavaroita – ja oli silmin nähden hankaluuksissa.
Tutkijoiden hämmästykseksi jo näin pienet lapset ymmärsivät, milloin toinen oli pulassa ja olivat innokkaita auttamaan jokaisessa tehtävässä. Myös simpanssit tahtoivat auttaa yltämään tavaroihin, mutta muissa askareissa niiden tukeen ei ollut luottamista. Warnekenin ja Tomasellon tulkinnan mukaan pikkulapset ja simpanssit haluavat kummatkin olla avuksi, mutta niiden kyky tulkita toisen avuntarvetta eroaa toisistaan.
Simpanssien kehittyneistä yhteistyötaidoista kertovat myös Max Planck Instituutin tutkijan Alicia Melisin tulokset. Melisin tiimi kehitti koesarjan, jossa simpanssien piti ruokaa saadakseen värvätä kumppani apurikseen. Simpanssit näyttivät pysyvän kärryillä siitä, kenen kanssa ruoanhankinta sujui tuottoisimmin. Kokeiden edetessä ne huolivat parikseen vain tehokkaaksi osoittautuneen lajikumppanin."
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2448
http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/4766490.stmJohan nyt vähemmälläkin ymmrätää, että simpanssit lähestyvät ihmisyyttä.Oi hyvänen aika!Pikku puikot, vaan käsiin ja kutomaan slipoveria ? hoh hoh
- Hilpiä
>>Moral Minds: How Nature Designed our Universal Sense of Right and Wrong.>>
Käynpä hakemassa tuon ja perehdyn asiaan. - a.käkätti
Väitit, ettei moraalisuus ole ihmisen
yksinoikeus, sanopa siis mihin arvomaail-
maan eläimet nojaavat, ja missä niiden
arvomaailma sijaitsee ? Ettei vain nojaisi
ihmisen arvomaailmaan eikä mihinkään muuhun.
Sieltähän moraaliarvostukset löytyvät, eivät
mistään muualta.
Missä biologisessa muodossaan moraalikäsitykset
on havaittavissa? Onko arvot koodattu geeneihin
ja mikä niitä tulkitsee ?
Ateistin ja uskovaisen moraaliin en ota kantaa,
sen vain sanon, että moraalitonta väittää, että
elukalla on joku moraalikäsitys. Se on sitä sen
takia, että eläinten käyttäytymiseen ei pidä
alkaa tunkea ihmisten moraalikäsityksiä, elukat
ovat kaiken moraalin ulkopuolella, samoin kuin
tietokoneet ja taskulaskimet.- uskis
Huomaamme että ajatellessamme eläimiä ihmisinä ja ihmisiä eläiminä, joudumme vääjäämättä suuriin eettisiin ja moraalisiin ongelmiin ja ristiriitoihin.Ihminen on omantunnon ja moraalin omaava persoona, joka kuuluu ihmisiin ei eläimiin.
Tällöin astuu esiin myös vastuukysymykset ja moraaliset valintojen seuraukset.Eläintä ei voi vastuuttaa käytöksestään, koska se on "vaistonvaraista" ihminen kykenee punnitsemaan ja hallitsemaan impulssejaan.Ihmisen erottaa eläimestä abstraktinen ajattelu. Ihminen tekee moraalisia valintoja eläin ei.a.käkätti osui aika lähelle ydintä. Tiikeri ei funtsi "tappaisko tuon kauriin? Se on aika raaka teko.Onkohan se julmaa??"! - blablablabla
uskis kirjoitti:
Huomaamme että ajatellessamme eläimiä ihmisinä ja ihmisiä eläiminä, joudumme vääjäämättä suuriin eettisiin ja moraalisiin ongelmiin ja ristiriitoihin.Ihminen on omantunnon ja moraalin omaava persoona, joka kuuluu ihmisiin ei eläimiin.
Tällöin astuu esiin myös vastuukysymykset ja moraaliset valintojen seuraukset.Eläintä ei voi vastuuttaa käytöksestään, koska se on "vaistonvaraista" ihminen kykenee punnitsemaan ja hallitsemaan impulssejaan.Ihmisen erottaa eläimestä abstraktinen ajattelu. Ihminen tekee moraalisia valintoja eläin ei.a.käkätti osui aika lähelle ydintä. Tiikeri ei funtsi "tappaisko tuon kauriin? Se on aika raaka teko.Onkohan se julmaa??"!Harvemminpa ne ihmisetkään ajattelevat, onko se esim. kauriin tappaminen julmaa. Tai vaikka ajattelisivatkin niin kyllä se nälkä yleensä vie voiton. Sitäpaitsi mistäs sinä tiedät, mitä tiikerit ajattelevat?
Eikä ihminen muuten kykene hallitsemaan impulssejaan, se on todistetusti harhaa. - uskis
blablablabla kirjoitti:
Harvemminpa ne ihmisetkään ajattelevat, onko se esim. kauriin tappaminen julmaa. Tai vaikka ajattelisivatkin niin kyllä se nälkä yleensä vie voiton. Sitäpaitsi mistäs sinä tiedät, mitä tiikerit ajattelevat?
Eikä ihminen muuten kykene hallitsemaan impulssejaan, se on todistetusti harhaa.Kannattaisi perustaa seminaari selvittämään mitä tiikerit pohtii.Parhaiten kuvaa tuota ajattelua TV 2 eläimellistä animaatiosarja.Se on totta että mitä enemmän opetetaan, että ihminen on vain eläin muiden joukossa vahvistuu ajattelu että mitäs tässä moralisoimaan halitulijallaaja menoksi.Impulssit hallitsevat ihmistä, eikä päinvastoin sillähän mainosmiehet elää? Sitä vartenhan beibit istuu mainoksissa. Raamattu opettaa päinvastoin, mutta sehän onkin joillekin vanhanaikaista.Et saa minua vakuuttuneeksi Tiierin miettivän eettisiä ja moraalisia arvoja ennenkuin se tappaa syödäkseen.Eläinten ihmistäminen on värin samoin ihmisten eläimellistäminen.
Jaha, tartuit siis pitkähkön tekstin yhteen sivulauseeseen... onko niin, ettei tuosta muusta tekstistä todellakaan irtoa mitään kommentoitavaa? No, ei se mitään - hyvä, että edes näin.
Kyllä: myös eläimillä on moraalista käytöstä - olkoonkin, että eläinten moraali on vaistonvaraista.
Luonnon altruismi on moraalia ilman arvoja: esim. omista tarpeista tinkiminen, jälkeläisten suojelu, sosiaalinen (hillitty) käytös, itsensä vaarantaminen/uhrautuminen ... ovat kiistatta tunnistettavissa osista eläinmaailmaakin. Eläinmaailmassa on jopa lajeja, joilla on paljon ihmisten moraalia pidemmälle menevää valmiutta toimia toisten hyväksi kuin ihmisillä on.
Se, että ihminen kykenee abstraktiin ajatteluun ja siten muotoilemaan "arvoja" ei tarkoita, että arvot olisivat moraalimme perusta, vaan sitä, että nuo "arvot" on muodostettu yhteistoimintamme kannalta hyvien luonnonvalinnan tuottamien ominaisuuksien muassaan tuomista käytösmalleista.
Tuskinpa kukaan arkipäivän äkillisissä tilanteissa alkaa miettiä arvojaan, kun pitäisi päättää miten reagoidaan. Reaktioon voidaan vaikuttaa koulutuksella, mutta pohjimmiltaan taustalla on aina biologia. Ja biologiset ominaisuutemme siirtyvät sukupolvesta toiseen geeniemme mukana.
En todellakaan näe mitään moraalitonta väitteessä, ettei ihminen olisikaan ainoa moraalinen eläin - ellet sitten halua kiistää ihmisenkin olevan eläin.uskis kirjoitti:
Huomaamme että ajatellessamme eläimiä ihmisinä ja ihmisiä eläiminä, joudumme vääjäämättä suuriin eettisiin ja moraalisiin ongelmiin ja ristiriitoihin.Ihminen on omantunnon ja moraalin omaava persoona, joka kuuluu ihmisiin ei eläimiin.
Tällöin astuu esiin myös vastuukysymykset ja moraaliset valintojen seuraukset.Eläintä ei voi vastuuttaa käytöksestään, koska se on "vaistonvaraista" ihminen kykenee punnitsemaan ja hallitsemaan impulssejaan.Ihmisen erottaa eläimestä abstraktinen ajattelu. Ihminen tekee moraalisia valintoja eläin ei.a.käkätti osui aika lähelle ydintä. Tiikeri ei funtsi "tappaisko tuon kauriin? Se on aika raaka teko.Onkohan se julmaa??"!Tiikerillä ei ole tarvetta eikä kykyä ajatella noin. Tosin tuolla kuvaamallasi tilanteellakaan ei ole altruismin kanssa juuri mitään tekemistä.
Mitenkäs sinä moraalinen ihminen toimit ensi jouluna: syötkö kinkkua vai lunta?- g4ry
Ei moraali mihinkään ihmisen arvomaailmaan nojaudu. Se nojautuu vain yksilön selvitymisen ja lisääntymisen edellyttämään käytökseen. Moraalia eläin tarvitsee tullakseen toimeen lähinnä lajikumppaneiden ja varsinkin vastakkaisen sukupuolen kanssa. Laumaeläimillä näitä käyttäytymis sääntöjä tarvitaan luonnolisesti huomattavasti enemmän ja ne ovat yleensä myös huomattavasti monimutkaisempia. Ihmisen moraali ulottuu myös muuhun luontoo, koska se ymmärtää olevansa tästä riippuvainen. Osa moraalista voi tietenkin sijaita geeneissa mutta uskoisin kuitenkin suurimman osan olevan opittua käytöstä, ainakin älykkäämmillä eläimimillä. Taskulaskimet ja tietokoneet harvemmin tarvitsevat moraalia, tai jos tarvitsevat niin on sen on ihminen ohjelmonut omiin käyttötarkoituksiinsa sopivaksi, näin ainakin vielä toistaiseksi.
- Hilpiä
Eräs tärkeä syy siihen, miksi ihmiset käyttäytyvät hyvin - auttavat toisiaan, tekevät yhteistyötä - on yksinkertaisesti se että se _tuntuu hyvältä_. Tästä on havaintoja uusilla aivojen kuvantamismenetelmillä: Mielihyväkeskus aktivoituu, kun ihminen toimii yhteistyössä muiden kanssa. ks. Why We Are So Nice: We Are Wired to Cooperate. New York Times, 23.7.2002
Tunteita säätelevät osat ovat aivojemme vanhinta osaa ja yhteisen kehityshistoriamme takia muistuttavat muiden nisäkkäiden vastaavia aivojen osia. Onkin perusteltua olettaa, että muutkin nisäkkäät kokevat samantapaisia tunteita kuin ihminen. Ainakin simpanssien epäitsekkäästä käyttäytymisestä on runsaasti havaintoaineistoa, joten ne luultavasti saavat siitä samantapaista hykerryttävää tyydytystä kuin me karvattomatkin apinat.
Käsittääkseni hyvästä käytöksestä seuraava mielihyvä on samanlainen mekanismi kuin seksivietin tyydyttämisestä seuraava mielihyvä: Edullinen toimintatapa (yhteistyö, lisääntyminen) on muodostunut tyydytystä tuottavaksi, jotta se vallitsisi.Tuo on minustakin kuvaava esimerkki siitä kuinka nimenomaan biologia säätelee käyttäytymistämme.
- P.S.V.
ennenkuin voidaan sanoa ymmärrettävän moraalin perustaa. Monelle riittää nyökytellä ja mielessänsä kuvitella evoluution olevan lukion oppikirjassa tai yliopiston luennolla selvitetty asia. Todellisuudessa todellisen naturalismin, luonnonlakeihin perustuvan evoluution kuvauksen verhoa on vasta raotettu aivan vähän. Ilmeiseksi on kuitenkin käynyt - vaikka vasta pienissä piireissä asia ymmärretään -, että esimerkiksi eliöt ovat kaikilta osiltaan itseorganisaatiotiloja, siis maailmankaikkeutta suurimmasta pienimpään organisoivien prinsiippien kuten pienimmän vaikutuksen lain ja Goldstonen kentän organisoimia prosesseja:
http://www.jcb.org/cgi/content/full/155/2/181
Evoluutio on siis olennaisilta osiltaan matemaattisten luonnonlakien naturalistinen tuote. Lyhyesti sanottuna myös moraali on alusta asti ollut kätkettynä maailmankaikkeuden naturalistiseen ontologiaan, tunnustettiinpa sen perusta sitten korkeamman älyn, Jumalan tai minkä muun tuntemattoman tahansa "olemassaolon" tulokseksi.>>Evoluution olemus on selvitettävä ennenkuin voidaan sanoa ymmärrettävän moraalin perustaa.
- P.S.V.
illuminatus kirjoitti:
>>Evoluution olemus on selvitettävä ennenkuin voidaan sanoa ymmärrettävän moraalin perustaa.
illusorinen "lukiobiologia" ja naturalistinen, matemaattisiin luonnonlakeihin pohjautuva biologia. En väitä juuri sinun edustavan tuota illusorista lukiobiologiaa, mutta monet täälläkin asioivista varmasti uskovat siihen. Yksi lujimmista "nauloista lukiobiologian arkkuun" tulee geneettisten algoritmien tutkimuksesta:
http://ivan.research.ucf.edu/SOEA.htm
Systeemeihin itseorganisoitumalla syntyvät kompleksiset, toiminnalliset hahmot työntävät luonnonvalinnan sivuosaan. Todellisuus on matemaattinen konstruktio, ja tällä on suuri merkitys sille, miten tulkitsemme väitteen moraalin biologisesta alkuperästä. Naturalistisessa visiossa, jossa biologia ja vieläpä koko olemassaolo on matemaattisten luonnonlakien ilmentymä, myös moraalin täytyy olla implisiittisenä sisältynyt noihin lakeihin alusta asti ilmeten noiden lakien yhä monimutkaistuvammissa yhteenkietoutumissa tietoisissa toiminnoissa, emootioissa, uskonnollisissa oivallustiloissa jne.
Niinpä myös eläimillä on usein hyvin rikas moraalimaailma.
"Kiista" kulminoituu siis lopultakin mielestäni siihen, minkä "uskomme" naturalistisen tietämyksemme rajalla tai sen takana olevaksi, lukuavaruuksien ja niissä vallitsevien, materiaa ja sen prosesseja tuottavien ja hallitsevien lakien lähteeksi. Niin, voisiko sanoa: mihin itseorganisoidumme uskomaan.. P.S.V. kirjoitti:
illusorinen "lukiobiologia" ja naturalistinen, matemaattisiin luonnonlakeihin pohjautuva biologia. En väitä juuri sinun edustavan tuota illusorista lukiobiologiaa, mutta monet täälläkin asioivista varmasti uskovat siihen. Yksi lujimmista "nauloista lukiobiologian arkkuun" tulee geneettisten algoritmien tutkimuksesta:
http://ivan.research.ucf.edu/SOEA.htm
Systeemeihin itseorganisoitumalla syntyvät kompleksiset, toiminnalliset hahmot työntävät luonnonvalinnan sivuosaan. Todellisuus on matemaattinen konstruktio, ja tällä on suuri merkitys sille, miten tulkitsemme väitteen moraalin biologisesta alkuperästä. Naturalistisessa visiossa, jossa biologia ja vieläpä koko olemassaolo on matemaattisten luonnonlakien ilmentymä, myös moraalin täytyy olla implisiittisenä sisältynyt noihin lakeihin alusta asti ilmeten noiden lakien yhä monimutkaistuvammissa yhteenkietoutumissa tietoisissa toiminnoissa, emootioissa, uskonnollisissa oivallustiloissa jne.
Niinpä myös eläimillä on usein hyvin rikas moraalimaailma.
"Kiista" kulminoituu siis lopultakin mielestäni siihen, minkä "uskomme" naturalistisen tietämyksemme rajalla tai sen takana olevaksi, lukuavaruuksien ja niissä vallitsevien, materiaa ja sen prosesseja tuottavien ja hallitsevien lakien lähteeksi. Niin, voisiko sanoa: mihin itseorganisoidumme uskomaan..Tulkintasi on kovin hätäinen: en näe noita "vaihtoehtoja" mitenkään toisensa poissulkevina, vaan lopultakin paremminkin toisiaan täydentävinä. Jotenkin tulee mieleen mendelismin historia, ja sen alkuperäinen suhde evoluutioteoriaan.
Ei siitä edelleenkään mihinkään päästä, että luonnonvalintaa tapahtuu, ja että se myös ohjaa kehitystä. Ja tämä ei tarkoita, etteikö "itseorganisoitumistakin" tapahtuisi.
Tuo saattaa kiinnostaa:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?db=pubmed&cmd=Retrieve&dopt=AbstractPlus&list_uids=17040375&query_hl=2&itool=pubmed_docsum- P.S.V.
illuminatus kirjoitti:
Tulkintasi on kovin hätäinen: en näe noita "vaihtoehtoja" mitenkään toisensa poissulkevina, vaan lopultakin paremminkin toisiaan täydentävinä. Jotenkin tulee mieleen mendelismin historia, ja sen alkuperäinen suhde evoluutioteoriaan.
Ei siitä edelleenkään mihinkään päästä, että luonnonvalintaa tapahtuu, ja että se myös ohjaa kehitystä. Ja tämä ei tarkoita, etteikö "itseorganisoitumistakin" tapahtuisi.
Tuo saattaa kiinnostaa:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?db=pubmed&cmd=Retrieve&dopt=AbstractPlus&list_uids=17040375&query_hl=2&itool=pubmed_docsumKaltaistani naturalistia sykähdyttää ennen kaikkea tuo otaksuma, että luonnonvalinta voisi olla fysiikan lakien (kuten energiavirtoja "ohjailevan" pienimmän vaikutuksen periaatteen) aiheuttama (ja samalla varmasti myös ylläpitämä) prosessi
- Horri Halkeri
Moraalilla on loogiset ja filosofiset perusteet.
Moraalia et voi osoittaa evoluution aikaansaannokseksi koska moraali on kytköksessä oppimiseen.
Moraaliopetus on kristinuskon perusta ja ydin..Moraaliopetus voi olla kristinuskon perusta ja ydin, mutta kristinusko ei ole moraalin ydin lainkaan.
Moraalillamme on luontainen tausta, kutsutaan sitä nyt vaikka moraalintajuksi, joka ei ole millään tapaa kytköksissä oppimiseen. Se oli nimenomaan noiden yllämainiuttujen tutkimusten keskeisin havainto, ettei kulttuurilla (siis esim. uskontojen oppimisella), rodulla tms, ole tuon ytimen kanssa mitään tekemistä. Siksi esim. ateistien ja uskovaisten valinnat ovat useimmiten samoja.
Se sinun opittu osasi moraalista on vain biologisen eli luontaisen moraalintajusi päälle kasattua kulttuurievoluution (jonka tuote kristinuskokin on) tuomaa koodistoa. Se vaan ei tuo eettisesti enää mitään olennaista lisäarvoa tuohon luontaiseen moraaliisi.- Horri Halkeri
illuminatus kirjoitti:
Moraaliopetus voi olla kristinuskon perusta ja ydin, mutta kristinusko ei ole moraalin ydin lainkaan.
Moraalillamme on luontainen tausta, kutsutaan sitä nyt vaikka moraalintajuksi, joka ei ole millään tapaa kytköksissä oppimiseen. Se oli nimenomaan noiden yllämainiuttujen tutkimusten keskeisin havainto, ettei kulttuurilla (siis esim. uskontojen oppimisella), rodulla tms, ole tuon ytimen kanssa mitään tekemistä. Siksi esim. ateistien ja uskovaisten valinnat ovat useimmiten samoja.
Se sinun opittu osasi moraalista on vain biologisen eli luontaisen moraalintajusi päälle kasattua kulttuurievoluution (jonka tuote kristinuskokin on) tuomaa koodistoa. Se vaan ei tuo eettisesti enää mitään olennaista lisäarvoa tuohon luontaiseen moraaliisi.Meidän moraalimme perustuu kristinuskoon.
Mutta luopuminen kristinuskosta näkyy korkeimminkoulutettujen etuilussa.
Korkea koulutustaso näyttää johtavan moraalin löystymiseen.
Ja pelkkä rikastumisen vietti noudatettuna on vastoin kristinuskon moraalia!
Vallanhimo on moraalittomuutta.
Muiden vallitseminen omia etujaan kartuttamaan on moraalittomuutta.
Luonnonvarojen epätasainen jakaminen ihmiskunnan keskuudessa on moraalittomuutta.
Ja moraalia ei voi tuoda ateismin kautta niin, että sille olisi ateismista lähtevät perustelut.
Luomisuskoinen uskoo Jumalan Sanan opettavan perustelut moraalille. Ja myös ne löytää. Toisinkuin ateisti, omasta maailmankatsomuksestaan käsin.
Uskovan moraalinasettaja on "Jumala", sillä hän on ihmisen ulkopuolinen auktoriteetti ja on täten korkeimmankin ihmisen yläpuolella estäen hänen väärinkäytöltään oikeutuksen. Horri Halkeri kirjoitti:
Meidän moraalimme perustuu kristinuskoon.
Mutta luopuminen kristinuskosta näkyy korkeimminkoulutettujen etuilussa.
Korkea koulutustaso näyttää johtavan moraalin löystymiseen.
Ja pelkkä rikastumisen vietti noudatettuna on vastoin kristinuskon moraalia!
Vallanhimo on moraalittomuutta.
Muiden vallitseminen omia etujaan kartuttamaan on moraalittomuutta.
Luonnonvarojen epätasainen jakaminen ihmiskunnan keskuudessa on moraalittomuutta.
Ja moraalia ei voi tuoda ateismin kautta niin, että sille olisi ateismista lähtevät perustelut.
Luomisuskoinen uskoo Jumalan Sanan opettavan perustelut moraalille. Ja myös ne löytää. Toisinkuin ateisti, omasta maailmankatsomuksestaan käsin.
Uskovan moraalinasettaja on "Jumala", sillä hän on ihmisen ulkopuolinen auktoriteetti ja on täten korkeimmankin ihmisen yläpuolella estäen hänen väärinkäytöltään oikeutuksen.Et tajua näköjään mitään koko avauksesta. Meidän moraalimme EI todellakaan perustu kristinuskoon, ja sen voi ihmisten moraalivalintoja tutkimalla havaita.
Huomaapas muuten, että ne raamatunkin moraaliopetukset perustuvat useimmiten siihen luontaiseen moraalintajuun ja varhaisempiin uskontoihin, näin myös niitä Jeesuksen suuhun pantuja opetuksia myöten. Ei moraali toki perustu ateismiinkaan, koska ateismi on vain uskonpuutetta jumaliin.
Ihminen voi kuitenkin olla täysin moraalinen ilman jumalia, uskontoja ja "pyhiä" kirjoituksia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik185473MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar1192846- 142748
Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun6052088Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1401897Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja701382Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s421355Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill31148Veda uskonto vs. muut uskonnot
Mitenkähän tuo Veda(Krisha)uskonto loppujen lopuksi eroaa muista niin sanotuista ilmoitus uskonnoista? Siinäkin vedotaan4041096Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641077