Kausaalista laatua olevca syyn ja vaikutuksen suhde maailman sekä kaiken olevaisen selityksenä on riitämätön asettaessaan alkusyyksi joko tahtoon ja toiveisiin perustuen järjellisesti käsittämättömän alkusyyn, jumalan, johon teologia siis tahtoo perustaa sen olemassaolon ensimmäisenä syynä, kysyttäessä syytä sen ja sen syyn olemassaoloon, voimatta niin muodoion olla filosofisesti tai luonontieteellisesti relevantti tai pätevä, sisältäättä myöskään loogiselle johtamiselle ominaista välttämättömyyttä, jossa järjelisesti ymmärrettävissä olevaksi alkuperusteeksi valitaan sellainen järkiperuste, joka on itsensä selittä, ts. ei tarvite perustelukseen mitään muuta perustetta, vaan se ymmärretään sellaisenaan, voimarttamme jotaa siitä mitään muuta kuin mitä siihen itseensä jo sisältyy. luovutaan siis kausaalisesta syyn ja vaikutuksen suhteesta ja valitaa perusteen ja seurauksen suhde, joka on loogisesti välttämätön, Aristoteleesta ja Kantista aina Hegeliin asti, tämän käyttäessä dialektisen logiikkansa perustana 12 kategoriaa.
Sellainen syiden ja vaikutusten ketju, joka on päättymätö ei myöskään voi olla mikään selitys, jota luonnontiede edustaa
Schopenhauerin mukaan olemassaolon perussyy on kuitenkin sokea elämäntahto, koska maailman olemassaoloa ei voi puolustaa siitä itsestään käsin, eikä sen olemassaololle voi löytää perussyytä siitä itsestään, joka osoittaisi että se on olemassa itseään varten, omaksi edukseen, kuten nerouden tuotteet, sillä sen syynä on soka elämäntahto, joka on vapaa ja perusteeton, olematta alistussuhteessa perustee laille, joka o ilmiöiden pelkkä muoto, kuten syysuhteen laki ilmiöidensä järjestäjä, ja jossa jokainen kysymys: miksi? on oikeutettu.
Se, että tahtominen on sisällytettävä elottomaan ja epäorgaaniseen eikä näin olle ole vain tiedoitsemise tai elämän pintailmiö, on Schopenhauer lausunut, sekä että tashtominen niin muodoin on tiedoittava kaikessa pyrkimisessä, joka on lähtöisin aineellisen olemmon luonosta, muodostaa varsinaisesti tämän luonnon taikka ilmenevänälmentyy tässä luonnossa. Ei ole materiaa ilman tahdon ilmausta. Alin sekä siksi myös yleisin tahdonilmaus on paino. Sitä nimitetään kappaleelle ominaiseksiperusvoimaksi
Sellainen syiden ja vaikutusten ketju, joka on päättymätö ei myöskään voi olla mikään selitys, jota luonnontiede edustaa
Schopenhauerin mukaan olemassaolon perussyy on kuitenkin sokea elämäntahto, koska maailman olemassaoloa ei voi puolustaa siitä itsestään käsin, eikä sen olemassaololle voi löytää perussyytä siitä itsestään, joka osoittaisi että se on olemassa itseään varten, omaksi edukseen, kuten nerouden tuotteet, sillä sen syynä on soka elämäntahto, joka on vapaa ja perusteeton, olematta alistussuhteessa perustee laille, joka o ilmiöiden pelkkä muoto, kuten syysuhteen laki ilmiöidensä järjestäjä, ja jossa jokainen kysymys: miksi? on oikeutettu.
Se, että tahtominen on sisällytettävä elottomaan ja epäorgaaniseen eikä näin olle ole vain tiedoitsemise tai elämän pintailmiö, on Schopenhauer lausunut, sekä että tashtominen niin muodoin on tiedoittava kaikessa pyrkimisessä, joka on lähtöisin aineellisen olemmon luonosta, muodostaa varsinaisesti tämän luonnon taikka ilmenevänälmentyy tässä luonnossa. Ei ole materiaa ilman tahdon ilmausta. Alin sekä siksi myös yleisin tahdonilmaus on paino. Sitä nimitetään kappaleelle ominaiseksiperusvoimaksi
Vastaukset 5
Vanhimmat
« Vastaus #299 : 16.11.06 20.23 »
--------------------------------------------------------------------------------
Kaikki uskonnolliset tahdon tarkoitusperiä palvelevat ja sitä edellyttävät uskonnolliset jumalakäsitykset ja moraaliset arvot tiedoitaan aina vain suhteessa tiedoitsevan yksilön tahtoon vioimattamme tietenkään edellyttää näille olemassaoloa mielteestämme riippumatonta olemassaoloa abstraktiivisina ja epähavainnollisina käsitteinä sinänsä, joiden tulisi aina pohjautua havaintoon, puhtaita käsitteitä lukuunottamatta, kuten aika ja paikallisuus havainto ja miellekykymme puhtaina muotoina edeustavat, käsitteiden kuitenkaan sisältämättä enempää kuin mitä niihin perustuvaan havaintoon kuuluu, ja ottaen metafysiikan kokemukseen perustuvan olemuken huomioon, jakaantuen ilmiöön ja olioon sinänsä eli tahtoon jotka tiedoitaan aina vain suhteessa toisiinsa, transsendentaalisuuden ollessa ennen kaikkea kokemusta erotuksena transsendentistä kokemuksen mahdollisuuden ulotumattomissa olevaa, jolle vastakohdan muodostaa tämän mahdollisuuden rajoissa pysyvä immanenttinen, joista edellisellä jumaluutta uskontojen piirissä pyritään tekemään ymärrettäväksi kaikesta paradoksaalisuudesta huolimatta mikä tähän käsitteeseen sisältyy
Jumatsitsuikka miten pitkä lause. Mitä sää siinä sanoit?
"huominen on oletettavsti turhan paljon tämän päivän kaltainen kausaalisuuden "jatkumisen" havaitsemiseksi"
Onko Schopenhauer sinun Jeesuksesi?
Seurauksena siitä että nerous on vapaan, tahtomisesta vapautuneen älyn vaikuttamisata on se että hänen tuotteensa eivät palvele mitään hyödyllisiä tai moraalisia tarkoitusperiä, Puhuttaessamme maalaustaiteesta, filosofiasta klassisesta säveltaiteesta, neron tuote ei ole miksikään hyödyksi, sillä hyödyttömyys kuuluu neron tuotteiden luonteeseenn niiden aateliskirjana, ja siksi niitä voidaan pitää olemisen puhtaana kukkana tai tuloksena; siksi sydämemme avartuu niistä nauttiessamme
Ne äärimmäisen harvat, epänormaalit ihmiset, joiden vakavuus ei sisälly paersoonalliseen tai käytännöliseen, vaan objektiiviseen ja teoreettiseen, kykenevät tavalla tai toisella käsittämään ja ilmaisemaan olioiden ja maailman olemuksen, korkeimpia totuuksia, kuten Schopenhaerkin ajatusjärjestelmässään