Ilmamäärämittari TESTO 417

L/s per venttiili

tarve kirjoitti:

L/s per venttiili

yhen omakotitalon just tasapainottaa...

Höpö-Höpö-Mies kirjoitti:

yhen omakotitalon just tasapainottaa...

ehkä sellainen täsmennys, että mikä muu mittari olisi vastaava kuin Teston Siipipyörä termoanemometri, jos nimenomaan halutaan, että mittaustapa suoraan venttiilin ulkopuolelta ja paine-ero menetelmä ei toimi putkiston rakenteen takia.

Kyse on tästä mittarista (ebay huutokauppa):
http://cgi.ebay.co.uk/BRAND-NEW-TESTO-417-AIR-VELOCITY-ANEMOMETER-JMW_W0QQitemZ7610388953QQihZ017QQcategoryZ42912QQcmdZViewItem

parempi kirjoitti:

ehkä sellainen täsmennys, että mikä muu mittari olisi vastaava kuin Teston Siipipyörä termoanemometri, jos nimenomaan halutaan, että mittaustapa suoraan venttiilin ulkopuolelta ja paine-ero menetelmä ei toimi putkiston rakenteen takia.

Kyse on tästä mittarista (ebay huutokauppa):
http://cgi.ebay.co.uk/BRAND-NEW-TESTO-417-AIR-VELOCITY-ANEMOMETER-JMW_W0QQitemZ7610388953QQihZ017QQcategoryZ42912QQcmdZViewItem

Lue lisää

mitata venttiilistä eikä putkistosta? En tosin muista paljonko suoraa putkea vaaditaan ennen ventiiliä jotta tulos olisi täysin luotettava. Mutta riittävän tarkasti säätöä ajatellen pitäisi pelittää.

mittarilla kirjoitti:

mitata venttiilistä eikä putkistosta? En tosin muista paljonko suoraa putkea vaaditaan ennen ventiiliä jotta tulos olisi täysin luotettava. Mutta riittävän tarkasti säätöä ajatellen pitäisi pelittää.

Lue lisää

Muistaakseni suoraa putkea pitää olla ennen venttiiliä 1,5kertaa putken halkaisija, silloin se ei häiritse mittaus tulosta. tv.Jokke

Jokke1957 kirjoitti:

Muistaakseni suoraa putkea pitää olla ennen venttiiliä 1,5kertaa putken halkaisija, silloin se ei häiritse mittaus tulosta. tv.Jokke

suoraa pitää olla 4x D

tai mitä valmistajan spekseissä lukee mutta eipä noita mittarenkaita nyt kovin montaa modellia suomessa ole

>>>Hyvät mittalaitteet tuppaavat kyllä maksamaan varusteineen 3000 euroa....

Kerro mittalaitteiden merkkejä ja mittarimalleja nimeämällä mitkä 3000 vehkeet hyviä, niin tiedetään mitkä ovat hyviä.

.Kerro myös miksi joku mittarimalli on hyvä.

mittarimalleista kirjoitti:

>>>Hyvät mittalaitteet tuppaavat kyllä maksamaan varusteineen 3000 euroa....

Kerro mittalaitteiden merkkejä ja mittarimalleja nimeämällä mitkä 3000 vehkeet hyviä, niin tiedetään mitkä ovat hyviä.

.Kerro myös miksi joku mittarimalli on hyvä.

Lue lisää

Kyse ei ole niinkään mittarin merkistä kuin siitä, mitä sillä voi tehdä. Tärkein mittari lienee paine-ero- tai vielä mieluummin monitoimimittari, jolla voi mitata paine-eron lisäksi myös ilman virtausnopeutta (puikkomaisella anturilla esim. kanavaan poratusta reiästä), lämpötilaa ja suhteellista kosteutta.

Paine-eromittaus on tärkein, koska sen avulla saa määritettyä tilavuusvirran poistoilmaventtiileistä (alipaineen mittaus ns. mittauskoukulla kehyksen takaa) ja mittausyhteillä varustetuista säätöpelleistä ja tuloilmalaitteista (ei käytetä omakotitaloissa).

Nro 2 on balometri, jossa on iso, kasaan taiteltavissa oleva, suppilo ilmavirran mittausosa (kuumalangoilla tms.). Sopii isojenkin laitteiden päälle ja myös tuloilmavirran mittaamiseen, koska kookas "suppilo" ei häiritse yl. katon suuntaisesti puhallettavaa virtausta liian pahasti.

Poistoilmaa voi mitata myös pienemmällä torvella, mutta paine-eromittaus on siinä mielessä parempi, että se toimii myös tilanteissa, missä venttiili ei sijaitse yhtenäisellä katto/seinäpinnalla.

Siipipyörillekin löytyyy käyttöä mm. tuloilmasäleikköjen etupinnalta tehtävissä mittauksissa, mutta omakotitaloista ei tällaisia säleikköjä löydy ja käyttömahdollisuudeksi jää ainoastaan poistoilmavirtojen mittaus. Et maininnut, oliko tarve mitata vain poisto- vaiko myös tuloilmavirtoja.

Jos meinasit pelkkiä poistoja mitata, niin siinä hommassahan et tarvitse kuin 1) tiedon venttiililautasen asemasta (kuinka monta mm lautasen keskikohta on kehystä ulompana/syvemmällä) sekä 2) alipaineen venttiilin kehyksen takana (mitataan koukkupäisellä putkella. Niin, ja tietenkin valmistajakin pitää olla selvillä, jolloin ko. valmistajan webbisivuilta löytyvistä käyrästöistä saa luettua ilman tilavuusvirran.

Ja paine-eronhan saa määritettyä U-putkimanometrillä, jos ei raaski ostaa mittaria. Lisää tarkkuutta saa käyttämällä vettä kevyempää nestettä ja/tai putkea kallistamalla.

Jos nyt ihan välttämättä haluat ammattitason mittarin hankkia, niin suoralta kädeltä tulee mieleen TSI (maahantuoja Teknocalor) ja Swema. Jälkimmäinen on kyllä v-mäisempi käyttää, koska kaikki anturit ovat erillisiä ja paine-eroanturi vielä pirullisen asentoherkkä. Toisaalta Swemaan saa kiinni myös mittaussuppilo/balometrin, joka futaa myös pienillä ilmamäärillä.

tällä pääsee alkuun ;-) kirjoitti:

Kyse ei ole niinkään mittarin merkistä kuin siitä, mitä sillä voi tehdä. Tärkein mittari lienee paine-ero- tai vielä mieluummin monitoimimittari, jolla voi mitata paine-eron lisäksi myös ilman virtausnopeutta (puikkomaisella anturilla esim. kanavaan poratusta reiästä), lämpötilaa ja suhteellista kosteutta.

Paine-eromittaus on tärkein, koska sen avulla saa määritettyä tilavuusvirran poistoilmaventtiileistä (alipaineen mittaus ns. mittauskoukulla kehyksen takaa) ja mittausyhteillä varustetuista säätöpelleistä ja tuloilmalaitteista (ei käytetä omakotitaloissa).

Nro 2 on balometri, jossa on iso, kasaan taiteltavissa oleva, suppilo ilmavirran mittausosa (kuumalangoilla tms.). Sopii isojenkin laitteiden päälle ja myös tuloilmavirran mittaamiseen, koska kookas "suppilo" ei häiritse yl. katon suuntaisesti puhallettavaa virtausta liian pahasti.

Poistoilmaa voi mitata myös pienemmällä torvella, mutta paine-eromittaus on siinä mielessä parempi, että se toimii myös tilanteissa, missä venttiili ei sijaitse yhtenäisellä katto/seinäpinnalla.

Siipipyörillekin löytyyy käyttöä mm. tuloilmasäleikköjen etupinnalta tehtävissä mittauksissa, mutta omakotitaloista ei tällaisia säleikköjä löydy ja käyttömahdollisuudeksi jää ainoastaan poistoilmavirtojen mittaus. Et maininnut, oliko tarve mitata vain poisto- vaiko myös tuloilmavirtoja.

Jos meinasit pelkkiä poistoja mitata, niin siinä hommassahan et tarvitse kuin 1) tiedon venttiililautasen asemasta (kuinka monta mm lautasen keskikohta on kehystä ulompana/syvemmällä) sekä 2) alipaineen venttiilin kehyksen takana (mitataan koukkupäisellä putkella. Niin, ja tietenkin valmistajakin pitää olla selvillä, jolloin ko. valmistajan webbisivuilta löytyvistä käyrästöistä saa luettua ilman tilavuusvirran.

Ja paine-eronhan saa määritettyä U-putkimanometrillä, jos ei raaski ostaa mittaria. Lisää tarkkuutta saa käyttämällä vettä kevyempää nestettä ja/tai putkea kallistamalla.

Jos nyt ihan välttämättä haluat ammattitason mittarin hankkia, niin suoralta kädeltä tulee mieleen TSI (maahantuoja Teknocalor) ja Swema. Jälkimmäinen on kyllä v-mäisempi käyttää, koska kaikki anturit ovat erillisiä ja paine-eroanturi vielä pirullisen asentoherkkä. Toisaalta Swemaan saa kiinni myös mittaussuppilo/balometrin, joka futaa myös pienillä ilmamäärillä.

Lue lisää

Mitenkäs on kun paine-eroa mitattaessa lienee tärkeätä, että ennen paine-eromittauspistettä on ns. suoraa putkeä riittävästi. Jos näin ei ole niin mittari antaa eri arvoja riippuen siitä, ollaanko "sisäkurvissä vai ulkokurvissa" ?

Omakotitalossa onnistuu harvoin tuo vaatimus suorasta putkesta ennen venttiiliä. Lisäksi haluan, että tulo- ja poistoputket eivät kulje ns. kylmässä tilassa lainkaan. Vaikeuttaa kummasti putkitusta. Estetiikasta puhumattakaan.

Eli paine-eromittaus on kovin virheherkkää (asentoherkkää). Eikö silloin siipipyörä-anemometrimittaus mittaustorven kanssa olisi luotettavampaa ?

Mittaustarve on ilman muuta sekä poistoa, että tuloa, jotta balansointi mökissä onnistuu . Muuten mittauksissa ei ole mitään mieltä.

Onko mittaustarkkuus -5 litraa vai -1 litraa mittarista/mittaajasta riippuen. Mitä voisi odottaa ~~ 100 litraa/s kokonaisvirtauskohteessa ? tehdäkö tulon ja poiston eroksi 5 litraa, 10 litraa vai 15 litraa MITTATARKKUUDEN RAJOISSA ?

Kiitokset kommenteista.

lienee hankala juttu kirjoitti:

Mitenkäs on kun paine-eroa mitattaessa lienee tärkeätä, että ennen paine-eromittauspistettä on ns. suoraa putkeä riittävästi. Jos näin ei ole niin mittari antaa eri arvoja riippuen siitä, ollaanko "sisäkurvissä vai ulkokurvissa" ?

Omakotitalossa onnistuu harvoin tuo vaatimus suorasta putkesta ennen venttiiliä. Lisäksi haluan, että tulo- ja poistoputket eivät kulje ns. kylmässä tilassa lainkaan. Vaikeuttaa kummasti putkitusta. Estetiikasta puhumattakaan.

Eli paine-eromittaus on kovin virheherkkää (asentoherkkää). Eikö silloin siipipyörä-anemometrimittaus mittaustorven kanssa olisi luotettavampaa ?

Mittaustarve on ilman muuta sekä poistoa, että tuloa, jotta balansointi mökissä onnistuu . Muuten mittauksissa ei ole mitään mieltä.

Onko mittaustarkkuus -5 litraa vai -1 litraa mittarista/mittaajasta riippuen. Mitä voisi odottaa ~~ 100 litraa/s kokonaisvirtauskohteessa ? tehdäkö tulon ja poiston eroksi 5 litraa, 10 litraa vai 15 litraa MITTATARKKUUDEN RAJOISSA ?

Kiitokset kommenteista.

Lue lisää

linkit
http://www.teknocalor.fi/mittauslaitteet/lataa/M_Luettelo0505.pdf

Mielenkiintoista on, että miksi eri torvet tulolle ja poistolle ?
http://www.teknocalor.fi/mittauslaitteet/ilmastointimittarit/8mittaustorvet/am_anemometritorvi.htm

swema oli täällä
http://208.56.121.241/pietiko/kotisivu.html

http://208.56.121.241/pietiko/tluettkehys.htm

lienee hankala juttu kirjoitti:

Mitenkäs on kun paine-eroa mitattaessa lienee tärkeätä, että ennen paine-eromittauspistettä on ns. suoraa putkeä riittävästi. Jos näin ei ole niin mittari antaa eri arvoja riippuen siitä, ollaanko "sisäkurvissä vai ulkokurvissa" ?

Omakotitalossa onnistuu harvoin tuo vaatimus suorasta putkesta ennen venttiiliä. Lisäksi haluan, että tulo- ja poistoputket eivät kulje ns. kylmässä tilassa lainkaan. Vaikeuttaa kummasti putkitusta. Estetiikasta puhumattakaan.

Eli paine-eromittaus on kovin virheherkkää (asentoherkkää). Eikö silloin siipipyörä-anemometrimittaus mittaustorven kanssa olisi luotettavampaa ?

Mittaustarve on ilman muuta sekä poistoa, että tuloa, jotta balansointi mökissä onnistuu . Muuten mittauksissa ei ole mitään mieltä.

Onko mittaustarkkuus -5 litraa vai -1 litraa mittarista/mittaajasta riippuen. Mitä voisi odottaa ~~ 100 litraa/s kokonaisvirtauskohteessa ? tehdäkö tulon ja poiston eroksi 5 litraa, 10 litraa vai 15 litraa MITTATARKKUUDEN RAJOISSA ?

Kiitokset kommenteista.

Lue lisää

saavutetaan paine-eromittarilla. Mittaus on venttiilistä eikä putkesta.

lienee hankala juttu kirjoitti:

Mitenkäs on kun paine-eroa mitattaessa lienee tärkeätä, että ennen paine-eromittauspistettä on ns. suoraa putkeä riittävästi. Jos näin ei ole niin mittari antaa eri arvoja riippuen siitä, ollaanko "sisäkurvissä vai ulkokurvissa" ?

Omakotitalossa onnistuu harvoin tuo vaatimus suorasta putkesta ennen venttiiliä. Lisäksi haluan, että tulo- ja poistoputket eivät kulje ns. kylmässä tilassa lainkaan. Vaikeuttaa kummasti putkitusta. Estetiikasta puhumattakaan.

Eli paine-eromittaus on kovin virheherkkää (asentoherkkää). Eikö silloin siipipyörä-anemometrimittaus mittaustorven kanssa olisi luotettavampaa ?

Mittaustarve on ilman muuta sekä poistoa, että tuloa, jotta balansointi mökissä onnistuu . Muuten mittauksissa ei ole mitään mieltä.

Onko mittaustarkkuus -5 litraa vai -1 litraa mittarista/mittaajasta riippuen. Mitä voisi odottaa ~~ 100 litraa/s kokonaisvirtauskohteessa ? tehdäkö tulon ja poiston eroksi 5 litraa, 10 litraa vai 15 litraa MITTATARKKUUDEN RAJOISSA ?

Kiitokset kommenteista.

Lue lisää

> Mitenkäs on kun paine-eroa mitattaessa lienee tärkeätä, että ennen paine-eromittauspistettä on ns. suoraa putkeä riittävästi.

Poistoilmalaitteissa ei kanavistolla ole juuri merkitystä, koska laitteen läpi kulkeva ilma tulee huoneesta (lähtönopeus käytännössä 0 m/s) -> nätti ja hyvin ennustettavissa oleva imuvirtauskenttä. Imullahan ei ole suuntaa (kokeile vaikka sammuttaa kynttilä imemällä, saat käyttää pölynimuriakin apuna), vaan virtauskenttä on aina nätti puolipallo / pallo, riippuen venttiilin asennustavasta (seinällä/katossa/vapaasti kanavan päässä). Tästä syystä poistoilmaventtiilien mittaamiseen riittää varsin pienikokoinen torvi.

Tuloilmalaitteiden tapauksessa virtauksen häiriöillä on paljonkin vaikutusta mittaustulokseen (jopa /- 50%), minkä vuoksi ennen tuloilmalaitetta pitäisi olla pätkä suoraa kanavaa. Tyypillinen suositus on 3x kanavan läpimitta (eli n. 400 mm Ø125 mm kanavalla) mutkan tai T-haaran jälkeen. Jos tämä ns. suojaetäisyys ei ole riittävä, ei päätelaitteen omista mittausyhteistä saa luotettavaa tulosta, vaan pitäisi tosiaan käyttää anemometritorvea tms. vekotinta.

Tuloilmavirran mittaaminen torvella / balometrillä vaatii hyvin kookkaan härpäkkeen, koska tuloilmavirtauksella on aina selkeä suunta - puhallus voi tapahtua joko asennuspinnan suuntaisesti tai siitä poispäin. Torven pitäisi pystyä sieppaamaan tämä virtaus (sitä liiaksi kuristamatta) ja vieläpä tasaamaan nopeuskenttä (tärkeää, jos virtausnopeus mitataan vain yhdestä pisteestä).

Kanavasta mittaus on huono vaihtoehto omakotitalojen tapauksessa, koska

1) kanavadimensiot ovat pieniä, jolloin monipistemenetelmiä (nopeusmittaus esim. viidestä pisteestä, keskeltä ja läpimitan 1/10 osan päästä kanavan seinien läheltä päältä, pohjalta ja sivuilta) käytettäessä anturin sijaintivirheistä tulee helposti suuria (100 mm kanavaan ei mittapuikon anturia välttämättä saa lainkaan mahtumaan oikealle kohdalle)

2) virtausnopeudet ovat pieniä (vain muutama m/s), jolloin etenkin pitot -putkilla tarkkuus on mitä on (putken tuottama paine-ero liian pieni)

Kanavasta mitattaessa saa em. syistä helposti aikaiseksi 30 % virheen.

> Jos näin ei ole niin mittari antaa eri arvoja riippuen siitä, ollaanko "sisäkurvissä vai ulkokurvissa" ?

Kanavista ei pidä mitata läheltäkään kurveja tai muita häiriön aiheuttajia (säätöpellit, haarat, supistuskappaleet). Pahimmillaan tiukassa sisäkurvissa voi olla "akanvirta", jonka suuntariippumaton anemometri mittaa, muttei kerro suuntaa -> monipistemenetelmällä tulee aivan liian suuri tulos. Toinen hyvä ylläri on mutkan jälkeen spiraalimaisesti pyörivä virtaus.

>Onko mittaustarkkuus -5 litraa vai -1 litraa mittarista/mittaajasta riippuen.

Ilmamäärämittauksissa /- 10-15% on ihan realistinen tarkkuus. Joissain tapauksissa pääsee vähän parempaankin, mutta myös 30 % virheita saa helposti aikaiseksi. Tarkkuushan ei muodostu pelkästään mittalaitteen tarkkuudesta, vaan useimmiten ns. menetelmävirheet, mitataan häiriöistä virtausta, mittapää ei olekaan täsmälleen siinä kohtaa kuin pitäisi, pitot-putki ei ole täsmälleen virtauksen suuntainen, torvi ei ole tiiviisti kattoa vasten (esim. puupanelin rakojen kautta vuotaa ilmaa torveen/torvesta, mittauspisteen ohi) jne., ovat hallitsevia.

Pienillä ilmamäärillä tulee monilla laitteilla myös mittausalueen alaraja vastaan, esim. tarkkuus ilmoitetaan usein tyyliin tarkkuus /-2% mitattavasta ilmavirrasta TAI /-1 l/s (suurempi näistä). Tällöin vaatehuoneen 4 l/s poistoa mitattaessa laitteen virhe voi olla /-25 % ja tähän vielä mahd. menetelmävirhe päälle.

Onneksi yksittäisten mittausten mittausvirheet tasoittuvat aika pitkälti, kun tehdään useita mittauksia. Kokonaisilmamäärissä pitäisi siksi päästä 10% tarkkuuteen, vaikka yksittäisten päätelaitteiden mittaukset heittelisivätkin vähän enemmän.

Vinkki: jos oikeasti haluat kokonaisilmamäärät selvittää, asenna runkokanaviin mittarenkaat, esim.
http://www.flaktwoods.com/01b69935-3ad5-4510-a039-5a82feedae31

Pirun hyviä laitteita, pomminvarmoja ja virhe kunnollisen paine-eromittarin (osta / lainaa) kanssa taatusti alle 10 % - parempaan et pääse ilman ufoluokan laitteita.

> Mitä voisi odottaa ~~ 100 litraa/s kokonaisvirtauskohteessa ? tehdäkö tulon ja poiston eroksi 5 litraa, 10 litraa vai 15 litraa MITTATARKKUUDEN RAJOISSA ?

Säädä esim. tulo 100 ja poisto -110 l/s niin hyvin kuin taidat. Jos on oikein paska tuuri, tulo onkin 110 l/s ja poisto 100 l/s - tosin tällaisen tilanteen, missä molemmat tulokset ovat "äärirajoilla" ja vielä sopivasti vastakkaissuuntaisesti, todennäköisyys on hyvin pieni.

Ei näistä niin kauheasti kannata murehtia, koska talo ei pamahda homeeseen, vaikka pientä ylipainetta ajoittain esiintyisikin. Kyllä rakenteet pientä kosteuskuormitusta - siis höyrysulun vähäisten rakojen kautta tihkuvan ilman mukana tulevaa kosteutta - sietävät. Tuuli ja lämpötilaerot aiheuttavat joka tapauksessa vähintäänkin paikallisia & hetkellisiä paine-eron kääntymisiä "nurinpäin". Etenkin 2 kerroksisten rak. yläpohjassa yleensä ylipaine talvella, vaikka ilmanvaihto olisikin säädetty lievästi alipaineiseksi ... ja painovoimaisella IV:llä varaustetuissa tämä tilanne on jatkuvasti päällä. Eivätkä nämäkään tiettäväti ole kaikki homeessa ;-)

varmin ratkaisu kirjoitti:

> Mitenkäs on kun paine-eroa mitattaessa lienee tärkeätä, että ennen paine-eromittauspistettä on ns. suoraa putkeä riittävästi.

Poistoilmalaitteissa ei kanavistolla ole juuri merkitystä, koska laitteen läpi kulkeva ilma tulee huoneesta (lähtönopeus käytännössä 0 m/s) -> nätti ja hyvin ennustettavissa oleva imuvirtauskenttä. Imullahan ei ole suuntaa (kokeile vaikka sammuttaa kynttilä imemällä, saat käyttää pölynimuriakin apuna), vaan virtauskenttä on aina nätti puolipallo / pallo, riippuen venttiilin asennustavasta (seinällä/katossa/vapaasti kanavan päässä). Tästä syystä poistoilmaventtiilien mittaamiseen riittää varsin pienikokoinen torvi.

Tuloilmalaitteiden tapauksessa virtauksen häiriöillä on paljonkin vaikutusta mittaustulokseen (jopa /- 50%), minkä vuoksi ennen tuloilmalaitetta pitäisi olla pätkä suoraa kanavaa. Tyypillinen suositus on 3x kanavan läpimitta (eli n. 400 mm Ø125 mm kanavalla) mutkan tai T-haaran jälkeen. Jos tämä ns. suojaetäisyys ei ole riittävä, ei päätelaitteen omista mittausyhteistä saa luotettavaa tulosta, vaan pitäisi tosiaan käyttää anemometritorvea tms. vekotinta.

Tuloilmavirran mittaaminen torvella / balometrillä vaatii hyvin kookkaan härpäkkeen, koska tuloilmavirtauksella on aina selkeä suunta - puhallus voi tapahtua joko asennuspinnan suuntaisesti tai siitä poispäin. Torven pitäisi pystyä sieppaamaan tämä virtaus (sitä liiaksi kuristamatta) ja vieläpä tasaamaan nopeuskenttä (tärkeää, jos virtausnopeus mitataan vain yhdestä pisteestä).

Kanavasta mittaus on huono vaihtoehto omakotitalojen tapauksessa, koska

1) kanavadimensiot ovat pieniä, jolloin monipistemenetelmiä (nopeusmittaus esim. viidestä pisteestä, keskeltä ja läpimitan 1/10 osan päästä kanavan seinien läheltä päältä, pohjalta ja sivuilta) käytettäessä anturin sijaintivirheistä tulee helposti suuria (100 mm kanavaan ei mittapuikon anturia välttämättä saa lainkaan mahtumaan oikealle kohdalle)

2) virtausnopeudet ovat pieniä (vain muutama m/s), jolloin etenkin pitot -putkilla tarkkuus on mitä on (putken tuottama paine-ero liian pieni)

Kanavasta mitattaessa saa em. syistä helposti aikaiseksi 30 % virheen.

> Jos näin ei ole niin mittari antaa eri arvoja riippuen siitä, ollaanko "sisäkurvissä vai ulkokurvissa" ?

Kanavista ei pidä mitata läheltäkään kurveja tai muita häiriön aiheuttajia (säätöpellit, haarat, supistuskappaleet). Pahimmillaan tiukassa sisäkurvissa voi olla "akanvirta", jonka suuntariippumaton anemometri mittaa, muttei kerro suuntaa -> monipistemenetelmällä tulee aivan liian suuri tulos. Toinen hyvä ylläri on mutkan jälkeen spiraalimaisesti pyörivä virtaus.

>Onko mittaustarkkuus -5 litraa vai -1 litraa mittarista/mittaajasta riippuen.

Ilmamäärämittauksissa /- 10-15% on ihan realistinen tarkkuus. Joissain tapauksissa pääsee vähän parempaankin, mutta myös 30 % virheita saa helposti aikaiseksi. Tarkkuushan ei muodostu pelkästään mittalaitteen tarkkuudesta, vaan useimmiten ns. menetelmävirheet, mitataan häiriöistä virtausta, mittapää ei olekaan täsmälleen siinä kohtaa kuin pitäisi, pitot-putki ei ole täsmälleen virtauksen suuntainen, torvi ei ole tiiviisti kattoa vasten (esim. puupanelin rakojen kautta vuotaa ilmaa torveen/torvesta, mittauspisteen ohi) jne., ovat hallitsevia.

Pienillä ilmamäärillä tulee monilla laitteilla myös mittausalueen alaraja vastaan, esim. tarkkuus ilmoitetaan usein tyyliin tarkkuus /-2% mitattavasta ilmavirrasta TAI /-1 l/s (suurempi näistä). Tällöin vaatehuoneen 4 l/s poistoa mitattaessa laitteen virhe voi olla /-25 % ja tähän vielä mahd. menetelmävirhe päälle.

Onneksi yksittäisten mittausten mittausvirheet tasoittuvat aika pitkälti, kun tehdään useita mittauksia. Kokonaisilmamäärissä pitäisi siksi päästä 10% tarkkuuteen, vaikka yksittäisten päätelaitteiden mittaukset heittelisivätkin vähän enemmän.

Vinkki: jos oikeasti haluat kokonaisilmamäärät selvittää, asenna runkokanaviin mittarenkaat, esim.
http://www.flaktwoods.com/01b69935-3ad5-4510-a039-5a82feedae31

Pirun hyviä laitteita, pomminvarmoja ja virhe kunnollisen paine-eromittarin (osta / lainaa) kanssa taatusti alle 10 % - parempaan et pääse ilman ufoluokan laitteita.

> Mitä voisi odottaa ~~ 100 litraa/s kokonaisvirtauskohteessa ? tehdäkö tulon ja poiston eroksi 5 litraa, 10 litraa vai 15 litraa MITTATARKKUUDEN RAJOISSA ?

Säädä esim. tulo 100 ja poisto -110 l/s niin hyvin kuin taidat. Jos on oikein paska tuuri, tulo onkin 110 l/s ja poisto 100 l/s - tosin tällaisen tilanteen, missä molemmat tulokset ovat "äärirajoilla" ja vielä sopivasti vastakkaissuuntaisesti, todennäköisyys on hyvin pieni.

Ei näistä niin kauheasti kannata murehtia, koska talo ei pamahda homeeseen, vaikka pientä ylipainetta ajoittain esiintyisikin. Kyllä rakenteet pientä kosteuskuormitusta - siis höyrysulun vähäisten rakojen kautta tihkuvan ilman mukana tulevaa kosteutta - sietävät. Tuuli ja lämpötilaerot aiheuttavat joka tapauksessa vähintäänkin paikallisia & hetkellisiä paine-eron kääntymisiä "nurinpäin". Etenkin 2 kerroksisten rak. yläpohjassa yleensä ylipaine talvella, vaikka ilmanvaihto olisikin säädetty lievästi alipaineiseksi ... ja painovoimaisella IV:llä varaustetuissa tämä tilanne on jatkuvasti päällä. Eivätkä nämäkään tiettäväti ole kaikki homeessa ;-)

Lue lisää

Kiitäen ja kumartaen kommenteista.

Teston 2 mittaria tilattu ja opiskellaan niillä lisää. Jälkiasennamme konehuoneen kuhunkin runkokanavaan mittarenkaat.

Hyvää uutta vuotta !

kovasti... kirjoitti:

Kiitäen ja kumartaen kommenteista.

Teston 2 mittaria tilattu ja opiskellaan niillä lisää. Jälkiasennamme konehuoneen kuhunkin runkokanavaan mittarenkaat.

Hyvää uutta vuotta !

Lue lisää

Mittarit saapuivat ja niitä tuli hieman testailtua. On kannattavaa kannattavaa tilata omat mittarit, jotta voi tehdä toistetut mittaukset kaikilla konenopeuksilla ja laskelmataulukot exceliin ja niistä vielä graafiset esityskäyrät. Tulee myös mitattua filttereiden likaantumisen vaikutukset.

Mittareiden ja "rattisarjan" käyttö helppoa ja kalibrointi myös helppoa.

Esimerkiksi takanpolttotilanteen voi analysoida paremmin. Aistinvaraisten testien tekeminen onnistuu myös ja voi verrata, miten tilanne muuttuu kun makuuhuoneeseen tuo ilmaa 5 l/s sijaan esim 15 l/s.

Jos tähän käyttäisi vierasta työvoimaa maksaisi melko paljon ja paljon suppeammat testit. Guntterin tekemät mittarit ovat alustavien testien mukaan oikeen laadukkaita.

Ei siis halpaa, mutta kotinikkarille riittävän hyvät mittarit. Ilmanvaihtoremontin kokonaishinnassa omien mittareiden ostokulu on alle 10% kokonaishinnasta. Päättäkää itte onko halpaa vai kallista.

Seuraavaksi testataan sensorilla lisäavautuva päätelaite. Manuaalisesti avaamalla ja tutkimalla saatiin määrän kasvu 15L/s nousemaan 30L/s joten laitetaan ehkä tehostuskäyttöön suihkutiloihin tuollainen erikoisventtiili, niin ei tarvi huudattaa koko talon I-vaihtoa yhden suihkutilan takia. Edellytyksenä, on riittävän suuri linja suihkutilaan, jotta idea toimii kunnolla. Omiin mittapöytäkirjoihin merkinnät, miten muiden pisteiden määrät häiriintyvät yhden pisteen tehostuksista ja excel laskee talon kokonaibalanssin. Fläktwoodsin www-sivuilta saatavilla hyvä excel mittapöytäkirja jota helppo parannella laajempiin mittauksiin.

on Saksalaiset mittarit kirjoitti:

Mittarit saapuivat ja niitä tuli hieman testailtua. On kannattavaa kannattavaa tilata omat mittarit, jotta voi tehdä toistetut mittaukset kaikilla konenopeuksilla ja laskelmataulukot exceliin ja niistä vielä graafiset esityskäyrät. Tulee myös mitattua filttereiden likaantumisen vaikutukset.

Mittareiden ja "rattisarjan" käyttö helppoa ja kalibrointi myös helppoa.

Esimerkiksi takanpolttotilanteen voi analysoida paremmin. Aistinvaraisten testien tekeminen onnistuu myös ja voi verrata, miten tilanne muuttuu kun makuuhuoneeseen tuo ilmaa 5 l/s sijaan esim 15 l/s.

Jos tähän käyttäisi vierasta työvoimaa maksaisi melko paljon ja paljon suppeammat testit. Guntterin tekemät mittarit ovat alustavien testien mukaan oikeen laadukkaita.

Ei siis halpaa, mutta kotinikkarille riittävän hyvät mittarit. Ilmanvaihtoremontin kokonaishinnassa omien mittareiden ostokulu on alle 10% kokonaishinnasta. Päättäkää itte onko halpaa vai kallista.

Seuraavaksi testataan sensorilla lisäavautuva päätelaite. Manuaalisesti avaamalla ja tutkimalla saatiin määrän kasvu 15L/s nousemaan 30L/s joten laitetaan ehkä tehostuskäyttöön suihkutiloihin tuollainen erikoisventtiili, niin ei tarvi huudattaa koko talon I-vaihtoa yhden suihkutilan takia. Edellytyksenä, on riittävän suuri linja suihkutilaan, jotta idea toimii kunnolla. Omiin mittapöytäkirjoihin merkinnät, miten muiden pisteiden määrät häiriintyvät yhden pisteen tehostuksista ja excel laskee talon kokonaibalanssin. Fläktwoodsin www-sivuilta saatavilla hyvä excel mittapöytäkirja jota helppo parannella laajempiin mittauksiin.

Lue lisää

Mitkä mittarit loppujen lopuksi ostit ja mistä?

jamppa74 kirjoitti:

Mitkä mittarit loppujen lopuksi ostit ja mistä?

torvimittari ja paine-eromittari. Voi vertailla torvella saatavat arvot paine-eron ja taulukon avulla saataviin arvoihin.

googlettamalla löytyi (esim täältä; muualta voi saada halvemmalla)

http://www.messgeraete-joerns.de/index.php/cat/c49_testo-Heizung-Klima-Temperatur.html/XTCsid/7d2be8773e195c6efc785c4f3b8220ee

kallista, mutta elämä on....

säädön tarkistus kirjoitti:

torvimittari ja paine-eromittari. Voi vertailla torvella saatavat arvot paine-eron ja taulukon avulla saataviin arvoihin.

googlettamalla löytyi (esim täältä; muualta voi saada halvemmalla)

http://www.messgeraete-joerns.de/index.php/cat/c49_testo-Heizung-Klima-Temperatur.html/XTCsid/7d2be8773e195c6efc785c4f3b8220ee

kallista, mutta elämä on....

Lue lisää

Miten olette tuollaisen 200mm suppilon tehneet?

Olisikko monta supistusosaa peräkkäin? 200->160->125->100mm ?

jamppa74 kirjoitti:

Mitkä mittarit loppujen lopuksi ostit ja mistä?

Yllättävän tiukassa oli tämän tiedon löytäminen mutta:

Paras vaihtoehto pientaloon on kuumalankamittari. Sillä saa mitattua virtausnopeuden suoraan kanavasta 5- pistemenetelmällä. Sillä voi myös mitata päätelaitteen edestä jos kanavamittaus ei mahdollinen. On tarkin mahdollinen menetelmä pientaloon!

Unohda toi tötteröt ja tattarat. Ei niitä tarvita pientalossa mihinkään.

Älä edes harkitse jotain pitot-putki tyyppisiä mittareita. NIillä ei tee omakotitalon kanavissa yleensä mitään (ei toimi alle 3 m/s virtausnopeuksilla)

Itsellä tarkoitus hankkia viikon sisään tarkka kuumalankalaite Saksasta.

Jos kimppaan saadaan 5 ostajaa, niin pätevän mittarin saa halvemmalla. Hinta on noin 120 euron luokkaa, joten ihan siedettävä kustannus.

Multa saa myös vinkit pientalon omatoimiseen tasapainotukseen ja säätöön. Millä tempuilla se onnistuu tumpeloltakin. On rahanarvoista tietoa, monella ns. ammattilaisellakaan ole vastaavaa tietoa hallussaan.

Olen vuoden ajan kerännyt faktaa pussiin ja nyt sitä on. Ehkä kirjoitan jonkun pienen oppaan aiheesta, jos aikaa on.

minut saa kiinni

lasse.torni at gmail.com

kt1978 kirjoitti:

Miten olette tuollaisen 200mm suppilon tehneet?

Olisikko monta supistusosaa peräkkäin? 200->160->125->100mm ?

Ei niitä voi itse tehdä - tai ainakin pitäisi kalibroida.

Eikä ainakaan suppariosista yhdistelemällä kannata yrittää rakentaa, tulee aika paljon turbulenssin lähteitä siihen trattiin!

En usko että tarvit moista tötteröä jos vähän perehdyt asiaan miten mittaus ja säätö kannattaa ok-talossa tehdä!

Teollisuushallit ja kauppakeskukset on varmaan asia erikseen, niiissä voi "hattaroille" olla käyttöäkin ja niistä en tiedä mitään.

Mutta ok-talon IV-järjestelmä rupee oleen hanskassa tällä jätkällä.

kovasti... kirjoitti:

Kiitäen ja kumartaen kommenteista.

Teston 2 mittaria tilattu ja opiskellaan niillä lisää. Jälkiasennamme konehuoneen kuhunkin runkokanavaan mittarenkaat.

Hyvää uutta vuotta !

Lue lisää

Mittarenkaat on toki hyvät ja itsekin olin niitä jo hankkimassa.

Kunnes selvisi, että kuumalankamittarilla mittaa samalla tarkkuudella suoraan kanavasta! Plus että samalla mittarilla pystyy tekemään kaiken muunkin pientalossa!

Mittarenkaasta mittaamiseen et muuten hienoa digimittaria välttämättä tartte. Pelkkä U-manometri riittää (eli siis U-putki jossa on vaikka vettä ja mitta-asteikko!)

Mittarengas on hyvä, jos haluat mitata esim. jatkuvasti kanavan paine-eroa. Tällöin semmoinen kiinni kanavaan ja siihen kiinni differentiaali-painoerolähetin.

kt1978 kirjoitti:

Miten olette tuollaisen 200mm suppilon tehneet?

Olisikko monta supistusosaa peräkkäin? 200->160->125->100mm ?

Valmistajan osanumero: 0563-4170

http://de.rs-online.com/web/search/searchBrowseAction.html?method=getProduct&R=5160602#header

http://fi.farnell.com/testo/0563-4170/funnel-set/dp/1083033

2 kuvaa setistä
http://www.trutechtools.com/cart/index.php?main_page=product_info&products_id=378

Lasse Torni kirjoitti:

Mittarenkaat on toki hyvät ja itsekin olin niitä jo hankkimassa.

Kunnes selvisi, että kuumalankamittarilla mittaa samalla tarkkuudella suoraan kanavasta! Plus että samalla mittarilla pystyy tekemään kaiken muunkin pientalossa!

Mittarenkaasta mittaamiseen et muuten hienoa digimittaria välttämättä tartte. Pelkkä U-manometri riittää (eli siis U-putki jossa on vaikka vettä ja mitta-asteikko!)

Mittarengas on hyvä, jos haluat mitata esim. jatkuvasti kanavan paine-eroa. Tällöin semmoinen kiinni kanavaan ja siihen kiinni differentiaali-painoerolähetin.

Lue lisää

laitatko hieman googlaustuloksia tuosta kuumalankamenetelmästä ? eli kero mitä tuotteita olet löytänyt (Saksasta).

torvia kaikki kirjoitti:

Valmistajan osanumero: 0563-4170

http://de.rs-online.com/web/search/searchBrowseAction.html?method=getProduct&R=5160602#header

http://fi.farnell.com/testo/0563-4170/funnel-set/dp/1083033

2 kuvaa setistä
http://www.trutechtools.com/cart/index.php?main_page=product_info&products_id=378

Lue lisää

Täysin hukkaanheitettyä fyrkkaa, koska omakotitalon kyllä tasapainottaa näppärä mies ilmankin noita.

Sitäpaitsi, kuten täällä jo aiemmin todettiin, niin nuo tötteröt toimivat kunnolla (tarkasti) vain poistoventtilelle. Tuloilmalaitteiden kanssa pitää kuitenkin toimia toisin.

mitä löysit ? kirjoitti:

laitatko hieman googlaustuloksia tuosta kuumalankamenetelmästä ? eli kero mitä tuotteita olet löytänyt (Saksasta).

Ei tieto tosiaankaan minkään yhden google linkin takana ole jos sitä kuvittelet.

Kuten sanoin, yllättävän tiukassa oli tämän kokonaisuuden hahmottaminen ja tiedon saanti.

Tiedot olen saanut kasaan ammattikirjallisuudesta (joka ei rajoitu vain suomenkieliseen vaan löytyy mm. englanniksi, ruotsiksi!), alan suunnittelijoita jututtamalla sekä eräätlä ammattiopiston kouluttajalta joka näitä ihmisiä kurssittaa.

Yritäppä jostain LVI-nissestä nyhtää näitä tietoja, niin se on vaikeaa. Ymmärtäähän sen toisaalta. Joku OK-talon ilmanvaihdon "säätö" tai siltä näyttävä pelehdintä on helppoa rahaa niille.

Lisäksi se mahdollistaa lisätarvikkeiden myynnin. Informaatio on tässäkin asiassa valtaa.

Asiaa selvittänyt kirjoitti:

Yllättävän tiukassa oli tämän tiedon löytäminen mutta:

Paras vaihtoehto pientaloon on kuumalankamittari. Sillä saa mitattua virtausnopeuden suoraan kanavasta 5- pistemenetelmällä. Sillä voi myös mitata päätelaitteen edestä jos kanavamittaus ei mahdollinen. On tarkin mahdollinen menetelmä pientaloon!

Unohda toi tötteröt ja tattarat. Ei niitä tarvita pientalossa mihinkään.

Älä edes harkitse jotain pitot-putki tyyppisiä mittareita. NIillä ei tee omakotitalon kanavissa yleensä mitään (ei toimi alle 3 m/s virtausnopeuksilla)

Itsellä tarkoitus hankkia viikon sisään tarkka kuumalankalaite Saksasta.

Jos kimppaan saadaan 5 ostajaa, niin pätevän mittarin saa halvemmalla. Hinta on noin 120 euron luokkaa, joten ihan siedettävä kustannus.

Multa saa myös vinkit pientalon omatoimiseen tasapainotukseen ja säätöön. Millä tempuilla se onnistuu tumpeloltakin. On rahanarvoista tietoa, monella ns. ammattilaisellakaan ole vastaavaa tietoa hallussaan.

Olen vuoden ajan kerännyt faktaa pussiin ja nyt sitä on. Ehkä kirjoitan jonkun pienen oppaan aiheesta, jos aikaa on.

minut saa kiinni

lasse.torni at gmail.com

Lue lisää

Kuumalanka on ei ole hyvä valinta pienten ilmamäärien mittaamiseen.

Se mittaa ilman virtausnopeutta vain yhdessä pisteessä, joten

- kanavista mitattaessa pitää käyttää monipistemenetelmiä (ellei kyseessä ole täysin häiriötön virtaus = pitkä, suora kanava)

... ja silloin mittaustuloksen tarkkuus riippuu ihan muista asioista kuin itse mittalaitteen tarkkuus (mittapään asemointivirhe, ilman pyörteily kanavassa yms.)

- päätelaitteista mitattaessa pitää nimenomaan käyttää anemometritorvea ja yleensä (kohtuullisen kokoiset & hintaiset) torvet soveltuvat ainoastaan poistoilmavirtojen mittaamiseen

....eli huonekohtaisten tuloilmavirtojen mittaamiseen tarvittaisiin kuitenkin se paine-eromittari ...jolla saisi mitattua myös poistoilmavirrat & ilmamäärät runkokanavista (pitot -putkella tai kanavaan asennetusta mittarenkaasta)

Lasse Torni kirjoitti:

Mittarenkaat on toki hyvät ja itsekin olin niitä jo hankkimassa.

Kunnes selvisi, että kuumalankamittarilla mittaa samalla tarkkuudella suoraan kanavasta! Plus että samalla mittarilla pystyy tekemään kaiken muunkin pientalossa!

Mittarenkaasta mittaamiseen et muuten hienoa digimittaria välttämättä tartte. Pelkkä U-manometri riittää (eli siis U-putki jossa on vaikka vettä ja mitta-asteikko!)

Mittarengas on hyvä, jos haluat mitata esim. jatkuvasti kanavan paine-eroa. Tällöin semmoinen kiinni kanavaan ja siihen kiinni differentiaali-painoerolähetin.

Lue lisää

> Kunnes selvisi, että kuumalankamittarilla mittaa samalla tarkkuudella suoraan kanavasta! Plus että samalla mittarilla pystyy tekemään kaiken muunkin pientalossa!

Oletko joku kuumalankavehkeitä markkinoiva pelle? Puheesi on nimittäin täyttä tuubaa! Kuumalankamittarin kanssa räpeltämällä et todellakaan pääse jossain Ø125 kanavissa lähellekään samaa tarkkuutta kuin mittarenkaalla & hyvällä paine-eromittarilla. Toki sille kuumalangalle saatetaan ilmoittaa virtausnopeuden virheeksi vain pari %, mutta koheltajalta jäi ymmärtämättä, että kuumalanka ei mittaa ilmamäärää vaan nopeutta yhdessä pisteessä. Eli se virhe tulee siitä, kun yritetään 1-5 pisteestä mitatun nopeuden perusteella arvata, mikä on keskimääräinen nopeus koko kanavan poikkipinnalla ja sen myötä tilavuusvirta kanavassa.

näistä asioista kirjoitti:

Kuumalanka on ei ole hyvä valinta pienten ilmamäärien mittaamiseen.

Se mittaa ilman virtausnopeutta vain yhdessä pisteessä, joten

- kanavista mitattaessa pitää käyttää monipistemenetelmiä (ellei kyseessä ole täysin häiriötön virtaus = pitkä, suora kanava)

... ja silloin mittaustuloksen tarkkuus riippuu ihan muista asioista kuin itse mittalaitteen tarkkuus (mittapään asemointivirhe, ilman pyörteily kanavassa yms.)

- päätelaitteista mitattaessa pitää nimenomaan käyttää anemometritorvea ja yleensä (kohtuullisen kokoiset & hintaiset) torvet soveltuvat ainoastaan poistoilmavirtojen mittaamiseen

....eli huonekohtaisten tuloilmavirtojen mittaamiseen tarvittaisiin kuitenkin se paine-eromittari ...jolla saisi mitattua myös poistoilmavirrat & ilmamäärät runkokanavista (pitot -putkella tai kanavaan asennetusta mittarenkaasta)

Lue lisää

Arvasin, että trollit hyökäävät esiin.

No, pannaanpa sinut lujille sitten.

Jos sinun mielestäsi kuumalanka ei muka ole hyvä menetelmä pienten ilmamäärien (=käytännössä hiljainen virtaus) mittaamiseen, niin mikäs se trollin mielestä muka on? Odottelen vastaustasi, tästä taitaa tulla hauskaa. Sen verta hyvin olen perillä nykyään aiheesta.

"kanavista mitattaessa pitää käyttää monipistemenetelmiä "

No mitäs kuvittelet ed. viestissä mainitsemani 5-pistemenetelmän olevan? Hah hah haa. Trolli viisaana taas.

"... ja silloin mittaustuloksen tarkkuus riippuu ihan muista asioista kuin itse mittalaitteen tarkkuus (mittapään asemointivirhe, ilman pyörteily kanavassa yms.)"

Niilläkin on vaikutusta, mutta jos mittalaitteella ei edes pääse alle 3 m/s virtauksiin kiinni, niin mittaile siinä sitten. Saat hakea sitä "oikeaa asentoa" kauan...

"....eli huonekohtaisten tuloilmavirtojen mittaamiseen tarvittaisiin kuitenkin se paine-eromittari ...jolla saisi mitattua myös poistoilmavirrat & ilmamäärät runkokanavista (pitot -putkella tai kanavaan asennetusta mittarenkaasta)"

Taidat yrittää vain pumpata minusta rahanarvoista tietoa irti?

Osta vaan se pitot-putkesi (100-200 egee mittarin hinta päälle).

Heh heh :)

Ne jotka kysyy multa neuvoa, säästää nuo rahat ja lopputulos on halvempi. Näin on jämpti.

Ongelma näissä ilmavirtamittauksissa on, että pojat lähtee liikenteeseen ikäänkuin kyseessä olisi joku Citymarketin ilmanvaihdon säädätys. Siellä heilutaan pitot-putkien ja anemometrikoppien kanssa. Mutta pientalossa noilla ei useinkaan tee mitään ja käytännössä tarkemmin säätää kun tietää niksit.

tuutin täydeltä kirjoitti:

> Kunnes selvisi, että kuumalankamittarilla mittaa samalla tarkkuudella suoraan kanavasta! Plus että samalla mittarilla pystyy tekemään kaiken muunkin pientalossa!

Oletko joku kuumalankavehkeitä markkinoiva pelle? Puheesi on nimittäin täyttä tuubaa! Kuumalankamittarin kanssa räpeltämällä et todellakaan pääse jossain Ø125 kanavissa lähellekään samaa tarkkuutta kuin mittarenkaalla & hyvällä paine-eromittarilla. Toki sille kuumalangalle saatetaan ilmoittaa virtausnopeuden virheeksi vain pari %, mutta koheltajalta jäi ymmärtämättä, että kuumalanka ei mittaa ilmamäärää vaan nopeutta yhdessä pisteessä. Eli se virhe tulee siitä, kun yritetään 1-5 pisteestä mitatun nopeuden perusteella arvata, mikä on keskimääräinen nopeus koko kanavan poikkipinnalla ja sen myötä tilavuusvirta kanavassa.

Lue lisää

Ensiksikin, hyvä paine-eromittari MAKSAA.

En ole väittänyt, etteikö mittarenkaalla ja hyvällä mittarilla saa hyvää mittausta aikaiseksi. Tarkkuus - jos optimiolosuhteet - -5%. Se on hyvä tulos, mutta edellyttää että kaikki on perfekt. Lisäksi se edellyttää, että kanavassa on RIITTÄVÄ perusvirtaus. Sepäs ei aina täytykkään. Silloin et saa säädöille arvoja.

Kuumalankamenetelmällä pääsee tohon tarkkuuteen aivan yhtä lailla. Sillä saa lisäksi mittaukset tehtyä AINA pientalon kanavissa, koska se reagoi hyttysyn pierasun tasoiseenkin ilmavirtaukseen. Osaamalla menetelmät, sillä saa ihan yhtä lailla -5% tasoisia mittauksia, joskus jopa parempia kun mittauspiste on "makeassa" paikassa, laminaarista jne.

Täysin pätevän kuumalankamittarin saa halvemmalla kuin paine-eromittarin jos tietää mitä ostaa. Lisäksi sillä hoitaa tee-se-itse mies pientalon loputkin säädöt, joten ei tarvitse ostaa muita.

Paine-eromittarimies juoksee kaupasta hakemaan sitä pitot-putkea (100-200 egeä lisää kustannuksia). Ehkä myös anemometritorvea ja sitä varten mittaria. Hintaa 600-800 euroa. Ollaan äkkiä jossain 1000 egessä.

Eikä lopputulos parane.

Anemometrimies pääsee poistoventtilin säädöissä parhaimmillaan johonkin - 8% tarkkuuteen, käytännössä 10-12% on tavanomaiseksi.

Tulopuolella sitten ei saada edes optimioloissa senkään tasoisia tuloksia, joten tulopuolella heilutaan sen pitotin kanssa ja IV-konetta huudatetaan täysillä. Muille kierroksille ei saa mitään arvoja.

Jos osaa, niin kuumalankamies saa säädöt tarkistettua kaikille IV-koneen käyntinopeuksille. Kaikenlaisille päätelaitteistoille, ml. säleikötkin kohtuudella.

tuutin täydeltä kirjoitti:

> Kunnes selvisi, että kuumalankamittarilla mittaa samalla tarkkuudella suoraan kanavasta! Plus että samalla mittarilla pystyy tekemään kaiken muunkin pientalossa!

Oletko joku kuumalankavehkeitä markkinoiva pelle? Puheesi on nimittäin täyttä tuubaa! Kuumalankamittarin kanssa räpeltämällä et todellakaan pääse jossain Ø125 kanavissa lähellekään samaa tarkkuutta kuin mittarenkaalla & hyvällä paine-eromittarilla. Toki sille kuumalangalle saatetaan ilmoittaa virtausnopeuden virheeksi vain pari %, mutta koheltajalta jäi ymmärtämättä, että kuumalanka ei mittaa ilmamäärää vaan nopeutta yhdessä pisteessä. Eli se virhe tulee siitä, kun yritetään 1-5 pisteestä mitatun nopeuden perusteella arvata, mikä on keskimääräinen nopeus koko kanavan poikkipinnalla ja sen myötä tilavuusvirta kanavassa.

Lue lisää

"koheltajalta jäi ymmärtämättä, että kuumalanka ei mittaa ilmamäärää vaan nopeutta yhdessä pisteessä. Eli se virhe tulee siitä, kun yritetään 1-5 pisteestä mitatun nopeuden perusteella arvata, mikä on keskimääräinen nopeus koko kanavan poikkipinnalla ja sen myötä tilavuusvirta kanavassa."

Unohtui muuten nälväistä sinua:

Kun esiinnyt muka niin viisaana.

Kyllä minä kuule käsitän virtauksista vähän enemmän kuin sinä, on sentään korkeakoulutason opintoja virtausdynamiikasta.

Koitappa miettiiä trollinpoikanen sitä, miten se sun mittarengas räpellys muka eliminoi sulta virtauserot putken eri kohdista? Aivan....ei mitenkään. Virhettä se tulee niissäkin aivan yhtä lailla.

Monimittausmenelmä pitää luonnollisesti hallita, mutta se on opeteltavissa. Siihen on myös apuvälineitä, joilla suoritusta saa parannettua. Itse olen kehitellyt pientalokanaville. En ole kaupallistanut, mutta ehkä pitäisi. Ne on ihan labraoloissa todettu tarkkuutta parantaviksi. Hintaa yhden mittarenkaan verta, mutta vitsi onkin siinä, että apuväline liikkuu mittarin mukana mittausreijästä toisen joten niitä tarvitaan perheestä tasan yksi. Kun taas mittarenkaitasi pitää kylvää joka paikkaan missä haluaa tuloksia. Kiinteästi asennettavaksi.

Semmoinenkin lisäetu on, että minun tavassani ei kanaviston asenneta mitään virtausta kiinteästi haittaavia esteitä kuten mittarengas. Joten kanaviston kokonaisvirtausvastukset pysyy vähän nätimpinä.

Lasse Torni kirjoitti:

Arvasin, että trollit hyökäävät esiin.

No, pannaanpa sinut lujille sitten.

Jos sinun mielestäsi kuumalanka ei muka ole hyvä menetelmä pienten ilmamäärien (=käytännössä hiljainen virtaus) mittaamiseen, niin mikäs se trollin mielestä muka on? Odottelen vastaustasi, tästä taitaa tulla hauskaa. Sen verta hyvin olen perillä nykyään aiheesta.

"kanavista mitattaessa pitää käyttää monipistemenetelmiä "

No mitäs kuvittelet ed. viestissä mainitsemani 5-pistemenetelmän olevan? Hah hah haa. Trolli viisaana taas.

"... ja silloin mittaustuloksen tarkkuus riippuu ihan muista asioista kuin itse mittalaitteen tarkkuus (mittapään asemointivirhe, ilman pyörteily kanavassa yms.)"

Niilläkin on vaikutusta, mutta jos mittalaitteella ei edes pääse alle 3 m/s virtauksiin kiinni, niin mittaile siinä sitten. Saat hakea sitä "oikeaa asentoa" kauan...

"....eli huonekohtaisten tuloilmavirtojen mittaamiseen tarvittaisiin kuitenkin se paine-eromittari ...jolla saisi mitattua myös poistoilmavirrat & ilmamäärät runkokanavista (pitot -putkella tai kanavaan asennetusta mittarenkaasta)"

Taidat yrittää vain pumpata minusta rahanarvoista tietoa irti?

Osta vaan se pitot-putkesi (100-200 egee mittarin hinta päälle).

Heh heh :)

Ne jotka kysyy multa neuvoa, säästää nuo rahat ja lopputulos on halvempi. Näin on jämpti.

Ongelma näissä ilmavirtamittauksissa on, että pojat lähtee liikenteeseen ikäänkuin kyseessä olisi joku Citymarketin ilmanvaihdon säädätys. Siellä heilutaan pitot-putkien ja anemometrikoppien kanssa. Mutta pientalossa noilla ei useinkaan tee mitään ja käytännössä tarkemmin säätää kun tietää niksit.

Lue lisää

Jatka sinä runkkari vaan runkuttamistasi. Minä en jakele helmiä sioille.

Kaikki yli 37 ÄO:lla varustetut ovat jo aiemmista viesteistä voineet lukea, miten homma toimii.

Lasse Torni kirjoitti:

Ensiksikin, hyvä paine-eromittari MAKSAA.

En ole väittänyt, etteikö mittarenkaalla ja hyvällä mittarilla saa hyvää mittausta aikaiseksi. Tarkkuus - jos optimiolosuhteet - -5%. Se on hyvä tulos, mutta edellyttää että kaikki on perfekt. Lisäksi se edellyttää, että kanavassa on RIITTÄVÄ perusvirtaus. Sepäs ei aina täytykkään. Silloin et saa säädöille arvoja.

Kuumalankamenetelmällä pääsee tohon tarkkuuteen aivan yhtä lailla. Sillä saa lisäksi mittaukset tehtyä AINA pientalon kanavissa, koska se reagoi hyttysyn pierasun tasoiseenkin ilmavirtaukseen. Osaamalla menetelmät, sillä saa ihan yhtä lailla -5% tasoisia mittauksia, joskus jopa parempia kun mittauspiste on "makeassa" paikassa, laminaarista jne.

Täysin pätevän kuumalankamittarin saa halvemmalla kuin paine-eromittarin jos tietää mitä ostaa. Lisäksi sillä hoitaa tee-se-itse mies pientalon loputkin säädöt, joten ei tarvitse ostaa muita.

Paine-eromittarimies juoksee kaupasta hakemaan sitä pitot-putkea (100-200 egeä lisää kustannuksia). Ehkä myös anemometritorvea ja sitä varten mittaria. Hintaa 600-800 euroa. Ollaan äkkiä jossain 1000 egessä.

Eikä lopputulos parane.

Anemometrimies pääsee poistoventtilin säädöissä parhaimmillaan johonkin - 8% tarkkuuteen, käytännössä 10-12% on tavanomaiseksi.

Tulopuolella sitten ei saada edes optimioloissa senkään tasoisia tuloksia, joten tulopuolella heilutaan sen pitotin kanssa ja IV-konetta huudatetaan täysillä. Muille kierroksille ei saa mitään arvoja.

Jos osaa, niin kuumalankamies saa säädöt tarkistettua kaikille IV-koneen käyntinopeuksille. Kaikenlaisille päätelaitteistoille, ml. säleikötkin kohtuudella.

Lue lisää

> En ole väittänyt, etteikö mittarenkaalla ja hyvällä mittarilla saa hyvää mittausta aikaiseksi. Tarkkuus - jos optimiolosuhteet - -5%. Se on hyvä tulos, mutta edellyttää että kaikki on perfekt.

Entäs se sun kuumalankasi? Nimittäin sen kanssa voit heti kättelyssä unohtaa tuollaisen tarkkuuden. Onhan jo mittapää niin iso, ettei sitä yleensä saa riittävän lähelle kanavan seinää pienissä kanavissa ... ellet sitten poraa 4 kpl reikiä.

> Lisäksi se edellyttää, että kanavassa on RIITTÄVÄ perusvirtaus.

Ja kuumalankako ei edellytä? Jäikö P.E.L.L.E.ltä tajuamatta, ettei kuumalankakaan mittaa luotettavasti pieniä nopeuksia - esim. jonkun vaatehuoneen poiston (-3 l/s) säätö.

Ai niin, mutta sullehan oli tärkeintä vaan runkuttaa/päteä täällä. Mitä välii, vaikkei säätö noilla keinoin onnistuisikaan.

> Täysin pätevän kuumalankamittarin saa halvemmalla kuin paine-eromittarin jos tietää mitä ostaa. Lisäksi sillä hoitaa tee-se-itse mies pientalon loputkin säädöt, joten ei tarvitse ostaa muita.

Ja mitenkäs sinä P.E.L.L.E. mittaat sillä kuumalangallasi huonekohtaiset tuloilmavirrat, jos kanavat ovat vaikka yläpohjan lämmöneristeessä? Käyt kaivamassa ne kanavat esiin poraat niihin ne em. 4 kpl reikiä?

> Paine-eromittarimies juoksee kaupasta hakemaan sitä pitot-putkea (100-200 egeä lisää kustannuksia).

Pientaloissa ei yleensä ole tarvetta mittailla kanavista, vaan päätelaitteista. = Mittauskoukku, joka tulee yleensä mittarin mukana, riittää.

Sinä, P.E.L.L.E., tarvitset vähintään anemometritorven, jos haluat mitata huonekohtaisia ilmamääriä etkä halua kaivella kanavia villojen seasta. Ja silläkin saat mitattua ainoastaan poistoilmavirrat. Tuloilmavirtojen mittaamiseen tarvit kuitenkin a) paine-eromittarin tai b) huppumittarin (€€€).

Lasse Torni kirjoitti:

"koheltajalta jäi ymmärtämättä, että kuumalanka ei mittaa ilmamäärää vaan nopeutta yhdessä pisteessä. Eli se virhe tulee siitä, kun yritetään 1-5 pisteestä mitatun nopeuden perusteella arvata, mikä on keskimääräinen nopeus koko kanavan poikkipinnalla ja sen myötä tilavuusvirta kanavassa."

Unohtui muuten nälväistä sinua:

Kun esiinnyt muka niin viisaana.

Kyllä minä kuule käsitän virtauksista vähän enemmän kuin sinä, on sentään korkeakoulutason opintoja virtausdynamiikasta.

Koitappa miettiiä trollinpoikanen sitä, miten se sun mittarengas räpellys muka eliminoi sulta virtauserot putken eri kohdista? Aivan....ei mitenkään. Virhettä se tulee niissäkin aivan yhtä lailla.

Monimittausmenelmä pitää luonnollisesti hallita, mutta se on opeteltavissa. Siihen on myös apuvälineitä, joilla suoritusta saa parannettua. Itse olen kehitellyt pientalokanaville. En ole kaupallistanut, mutta ehkä pitäisi. Ne on ihan labraoloissa todettu tarkkuutta parantaviksi. Hintaa yhden mittarenkaan verta, mutta vitsi onkin siinä, että apuväline liikkuu mittarin mukana mittausreijästä toisen joten niitä tarvitaan perheestä tasan yksi. Kun taas mittarenkaitasi pitää kylvää joka paikkaan missä haluaa tuloksia. Kiinteästi asennettavaksi.

Semmoinenkin lisäetu on, että minun tavassani ei kanaviston asenneta mitään virtausta kiinteästi haittaavia esteitä kuten mittarengas. Joten kanaviston kokonaisvirtausvastukset pysyy vähän nätimpinä.

Lue lisää

> Kyllä minä kuule käsitän virtauksista vähän enemmän kuin sinä, on sentään korkeakoulutason opintoja virtausdynamiikasta.

Oho, että ehkä jopa 3. vuosikurssiin teekkari. Osaat jo jotain, muttet vielä ole oppinut, ettet osaa kaikkea.

> Koitappa miettiiä trollinpoikanen sitä, miten se sun mittarengas räpellys muka eliminoi sulta virtauserot putken eri kohdista? Aivan....ei mitenkään. Virhettä se tulee niissäkin aivan yhtä lailla.

Koitapas, DI-huijarin poikanen, miettiä, miksi mittarengasta kutsutaan integroivaksi mittalaitteeksi. Myös mittarenkaan tutkiskelu ihan elävässä elämässä voi olla silmiä avaava kokemus. Ei vaan tietty ole noin hienomekaanisia laitteita vielä annettu teekkariplanttujen kouriin.

taas vauhdissa kirjoitti:

> En ole väittänyt, etteikö mittarenkaalla ja hyvällä mittarilla saa hyvää mittausta aikaiseksi. Tarkkuus - jos optimiolosuhteet - -5%. Se on hyvä tulos, mutta edellyttää että kaikki on perfekt.

Entäs se sun kuumalankasi? Nimittäin sen kanssa voit heti kättelyssä unohtaa tuollaisen tarkkuuden. Onhan jo mittapää niin iso, ettei sitä yleensä saa riittävän lähelle kanavan seinää pienissä kanavissa ... ellet sitten poraa 4 kpl reikiä.

> Lisäksi se edellyttää, että kanavassa on RIITTÄVÄ perusvirtaus.

Ja kuumalankako ei edellytä? Jäikö P.E.L.L.E.ltä tajuamatta, ettei kuumalankakaan mittaa luotettavasti pieniä nopeuksia - esim. jonkun vaatehuoneen poiston (-3 l/s) säätö.

Ai niin, mutta sullehan oli tärkeintä vaan runkuttaa/päteä täällä. Mitä välii, vaikkei säätö noilla keinoin onnistuisikaan.

> Täysin pätevän kuumalankamittarin saa halvemmalla kuin paine-eromittarin jos tietää mitä ostaa. Lisäksi sillä hoitaa tee-se-itse mies pientalon loputkin säädöt, joten ei tarvitse ostaa muita.

Ja mitenkäs sinä P.E.L.L.E. mittaat sillä kuumalangallasi huonekohtaiset tuloilmavirrat, jos kanavat ovat vaikka yläpohjan lämmöneristeessä? Käyt kaivamassa ne kanavat esiin poraat niihin ne em. 4 kpl reikiä?

> Paine-eromittarimies juoksee kaupasta hakemaan sitä pitot-putkea (100-200 egeä lisää kustannuksia).

Pientaloissa ei yleensä ole tarvetta mittailla kanavista, vaan päätelaitteista. = Mittauskoukku, joka tulee yleensä mittarin mukana, riittää.

Sinä, P.E.L.L.E., tarvitset vähintään anemometritorven, jos haluat mitata huonekohtaisia ilmamääriä etkä halua kaivella kanavia villojen seasta. Ja silläkin saat mitattua ainoastaan poistoilmavirrat. Tuloilmavirtojen mittaamiseen tarvit kuitenkin a) paine-eromittarin tai b) huppumittarin (€€€).

Lue lisää

Ei ainakaan tässä meitsin mittarissa tartte tehdä kuin yksi 10-12 millinen reikä. Helppo tulpata.

Ilmeisesti sulle ei ole 5-piste menetelmä tuttu, kun yrität pistää mittapään liian lähelle kanavan reunaa.

Kuumalanka on kaikkein luotettavin tapa pieniin ilmavirtanopeuksiin. Jos se ei ole paras menetelmä, niin mikään muukaan kenttäkäyttöön sovelias menetelmä ei sitten ole...

Vaatehuoneen poiston säätö, luokkaa 3 l/s onnistuu vaivatta kuumalangalla. Jopa 125 kanavaan. Olen tehnyt.

Yläpohjan kautta tosiaan on monessa talossa helppo tavoittaa ne kanavat. Riippuu kohteesta miten kannattaa menetellä. Ammattilainen ei toki viitsi mihinkään yläpohjaan mennä eikä ammattilaista kiinnosta tarkka säätö. Kohde säädetään suunnilleen sinnepäin, äkkiä ja rahat pois. Johan se näistä keskusteluista näkyy, että -20% tarkkuus on se mitä ammattilaiset vaivautuu hakemaan. Ei niitä kiinnosta tarkkuus koska ei siitä makseta eikä tavikset tajua säätämisestä kumminkaan mitään, joten asiakkaat ei pysty protestoimaan.

Tämähän oli nimenomaan menetelmä tee-se-itse miehille. Unohtuiko viitekehys? :)

Menetelmä DIY-mäneille, jotka haluvat noin 150 egen investoinnilla tehdä säädöt itse - vieläpä niin, että ne just eikä melekein...

Joku kanaviston säätö ja tasapainotus prikulleen ei ole mikään ihan nopee nakki tehdä, joten jos sen oikeasti tilais joltain ammattilaiselta, niin pelkkää työtä menee 8h. Laske siitä mitä se maksaa: 50 x 8 = 400 egee plus kilometrit ja laitemaksu päälle.

Pientaloissa on tarvetta mitata juuri nimeonmaan kanavasta, koska muuten tarkkuus jää huonoksi.

Mittauskoukuilla ym. horoskoopeilla saadaan juurikin niitä -30 - 50% heittoja mittauksiin....mutta sekös amista kiinnostaa. Tunti tärkeän näköisenä juoksentelua kohteessa kaiken maiden tötteröiden kanssa ja muutaman sadan egen lasku tyhmille kouraan.

Tosiasiassa amikset ei tee muuta kuin säätää korkeintaan koneelta lähtevän poiston hieman suuremmaksi kuin tulon. Päätelaitteet huoneissa pistetään perstuntumalta puhaltamaan tai imemään *jotain*.... samaan tarkkuuteen pääsee simo-tavis aivan varmasti ja jää itselle se mittari, niin voi tarkistaa säädöt myöhemminkin kustannuksitta.

opettaa isäänsä naimaan kirjoitti:

> Kyllä minä kuule käsitän virtauksista vähän enemmän kuin sinä, on sentään korkeakoulutason opintoja virtausdynamiikasta.

Oho, että ehkä jopa 3. vuosikurssiin teekkari. Osaat jo jotain, muttet vielä ole oppinut, ettet osaa kaikkea.

> Koitappa miettiiä trollinpoikanen sitä, miten se sun mittarengas räpellys muka eliminoi sulta virtauserot putken eri kohdista? Aivan....ei mitenkään. Virhettä se tulee niissäkin aivan yhtä lailla.

Koitapas, DI-huijarin poikanen, miettiä, miksi mittarengasta kutsutaan integroivaksi mittalaitteeksi. Myös mittarenkaan tutkiskelu ihan elävässä elämässä voi olla silmiä avaava kokemus. Ei vaan tietty ole noin hienomekaanisia laitteita vielä annettu teekkariplanttujen kouriin.

Lue lisää

"Oho, että ehkä jopa 3. vuosikurssiin teekkari. Osaat jo jotain, muttet vielä ole oppinut, ettet osaa kaikkea."

Ei osunut, mutta heitän silti takaisin: se fyssan luennot perseetolalla nukkunut amishan se on kaikkein paras jätkä hommaan. Joo-o.

Kyllä LVI-amis varmasti osaa :)

Heh heh.

Mitä tulee mittarenkaaseen, niin kehotan sinua tutustumaan myös sen fyysisen laitteen lisäksi valmistajan dokumentaatioon asiasta. Se on varmaan amikselle ihan uusi juttu: paperia voi käyttää muuhunkin kuin pyyhkimiseen...

Ihan lukemaan joudut :)

vaan kirjoitti:

Jatka sinä runkkari vaan runkuttamistasi. Minä en jakele helmiä sioille.

Kaikki yli 37 ÄO:lla varustetut ovat jo aiemmista viesteistä voineet lukea, miten homma toimii.

Lue lisää

On kaksi tapaa:

1) tilaat LVI-amiksen kotiin tekemään noi säädöt tötteröidensa kanssa. On sovittu kiinteä hinta, esim. 200 egeä. Amiksella on kiire juosta kanavisto äkkiä läpi, hän tekee sen vain kerran vaikkei sillä tavalla saa mitään pientaloa iskuun. Aikaa menee max yksi tunti ja säätö tehdään silloin kun satutaan olemaan paikalla, oli ulkona millainen myrskytuuli tahansa....

2) opettelet tekemään homman minun kehittämälläni tavalla, joka johtaa erittäin tarkkaan lopputulokseen, parempaan ei kenttäoloissa voi päästä. Omaa aikaa menee kyllä, mutta itselle ei tarvitse maksaa palkkaa. Sitäpaitsi, ei se LVI-amiskaan pysty oikeasti säätmään mitään kohdetta alle 4-8 tunnin, mutta kun ne fuskaa eikä tee hommaa niinkuin pitäisi, juokse tsekkaamassa aina indeksilaitteesta miten säätö on muuttunut jne.

Minun tavassa säätäjälle itselleen jää huomattava tietotaito ja myös laitteet, vaikapa tarkistaa säädöt myöhemmin itse.

Lisäksi saadaan IV-kojeen KAIKILLE käyntialueille tarkat arvot. Ei jää epäselvyyttä siitä, miten kanavisto käyttäytyy hitailla käyntinopeuksilla (ei ole välttämättä kirkossa kuulutettua, että IV-koneen max-kierroksilla saadut mitta-arvot pätevät myös hitailla nopeuksilla....) Tätä tulosta et saa LVi-amiksilta koskaan koska: a) niiden vehkeet ja metodit ei siihen pysty b) ne käyttää kohteessa liian vähän aikaa eikä niitä kiinnosta muu kuin urakan äkkiä loppuun vieminen

Onpä tässä vielä sellainenkin pointti, että elämäntilanteen myöhemmin muuttessa, esim. jostain makkarista saattaa tulla varasto- jolloin ilmanvaihtoa voidaan pudottaa, säädön voi tehdä itse.

Tai jos vaikka pesuhuoneeseen hankitaan ilmankosteuteen reagoiva venttiili, niin jälleen tarkistukset pystyy tekemään itse.

Tieto on valtaa.

vaan kirjoitti:

Jatka sinä runkkari vaan runkuttamistasi. Minä en jakele helmiä sioille.

Kaikki yli 37 ÄO:lla varustetut ovat jo aiemmista viesteistä voineet lukea, miten homma toimii.

Lue lisää

"Jos sinun mielestäsi kuumalanka ei muka ole hyvä menetelmä pienten ilmamäärien (=käytännössä hiljainen virtaus) mittaamiseen, niin mikäs se trollin mielestä muka on? Odottelen vastaustasi, tästä taitaa tulla hauskaa. "


Kerrohan nyt meille, millä tavalla kenttäoloissa mitataan pienet ilmamäärät luotettavasti. Sitä tietoa edelleen odotellaan. Jos sitä ei tule, niin on aivan turha meuhkata jostain ÄO:sta. Tässä anonyymien keskustelussa pätevät vain faktat, ei meuhkaaminen.

Virtsausmekaniiikan nero kirjoitti:

"Oho, että ehkä jopa 3. vuosikurssiin teekkari. Osaat jo jotain, muttet vielä ole oppinut, ettet osaa kaikkea."

Ei osunut, mutta heitän silti takaisin: se fyssan luennot perseetolalla nukkunut amishan se on kaikkein paras jätkä hommaan. Joo-o.

Kyllä LVI-amis varmasti osaa :)

Heh heh.

Mitä tulee mittarenkaaseen, niin kehotan sinua tutustumaan myös sen fyysisen laitteen lisäksi valmistajan dokumentaatioon asiasta. Se on varmaan amikselle ihan uusi juttu: paperia voi käyttää muuhunkin kuin pyyhkimiseen...

Ihan lukemaan joudut :)

Lue lisää

Jooh... Kyllä sitä nyt vielä ollaan niin täynnään tietoa ... eikä ole opinnot ehtineet vielä mittausvirheisiin asti. Josko nyt ilmanvaihtomittaukset ylipäätään kuuluvatkaan oppimäärääsi.

tyhjä tynnyri kirjoitti:

Jooh... Kyllä sitä nyt vielä ollaan niin täynnään tietoa ... eikä ole opinnot ehtineet vielä mittausvirheisiin asti. Josko nyt ilmanvaihtomittaukset ylipäätään kuuluvatkaan oppimäärääsi.

Lue lisää

"Tynnyri", pysy asialinjalla ja väännä tarinaa teorioista, virheistä, mittaepätarkkuuksista, käytännön mitatuista havainnoista yms, mutta ei henkilökohtaisuuksia.

Mittausvirheen syntymisen helppouden oivaltaminen lienee iv-alan tärkein opetus.

Mainitulla kuumalankamittaumenetelmällä mitatataan autoissa ilmamääriä palamisprosessin säätöä varten. Auton ilmamäärän Kuumalankamittauksessa oleellista on se kuinka hyvin mittapää sämplää kanavasta virtausta. Bosch -niminen firma on sitä jo muutaman vuoden harjoitellut ihan kohtuu menestyksellä.

Olisi joka tapauksessa sopiva konkretisoida iv-ympäristön kuumalankamittausmenetelmää saamalla selville mitä edullisia tai arvokkaampia kuumalankamittareita on löytänyt googlella tai ilman ?

Näitä löysin, mutta eivät nämä halpoja ole.
http://www.coleparmer.com/catalog/product_index.asp?cls=7419

http://www.davis.com/products/airvelocity-manometers/airflow-measurement-anemometers.asp
hot wire = Hitzdraht
http://www.davis.com/catalog/product_index.asp?cls=51589

Hakusanat myös hieman hankalia
http://de.wikipedia.org/wiki/Hitzdrahtanemometer

http://www.fuehlersysteme.de/257/Testo/Stroemungs-Messgeraete.html

ei henkilökohtaisuuksia kirjoitti:

"Tynnyri", pysy asialinjalla ja väännä tarinaa teorioista, virheistä, mittaepätarkkuuksista, käytännön mitatuista havainnoista yms, mutta ei henkilökohtaisuuksia.

Mittausvirheen syntymisen helppouden oivaltaminen lienee iv-alan tärkein opetus.

Mainitulla kuumalankamittaumenetelmällä mitatataan autoissa ilmamääriä palamisprosessin säätöä varten. Auton ilmamäärän Kuumalankamittauksessa oleellista on se kuinka hyvin mittapää sämplää kanavasta virtausta. Bosch -niminen firma on sitä jo muutaman vuoden harjoitellut ihan kohtuu menestyksellä.

Olisi joka tapauksessa sopiva konkretisoida iv-ympäristön kuumalankamittausmenetelmää saamalla selville mitä edullisia tai arvokkaampia kuumalankamittareita on löytänyt googlella tai ilman ?

Näitä löysin, mutta eivät nämä halpoja ole.
http://www.coleparmer.com/catalog/product_index.asp?cls=7419

http://www.davis.com/products/airvelocity-manometers/airflow-measurement-anemometers.asp
hot wire = Hitzdraht
http://www.davis.com/catalog/product_index.asp?cls=51589

Hakusanat myös hieman hankalia
http://de.wikipedia.org/wiki/Hitzdrahtanemometer

http://www.fuehlersysteme.de/257/Testo/Stroemungs-Messgeraete.html

Lue lisää

> Mainitulla kuumalankamittaumenetelmällä mitatataan autoissa ilmamääriä palamisprosessin säätöä varten.

Eli silloin koko imusarja kuumalanka-anemometri paketti on kalibroitu yhtenä kokonaisuutena.

Sinä P.E.L.L.E. et vieläkään tajua, ettei mittausvirhe ole 2 %, kun tökkäät kanavan kylkeen poratusta reiästä sisään anturin, jolle tehdas lupaa tarkkuudeksi 2 %.

Nimittäin se 2 % virhe koskee tässä tapauksessa ainoastaan anturin itsensä virhettä, kun mitataan täydellisen häiriötöntä virtausta ... eli käytännössä kalibroidaan anturia tuulitunnelissa. Oikeassa elämässä tarkkuus on sitten mitä on, kun anturi onkin 11 eikä 10 mm päässä kanavan seinästä (virtausnopeus heti jotain 10 % suurempi kuin pitäisi), virtaus on kaikkea muuta kuin häiriötöntä / laminaarista tai anturin asento poikkeaakin 5 ° ilmavirtauksen suunnasta tms.

Anturi saattaa myös summata ilmavirran kanavan akselin suuntaisen (=ilmaa eteenpäin kuljettavan virtauksen) ja radiaalisen nopeuskomponentin (ilma pyörii seinämiä pitkin) -> anturin mittaama nopeus on kyllä todellinen, mutta kyseessä ei ole se nopeus, mitä tarvittaisiin tilavuusvirran laskemisessa...

Ilmamäärämittauksissa nämä menetelmävirheet ovat paljon suurempia kuin laiteista johtuvat epätarkkuudet.

ymmärrystä ei kirjoitti:

> Mainitulla kuumalankamittaumenetelmällä mitatataan autoissa ilmamääriä palamisprosessin säätöä varten.

Eli silloin koko imusarja kuumalanka-anemometri paketti on kalibroitu yhtenä kokonaisuutena.

Sinä P.E.L.L.E. et vieläkään tajua, ettei mittausvirhe ole 2 %, kun tökkäät kanavan kylkeen poratusta reiästä sisään anturin, jolle tehdas lupaa tarkkuudeksi 2 %.

Nimittäin se 2 % virhe koskee tässä tapauksessa ainoastaan anturin itsensä virhettä, kun mitataan täydellisen häiriötöntä virtausta ... eli käytännössä kalibroidaan anturia tuulitunnelissa. Oikeassa elämässä tarkkuus on sitten mitä on, kun anturi onkin 11 eikä 10 mm päässä kanavan seinästä (virtausnopeus heti jotain 10 % suurempi kuin pitäisi), virtaus on kaikkea muuta kuin häiriötöntä / laminaarista tai anturin asento poikkeaakin 5 ° ilmavirtauksen suunnasta tms.

Anturi saattaa myös summata ilmavirran kanavan akselin suuntaisen (=ilmaa eteenpäin kuljettavan virtauksen) ja radiaalisen nopeuskomponentin (ilma pyörii seinämiä pitkin) -> anturin mittaama nopeus on kyllä todellinen, mutta kyseessä ei ole se nopeus, mitä tarvittaisiin tilavuusvirran laskemisessa...

Ilmamäärämittauksissa nämä menetelmävirheet ovat paljon suurempia kuin laiteista johtuvat epätarkkuudet.

Lue lisää

Se oli joku toinen joka sinua huomautti jo:

Kirjoita asiaa, älä onnettomia henkilökohtaisuuksia (jotka tuskin anonyymipalstalla kovin kovaa kolahtaa)

On häviön merkki ruvetä sättimään muita P.E.L.L.E:ksi ja minun mielestäni sinä olet nyt häviöllä väittelyssä armottomasti.

Kuumalankametodista kirjoittanut kaveri on asiassaan vakuuttavampi eikä syyllisty yhtä paljon henkilökohtaisuuksiin.

huvittavaa kirjoitti:

Se oli joku toinen joka sinua huomautti jo:

Kirjoita asiaa, älä onnettomia henkilökohtaisuuksia (jotka tuskin anonyymipalstalla kovin kovaa kolahtaa)

On häviön merkki ruvetä sättimään muita P.E.L.L.E:ksi ja minun mielestäni sinä olet nyt häviöllä väittelyssä armottomasti.

Kuumalankametodista kirjoittanut kaveri on asiassaan vakuuttavampi eikä syyllisty yhtä paljon henkilökohtaisuuksiin.

Lue lisää

> Kuumalankametodista kirjoittanut kaveri on asiassaan vakuuttavampi eikä syyllisty yhtä paljon henkilökohtaisuuksiin.

Okei, nämä ovat siis vakuuttavia kirjoituksia ... tarkoitan, että ovat omia kirjoituksiasi, joita nyt puolustelet

Ensin P.E.L.L.E. kirjoittaa täysin virheellistä tietoa
"Paras vaihtoehto pientaloon on kuumalankamittari."

ja asiallinen kritiikki saa P.E.L.L.E.n repimään pelihousunsa välittömästi
"Arvasin, että trollit hyökäävät esiin."

Ne P.E.L.L.E.n kaipaamat perustelut mittalaitteen valinnasta löytyvät kyllä jo vanhemmista viesteistä, mutta eihän P.E.L.L.E. niitä lue/ymmärrä, kun P.E.L.L.E.
on ihan itseoppinut/pätevöitynyt esittämällä jollekin asiantuntijalle pari kysymystä -> nyt P.E.L.L.E. on itse korkein asiantuntija, jonka armollisesti jakamista neuvoista pitäisi itseasiassa maksaa korvaus
"Taidat yrittää vain pumpata minusta rahanarvoista tietoa irti?"

Kun puutteelliset tiedot kuitenkin paistavat höpinöistä läpi, kannattaa vielä varmuuden vuoksi yrittää koulutuksella leveilyä
"Kyllä minä kuule käsitän virtauksista vähän enemmän kuin sinä, on sentään korkeakoulutason opintoja virtausdynamiikasta."

...mutta mittaustekniikasta ja -virheistä kun alettiin puhumaan, niin tulikin äkkiä muuta mieleen. ;-D Ei tainnutkaan nämä kuulua P.E.L.L.E.N. opinto-ohjelmaan.

ymmärrystä ei kirjoitti:

> Mainitulla kuumalankamittaumenetelmällä mitatataan autoissa ilmamääriä palamisprosessin säätöä varten.

Eli silloin koko imusarja kuumalanka-anemometri paketti on kalibroitu yhtenä kokonaisuutena.

Sinä P.E.L.L.E. et vieläkään tajua, ettei mittausvirhe ole 2 %, kun tökkäät kanavan kylkeen poratusta reiästä sisään anturin, jolle tehdas lupaa tarkkuudeksi 2 %.

Nimittäin se 2 % virhe koskee tässä tapauksessa ainoastaan anturin itsensä virhettä, kun mitataan täydellisen häiriötöntä virtausta ... eli käytännössä kalibroidaan anturia tuulitunnelissa. Oikeassa elämässä tarkkuus on sitten mitä on, kun anturi onkin 11 eikä 10 mm päässä kanavan seinästä (virtausnopeus heti jotain 10 % suurempi kuin pitäisi), virtaus on kaikkea muuta kuin häiriötöntä / laminaarista tai anturin asento poikkeaakin 5 ° ilmavirtauksen suunnasta tms.

Anturi saattaa myös summata ilmavirran kanavan akselin suuntaisen (=ilmaa eteenpäin kuljettavan virtauksen) ja radiaalisen nopeuskomponentin (ilma pyörii seinämiä pitkin) -> anturin mittaama nopeus on kyllä todellinen, mutta kyseessä ei ole se nopeus, mitä tarvittaisiin tilavuusvirran laskemisessa...

Ilmamäärämittauksissa nämä menetelmävirheet ovat paljon suurempia kuin laiteista johtuvat epätarkkuudet.

Lue lisää

>>> Mainitulla kuumalankamittaumenetelmällä mitatataan autoissa ilmamääriä palamisprosessin säätöä varten.

luonnostaan kirjoitti:

> Kuumalankametodista kirjoittanut kaveri on asiassaan vakuuttavampi eikä syyllisty yhtä paljon henkilökohtaisuuksiin.

Okei, nämä ovat siis vakuuttavia kirjoituksia ... tarkoitan, että ovat omia kirjoituksiasi, joita nyt puolustelet

Ensin P.E.L.L.E. kirjoittaa täysin virheellistä tietoa
"Paras vaihtoehto pientaloon on kuumalankamittari."

ja asiallinen kritiikki saa P.E.L.L.E.n repimään pelihousunsa välittömästi
"Arvasin, että trollit hyökäävät esiin."

Ne P.E.L.L.E.n kaipaamat perustelut mittalaitteen valinnasta löytyvät kyllä jo vanhemmista viesteistä, mutta eihän P.E.L.L.E. niitä lue/ymmärrä, kun P.E.L.L.E.
on ihan itseoppinut/pätevöitynyt esittämällä jollekin asiantuntijalle pari kysymystä -> nyt P.E.L.L.E. on itse korkein asiantuntija, jonka armollisesti jakamista neuvoista pitäisi itseasiassa maksaa korvaus
"Taidat yrittää vain pumpata minusta rahanarvoista tietoa irti?"

Kun puutteelliset tiedot kuitenkin paistavat höpinöistä läpi, kannattaa vielä varmuuden vuoksi yrittää koulutuksella leveilyä
"Kyllä minä kuule käsitän virtauksista vähän enemmän kuin sinä, on sentään korkeakoulutason opintoja virtausdynamiikasta."

...mutta mittaustekniikasta ja -virheistä kun alettiin puhumaan, niin tulikin äkkiä muuta mieleen. ;-D Ei tainnutkaan nämä kuulua P.E.L.L.E.N. opinto-ohjelmaan.

Lue lisää

Minusta sinulta tulee niin vähän asiaa, että näin sivusta katsoen sinä näistä kahdesta (?) keskustelijasta olet se P.E.L.L.E.

Nytkin viestisi oli täynnä lähinnä kitinää ja narinaa siitä kuinka toinen on väärässä. Tekstisi on täynnä "höpinää" ym. nimittelyä, mutta hyvin vähän faktoja tai mitään todisteita omasta kannastasi.

Oikeastaan ainoa mikä jää viestistä mieleen on elämöintisi mittavirheistä.

Olen ihan muun alan insinööri, muttakKäsittääkseni kaikissa LVI-alankin mittaustavoissa on mittavirhettä. Olenkö käsittänyt väärin? Siitä vedänkin johtopäätöksen, että koska kaikissa tavoissa on sitä mittausvirhettä, niin miten se muka osoittaa yhtään mitään eri tapojen eroista?

Jos kerran Lasse Tornin esittämä tapa ei ole hyvä, niin mika tapa on hyvä? Mitkä ovat sen kustannukset ja mittavirhemarginaalit?

vaan kirjoitti:

Jatka sinä runkkari vaan runkuttamistasi. Minä en jakele helmiä sioille.

Kaikki yli 37 ÄO:lla varustetut ovat jo aiemmista viesteistä voineet lukea, miten homma toimii.

Lue lisää

kuitenkin joku surkea lvi amis joka tekee helppoa rahaa käymällä huitomassa tötteröiden ja mittareiden näköisenä ihmisten kodeissa

on muka säätävinään jotain ja lasku perään, useammankin tommoisen kohteen joutunut korjaamaan kuntoon

tarkkuus kirjoitti:

saavutetaan paine-eromittarilla. Mittaus on venttiilistä eikä putkesta.

Tere!

Olen etsiskellyt mittaria jolla paine-eronmittaus onnistuisi vaaditussa tarkkuudessa.

Omakotitalossa on pienimmät poistot 3 litran/s luokkaa. Ne on yleensä 100 mm kanavan päässä. Virtausnopeus kanavassa jää tommoisella poistolla 1,7 m/s luokkaan. Dynaamiseksi paine-eroksi kaavat antaa silloin noin 2 Pascalia.

Koska mittaustarkkuus olis hyvä olla vähintään 10%, mieluummin 5%, niin mittarin pitäisi kyetä mittaamaan 0.1 Pascalin suuruisia paine-eroja luotettavasti. Mittari sais mielellään olla taskussa kannettava mutta ymmärrän, ettei noita joka puussa kasva, joten hyväksytään salkussa kannettavakin.

Mistä niitä semmoisia mittareita löytyy kenttäkäyttöön ja paljonko ne maksaa?

Labroissa noita kyllä on mutta ne vaattii täysperävaunurekan siirtelyyn ja maksaa miljoonan. Varmaan joka urakoitsijalla on takapihallaan tommoiset ja ne tulee sulle satasella mittaan? :-)

Lasse Torni kirjoitti:

Arvasin, että trollit hyökäävät esiin.

No, pannaanpa sinut lujille sitten.

Jos sinun mielestäsi kuumalanka ei muka ole hyvä menetelmä pienten ilmamäärien (=käytännössä hiljainen virtaus) mittaamiseen, niin mikäs se trollin mielestä muka on? Odottelen vastaustasi, tästä taitaa tulla hauskaa. Sen verta hyvin olen perillä nykyään aiheesta.

"kanavista mitattaessa pitää käyttää monipistemenetelmiä "

No mitäs kuvittelet ed. viestissä mainitsemani 5-pistemenetelmän olevan? Hah hah haa. Trolli viisaana taas.

"... ja silloin mittaustuloksen tarkkuus riippuu ihan muista asioista kuin itse mittalaitteen tarkkuus (mittapään asemointivirhe, ilman pyörteily kanavassa yms.)"

Niilläkin on vaikutusta, mutta jos mittalaitteella ei edes pääse alle 3 m/s virtauksiin kiinni, niin mittaile siinä sitten. Saat hakea sitä "oikeaa asentoa" kauan...

"....eli huonekohtaisten tuloilmavirtojen mittaamiseen tarvittaisiin kuitenkin se paine-eromittari ...jolla saisi mitattua myös poistoilmavirrat & ilmamäärät runkokanavista (pitot -putkella tai kanavaan asennetusta mittarenkaasta)"

Taidat yrittää vain pumpata minusta rahanarvoista tietoa irti?

Osta vaan se pitot-putkesi (100-200 egee mittarin hinta päälle).

Heh heh :)

Ne jotka kysyy multa neuvoa, säästää nuo rahat ja lopputulos on halvempi. Näin on jämpti.

Ongelma näissä ilmavirtamittauksissa on, että pojat lähtee liikenteeseen ikäänkuin kyseessä olisi joku Citymarketin ilmanvaihdon säädätys. Siellä heilutaan pitot-putkien ja anemometrikoppien kanssa. Mutta pientalossa noilla ei useinkaan tee mitään ja käytännössä tarkemmin säätää kun tietää niksit.

Lue lisää

Privalla sain hyvät neuvot, kiitos niistä

huvittavaa kirjoitti:

Se oli joku toinen joka sinua huomautti jo:

Kirjoita asiaa, älä onnettomia henkilökohtaisuuksia (jotka tuskin anonyymipalstalla kovin kovaa kolahtaa)

On häviön merkki ruvetä sättimään muita P.E.L.L.E:ksi ja minun mielestäni sinä olet nyt häviöllä väittelyssä armottomasti.

Kuumalankametodista kirjoittanut kaveri on asiassaan vakuuttavampi eikä syyllisty yhtä paljon henkilökohtaisuuksiin.

Lue lisää

Joo se oli ihan joku muu...

Edelleenkin toteaisin, että palamisprosessissa ilmamäärän mittaamisessa vaaditaan (nykyään ja ennenkin) hippasen enemmän tarkkuutta kuin LVI putkien ja venttiilien virtausten mittaamisessa. Ongelma on putkessa ja mittapisteessä virtauksen turbulenttisuus.

Siksi noilla MITTARENGAS FLÄKTGROUP MR 200 - tuotteilla on mainittu se vaadittava varmuusetäisyys, että edes suunnilleen saadaan mittatulosta ilman suurta virhemarginaalia.

Testolta tullut "propellitorvimittaajille" uusi "tukitorvi" mittausvarmuuden parantamiseksi. Minullakin on tuo setti, joten propellitorvi täälläkin luuraa.

Vihreille tiedoksi, että kunnolla säädetty pientalon ilmanvaihto vähentää CO2 päästöjä, joten muistakaa tarkistaa kalibroiinit ettei pallo lämpene liikaa... :-)

Häh? Ollaanko me kaikki säälin arvoisia? Ketkämeistä?

Missä?

Jokaisella on jotain oikein viestissään, mutta oliko kukaan tajunnut, että OKT-mittaamisessa on kyse tasapainottamisesta...eli että ilmaa kulkee, ja että sitä riittää joka paikkaan.
Sekä isoja teollisuuskiinteistöjä, kerrostaloja, että omakotitaloja mitanneena voi todeta, että ainoa mikä on varma, on mittausepävarmuus. Tarkkaa et saa milloinkaan...perussysteemeillä....
Joten eiköhän Mr. WeKnowAll:it saa jäädä ihan omaan rauhaansa.

(PS. Satuin vain eksymään tänne kun etsin josko suomessa olisi uusia maahantuojia ammattimittareille...)

...ammatörlaisia kirjoitti:

Jokaisella on jotain oikein viestissään, mutta oliko kukaan tajunnut, että OKT-mittaamisessa on kyse tasapainottamisesta...eli että ilmaa kulkee, ja että sitä riittää joka paikkaan.
Sekä isoja teollisuuskiinteistöjä, kerrostaloja, että omakotitaloja mitanneena voi todeta, että ainoa mikä on varma, on mittausepävarmuus. Tarkkaa et saa milloinkaan...perussysteemeillä....
Joten eiköhän Mr. WeKnowAll:it saa jäädä ihan omaan rauhaansa.

(PS. Satuin vain eksymään tänne kun etsin josko suomessa olisi uusia maahantuojia ammattimittareille...)

Lue lisää

Sinä saat minun puolestani jäädä omaan rauhaasi.

Pointtihan nimenomaan oli, ettei omakotitaloja pysty mittamaan tarkasti niillä teollisushallien menetelmillä.

Jotain vikaa sinulla käsityskyvyssä?

Asia varmaan kiinnostaisi monia, kuten itseäni.

Oma tarinani on varmaan tyypillinen. Ammattilainen juoksee talon läpi tunnissa ja "säätää" venttiilit (22kpl). Ainoa hyöty oli, että sai leimat papereihin.

Jo rakentanut kirjoitti:

Asia varmaan kiinnostaisi monia, kuten itseäni.

Oma tarinani on varmaan tyypillinen. Ammattilainen juoksee talon läpi tunnissa ja "säätää" venttiilit (22kpl). Ainoa hyöty oli, että sai leimat papereihin.

Lue lisää

No nyt on Kimon kanssa pari tuntia leikitty. Heti tuli selväksi että poistopuoli puhalsi tuplasti enemmän ilmaa ulos. Ei ehkä ihan optimaalista. Mainittakoon että talo on 2,5 kerroksinen ~140m2 "tiivistetty rintsikka" noin 4 tulo- ja 6 poistoventtiilillä. Kone wanha Ilto 350.

Voisiko joku "iv-ekspertti" joita täälläkin on ollut valaista miten tämä nyt on rakettitiedettä jos vähänkin päätä käyttää. Oma tarve oli mitata yhteismäärät eikä alkaa kikkailemaan yksittäisillä venttiileillä joka tuntuu täysin turhalta. Ne saa kyllä ihan käsituntumalla säädettyä "keskimääräiseksi".

Mielestäni noi tuulettimet toimii niin että ne koittavat pitää tehon aina samana? Eli kun koitin tukkia lähes kaikki poistoreiät umpeen ei se kokonaispoisto silti juurikaan tippunut. Alkoi vaan kovempaa imeä joka ikisestä raosta mistä pystyy. Eli yksittäisillä venttiilien säädöillä ei tässä tapauksessa ole juuri mitään merkitystä. Vaikea pystyä kusemaan koko hommaa täydellisesti. Sitä en tiedä miksi toi tulo on niin tehoton, liittyykö putkistoon vai voiko olla jotain tuulettimessa (vaihdettu uuteen vuosi sitten kyllä).

Porasin tuloputkeen lähelle konetta sentin reiän. Sama kauemmas poistoputkeen. Huolehdittu siis että tarpeeksi "suoraa" putkea ennen mittauspistettä, ainakin 4x125mm. Tuossa kimossa saa averaget ja muuta kivaa mutta tässä nyt jotain litraa/sek tuloksia ihan käsikopelolla tutkien putken "joka kohdasta".

Nopeus Tulo Poisto
1 18 18-30
2 25-30 30-50
3 35-40 45-70
4 50 60-100

Tuloputki oli aikalailla tasaista virtaa joka kohdasta. Poisto oli sitten vähän haastavampi kun putken takaosassa virtasi selvästi kovempaa. Pitäisi ehkä käydä vielä mittaamassa kauempana talon ulkopuolella jos olisi tasaisempaa.

Nämä tulokset on otettu sen jälkeen kun virittelin pahvista "kuristimen" poistopuhaltimen reikään. Tuossa koneessa kun ei ole mitään mahdollisuutta säätää niitä erikseen. Pitäisköhän sille väsätä joku vastus..

Mutta noista luvuista. Eikö se ole aika selvää että jos saatu minimi ja maksimi on esim 45-70, niin 100% varmasti sillä alueella liikutaan? Ja 80% (hatusta heitetyllä) todennäköisyydellä jossain 55 -5 tuntumassa? Kyllähän tota averagellakin voisi vielä käydä läpi "20-pistemittauksella". Miksi ihmeessä se pitäisi 5 pisteeseen rajoittaa.

diy lvi kirjoitti:

No nyt on Kimon kanssa pari tuntia leikitty. Heti tuli selväksi että poistopuoli puhalsi tuplasti enemmän ilmaa ulos. Ei ehkä ihan optimaalista. Mainittakoon että talo on 2,5 kerroksinen ~140m2 "tiivistetty rintsikka" noin 4 tulo- ja 6 poistoventtiilillä. Kone wanha Ilto 350.

Voisiko joku "iv-ekspertti" joita täälläkin on ollut valaista miten tämä nyt on rakettitiedettä jos vähänkin päätä käyttää. Oma tarve oli mitata yhteismäärät eikä alkaa kikkailemaan yksittäisillä venttiileillä joka tuntuu täysin turhalta. Ne saa kyllä ihan käsituntumalla säädettyä "keskimääräiseksi".

Mielestäni noi tuulettimet toimii niin että ne koittavat pitää tehon aina samana? Eli kun koitin tukkia lähes kaikki poistoreiät umpeen ei se kokonaispoisto silti juurikaan tippunut. Alkoi vaan kovempaa imeä joka ikisestä raosta mistä pystyy. Eli yksittäisillä venttiilien säädöillä ei tässä tapauksessa ole juuri mitään merkitystä. Vaikea pystyä kusemaan koko hommaa täydellisesti. Sitä en tiedä miksi toi tulo on niin tehoton, liittyykö putkistoon vai voiko olla jotain tuulettimessa (vaihdettu uuteen vuosi sitten kyllä).

Porasin tuloputkeen lähelle konetta sentin reiän. Sama kauemmas poistoputkeen. Huolehdittu siis että tarpeeksi "suoraa" putkea ennen mittauspistettä, ainakin 4x125mm. Tuossa kimossa saa averaget ja muuta kivaa mutta tässä nyt jotain litraa/sek tuloksia ihan käsikopelolla tutkien putken "joka kohdasta".

Nopeus Tulo Poisto
1 18 18-30
2 25-30 30-50
3 35-40 45-70
4 50 60-100

Tuloputki oli aikalailla tasaista virtaa joka kohdasta. Poisto oli sitten vähän haastavampi kun putken takaosassa virtasi selvästi kovempaa. Pitäisi ehkä käydä vielä mittaamassa kauempana talon ulkopuolella jos olisi tasaisempaa.

Nämä tulokset on otettu sen jälkeen kun virittelin pahvista "kuristimen" poistopuhaltimen reikään. Tuossa koneessa kun ei ole mitään mahdollisuutta säätää niitä erikseen. Pitäisköhän sille väsätä joku vastus..

Mutta noista luvuista. Eikö se ole aika selvää että jos saatu minimi ja maksimi on esim 45-70, niin 100% varmasti sillä alueella liikutaan? Ja 80% (hatusta heitetyllä) todennäköisyydellä jossain 55 -5 tuntumassa? Kyllähän tota averagellakin voisi vielä käydä läpi "20-pistemittauksella". Miksi ihmeessä se pitäisi 5 pisteeseen rajoittaa.

Lue lisää

Noniin nyt on asennettu tyristorisäädin poistopuhaltimelle ja poistettu se turha kuristin joka aiheutti sekavia virtauksia.

Nyt pyörii kolmosella keskimäärin tulo 35-40l/s ja poisto 40-45l/s. Eli ollaan aika sopivassa 10% erossa. Sitä nyt voi miettiä onko tällä loppupeleissä mitään merkitystä tällaisessa talossa, mutta ainakin tässä oppi kaikenlaista matkan varrella.