Ympäristöpsykoloogia = ihmisen suhtautuminen ympäristöön

Ympäristöpsykologia: Miksei ihminen tee jotain

YMPÄRISTÖPSYKOLGIA: MIKSEI IHMINEN TEE JOTAIN

Kassel (dpa) – Ihminen kyllä tunnistaa maailmanlaajuisen lämpiämisen vaarat, mutta ei toimi sen mukaisesti. Ilmastomuutoksen seurauksien torjuminen on ympäristöpsykologi prof. Andreas Ernstin mukaan osa ihmisen luonnollisen käyttäytymisen osaa.

"Olemme- ja siinä olemme rottien kaltaisia – luonnollisen kehityksen ohjelmoimina hakemassa etujamme ja hyödyntämässä näitä" sanoi Ernst. Olemme hyödyn optimoijia. Lähellä olevat menestykset ovat meille sen takia mieluisempia kuin pitkäjänteiset.

Koska ihmisen aiheuttama ilmasto-ongelma tulee näkyväksi vasta monen vuoden päässä, ei voida odottaa, että teollisuusmaissa tapahtuisi lyhytjänteisen ajattelutavan muutos, korostaa Ernst. Ongelmien pelkä tuntemus ei valitettavasti riitää välttämään tätä "aikaloukkua" .

"Nuoret ihmiset tietävät nykyisin erittäin paljon ekoloogisesta yhteyksistä, mutteivät elä sen mukaan, eikä heillä ole säästökulttuuria. Luopuminen jostain ei myöskään ole seksikästä, se ei ole poliittinen ohjelma, jolla voi saavuttaa kannatusta" lisäsi psykologi. Myös tarkoittaisi vakavasti otettu luopuminen ensin investointeja kotona tai teollisuudessa. Lisäksi olisi yksityisliikenne supistettava ja julkinen liikenne lisättävä. Tämä kantaisi vasta myöhemmin hedelmiä. "Tästä on laajasti hyväksytty, mutta kuitenkin on olemassa suuri muutosvastaisuus. Tämä on ihmisen sisäinen piirre." Ilman politiikan lasinkirkkaita tahdonilmaisuja muutosprosessi tule yhä vain ongelmallisemmaksi.

Päästääkseen kuitenkin käyttäytymisen hitaaseen muutokseen olisi sitkeä poliittinen sitoutuminen välttämätön. Niin voisi EU "kiristää viipaleittain korkeampien hintojen ja alhaisempien päästöarvojen peukaloruuvit" saadakseen vähemmin ympäristövahingollisia tuotteita markkinoille. Ongelmat, kuten äskeinen myrsky Kyrill ja sen suuret taloudelliset seuraamukset voisivat tuoda ongelman edelleen ihmisten tietoisuuteen. "Vain kaikki tämä yhdessä voi käynnistää laajan yhteiskunnallisen muutosprosessin" lisäsi Ernst. "Toivon, että tämä tapahtuu ilman liian suuria katastrofeja" .

Erään tien parempaan ilmastosuojeluun ympäristöpsykologi näkee mm. kattavassa ympäristökasvatuksessa. "Myös huono omatunto on erittäin hyvä apu ja on motivaatio oman käyttäytymisen muutokseen". Sen lisäksi tarvitaan kyllä myös lainsäätöntä, joka langettaa kaikille ihmiselle samat kustannukset ympäristöä vahingoittavasta käyttäytymisestä. Tämä asettaisi kaikille samat velvoitteet".

Kommentti: minusta tässä on aineiksia syvämpään ajatteluun ympäristöasioissa.