Tuplasti suuremp?

Aivan. Tuplasti suurempi on sama kuin kaksi kertaa suurempi eli siis kolminkertainen alkuperäiseen verrattuna.

Usein sanotaan virheellisesti puolet enemmän kuin..., vaikka tarkoitetaan kaksinkertaista määrää.

Kaksi kertaa suurempi on siis yhtä väärin kuin puolet suurempi, jos kuitenkin tarkoitetaan: kaksi kertaa niin suuri kuin.

Tuo kuusi kertaa pienempi on kyllä melkoinen pohjanoteeraus. Jos tarkoitetaan kuudesosaa, voidaan sanoa yksinkertaisesti kuudesosa tai kuudennes (esim. suomalaisen keskiarvopalkasta).

Niin, kirjoituksessasi oli keskivertopalkasta. Minusta olisi asiallisempaa laskea keskiarvo.

Keskiarvo kakkosesta ja kahdeksikosta on viisi kun taas keskiverto kakkosesta ja kahdeksasta on neljä (2 x 8) = 16. Siitä neliäjuuri on 4).

Kumpi? kirjoitti:

Aivan. Tuplasti suurempi on sama kuin kaksi kertaa suurempi eli siis kolminkertainen alkuperäiseen verrattuna.

Usein sanotaan virheellisesti puolet enemmän kuin..., vaikka tarkoitetaan kaksinkertaista määrää.

Kaksi kertaa suurempi on siis yhtä väärin kuin puolet suurempi, jos kuitenkin tarkoitetaan: kaksi kertaa niin suuri kuin.

Tuo kuusi kertaa pienempi on kyllä melkoinen pohjanoteeraus. Jos tarkoitetaan kuudesosaa, voidaan sanoa yksinkertaisesti kuudesosa tai kuudennes (esim. suomalaisen keskiarvopalkasta).

Niin, kirjoituksessasi oli keskivertopalkasta. Minusta olisi asiallisempaa laskea keskiarvo.

Keskiarvo kakkosesta ja kahdeksikosta on viisi kun taas keskiverto kakkosesta ja kahdeksasta on neljä (2 x 8) = 16. Siitä neliäjuuri on 4).

Lue lisää

On tuurissaan, saako sukunimikaimani kyläkaupasta keskiketterää vai oliko se keskivetreää.

Verrattoman paljon jykevämpiäkin juomia toki löytyy, konsa kaivaa kuvettaan moninkertaisesti. Ilmajoelta vaan ei suinkaan ilmaiseksi; kohtalainen koskenkorvaus pitää kassalla suorittaa.

Ilmaista on vain seksi, kunhan tietää, mistä ja keneltä kysyy. Tuuristakin riippuu. Riippuvaisuus vain ei ole noissa puuhissa aina niin hyvästä - koko illan kestävä riippuvaisuus ainakaan. Riippuvatsaisuuden vastaisuuttakin saattaa potentiaalisissa potenssin mittaajissa esiintyä.

Vaan tarvitseeko tuota juotavan perässä niin vietävän kauas kuin Tuuriin asti vaivautua? Pitkälle voi poiketa lähiräkäläänkin.

Riittääkö UPM-Kymmenen talousosastolle pääsyyn, että osaa laskea kahden kämmenen sormilla kymmeneen?

Mikä tapahtuma sytytti kuuluisan Rooman palon? Oliko se Neron leimaus? Mikä vuosiluku tuossa leimassa mahtoi olla?

Ylläolevista hajatelmista näkee keskivertokansalainenkin, ettei kirjoittajaa vaivaa vähän vertaa niin hieno asia kuin älykkyysosamäärä. Kun sellaisia jaettiin, jäi meikäpojan määräosaksi pelkkä jakojäännös.

Olen samaa mieltä kanssasi, mutta joku on eri mieltä, ja koettaa perustellakin kovasti:
http://www.cs.helsinki.fi/u/kohonen/suomi/kaksikertaa.html

heskey kirjoitti:

Olen samaa mieltä kanssasi, mutta joku on eri mieltä, ja koettaa perustellakin kovasti:
http://www.cs.helsinki.fi/u/kohonen/suomi/kaksikertaa.html

Lue lisää

Jaha, taas kerran on ollut tuulenpieksämiskeskustelu, jossa todistellaan, että "kaksi kertaa suurempi" tarkoittaa jotain, mitä sen todistelijan mielestä pitäisi tarkoittaa, eikä sitä, mitä se on suomessa aina tarkoittanut.

Alkuperäinen kysymys koski sitä, mitä "kaksi kertaa suurempi" tarkoittaa pinta-alasta puhuttaessa. Oikea vastaus on, että se tarkoittaa kaksi kertaa suurempaa alaa eikä kaksi kertaa suurempia ulottuvuuksia. Siis jos on neliö, jonka sivun pituus on yksi metri ja jonka ala siten on yksi neliömetri, niin kaksi kertaa suurempi neliö on kahden neliömetrin suuruinen. (Neliön sivun pituus on tällöin neliöjuuri 2:sta.)

Graafisilla esityksillä huijaaminen perustuu osaltaan siihen, että tätä ei oteta huomioon. Jos vaikkapa maan väkilukua havainnollistetaan tasokuviolla, vaikkapa ihmisen kuvalla, pitäisi kaksi kertaa suurempaa väkilukua tietysti havainnollistaa kaksi kertaa suuremmalla kuviolla - siis pinta-alaltaan suuremmalla. Jos käytetään kaksi kertaa korkeampaa kuviota, annetaan aivan väärä käsitys asiasta, koska kaksi kertaa korkeampi samanmuotoinen kuvio on tietysti (pinta-alaltaan) neljä kertaa suurempi. Jos kuviot vielä on tehty ikään kuin kolmiulotteisen näköisiksi, harhaanjohtaminen on vielä suurempaa, koska jos _kappaleen_ korkeus kasvaa kaksinkertaiseksi kappaleen muodon pysyessä samana, kasvaa kappaleen tilavuus kahdeksankertaiseksi.

Kaksi kertaa fiksumpi kirjoitti:

Jaha, taas kerran on ollut tuulenpieksämiskeskustelu, jossa todistellaan, että "kaksi kertaa suurempi" tarkoittaa jotain, mitä sen todistelijan mielestä pitäisi tarkoittaa, eikä sitä, mitä se on suomessa aina tarkoittanut.

Alkuperäinen kysymys koski sitä, mitä "kaksi kertaa suurempi" tarkoittaa pinta-alasta puhuttaessa. Oikea vastaus on, että se tarkoittaa kaksi kertaa suurempaa alaa eikä kaksi kertaa suurempia ulottuvuuksia. Siis jos on neliö, jonka sivun pituus on yksi metri ja jonka ala siten on yksi neliömetri, niin kaksi kertaa suurempi neliö on kahden neliömetrin suuruinen. (Neliön sivun pituus on tällöin neliöjuuri 2:sta.)

Graafisilla esityksillä huijaaminen perustuu osaltaan siihen, että tätä ei oteta huomioon. Jos vaikkapa maan väkilukua havainnollistetaan tasokuviolla, vaikkapa ihmisen kuvalla, pitäisi kaksi kertaa suurempaa väkilukua tietysti havainnollistaa kaksi kertaa suuremmalla kuviolla - siis pinta-alaltaan suuremmalla. Jos käytetään kaksi kertaa korkeampaa kuviota, annetaan aivan väärä käsitys asiasta, koska kaksi kertaa korkeampi samanmuotoinen kuvio on tietysti (pinta-alaltaan) neljä kertaa suurempi. Jos kuviot vielä on tehty ikään kuin kolmiulotteisen näköisiksi, harhaanjohtaminen on vielä suurempaa, koska jos _kappaleen_ korkeus kasvaa kaksinkertaiseksi kappaleen muodon pysyessä samana, kasvaa kappaleen tilavuus kahdeksankertaiseksi.

Lue lisää

Huomasin vasta nyt, että alkuperäisessä kysymyksessä tarkoitettiin ilmeisesti kolmiulotteista kappaletta eikä pintaa.

Silloin tietysti kaksi kertaa suurempi koko tarkoittaa kaksi kertaa suurempaa tilavuutta. Jos meillä on kuutio, jonka särmän pituus on metri ja tilavuus siten kuutiometri, niin kaksi kertaa suurempi kappale on sellainen, jonka tilavuus on kaksi kuutiometriä. Se voi sitten olla kuutio, jonka särmän pituus on kuutiojuuri 2:sta, tai - aivan kuten kysyjä esitti - suorakulmainen särmiö, jonka särmien pituudet ovat 1 m, 1 m ja 2 m.

Jos vaikkapa tilaa motin halkoja ja sitten muuttaa tilausta sanomalla "tilaankin kaksi kertaa enemmän", niin on syytä olettaa saavansa kaksi mottia, ei kahdeksaa.

(Jos firmassa, joka tilauksen toimittaa, on töissä viisastelija, jonka mielestä "kaksi kertaa enemmän" tarkoittaakin "kolme kertaa niin paljon kuin" ja joka lähettää siis kolme mottia, firman on syytä varautua häviämään juttunsa oikeudessa, jos haluaa maksun kolmannesta motista, jonka se lähetti vastoin tilausta.)

heskey kirjoitti:

Olen samaa mieltä kanssasi, mutta joku on eri mieltä, ja koettaa perustellakin kovasti:
http://www.cs.helsinki.fi/u/kohonen/suomi/kaksikertaa.html

Lue lisää

En ymmärrä, miten joku voi tosissaan yrittää hämärtää kielenkäyttöä sillä perusteella, että kieltä käytetään yleisesti väärin. Rusakosta ei tule jänistä sillä, että valtaosa ihmisistä kutsuu ainakin kesäaikaan kaikkia rusakoita jäniksiksi.

Mutta asiasta on keskusteltu aiemminkin:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4000000000000027&posting=22000000006094966#22000000006094966

Kaksi kertaa fiksumpi kirjoitti:

Huomasin vasta nyt, että alkuperäisessä kysymyksessä tarkoitettiin ilmeisesti kolmiulotteista kappaletta eikä pintaa.

Silloin tietysti kaksi kertaa suurempi koko tarkoittaa kaksi kertaa suurempaa tilavuutta. Jos meillä on kuutio, jonka särmän pituus on metri ja tilavuus siten kuutiometri, niin kaksi kertaa suurempi kappale on sellainen, jonka tilavuus on kaksi kuutiometriä. Se voi sitten olla kuutio, jonka särmän pituus on kuutiojuuri 2:sta, tai - aivan kuten kysyjä esitti - suorakulmainen särmiö, jonka särmien pituudet ovat 1 m, 1 m ja 2 m.

Jos vaikkapa tilaa motin halkoja ja sitten muuttaa tilausta sanomalla "tilaankin kaksi kertaa enemmän", niin on syytä olettaa saavansa kaksi mottia, ei kahdeksaa.

(Jos firmassa, joka tilauksen toimittaa, on töissä viisastelija, jonka mielestä "kaksi kertaa enemmän" tarkoittaakin "kolme kertaa niin paljon kuin" ja joka lähettää siis kolme mottia, firman on syytä varautua häviämään juttunsa oikeudessa, jos haluaa maksun kolmannesta motista, jonka se lähetti vastoin tilausta.)

Lue lisää

>Jos firmassa, joka tilauksen toimittaa,
>on töissä viisastelija

Olisipa mielenkiintoista nähdä tuo tyyppi 5-astelemassa!

Astuminen - astuttaminen - astututtaminen - astutatuttaminen...

Itse käyskelen normaalioloissa kahdella jalalla. Vaan minullakin kun on heikkouteni, niin takeita ei ole, etteikö joskus pitäisi nelivetoonkin turvautua.

Kaksastelija kirjoitti:

>Jos firmassa, joka tilauksen toimittaa,
>on töissä viisastelija

Olisipa mielenkiintoista nähdä tuo tyyppi 5-astelemassa!

Astuminen - astuttaminen - astututtaminen - astutatuttaminen...

Itse käyskelen normaalioloissa kahdella jalalla. Vaan minullakin kun on heikkouteni, niin takeita ei ole, etteikö joskus pitäisi nelivetoonkin turvautua.

Lue lisää

Steplessness oblige.

Jos joku ajoittain nelistää puseronlahkeet lepattaen, käytetään ilmiöstä suomen kieliopissa nimitystä 'askelvaihtelu'.

Eduskunnassamme vaikutti taannoin muuan pohjoiskarjalainen senaattori, joka sai joskus askelvaihtelua julkisuudessa esitettyään liikanimen ”Neliveto-********”. Pitivätkö tasauspyörästön lukot tiukemmissa kaarteissa, eos.

Kumpi? kirjoitti:

Aivan. Tuplasti suurempi on sama kuin kaksi kertaa suurempi eli siis kolminkertainen alkuperäiseen verrattuna.

Usein sanotaan virheellisesti puolet enemmän kuin..., vaikka tarkoitetaan kaksinkertaista määrää.

Kaksi kertaa suurempi on siis yhtä väärin kuin puolet suurempi, jos kuitenkin tarkoitetaan: kaksi kertaa niin suuri kuin.

Tuo kuusi kertaa pienempi on kyllä melkoinen pohjanoteeraus. Jos tarkoitetaan kuudesosaa, voidaan sanoa yksinkertaisesti kuudesosa tai kuudennes (esim. suomalaisen keskiarvopalkasta).

Niin, kirjoituksessasi oli keskivertopalkasta. Minusta olisi asiallisempaa laskea keskiarvo.

Keskiarvo kakkosesta ja kahdeksikosta on viisi kun taas keskiverto kakkosesta ja kahdeksasta on neljä (2 x 8) = 16. Siitä neliäjuuri on 4).

Lue lisää

Tuli näköjään yksi ylimääräinen sulje tuohon viestiin, mutta se ei kai ymmärtämistä haitannut.

Lukujen keskiverto ei käsittääkseni koskaan voi olla suurempi kuin samojen lukujen keskiarvo. Sama se voi olla vain silloin kuin kakki luvut ovat samoja; esim. keskiarvo: 5 5 5=15, 15/3=5 ja keskiverto 5x5x5=125, kolmas juuri (tai kuutiojuuri) luvusta 125 on 5.

Lukujen 2, 4 ja 9 keskiarvo on 5, mutta keskiverto on kuutiojuuri luvusta 64 eli 4.

Kumpi? kirjoitti:

Tuli näköjään yksi ylimääräinen sulje tuohon viestiin, mutta se ei kai ymmärtämistä haitannut.

Lukujen keskiverto ei käsittääkseni koskaan voi olla suurempi kuin samojen lukujen keskiarvo. Sama se voi olla vain silloin kuin kakki luvut ovat samoja; esim. keskiarvo: 5 5 5=15, 15/3=5 ja keskiverto 5x5x5=125, kolmas juuri (tai kuutiojuuri) luvusta 125 on 5.

Lukujen 2, 4 ja 9 keskiarvo on 5, mutta keskiverto on kuutiojuuri luvusta 64 eli 4.

Lue lisää

Miksei kukaan korjannut mokaani? 2x4x9 on tietenkin 72, josta kuutiojuuri on noin 4,16.

Jäärä kirjoitti:

En ymmärrä, miten joku voi tosissaan yrittää hämärtää kielenkäyttöä sillä perusteella, että kieltä käytetään yleisesti väärin. Rusakosta ei tule jänistä sillä, että valtaosa ihmisistä kutsuu ainakin kesäaikaan kaikkia rusakoita jäniksiksi.

Mutta asiasta on keskusteltu aiemminkin:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4000000000000027&posting=22000000006094966#22000000006094966

Lue lisää

Rusakko muuten on jänis. Ei tosin metsäjänis, mutta kuitenkin jänis. Lepus-sukuun kuuluvat molemmat jänikset.