Pari kenttäkoetta

Itsehän juuri sanoit, että sillä on tekemnistä auringon kanssa, kun puhuit pyörimisestä. Jos ei olisi aurinkoa eikä mitään maapallon ulkopuolella, niin ei olisi mitään pyörimistäkään.

malta mitään. Senkun olet oma itsesi...

http://www.astro.utu.fi/zubi/phys/coriolis.htm

Tuossa suomal. linkki aiheesta.

Selitys on selkeästi se, että maapallo pyörii auringon taikka paikallisen universumin kentässä ja esimerkiksi raketti pyrkii sen johdosta kaartamaan siten, että se kyseisessä kentässä säilyttäisi ratansa.

Sama tilanne kuin karusellillä maapallon kentässä, mutta suuremmassa mittakaavassa.

Tässä ei voi puhua koordinaatistosta, koska sellaisen voi laittaa mihin haluaa, laskentatapauksesta riippuen. Paikallinen kenttä on selvästi ilmiö taikka miksi nyt sitten haluaa sitä nimittää.

Lisäksi kenttä voi paikallisesti olla useamman kentän yhteistulos, jonka löytäminen ei ole pelkästään koordinaatiston heitto johonkin paikkaan.

Coriolisvoima ei liity milläänlailla mihinkään kenttiin. Coriolisvoima kuuluu samaan kastiin keskipakovoiman kanssa. Ne eivät ole voimia, vaan tiettyjä todellisen kiihtyvyyden termejä vastaavia näennäisvoimia epäinertiaalisessa koordinaatistossa. Ja koska inertiaalista koordinaatistoa ei ole olemassakaan(ei löydetty), ovat ne periaatteessa aina mukana kun lasketaan kiihtyvyyksiä tarkasti. Maahan kiinnitetty koordinaatisto on se jossa elämme ja joka käytännön elämässä on riittävän tarkka inertiaalikoordinaatisto. Jos tarkempia ollaan voidaan inertiaalikoordinaatisto asettaa aurinkokunnan massakeskiöön, mikä käsittääkseni on riittävän tarkka inertiaalikoordinaatisto jo satelliittien ja avaruusalusten ratojen laskemiseen. Seuraavaksi tarkempi inertiaalikoordinaatistoksi olisi linnunradan massakeskiöön sijoitettu koordinaatisto, sitten galaksijoukon massakeskiöön sijoitettu koordinaatistoa jne.

Ja kysehän on vain todellisen kiihtyvyyden eräästä termistä, joka on haluttu nimetä erikseen. Kyse ei ole varsinaisesti dynamiikasta tai edes fysiikasta vaan ihan pelkästään geometriasta. Pisteen todellinen kiihtyvyys inertiaalikoordinaatistossa olevan epäinertiaalisen koordinaatiston avulla voidaan johtaa ihan puhtaan matematiikan vektorianalyysin avulla ilman mitään tietoa voimista ja kentistä tai edes fysiikasta. Vain pelkkää geometriaa.

uiytre kirjoitti:

Coriolisvoima ei liity milläänlailla mihinkään kenttiin. Coriolisvoima kuuluu samaan kastiin keskipakovoiman kanssa. Ne eivät ole voimia, vaan tiettyjä todellisen kiihtyvyyden termejä vastaavia näennäisvoimia epäinertiaalisessa koordinaatistossa. Ja koska inertiaalista koordinaatistoa ei ole olemassakaan(ei löydetty), ovat ne periaatteessa aina mukana kun lasketaan kiihtyvyyksiä tarkasti. Maahan kiinnitetty koordinaatisto on se jossa elämme ja joka käytännön elämässä on riittävän tarkka inertiaalikoordinaatisto. Jos tarkempia ollaan voidaan inertiaalikoordinaatisto asettaa aurinkokunnan massakeskiöön, mikä käsittääkseni on riittävän tarkka inertiaalikoordinaatisto jo satelliittien ja avaruusalusten ratojen laskemiseen. Seuraavaksi tarkempi inertiaalikoordinaatistoksi olisi linnunradan massakeskiöön sijoitettu koordinaatisto, sitten galaksijoukon massakeskiöön sijoitettu koordinaatistoa jne.

Ja kysehän on vain todellisen kiihtyvyyden eräästä termistä, joka on haluttu nimetä erikseen. Kyse ei ole varsinaisesti dynamiikasta tai edes fysiikasta vaan ihan pelkästään geometriasta. Pisteen todellinen kiihtyvyys inertiaalikoordinaatistossa olevan epäinertiaalisen koordinaatiston avulla voidaan johtaa ihan puhtaan matematiikan vektorianalyysin avulla ilman mitään tietoa voimista ja kentistä tai edes fysiikasta. Vain pelkkää geometriaa.

Lue lisää

Voit työntää koordinaatiston periaatteessa vaikka naapurin hanuuriin, mutta kenttä määrää sen, mihin se on rationaalista kiinnittää, jos aikoo saada järkevän lopputuloksen. Isomman kentän lepokordinaatisto löytyy usein suurimman yhtenäisesti liikkuvan massan massakeskiöstä.

Kentän yhteisvaikutus vapaasti valitussa pisteessä avaruudessa vaatii jo laskentaa. Ja lisäksi tulee tietää mille sitä lasketaan, koska kenttä muuttuu paikallisen massa funktiona.

Näin ollen ei voida puhua pelkistä koordinaatistoista ja irrallista ilmiöistä.

Jonsson. kirjoitti:

Voit työntää koordinaatiston periaatteessa vaikka naapurin hanuuriin, mutta kenttä määrää sen, mihin se on rationaalista kiinnittää, jos aikoo saada järkevän lopputuloksen. Isomman kentän lepokordinaatisto löytyy usein suurimman yhtenäisesti liikkuvan massan massakeskiöstä.

Kentän yhteisvaikutus vapaasti valitussa pisteessä avaruudessa vaatii jo laskentaa. Ja lisäksi tulee tietää mille sitä lasketaan, koska kenttä muuttuu paikallisen massa funktiona.

Näin ollen ei voida puhua pelkistä koordinaatistoista ja irrallista ilmiöistä.

Lue lisää

...koordinaatiston voi laittaa aivan minne haluaa kunhan koordinaatisto tunnetaan inertiaalikoordinaatistossa ja tulos on aina yhtä tarkka. On siis tuloksen kannalta samantekevää laittaako koordinaatiston break-dancea harrastavan naapurin hanuriin vai jonnekin helvetin ja taivaan väliltä.

Likimääräisen inertiaalikoordinaatiston valinta on se joka määrää tarkkuuden. Kyse on koordinaatiston muunnoksesta. Asiat mitataan yhdessä koordinaatistossa ja muunnetaan toiseen. Newtonin mekaniikka pätee tarkasti vain inertiaalikoordinaatistossa (jos nyt "moderni fysiikka" unohdetaan), mutta kiihtyvyys tunnetaan vain esim. maahan kiinnitetyssä koordinaatistossa. Tällöin maan koordinaatistossa mitattu kiihtyvyys pitää muuntaa koordinaatistonmuunnoksella inertiaalikoordinaatistoon jos tarkka tulos halutaan. Coriolis-termi on eräs tämän muunnoskaavan termeistä.

Likimääräisiä inertiaalikoordinaatistoja on määritetty kiintotähtien avulla. Gravitaatiokentillä ei mitään tekemistä asian kanssa edelleenkään. Taivaankappaleiden massat yms. on määritetty vasta sen jälkeen kun on ollut jotain selvillä niiden liikkeistä.

sdtfreyh kirjoitti:

...koordinaatiston voi laittaa aivan minne haluaa kunhan koordinaatisto tunnetaan inertiaalikoordinaatistossa ja tulos on aina yhtä tarkka. On siis tuloksen kannalta samantekevää laittaako koordinaatiston break-dancea harrastavan naapurin hanuriin vai jonnekin helvetin ja taivaan väliltä.

Likimääräisen inertiaalikoordinaatiston valinta on se joka määrää tarkkuuden. Kyse on koordinaatiston muunnoksesta. Asiat mitataan yhdessä koordinaatistossa ja muunnetaan toiseen. Newtonin mekaniikka pätee tarkasti vain inertiaalikoordinaatistossa (jos nyt "moderni fysiikka" unohdetaan), mutta kiihtyvyys tunnetaan vain esim. maahan kiinnitetyssä koordinaatistossa. Tällöin maan koordinaatistossa mitattu kiihtyvyys pitää muuntaa koordinaatistonmuunnoksella inertiaalikoordinaatistoon jos tarkka tulos halutaan. Coriolis-termi on eräs tämän muunnoskaavan termeistä.

Likimääräisiä inertiaalikoordinaatistoja on määritetty kiintotähtien avulla. Gravitaatiokentillä ei mitään tekemistä asian kanssa edelleenkään. Taivaankappaleiden massat yms. on määritetty vasta sen jälkeen kun on ollut jotain selvillä niiden liikkeistä.

Lue lisää

riippuu siitä, mitä haluaa laskea.... ja se miten se sijoitellaan riippuu ilmiöistä. Koordinaatisto ja ilmiö EI ole synonyymi.

Mihin seuraavassa videossa laittaisit koordinaatiston?

http://www.youtube.com/watch?v=3YsBuLe6M5Y

Jonsson. kirjoitti:

riippuu siitä, mitä haluaa laskea.... ja se miten se sijoitellaan riippuu ilmiöistä. Koordinaatisto ja ilmiö EI ole synonyymi.

Mihin seuraavassa videossa laittaisit koordinaatiston?

http://www.youtube.com/watch?v=3YsBuLe6M5Y

Lue lisää

"Koordinatisto ja ilmiö EI ole synonyymi"

En varmasti niin ole väittänytkään. Tämä coriolis-ilmiö (mistä oli puhe) on vain koordinaatistosta aiheutuva ilmiö.

Ja tietysti on paikkoja minne koordinaatisto _kannattaa_ sijoittaa ja paikkoja minne ei _kannata_ sitä sijoittaa. Mutta ainoa vaatimus on se, että koordinaatisto tunnetaan (eli tunnetaan sen origon liike ja akselien pyöriminen inertiaalikoordinaatiston suhteen) ja tulos on aina yhtä tarkka.

Mitä koordinaatistoa nyt tarkoitat? Inertiaalikoordinaatistoa vai mittauskoordinaatistoa? Mitä mitataan ja millä?

Jonsson. kirjoitti:

http://www.astro.utu.fi/zubi/phys/coriolis.htm

Tuossa suomal. linkki aiheesta.

Selitys on selkeästi se, että maapallo pyörii auringon taikka paikallisen universumin kentässä ja esimerkiksi raketti pyrkii sen johdosta kaartamaan siten, että se kyseisessä kentässä säilyttäisi ratansa.

Sama tilanne kuin karusellillä maapallon kentässä, mutta suuremmassa mittakaavassa.

Tässä ei voi puhua koordinaatistosta, koska sellaisen voi laittaa mihin haluaa, laskentatapauksesta riippuen. Paikallinen kenttä on selvästi ilmiö taikka miksi nyt sitten haluaa sitä nimittää.

Lisäksi kenttä voi paikallisesti olla useamman kentän yhteistulos, jonka löytäminen ei ole pelkästään koordinaatiston heitto johonkin paikkaan.

Lue lisää

Tuo coriolisilmiö ei mielestäni ole sama ilmiö, kuin se Foucaltin heilurin juttu. Pyörivän maapallon suhteen etenevä lentokone jatkaa periaatteessa sivusuunnassa samalla nopeudella kuin maapallo etenee. Koska maapallon napa ei etene, niin lentokoneen suunta kiertyy navan ohi niiden nopeuksien suhteessa. Tämä ilmiö perustuu siis jatkavuuden lakiin.

Tuo heiluri ilmiö on eri juttu.
Sorry, sotkin ilmeisesti vähän käsitteitä.

gdhhgfhgf kirjoitti:

"Koordinatisto ja ilmiö EI ole synonyymi"

En varmasti niin ole väittänytkään. Tämä coriolis-ilmiö (mistä oli puhe) on vain koordinaatistosta aiheutuva ilmiö.

Ja tietysti on paikkoja minne koordinaatisto _kannattaa_ sijoittaa ja paikkoja minne ei _kannata_ sitä sijoittaa. Mutta ainoa vaatimus on se, että koordinaatisto tunnetaan (eli tunnetaan sen origon liike ja akselien pyöriminen inertiaalikoordinaatiston suhteen) ja tulos on aina yhtä tarkka.

Mitä koordinaatistoa nyt tarkoitat? Inertiaalikoordinaatistoa vai mittauskoordinaatistoa? Mitä mitataan ja millä?

Lue lisää

> Tämä coriolis-ilmiö (mistä oli puhe) on vain
> koordinaatistosta aiheutuva ilmiö.

Puhuit itsesi suohon. Väitit pokalla, että ilmiö johtuu koordinaatistosta. Kun juuri totesimme, että ilmiö on ilmiö ja koordinaatisto laitetaan sinne, missä se kullisen laskenna mukaan on tarpeellista.

Jos nyt kaivat itsesi suosta koordinaatiston avulla, kuten Baron Munchhausen ikään....

perehtynyt kirjoitti:

Tuo coriolisilmiö ei mielestäni ole sama ilmiö, kuin se Foucaltin heilurin juttu. Pyörivän maapallon suhteen etenevä lentokone jatkaa periaatteessa sivusuunnassa samalla nopeudella kuin maapallo etenee. Koska maapallon napa ei etene, niin lentokoneen suunta kiertyy navan ohi niiden nopeuksien suhteessa. Tämä ilmiö perustuu siis jatkavuuden lakiin.

Tuo heiluri ilmiö on eri juttu.
Sorry, sotkin ilmeisesti vähän käsitteitä.

Lue lisää

koelaboratorio, koska ilmakehä ja sen liikkeet sotkevat. Mutta todellakin Corilios-voima todellakin vääristää myös ns. suoran liikkeen maapallon päällä.

Maapallon suora liikehän on todellisuudessa maapallon kaarevuutta seuraava liike, koska kyseessä on pallo ja pallollahan ei tunnetusti ole muuta kuin kaaria.

Niin jatkuvuus vois olla parempi ilmaisu.

Jonsson. kirjoitti:

> Tämä coriolis-ilmiö (mistä oli puhe) on vain
> koordinaatistosta aiheutuva ilmiö.

Puhuit itsesi suohon. Väitit pokalla, että ilmiö johtuu koordinaatistosta. Kun juuri totesimme, että ilmiö on ilmiö ja koordinaatisto laitetaan sinne, missä se kullisen laskenna mukaan on tarpeellista.

Jos nyt kaivat itsesi suosta koordinaatiston avulla, kuten Baron Munchhausen ikään....

Lue lisää

*kulloisen (ei kullisen)

Siis Corilios-voima todellakin johtuu maapallon ulkopuolisista painovoimista, jos nyt sitten kenttä sanana ei ole enään mediaseksikäs....

Jonsson. kirjoitti:

koelaboratorio, koska ilmakehä ja sen liikkeet sotkevat. Mutta todellakin Corilios-voima todellakin vääristää myös ns. suoran liikkeen maapallon päällä.

Maapallon suora liikehän on todellisuudessa maapallon kaarevuutta seuraava liike, koska kyseessä on pallo ja pallollahan ei tunnetusti ole muuta kuin kaaria.

Niin jatkuvuus vois olla parempi ilmaisu.

Lue lisää

Tarkasti ottaen Coriolis-voima vääristää vain pohjois-etelä suuntaista liikettä. Poikittaissuuntaiseen liikkeeseen sillä ei ole vaikutusta.

Eli tuossa karuselliesimerkissä kohti karusellin keskusta heitettyä liikettä.

Jonsson. kirjoitti:

*kulloisen (ei kullisen)

Siis Corilios-voima todellakin johtuu maapallon ulkopuolisista painovoimista, jos nyt sitten kenttä sanana ei ole enään mediaseksikäs....

Lue lisää

..on fysiikan kirjat sekaisin. En oikeastaan jaksa enää kovin selostaa aiheesta.

Ehkä käyttämäni koordinaatisto sana ei ole mediaseksikäs. Kun nyt pitäydytään maan pinnalla ja vältän sanaa koordinaatisto, niin kyse on siitä että maan pinnalla näkemämme ja mittaamamme asiat ovat tietenkin katsottu/mitattu maan suhteen. Itse emme sitä näe, mutta olemme kiihtyvässä liikkeessä ja myös pyörimme monien asioiden ympäri avaruudessa. Jos jokin asia on meidän mielestämme paikallaan, niin todellisuudessa inertiaalikoordinaatistossa oleva jeesus tai kuka ikinä sillä lie näkee saman asian liikkuvan kiinnitettynä maapalloomme. Tämä kiihtyvyys täytyy aiheutua jostain voimasta. Se on meidän mielestämme käsittämätön voima, joka siis nyt ei näy,vaan on yksi kappaleen tukivoimista. Jos taas jokin kappale on meidän mielestämme vapaa, eli lähinnä putoamisliikkeessä tai muuten vapaa liikkumaan jossain suunnassa pyrki ko. kappale olemaan paikallaan inertiaalikoordinaatistossa ja se näyttää kuin jokin näennäisvoima vaikuttaisi kplseen.

Coriolisvoima ei todellakaan johdu ulkopuolisista painovoimista. Coriolisvoima esiintyy monissa ihmisen rakentamissa mekanismeissa ja on hyvinkin merkittävä "voima", Ei sen täydy liittyä mihinkään aurinkokunnan kokoisiin tapahtumiin.

sininen Ford kirjoitti:

Tarkasti ottaen Coriolis-voima vääristää vain pohjois-etelä suuntaista liikettä. Poikittaissuuntaiseen liikkeeseen sillä ei ole vaikutusta.

Eli tuossa karuselliesimerkissä kohti karusellin keskusta heitettyä liikettä.

Lue lisää

coriolisvoima vääristää kaikkea liikettä joka ei ole maan pyörimisakselin suuntaista.

corioliskiihtyvyyshän on 2ω x v (huom. v on suhteellinen nopeus, eli tarkastelukoordinaatistossa mitattu nopeus)
Koska siinä on ristitulo niin coriloiskiihtyvyys on nolla _ainoastaan_ kolmessa tapauksessa:

1. ω = 0 (eli koordinaatisto ei pyöri)
2. v = 0 (eli nopeus on nolla tarkastelukoordinaatistossa)
3. ω||v eli kulmanopeusvektori(eli myös pyörimisakseli) ja nopeus ovat yhdensuuntaiset.

trydfg kirjoitti:

..on fysiikan kirjat sekaisin. En oikeastaan jaksa enää kovin selostaa aiheesta.

Ehkä käyttämäni koordinaatisto sana ei ole mediaseksikäs. Kun nyt pitäydytään maan pinnalla ja vältän sanaa koordinaatisto, niin kyse on siitä että maan pinnalla näkemämme ja mittaamamme asiat ovat tietenkin katsottu/mitattu maan suhteen. Itse emme sitä näe, mutta olemme kiihtyvässä liikkeessä ja myös pyörimme monien asioiden ympäri avaruudessa. Jos jokin asia on meidän mielestämme paikallaan, niin todellisuudessa inertiaalikoordinaatistossa oleva jeesus tai kuka ikinä sillä lie näkee saman asian liikkuvan kiinnitettynä maapalloomme. Tämä kiihtyvyys täytyy aiheutua jostain voimasta. Se on meidän mielestämme käsittämätön voima, joka siis nyt ei näy,vaan on yksi kappaleen tukivoimista. Jos taas jokin kappale on meidän mielestämme vapaa, eli lähinnä putoamisliikkeessä tai muuten vapaa liikkumaan jossain suunnassa pyrki ko. kappale olemaan paikallaan inertiaalikoordinaatistossa ja se näyttää kuin jokin näennäisvoima vaikuttaisi kplseen.

Coriolisvoima ei todellakaan johdu ulkopuolisista painovoimista. Coriolisvoima esiintyy monissa ihmisen rakentamissa mekanismeissa ja on hyvinkin merkittävä "voima", Ei sen täydy liittyä mihinkään aurinkokunnan kokoisiin tapahtumiin.

Lue lisää

vastaus tähän herjaan (:D):

"Puhuit itsesi suohon. Väitit pokalla, että ilmiö johtuu koordinaatistosta. Kun juuri totesimme, että ilmiö on ilmiö ja koordinaatisto laitetaan sinne, missä se kullisen laskenna mukaan on tarpeellista."

Kuten totesin, koordinaatiston paikka ei vaikuta tulokseen. Sen takia joku paikka on kaannattavampi kuin toinen että ei tarvitse ottaa kaikkia kiihtyvyyden termejä mukaan niin laskija pääsee helpommalla. Toinen vaikuttava asia on se että koordinaatisto pitää kiinnittää johonkin asiaan jonka asema inertiaalikoordinaatistossa tunnetaan (likimääräisesti.

Aiemmin kysymässäsi heiluritapauksessa koordinaatistoni on luonnostaan kiinnitetty maahan (koska satun asumaan sen päällä) ja näen silmilläni heilurin liikkeen vain maan suhteen Tämän takia näen myös näennäisen coriolisvoiman vaikutuksen. Jos tarkkailisin asiaa jostain toisesta koordinaatistosta, coriolisvaikutus olisi erilainen, mutta inertiaalikoordinaatiston ja maan koordinaatiston suhteen heiluri käyttäytyísi silti samalla lailla

trydfg kirjoitti:

..on fysiikan kirjat sekaisin. En oikeastaan jaksa enää kovin selostaa aiheesta.

Ehkä käyttämäni koordinaatisto sana ei ole mediaseksikäs. Kun nyt pitäydytään maan pinnalla ja vältän sanaa koordinaatisto, niin kyse on siitä että maan pinnalla näkemämme ja mittaamamme asiat ovat tietenkin katsottu/mitattu maan suhteen. Itse emme sitä näe, mutta olemme kiihtyvässä liikkeessä ja myös pyörimme monien asioiden ympäri avaruudessa. Jos jokin asia on meidän mielestämme paikallaan, niin todellisuudessa inertiaalikoordinaatistossa oleva jeesus tai kuka ikinä sillä lie näkee saman asian liikkuvan kiinnitettynä maapalloomme. Tämä kiihtyvyys täytyy aiheutua jostain voimasta. Se on meidän mielestämme käsittämätön voima, joka siis nyt ei näy,vaan on yksi kappaleen tukivoimista. Jos taas jokin kappale on meidän mielestämme vapaa, eli lähinnä putoamisliikkeessä tai muuten vapaa liikkumaan jossain suunnassa pyrki ko. kappale olemaan paikallaan inertiaalikoordinaatistossa ja se näyttää kuin jokin näennäisvoima vaikuttaisi kplseen.

Coriolisvoima ei todellakaan johdu ulkopuolisista painovoimista. Coriolisvoima esiintyy monissa ihmisen rakentamissa mekanismeissa ja on hyvinkin merkittävä "voima", Ei sen täydy liittyä mihinkään aurinkokunnan kokoisiin tapahtumiin.

Lue lisää

...jos jokin asia on meidän mielestämme paikallaan, niin sen nopeus on nolla meidän mittaamana. Tällöin coriolisvoima on nolla. Ja tukivoimissa ei olekaan coriolisvoimaa, mutta muut näennäisvoimat kylläkin.

gfdjrt kirjoitti:

coriolisvoima vääristää kaikkea liikettä joka ei ole maan pyörimisakselin suuntaista.

corioliskiihtyvyyshän on 2ω x v (huom. v on suhteellinen nopeus, eli tarkastelukoordinaatistossa mitattu nopeus)
Koska siinä on ristitulo niin coriloiskiihtyvyys on nolla _ainoastaan_ kolmessa tapauksessa:

1. ω = 0 (eli koordinaatisto ei pyöri)
2. v = 0 (eli nopeus on nolla tarkastelukoordinaatistossa)
3. ω||v eli kulmanopeusvektori(eli myös pyörimisakseli) ja nopeus ovat yhdensuuntaiset.

Lue lisää

"coriolisvoima vääristää kaikkea liikettä joka ei ole maan pyörimisakselin suuntaista."

Eikö pitäisi olla: Coriolisvoima vääristää kaikkea liikettä joka on enemmän tai vähemmän maan pyörimisakselin suuntaista ja tapahtuu jollain etäisyydellä pyörimisakseliin nähden.

Hyrrävoimat on sitten taas eri juttu. Mutta niitä esintyy käsittääkseni vain paikallisesti pyörivien kappaleiden suhteen, kun ne pyrkivät säilyttämään pyörimistasonsa samana.

Toki maapallon prekessio ja nutaaytio ovat hyrrävoimien seurausta, mutta ne koskevat vain maapalloa kappaleena. Vai pelaakos nyt sitten esim. merien massahitaus tässä jotain roolia. Merivirrathan voisi osittain selittyä näistä johtuen.

perehtyny kirjoitti:

"coriolisvoima vääristää kaikkea liikettä joka ei ole maan pyörimisakselin suuntaista."

Eikö pitäisi olla: Coriolisvoima vääristää kaikkea liikettä joka on enemmän tai vähemmän maan pyörimisakselin suuntaista ja tapahtuu jollain etäisyydellä pyörimisakseliin nähden.

Hyrrävoimat on sitten taas eri juttu. Mutta niitä esintyy käsittääkseni vain paikallisesti pyörivien kappaleiden suhteen, kun ne pyrkivät säilyttämään pyörimistasonsa samana.

Toki maapallon prekessio ja nutaaytio ovat hyrrävoimien seurausta, mutta ne koskevat vain maapalloa kappaleena. Vai pelaakos nyt sitten esim. merien massahitaus tässä jotain roolia. Merivirrathan voisi osittain selittyä näistä johtuen.

Lue lisää

"Eikö pitäisi olla: Coriolisvoima vääristää kaikkea liikettä joka on enemmän tai vähemmän maan pyörimisakselin suuntaista ja tapahtuu jollain etäisyydellä pyörimisakseliin nähden. "

Eikö tuo ole sama asia minkä itsekin sanoin. Eli aina coriolisvoima vaikuttaa , paitsi siinä tapauksessa kun nopeus maan suhteen mitattuna on tasan maan pyörimisakselin suuntaista. Olettaen että kappaleen nopeus maan suhteen ei ole nolla. Etäsyydellä pyörimisakseliin ei ole vaikutusta coriolisvoimaan.

Ja katso sitä coriolistermin lauseketta. Sehän on ristitulo. Ristitulo (=vektori) on nollavektori vain niissä kolmessa tapauksessa jotka kirjoitin. Ei ole etäisyyttä siinä mukana, eli paikkavektoria.

wret kirjoitti:

"Eikö pitäisi olla: Coriolisvoima vääristää kaikkea liikettä joka on enemmän tai vähemmän maan pyörimisakselin suuntaista ja tapahtuu jollain etäisyydellä pyörimisakseliin nähden. "

Eikö tuo ole sama asia minkä itsekin sanoin. Eli aina coriolisvoima vaikuttaa , paitsi siinä tapauksessa kun nopeus maan suhteen mitattuna on tasan maan pyörimisakselin suuntaista. Olettaen että kappaleen nopeus maan suhteen ei ole nolla. Etäsyydellä pyörimisakseliin ei ole vaikutusta coriolisvoimaan.

Ja katso sitä coriolistermin lauseketta. Sehän on ristitulo. Ristitulo (=vektori) on nollavektori vain niissä kolmessa tapauksessa jotka kirjoitin. Ei ole etäisyyttä siinä mukana, eli paikkavektoria.

Lue lisää

Eikös maan pyörimisakselin suunta ole pohjois- ja etelänavan suuntainen. Eihän Coriolisvoimaa tunneta jos edetään päiväntasaajan suuntaisesti.
Nimenomaan akselin suuntaisen liikkeen osalla se coriolisvoima ilmenee (ei pyörimisssuuntaisessa).

Kummanko termit ovat solmussa, luultavasti ajatus on sama ?

Etäisyydellä akselista maapallon tapauksessa tarkoitan, että sitä ei koeta navoilla, tai maan sisällä jos ollaan "akselin" kohdalla (hypoteettinen mahdollisuus).

perehtynyt kirjoitti:

Eikös maan pyörimisakselin suunta ole pohjois- ja etelänavan suuntainen. Eihän Coriolisvoimaa tunneta jos edetään päiväntasaajan suuntaisesti.
Nimenomaan akselin suuntaisen liikkeen osalla se coriolisvoima ilmenee (ei pyörimisssuuntaisessa).

Kummanko termit ovat solmussa, luultavasti ajatus on sama ?

Etäisyydellä akselista maapallon tapauksessa tarkoitan, että sitä ei koeta navoilla, tai maan sisällä jos ollaan "akselin" kohdalla (hypoteettinen mahdollisuus).

Lue lisää

...saanut päähäsi että:
"Nimenomaan akselin suuntaisen liikkeen osalla se coriolisvoima ilmenee (ei pyörimisssuuntaisessa)"

Ei ei. Se on täysin väärin. Akselin suuntaisen liikkeen osalla coriolisvoima on NOLLA.

Ja sitten:
"Eihän Coriolisvoimaa tunneta jos edetään päiväntasaajan suuntaisesti."

Tämäkin on väärin. Coriolisvoima nimenomaan tunnetaan jos edetään päiväntasaajan suuntaisesti. Tällöin se tosin vaikuttaa maan vetovoiman suuntaisesti (joko sitä vastaan tai myötä riippuen nopeuden suunnasta), eikä se poikkeuta kappaletta sivusuunnassa. Jos päiväntasaajalta taas suoraan pohjoiseen tai etelään, niin silloin coriolisvoima on NOLLA (sillä pyörimiskaseli ja nopeus on yhdensuuntiaset).

Oikeastaan tätä on turha sanallisesti vatvoa, sillä kaiken tämän näkee siitä corioliskiihtyvyyden lausekkeesta:

a_c = 2ω x v_rel

Jota vastaava näennäisvoima on

F_c = -m*a_c = -2m*ω x v_rel

Se paljastaa kaiken. Kai nyt tiedät mikä vektorien ristitulo on?

Ristitulo on nolla ainoastaan silloin kuin vektorit ovat yhdensuuntaiset tai ainakin toinen vektoreista on nollavektori. Nämähän kirjoitin jo aiemmin.

yhuohg kirjoitti:

...saanut päähäsi että:
"Nimenomaan akselin suuntaisen liikkeen osalla se coriolisvoima ilmenee (ei pyörimisssuuntaisessa)"

Ei ei. Se on täysin väärin. Akselin suuntaisen liikkeen osalla coriolisvoima on NOLLA.

Ja sitten:
"Eihän Coriolisvoimaa tunneta jos edetään päiväntasaajan suuntaisesti."

Tämäkin on väärin. Coriolisvoima nimenomaan tunnetaan jos edetään päiväntasaajan suuntaisesti. Tällöin se tosin vaikuttaa maan vetovoiman suuntaisesti (joko sitä vastaan tai myötä riippuen nopeuden suunnasta), eikä se poikkeuta kappaletta sivusuunnassa. Jos päiväntasaajalta taas suoraan pohjoiseen tai etelään, niin silloin coriolisvoima on NOLLA (sillä pyörimiskaseli ja nopeus on yhdensuuntiaset).

Oikeastaan tätä on turha sanallisesti vatvoa, sillä kaiken tämän näkee siitä corioliskiihtyvyyden lausekkeesta:

a_c = 2ω x v_rel

Jota vastaava näennäisvoima on

F_c = -m*a_c = -2m*ω x v_rel

Se paljastaa kaiken. Kai nyt tiedät mikä vektorien ristitulo on?

Ristitulo on nolla ainoastaan silloin kuin vektorit ovat yhdensuuntaiset tai ainakin toinen vektoreista on nollavektori. Nämähän kirjoitin jo aiemmin.

Lue lisää

Kyllä tämä ongelma pitää nyt nimeomaan sanallisesti selvittää, koska minusta tuntuu että meillä on nyt käsillä kaksi eri ongelmaa, josta syystä meidän näkemyksemme eroavat.

Nyt jos ajatellaan napa-aluetta jossa vapaa kappale pyrkii säilyttämään liiketilansa, kuten tuo Foucaltin heiluri niin siihen näyttäisi vaikuttavan tuo esittämäsi coriolisvoima.

Mutta jos katsotaan päiväntasaajalta pohjoiseen etenemistä, niin lentokoneen nopeus sivusuunnassa, siis päiväntasaajan suunnasa pyrkii säilymään ja tästä syystä se kaaraa pohjoinapaa lähestyessään itään. Tässä onkin siis kyse keskipakoisvoimasta.

Coriolisvoima on siis nimenomaan se, jonka universumi Machin periaatteella tuottaa. Sotkin tuon lentokone-esimerkin perusteella nyt kaksi käsitettä näköjään toisiinsa. Eli joku voima pidättelee kappaletta, niin ettei se pääse etenemään maapallon pyörimisen vauhdissa.

perehtynyt kirjoitti:

Kyllä tämä ongelma pitää nyt nimeomaan sanallisesti selvittää, koska minusta tuntuu että meillä on nyt käsillä kaksi eri ongelmaa, josta syystä meidän näkemyksemme eroavat.

Nyt jos ajatellaan napa-aluetta jossa vapaa kappale pyrkii säilyttämään liiketilansa, kuten tuo Foucaltin heiluri niin siihen näyttäisi vaikuttavan tuo esittämäsi coriolisvoima.

Mutta jos katsotaan päiväntasaajalta pohjoiseen etenemistä, niin lentokoneen nopeus sivusuunnassa, siis päiväntasaajan suunnasa pyrkii säilymään ja tästä syystä se kaaraa pohjoinapaa lähestyessään itään. Tässä onkin siis kyse keskipakoisvoimasta.

Coriolisvoima on siis nimenomaan se, jonka universumi Machin periaatteella tuottaa. Sotkin tuon lentokone-esimerkin perusteella nyt kaksi käsitettä näköjään toisiinsa. Eli joku voima pidättelee kappaletta, niin ettei se pääse etenemään maapallon pyörimisen vauhdissa.

Lue lisää

"Mutta jos katsotaan päiväntasaajalta pohjoiseen etenemistä, niin lentokoneen nopeus sivusuunnassa, siis päiväntasaajan suunnasa pyrkii säilymään ja tästä syystä se kaaraa pohjoinapaa lähestyessään itään. Tässä onkin siis kyse keskipakoisvoimasta."

Kyllä se on coriolisvoiman tekosia. Lentokoneen nopeusvektori muuttuu jatkuvasti kun se lentää maan pinnan suuntaisesti ympyrärataa. Vaikka nopeuden suuruus olisikin vakio niin sen suunta muuttuu. Coriolisvoima on siis vain nolla tasan sillä hetkellä kun lentokone on päiväntasaajan kohdalla lentämässä (maan pinnan suuntaisesti) suoraan pohjoiseen tai etelään. Coriolisvoimahan ei ole vakio jos nopeusvektori ei ole vakio (koska maapallon kulmanopeus on likimain vakio). Niinpä mitä lähemmäksi lentokone pohjoisnapaa lähestyy sitä suurempi näennäinen coriolisvoima siihen vaikuttaa ja sitä enemmän sivulle se kokoajan ajautuu. Tällöin coriolisvoiman vaikutus on nimenomaan suoraan sivulle (itään tai länteen riippuen lentokoneen suunnasta (pohjoinen tai etelä))

sdfsgd kirjoitti:

"Mutta jos katsotaan päiväntasaajalta pohjoiseen etenemistä, niin lentokoneen nopeus sivusuunnassa, siis päiväntasaajan suunnasa pyrkii säilymään ja tästä syystä se kaaraa pohjoinapaa lähestyessään itään. Tässä onkin siis kyse keskipakoisvoimasta."

Kyllä se on coriolisvoiman tekosia. Lentokoneen nopeusvektori muuttuu jatkuvasti kun se lentää maan pinnan suuntaisesti ympyrärataa. Vaikka nopeuden suuruus olisikin vakio niin sen suunta muuttuu. Coriolisvoima on siis vain nolla tasan sillä hetkellä kun lentokone on päiväntasaajan kohdalla lentämässä (maan pinnan suuntaisesti) suoraan pohjoiseen tai etelään. Coriolisvoimahan ei ole vakio jos nopeusvektori ei ole vakio (koska maapallon kulmanopeus on likimain vakio). Niinpä mitä lähemmäksi lentokone pohjoisnapaa lähestyy sitä suurempi näennäinen coriolisvoima siihen vaikuttaa ja sitä enemmän sivulle se kokoajan ajautuu. Tällöin coriolisvoiman vaikutus on nimenomaan suoraan sivulle (itään tai länteen riippuen lentokoneen suunnasta (pohjoinen tai etelä))

Lue lisää

Jos kone lähtee liikkeelle päiväntasaajalta, jolloin sillä on siellä vaalitseva kehänopeus, pyrkii kone kuitenkin säilyttämään myös sen suhteessa maan pyörimisakseliin.

Kiertoradan suuntaan koneella on siis suurempi nopeus kuin maapallolla keskimäärin. Tämän vaikutus taitaa tosin olla häviävän pieni tuohon Coriolisvoimaan verrattuna.

Yllättävän vaikea hahmottaa kunnolla tuota Coriolisvoimaa. Samoin hyrrävoimatkin ovat ovelia. Jos laittaa kaksi pyörää samalle akselille pyörimään eri suuntiin, niin hyrrävoimat kumoutuvat.

perehtynyt kirjoitti:

Jos kone lähtee liikkeelle päiväntasaajalta, jolloin sillä on siellä vaalitseva kehänopeus, pyrkii kone kuitenkin säilyttämään myös sen suhteessa maan pyörimisakseliin.

Kiertoradan suuntaan koneella on siis suurempi nopeus kuin maapallolla keskimäärin. Tämän vaikutus taitaa tosin olla häviävän pieni tuohon Coriolisvoimaan verrattuna.

Yllättävän vaikea hahmottaa kunnolla tuota Coriolisvoimaa. Samoin hyrrävoimatkin ovat ovelia. Jos laittaa kaksi pyörää samalle akselille pyörimään eri suuntiin, niin hyrrävoimat kumoutuvat.

Lue lisää

coriolisvaikutus ja tuo kehänopeusilmiö mistä puhut ovat yksi ja sama asia. Juuri tämä on hyvä esimerkki että coriolisvoima on vain näennäinen (kuvitteellinen) voima.

On totta, että coriolisvoimaa tai -kiihtyvyyttä on erittäin vaikea hahmottaa. Joistakin tasotehtävistä jossa on jokin mekanismi sen vaikutus on melko ilmeinen, mutta sitten kun siirrytään kolmiulotteiseen avaruuteen menee ajatukset helposti solmuun.

Esimerkiksi tuossa karusellitapauksessa coriolisvoiman tajuaa sillä lailla että sen on voima joka hidastaa karusellin kun kävelet pyörivän karusellin keskeltä sen ulkoreunalle. Voima välittyy siis sinun kautta karuselliin. Jos pysähdyt johonkin kohdalle ei karuselli enää hidastu kuin kitkan takia (eli coriolisvoima on nolla) Kysehän on siis siitä että jos karusellin pyörimisnopeus olisi vakio, täytyisi sinun kehänopeuden olla suurempi ulkoreunalla kuin karusellin keskellä. Siispä jonkin voiman täytyisi kiihdyttää nopeuttasi kehän suunnassa (joka siis kohtisuorassa karusellin sädettä, eli nopeuttasi vastaan ja pyörimisakselia vastaan). Mutta jos karuselli ei tälläistä voimaa pysty tuottamaan (eli sitä ei pyöritetä moottorilla) on tilanne päinvastainen joten karuselli hidastuu. Mitä nopeammin etene kohti karusellin ulkoreunaa, sitä nopeaamin sinun kehänopeuden täytyisi muuttua, ja sitä suurempi coriolisvoima.

Tämänkin yksinkertaisen tapauksen perusteella siis coriolisvoima on verrannollinen relatiiviseen nopeuteen ja on kohtisuorassa pyörimisakselia ja nopeusvaktoria vastaan.

heytwd kirjoitti:

coriolisvaikutus ja tuo kehänopeusilmiö mistä puhut ovat yksi ja sama asia. Juuri tämä on hyvä esimerkki että coriolisvoima on vain näennäinen (kuvitteellinen) voima.

On totta, että coriolisvoimaa tai -kiihtyvyyttä on erittäin vaikea hahmottaa. Joistakin tasotehtävistä jossa on jokin mekanismi sen vaikutus on melko ilmeinen, mutta sitten kun siirrytään kolmiulotteiseen avaruuteen menee ajatukset helposti solmuun.

Esimerkiksi tuossa karusellitapauksessa coriolisvoiman tajuaa sillä lailla että sen on voima joka hidastaa karusellin kun kävelet pyörivän karusellin keskeltä sen ulkoreunalle. Voima välittyy siis sinun kautta karuselliin. Jos pysähdyt johonkin kohdalle ei karuselli enää hidastu kuin kitkan takia (eli coriolisvoima on nolla) Kysehän on siis siitä että jos karusellin pyörimisnopeus olisi vakio, täytyisi sinun kehänopeuden olla suurempi ulkoreunalla kuin karusellin keskellä. Siispä jonkin voiman täytyisi kiihdyttää nopeuttasi kehän suunnassa (joka siis kohtisuorassa karusellin sädettä, eli nopeuttasi vastaan ja pyörimisakselia vastaan). Mutta jos karuselli ei tälläistä voimaa pysty tuottamaan (eli sitä ei pyöritetä moottorilla) on tilanne päinvastainen joten karuselli hidastuu. Mitä nopeammin etene kohti karusellin ulkoreunaa, sitä nopeaamin sinun kehänopeuden täytyisi muuttua, ja sitä suurempi coriolisvoima.

Tämänkin yksinkertaisen tapauksen perusteella siis coriolisvoima on verrannollinen relatiiviseen nopeuteen ja on kohtisuorassa pyörimisakselia ja nopeusvaktoria vastaan.

Lue lisää

"... kävelet pyörivän karusellin keskeltä sen ulkoreunalle..."

Kyllä vaan, mutta tässä ollaan kiinteästi siihen karuselliin kosketuksissa. Jos loikkaisin sieltä niin etenisin suoraan. Tosin pyörisin ehkä akselini ympäri, koska pyörimisliike pyrkisi säilymään.

Jos taas loikkaan karusellin ulkokehältä keskelle päin niin hupskeikkaa, taidan päätyä ihan muualle kuin tarkoitin. Tässä on siis kyse ns. keskipakoisvoimasta, eihän sekään ole voima.

No käveleekö lentokone vai loikkaako se ?
Taitaa tehdä vähän molempia.

perehtynyt kirjoitti:

"... kävelet pyörivän karusellin keskeltä sen ulkoreunalle..."

Kyllä vaan, mutta tässä ollaan kiinteästi siihen karuselliin kosketuksissa. Jos loikkaisin sieltä niin etenisin suoraan. Tosin pyörisin ehkä akselini ympäri, koska pyörimisliike pyrkisi säilymään.

Jos taas loikkaan karusellin ulkokehältä keskelle päin niin hupskeikkaa, taidan päätyä ihan muualle kuin tarkoitin. Tässä on siis kyse ns. keskipakoisvoimasta, eihän sekään ole voima.

No käveleekö lentokone vai loikkaako se ?
Taitaa tehdä vähän molempia.

Lue lisää

...tilanne ei ole sama mutta asia on. Karusellissa siis oletin että karusellissa kohti ulkoreunaa siirtyvä on jatkuvasti kiinni karusellissa pitäen tiukasti kiinni sen kaiteesta, eikä hyppää ilmaan.

Lentokone ei ole kiinni maassa (jos ilmaa ei huomioida) joten se on tavallaan loikannut karusellista eli maasta. Niinpä maa pyörii sen alla, koska maan kehänopeus pienenee lähestyttäessä napoja. Maasta katsottuna taas lentokone ajautuu coriolisvoiman vetämänä sivulle.
Kyse on vain ja ainoastaa coriolisvoimasta, ei keskipakovoimasta. Eli kehänopeuden takia sivulle ajautuminen ja coriolisvaikutus ovat sama asia.

Toki lentokone joutuu ohjaamaan maan pinnan suuntaiseti että se ei lennä suoraan avaruuteen, tämän ohjausvoiman vastavoima voidaan käsittää keskipakovoimaksi. Mutta ei se sitä sivulle ajauta.

Eli sivuttaissuunnassa (maan kehänopeuden suunnassa) lentokone on irti maasta, mutta maan säteen suunnassa se on tarrautunut tietylle korkeudelle ilmakehässä, mutta ei silti ole paikallaan.

ertsdg kirjoitti:

...tilanne ei ole sama mutta asia on. Karusellissa siis oletin että karusellissa kohti ulkoreunaa siirtyvä on jatkuvasti kiinni karusellissa pitäen tiukasti kiinni sen kaiteesta, eikä hyppää ilmaan.

Lentokone ei ole kiinni maassa (jos ilmaa ei huomioida) joten se on tavallaan loikannut karusellista eli maasta. Niinpä maa pyörii sen alla, koska maan kehänopeus pienenee lähestyttäessä napoja. Maasta katsottuna taas lentokone ajautuu coriolisvoiman vetämänä sivulle.
Kyse on vain ja ainoastaa coriolisvoimasta, ei keskipakovoimasta. Eli kehänopeuden takia sivulle ajautuminen ja coriolisvaikutus ovat sama asia.

Toki lentokone joutuu ohjaamaan maan pinnan suuntaiseti että se ei lennä suoraan avaruuteen, tämän ohjausvoiman vastavoima voidaan käsittää keskipakovoimaksi. Mutta ei se sitä sivulle ajauta.

Eli sivuttaissuunnassa (maan kehänopeuden suunnassa) lentokone on irti maasta, mutta maan säteen suunnassa se on tarrautunut tietylle korkeudelle ilmakehässä, mutta ei silti ole paikallaan.

Lue lisää

On kuitenkin niin, että jos sinulla on pyöreä pyörivä levy pystytasossa ja sen yläreunan keskikohdasta irroitetaan osa niin se putoaa keskikohdan ohi saamallaan alkuvauhdilla.
Ei siinä silloin mitään voimia vaikuta vaan liikkeen jatkuvuutta. Hetkellinen lähtönopeus / liikemäärä ratkaisee.

Jos se kappale taas pudotetaan samalla tavalla muuten mutta pyörivään levyyn kiinitetyn putken sisällä, silloin tulee massahitausvoimat mukaan kuvaan, koska se kappale siellä putkessa hidastuu pyörivän levyn takia ja toisaalta pyörivä levy kiihtyy vastaavalla liikemäärällä. Tässä mielessä ne voimat ovat kyllä ihan todellsia.

Tuossa edellisessä nyt sitten voidaan katsoa sen lentokoneen osittain putoavan vapassti ja osittain puskevan ilmaa sivusuunnassa, joten milestäni olimme molemmat oikeassa, tosin eri näkökulmista lähtien. Hauska juttu toisaalta.

Saat toki pitää jyrkähkön näkemyksesi, pääasia että ongelma selvisi (ainakin minulle).

Sitähän voisi koettaa rakentaa Foucaltin heilurista maailmankellon, kun se kerran pysyy paikallaan maailmankaikkeuteen nähden.

perehtynyt kirjoitti:

Sitähän voisi koettaa rakentaa Foucaltin heilurista maailmankellon, kun se kerran pysyy paikallaan maailmankaikkeuteen nähden.

"Heilurin selittämätön käyttäytyminen auringonpimennyksen aikana (kiertymissuunnan on havaittu jopa vaihtuneen) on pohjana gravitaation teorioiden tutkimuksille."

---

Tälle on selitys siinä, että auringonpimennyksen aikana kuu ja aurinko ovat linjassa ja niiden gravtaation vaikutus maapallolle on suurin. Molempien vetovoima summautuu samaan suuntaan.

Nyt olisi mahdollista esimerkiksi tietokoneen avulla ennustaa Focaultin heilurin liike etukäteen taivaankappaleiden aseman mukaan. (Jollei sellaista jo ole olemassa?)

Heiluri pyrkii säilyttämään ratansa lähiavaruuden kentässä maapallon pyörimisestä huolimatta.

Pyrkii säilyttämään heilahdustasonsa suhteessa ynpäröivään avaruuteen. Se on mielestäni eri asia kuin tuo coriolisvoima.

perehtynyt kirjoitti:

Pyrkii säilyttämään heilahdustasonsa suhteessa ynpäröivään avaruuteen. Se on mielestäni eri asia kuin tuo coriolisvoima.

Nimenomaan coriolisvoima (joka siis on näennäisvoima) jokaisella heilahduksella hieman poikkeuttaa heiluria heilahdustasosta sivuun (jos ei olla päiväntasaajalla). Coriolisoima ei vaikuta jatkuvasti, sillä se on suoraan verrannollinen heilurin nopeuteen ja nopeus käy aina nollassa jokaisella heilahduksella. Niinpä coriolisvoima sykkii samaa tahtia kuin heilurin nopeus. Se on nimenomaan totta, että heiluri pyrkii säilyttämään heilahdustasonsa suhteessa ympäröivään avaruuteen (lue: inertiaalikoordinaatistoon). Juuri siitä on kyse coriolis-kiihtyvyydessä ja coriolisvoimassa. Meidän mielestä heilurin heilahdustaso pyörii, mutta todellisuudessa heilurin heilahdustaso vain pyrkii säilyttämään suuntansa inertiaalikoordinaatistossa. Eli meidän koordinaatisto on sidottu maahan (vertaamme kaiken liikettä maan suhteen), mutta koska tämä koordinaatisto todellisuudessa pyörii (ja on myös muuten kiihtyvässä liikkeessä ympyräradalla) kappale, joka oikeasti on levossa tai pyrkii olemaan levossa inertiaalikoordinaatistossa, näyttää meidän mielestämme siltä, kuin jokin voima vetäisi johonkin suuntaan sitä. Nämä näennäisvoimat (keskipakovoima ja coriolisvoima) ovat kuitenkin niin pieniä, että eivät ne tule ilmi arkielämässä ja siksi tuntuvat oudoilta äkkiseltään. Keskipakovoima tosin tulee tutuksi pienemmässä mittakaavassa.

perehtynyt kirjoitti:

Pyrkii säilyttämään heilahdustasonsa suhteessa ynpäröivään avaruuteen. Se on mielestäni eri asia kuin tuo coriolisvoima.

Corilios-ilmiö johtuu nimenomaa maapallon pyörimisestä ympäröivässä kentässä. Maapallosta saa kaksi "karuselliä" auringon kenttään, joista eteläinen karuselli on ylösalaisin ja ilmiö esiintyy peilikuvana esim. Australiassa.

Seuraavassa videossa esitetty heiluri on pohjoisella pallonpuoliskolla, koska se pyrkii kääntymään kellon käyntisuuntaan.

http://www.youtube.com/watch?v=3YsBuLe6M5Y

rewrawesf kirjoitti:

Nimenomaan coriolisvoima (joka siis on näennäisvoima) jokaisella heilahduksella hieman poikkeuttaa heiluria heilahdustasosta sivuun (jos ei olla päiväntasaajalla). Coriolisoima ei vaikuta jatkuvasti, sillä se on suoraan verrannollinen heilurin nopeuteen ja nopeus käy aina nollassa jokaisella heilahduksella. Niinpä coriolisvoima sykkii samaa tahtia kuin heilurin nopeus. Se on nimenomaan totta, että heiluri pyrkii säilyttämään heilahdustasonsa suhteessa ympäröivään avaruuteen (lue: inertiaalikoordinaatistoon). Juuri siitä on kyse coriolis-kiihtyvyydessä ja coriolisvoimassa. Meidän mielestä heilurin heilahdustaso pyörii, mutta todellisuudessa heilurin heilahdustaso vain pyrkii säilyttämään suuntansa inertiaalikoordinaatistossa. Eli meidän koordinaatisto on sidottu maahan (vertaamme kaiken liikettä maan suhteen), mutta koska tämä koordinaatisto todellisuudessa pyörii (ja on myös muuten kiihtyvässä liikkeessä ympyräradalla) kappale, joka oikeasti on levossa tai pyrkii olemaan levossa inertiaalikoordinaatistossa, näyttää meidän mielestämme siltä, kuin jokin voima vetäisi johonkin suuntaan sitä. Nämä näennäisvoimat (keskipakovoima ja coriolisvoima) ovat kuitenkin niin pieniä, että eivät ne tule ilmi arkielämässä ja siksi tuntuvat oudoilta äkkiseltään. Keskipakovoima tosin tulee tutuksi pienemmässä mittakaavassa.

Lue lisää

Aivan, olet oikeassa, en käsitä mikä aivojen verenkiertohäiriö minulle tuli, kun en tajunnut että eihän sillä heilurilla ole kehänopeutta siellä navalla, joka voisi sen korioilisilmiön sille aiheuttaa. Ajattelin asiaa jotenkin vain yhdestä näkökulmasta.

Jos nyt lähdetään pakittamaan noita inertiaalikoordinaatistoja takaisinpäin niin jostain pitäisi löytyä se originaali inertiaalikoordinaatisto, johon kaikki olisi kaikelle liikkeelle yhteinen.

Toisaalta, eikö tuon koriolisilmiön perusteella voisi silloin selvittää sitä, minkä verran esim. maan kenttä estää tuon koriolisilmiön vaikutusta.
Kun tunnetaan maapallon pyörimisnopeus esim. päiväntasaajan kohdalla ja lähetetään alus sieltä hyrräkompassin avulla suoraviivaiseen liikkeeseen, niin silloin voitaisiin verrata todellista kaartumaa ja puhdasta kehänopeuden mukaista kaartumaa toisiinsa. Näiden erotus täytyisi olla sitten maapallon kentän vaikutus, jos sellaista olisi havaittavissa.

perehtynyt kirjoitti:

Aivan, olet oikeassa, en käsitä mikä aivojen verenkiertohäiriö minulle tuli, kun en tajunnut että eihän sillä heilurilla ole kehänopeutta siellä navalla, joka voisi sen korioilisilmiön sille aiheuttaa. Ajattelin asiaa jotenkin vain yhdestä näkökulmasta.

Jos nyt lähdetään pakittamaan noita inertiaalikoordinaatistoja takaisinpäin niin jostain pitäisi löytyä se originaali inertiaalikoordinaatisto, johon kaikki olisi kaikelle liikkeelle yhteinen.

Toisaalta, eikö tuon koriolisilmiön perusteella voisi silloin selvittää sitä, minkä verran esim. maan kenttä estää tuon koriolisilmiön vaikutusta.
Kun tunnetaan maapallon pyörimisnopeus esim. päiväntasaajan kohdalla ja lähetetään alus sieltä hyrräkompassin avulla suoraviivaiseen liikkeeseen, niin silloin voitaisiin verrata todellista kaartumaa ja puhdasta kehänopeuden mukaista kaartumaa toisiinsa. Näiden erotus täytyisi olla sitten maapallon kentän vaikutus, jos sellaista olisi havaittavissa.

Lue lisää

...coriolisilmiö navoilla. Hyvinkin voimakkaana vieläpä jos nopeus (maan suhteen) likimain maan pinnan suuntaista, kuten heilurilla. Siellä nimittäin maan kulmanopeusvektori ja kappaleen nopeusvektori (maan suhteen) ovat kohtisuorassa em. tilanteessa.

Päiväntasaajalla coriolisvaikutus on nolla jos nopeus maan pinnan suuntaista pohjoinen-etelä suunnassa (tai e-p). Tällöin maan kulmanopeus ja kappaleen nopeus ovat yhdensuuntiaset. Toisaalta jos liike on päiväntasaajan suuntaista (itä-länsi tai l-i) niin tällöin myös mainitut vektorit ovat kohtisuorassa ja coriolisilmiö on maksimissaan. Tässä tapauksessa se kuitenkin vaikuttaa suuntaan joka yhtyy maan vetovoiman suuntaan eikä siten vaikuta heiluriin. Päiväntasaajalla_coriolisvaikutus kys. heilurin heilahdustason _pyörimiseen_ on siis nolla oli heilhdustaso minkä suuntainen tahansa.