Miksi leveämpi autonrengas pitää paremmin, vaikka renkaan pinta-alan kasvaessa sen pintapaine pienenee ja näin ollen kitka pienenee myös?
A) Humpuukia tottakai leveemmässä nakkissa on isompi kitka.
B) Leveämpi rengas voidaan tehdä pehmeämmästä kumista jolloin renkaan kitkakerroin saadaan suuremmaksi. Ts. Samanlaisesta kumista tehdyt kapea ja leveä rengas pitävät yhtä paljon.
C) Leveämmällä rengaalla on suurempi adheesiovoima tiehen.
Keksiikö joku lisää?
A) Humpuukia tottakai leveemmässä nakkissa on isompi kitka.
B) Leveämpi rengas voidaan tehdä pehmeämmästä kumista jolloin renkaan kitkakerroin saadaan suuremmaksi. Ts. Samanlaisesta kumista tehdyt kapea ja leveä rengas pitävät yhtä paljon.
C) Leveämmällä rengaalla on suurempi adheesiovoima tiehen.
Keksiikö joku lisää?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Esimerkiksi ralliautoissa on harvinaisen kapeat renkaat ja niillä ajetaan mm. sorassa ja lumessa.
Asfaltilla näyttäisi olevan edullista pitää leveitä renkaita.
(ei ole selityksiä....)
Renkaassa ei kyse ole pelkästä kitkasta, vaan kuviolla ja materiaalilla voidaan lisätä todellisessa käytössä pitoa. Siis jos renkaassa on paljon pientä kuviota, jokainen kuvion osa voi tarttua tienpinnan epätasaisuuksiin myös mekaanisesti, ei pelkällä kitkalla.
Vähän niin kuin kaupunkilais-järjellä ajateltuna.
muoti-ilmiö matalat ja leveät renkulat, paljo parempi ajaa normaaleilla! ja takuusti halvempaa!
Kitkavoima ei riipu kosketuspinta-alasta, leveä ja kapea rengas pitää siis yhtä paljon, jos ajatellaan vain kitkavoimaa.
Pintapaineella ei ole mitään tekemistä kitkan kanssa, vain pinnan tukivoimalla, joka ei muutu renkaan levetessä.
Mutta leveä rengas pitää usein paremmin kuivalla asfaltilla(ainakin kiihdytys autoissa), tämä ei johdu kitkasta, vaan kyseessä on muunlaiset voimat. Rengas ikäänkuin liimautuu tiehen ja tämä efekti onkin riippuvainen pinta-alasta. Puhdasta teoriaa asiasta ei ilmeisesti ole, mutta asia on käytännössä todettu, koska kiihdytysautot kykenevät kiihtyvyyksiin, joihin ei pelkän kitkavoiman avulla voi päästä.
Normaali auton renkaissa kannattaa kyllä ehdottomasti käyttää kapeampaa rengasta, koska vesiliirto ominaisuudet ovat niin huonot leveissä renkaissa. Eikä perusauton tehotkaan riitä hyödyntämään kyseisiä ominaisuuksia.
Tuolla on ainakin selitetty asiasta jos haluaa tarkempaa tietoa, googlella löytää paljon lisää
http://www.newton.dep.anl.gov/newton/askasci/1993/physics/PHY2.HTM
"Kitkavoima ei riipu kosketuspinta-alasta, leveä ja kapea rengas pitää siis yhtä paljon, jos ajatellaan vain kitkavoimaa."
Niin siis näin, jos halutaan pitää kiinni peruskoulun mahdollisismman yksinkertaisesta fysiikasta. Kitka on yksi fysiikan vaikeimmista aiheista ja voit olla varma, että renkaan kitka vaihtelee käytännössä varsin monesta syystä, myös kosketuspinta-alasta.
on kapein autoon sallittu rengas huonoilla teillä, joissa on uria ja lunta, silloin autoa ei tarvii koko ajan ohjata, eli urat ei vetele, mutta jos aina ajelee suolattuja ja hyvin aurattuja teitä, eikä ole vastamakiä juurikaan, niin leveämpikin käy.
Itse ajelen kapeilla, koska ne menee lumessa ja epätasaisilla teillä parhaiten, eikä jää helposti kiinni mihinkään, siinä tulee se pintapaine esille.
Leveä kantaa lumen päällä ja ei saa pitoa mistään.
Edeltäjä esitti asian fysiikan puolelta aivan oikein.
Nyt jos tämä pito-mittaus perustuu esim. "pers tuntumaan" yksi merkittävä muuttuja on pinta jolla ajetaan. Suomen maantien pintamateriaalit ovat karhentuneet viimeisten viiden vuoden aikana merkittävästi Jyväskylän eteläpuolella.
Otetaampa tela tai suti jossa on väriainetta
ja maalataan sillä ajorataa. Sen jälkeen normaali kuvioinen rengas pyöritetään siitä yli ja renkaasta otetaan värjäytynyt painojälki paperille. Kun lasketaan kapeamman ja leveämmän renkaan alle jäävää asfaltin/betonin pinta-alaa, on leveällä renkaalla huomattavasti parempi prosenttuaalinen suhde.
Huonoimmillaan (karkeasta tienpinnasta ja renkaan kuvioinnista johtuen) kosketuspinta-ala renkaalla on vain 30% siitä mitä se voisi olla. Parhaimmillaan päästään 70%:iin. Silti jää paljon parannettavaan esim. tiepinnoitteisiin.
Vesiliirtoa tarkasteltaessa täytyy muistaa että pohjoismaita varten rengasvalmistajat saavat valmistaa senkaita, joisssa on matalampi urasyvyys uutena kuin euroopassa myytävissä renkaissa. Siksi vesiliistoa ajateltaessa voi ostaa leveätkin renkaat, jos hankkii europpan markiinoille myyntiin tarkoitetut renkaat.
Itselläni on 225mm leveät edessä ja 245mm leveät takana. Pitkittäisiä vesiuria on kolme peukalon levyistä. Ja poikittais uriinkin mahtuu pikkurilli. Niilä ajettaessa esim. toisen puolen pyörät 4cm syvään vesilätäkköön, ei huomaa ohjauksessa tai auton käyttäymisessä mitään muutosta. Kyse ei siis yksinomaan ole renkaiden leveydestä, vaan myös vesiurien tilavuudesta, tarkasteltaessa vesiliirto-ominaisuuksia.
Jonsson oli havainnut samaa asiaa.
Kun on tienpintamateriaali joka antaa perää "jauhautuu" on eduksi pitää kapeita renkaita jotta mahdollisimman pian rengas saa otteen kovemmasta kerroksesta, lumella taas tulee se ilmiö että leveä rengas pienen pintapaineen takia liippaa alleen tasaisen pinnan ja ei sitten kykene "syömään" sitä vaan kiillottaa entistä liukkaammaksi. Kuorma-auton alkaessa sutia nostetaan teliä jotta saadaan pintapaine suuremmäksi, RIITELEE muuten sen asian kanssa että jää sulaa paineessa helpommin ja pitäisi näin ollen olla liukkaampi. Kuitenkin kapea rengas kulkee lumisissa ja jäisissä keleissä helpommin.
Asfaltilla taas renkaan lujuus ratkaiseen kahdella tavalla pidon. Kova rengas ei kykene uppoamaan tien epätasaisuuksiin, ei kyllä kulu sutiessakaan paljoa.. Kun haetaan äärimmäisiä pitoja vert. formulat, niissä siirretään suuria tehomääriä tiehen erittäin pehmeillä renkailla, jolloin pitää sitä pehmeää pintaa olla paljon, muuten eka jamasu kuluttaisi renkaat samantien.
Asiaa voisi havainnollistaa pesusienellä, aikamoinen kitka asfaltilla, kuitenkaan se ei kestäisi mitään kun sieni on jo liian pehmeää ja haurasta..