Tulee aina välillä katsottua televisiotakin. Siellä oli ohjelma siitä, että T-Rex ei pystynyt kuin raadonsyöjäksi, koska sillä oli liian pienet etujalat ja se oli liian hidas.
Minun on vaikea niellä tällaista väitettä. Tämän hetken raadonsyöjät ovat niin hyvin varustettuja, että ne pystyvät myös saalistamaan itse (esim. hyeenat). Lisäksi T-Rex oli niin iso ja painava, että se tarvitsi paljon ravintoa. Liskot eivät tarvitse yhtä paljon kuin nisäkkäät, mutta eikö dinojakin ole epäilty tasalämpöisiksi, jolloin ne tarvitsisivat energiaa lämmön ylläpitämiseen?
Miten hidas ja iso otus olisi kyennyt elättämään itsensä raadoilla?
Niin, ja oliko T-Texillä sulat (jolloin se olisi ollut jonkinlainen moa)?
Minun on vaikea niellä tällaista väitettä. Tämän hetken raadonsyöjät ovat niin hyvin varustettuja, että ne pystyvät myös saalistamaan itse (esim. hyeenat). Lisäksi T-Rex oli niin iso ja painava, että se tarvitsi paljon ravintoa. Liskot eivät tarvitse yhtä paljon kuin nisäkkäät, mutta eikö dinojakin ole epäilty tasalämpöisiksi, jolloin ne tarvitsisivat energiaa lämmön ylläpitämiseen?
Miten hidas ja iso otus olisi kyennyt elättämään itsensä raadoilla?
Niin, ja oliko T-Texillä sulat (jolloin se olisi ollut jonkinlainen moa)?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jack Hornerhan tuota väitti että T-Rex ei olisi itse metsästänyt ollenkaan. Väite perustuu tyrannosaurusten suuriin hajuhermoihin. Ota myös huomioon se seikka, että ainakin jotkut T-Rexin saaliseläimet olivat suhteellisen nopeita ja T-Rex itse oli hidas kuin mikä. Samoin T-Rexin hampaiden koostumus viittaa raadonsyöntiin.
En minäkään ihan purematta niele tuota raadonsyöjähypoteesia mutta nykyisten todisteiden valossa T-Rex oli sekä raadonsyöjä että saalistaja.
Eikös käytännössä kaikki lihansyöjät ole myös raadonsyöjiä?
Saalistaminen on aina vaarallisempaa ja työläämpää. Se kohdistuu aina mahdollisimman heikkokuntoiseen yksilöön. Jos raatoja löytyy niin ilman muuta niitä käytetään.
Taitavat käytännössä olla. Ja ihmekös tuo, ruoka on ruokaa - tuli se millä tavalla tahansa.
Samoin monet pelkän haaskansyöjän maineessa olevat pedot ovat itseasiassa varsin hyviä metsästäjiä. Ei ole mitenkään tavatonta, että leijona syö hyeenojen metsästämiä ja niiltä jääneitä haaskoja.
" Ota myös huomioon se seikka, että ainakin jotkut T-Rexin saaliseläimet olivat suhteellisen nopeita ja T-Rex itse oli hidas kuin mikä."
hidas on suhteellinen käsite.
Minusta 30 km/t juokseva 6 tonninen elukka on aikas nopea. Itseasiassa rexin saaliit juoksivat noin samoilla nopeuksilla.
"Samoin T-Rexin hampaiden koostumus viittaa raadonsyöntiin. "
Oletan että tarkoitat niiden suuruutta ja vahvuutta.
Kookkaat ja vahvat hampaat eivät tarkoita että eläin olisi automaattisesti raadonsyöjä.
itseasiassapeto dinosaurusten hampaat soveltuvat huonosti hyeenamaiseen/koiramaiseen luiden pureskeluun.
Vahvat leuatja niisä olevat hampaat viittaavat siihen, että peto ei käytä eturaajojaan saaliin kiinnipitämiseen, joten leukojen pitää toimia niin kiinnipitämisessä kuin myös kuolettavien vammojen aikaansaamiseen.
Pienet eturaajat ovat aivan naurettava peruste raadonsyöjä teorialle. Nykyäänkin one eläimiä jotka eivät käytä eturaajoja saalin tappamiseen esim. koira eläimet ja hyeenat.
Ja kyllä on mahdollista että tyrannosauruksella oli höyheniä. Ainakin tyrannosaurien varhaisimmilla jäsenillä tiedetään ollen höyheniä.
esim. Dilong paradoxus.
sharyn kirjoitti: "Liskot eivät tarvitse yhtä paljon kuin nisäkkäät, mutta eikö dinojakin ole epäilty tasalämpöisiksi, jolloin ne tarvitsisivat energiaa lämmön ylläpitämiseen?"
Dinosaurukset eivät ole liskoja, vaan matelijoita. Dinosaurukset eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan ne kuuluvat kahteen eri lahkoon:
liskonlantioiset (Saurischia) ja linnunlantioiset (Ornithischia).
Lämmönsäätely on aika monimutkainen juttu. Suurilla matelijoilla ruumiinlämpö pysyy tasaisena, vaikka ne eivät fysiologisesti olekaan tasalämpöisiä.
Sharyn kirjoitti myös:
"Miten hidas ja iso otus olisi kyennyt elättämään itsensä raadoilla? "
Hidas otus elättää itsensä paremmin raadoilla kuin metsästäjänä. Ison kasvinsyöjädinon raadosta riitti pitemmäksikin aikaa ravintoa. Eläimelle on itseasiassa edullista olla vaihtolämpöinen, koska energiaa ei kulu tasaisen ruumiinlämmön ylläpitoon. Ihmisenkin energiankulutuksesta suurin osa on perusaineenvaihduntaa. Tasalämpöinen ei voi paastota kauan, vaan tarvitsee koko ajan ravintoa. Vaihtolämpöinen sen sijaan voi elää pitkään säästöliekillä.
kielen (sormien?) lipsahdus. Tarkoitin matelijaa.
Raadonsyöjän hitaus on mielestäni haitta, koska muitakin kilpailijoita on. Pitää saada selville, missä raato on, ja ehtiä paikalle, ennen kuin se on kalvettu luita myöten. Siksi pohdin vauhtiongelmaa.
Olen samaa mieltä siitä, että vaihtolämpöinen ei tarvitse niin paljon energiaa kuin tasalämpöinen.