Päivän Taloussanomissa (27.3.2007) kysellään, miksi viestintätoimistossa on ”voimioita”. Lehden Nimityksiä-palstalla on Competence Communications kertonut nimittäneensä väkeä Hyvinvointi ja yhteiskunta -voimioon, Finanssivoimioon, Teknologiavoimioon sekä Liikenne ja logistiikka -voimioon.
Toimisto vastaa kysymykseen voimio-sanan vastaavan tiimiä. Talon johtoryhmää kutsutaan puolestaan voimariiniksi. Levitteen nimi Voimariini lieneekin vapautunut Valion käytöstä yhtiön jouduttua nimeämään tuotteen uudelleen lainsäädännöllisistä syistä.
Taustalla kummittelee sana sellainen kuin 'voimaantuminen'. Ulkomaankielellä se on kuulemma 'empowerment'. Onkohan voipuminen sitten 'disempowerment'?
Milloin saamme nähdä oivioita Oivariinin malliin? Yksi Oivio ainakin on nähty näkyvällä yhteiskunnallisella paikalla: Pekka Oivio (1918-2000) toimi SAK:n puheenjohtajana 1974-1981.
Voimio ja voimariini
7
667
Vastaukset
- kommentinjättäjä
...."viestintä"- ja markkinointitoimistot ovat ennenkin ansiokkaasta turmelleet suomen kieltä.
Mistähän erityisesti markkinointialalle tulee niin paljon kielitaidottomia (tai kielikorvattomia) typeryksiä? - Härskisti hei!
Eikös eltaantuminen ole jo vahvasti maatumisen suuntaan?
Kielen eltaannuttaminen (language rancidification?) taitaa olla tuollaisten viestintätoimistojen erikoisalaa.
http://www.google.com/search?q=voimaantuminen Sana ”voimio” näyttäisi esiintyvän vain kyseisessä uutisessa,
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-ura/2007/03/26/Viestint%E4toimiston johtoryhm%E4st%E4 tuli voimariini/20077577/106?rss=4
(eikö muuten olekin oivallinen URL? vaikka onkin väärin koodattu). Toki ”Voimio” tunnetaan vanhastaan sukunimenä, mutta se on eri juttu.
Niinpä epäilenkin juttua aprillipilaksi, joka pääsi ennenaikaiseen levitykseen, koska julkaisuvoimio suoritti epäadekvaattiin tilanneanalyysiin perustuvan suboptimaalisen julkaisemisratkaisuprosessin (suom.: toimitus mokasi).
”Voimaantuminen” sen sijaan näyttää olevan melko laajassa käytössä oleva BS-sana. Suomalainen vastine on sikälikin muotopuoli, että englannin ”empowerment” tarkoittaa aktiivista vallan, valtuuksien, vapauksien tms. antamista eikä niinkään niiden saamista.
Parodia on tässäkin käynyt mahdottomaksi.
http://www.thefreedictionary.com/empowerment- Valtaistaja
Termille “empowerment” ei suomen kielessä ole vakiintunut vastinetta. On siis tärkeää erottaa käsitteet valtauttaminen ja valtaistuminen samalla tavoin kuin voimaannuttaminen ja voimaantuminen tai suomalaisittain väkevöittäminen ja väkevöityminen. Voimaantumisessa on kyse ilmiöstä, jota jäsentävät ihmisen suhde itseensä, päämääriinsä, tunteisiinsa ja ympäristöönsä. Sen vastakohtaa ilmentävät käsitteet voimaton, avuton, kykenemätön, pystymätön ja tehoton. Voimattomat ihmiset ovat masentuneita, loppuun palaneita, opitun avuttomia, vieraantuneita, elämänkontrollinsa menettäneitä ja monin tavoin kyvyttömiäVoimaantumisella on tärkeä asema liike-elämän organisaatioissa, koulutus-organisaatioissa, työyhteisöjen kehittämishankkeissa, kansalaisten oikeuksia ja aktiivisuutta sekä etnisten vähemmistöjen itsemääräämisoikeuden laajentamista ajavissa liikkeissä. Jotta tällainen prosessi olisi mahdollinen, jokaisen tulee itse voimistaa itseään, kehittää omaa persoonallista voimantunnettaan sekä toimia yhteistyössä toisten kanssa yhteisöllisyyden voimaa kokemalla. Voimaantumi-seen kuuluu, että jokainen miettii omalta kohdaltaan, miten hän voi pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan ja mikä voisi olla hänen panoksensa tarpeelliseksi huomaamansa muutoksen käynnistämiskeksi elämässään. Teoksessa Juhani Räsänen: Voimaantumisen mahdollistamainen ja ratkaisut, Yhteiskunnan, yhteisön ja yksilön valtaistaminen tarkastellaan asiaa laajasti ja syvällisesti. Kirjassa voimaantuminen määritellään seuraavasti: "Voimaantuminen on ihminen-ympäristösuhteesta nouseva persoonallinen, sosiaalinen ja henkinen prosessi, johon sisältyy sisäinen voiman tunne vapaasti valitusta ja vapaasti toteutetusta tietoisesta oman kehityksen haltuunotosta, päämäärän asettamisesta ja uskosta sen saavuttamiseen. Voimaantumisen kokemus syntyy valtaistumisesta ja osallistumisesta inhimillisen historiankulun ja arjellisuuden tapahtumiin, joihin yksilö on kietoutunut.
Määritelmään sisältyy Eric Frommin ajatus siitä, ettei ihminen pääse koskaan itseään pakoon. Voimaantuneisuus on ”ihmisen oma ääni”, reaktio inhimillisen todellisuuden olosuhteisiin."- Jahtimakkara
Valtaistuin ja valtaistuminen suomalaisittain:
”Istunnon perinteinen protokolla meni myös uusiksi, kun puhemies Lipponen jätti jäähyväisiään politiikalle. Juhlallisuuksiin on kannettu puhemiehen istuimen viereen aina tuoli myös presidenttiä varten, mutta presidentti ei ole koskaan istunut sille.
Nyt Lipponen kuitenkin viittasi presidenttiä jäämään kuuntelemaan puhettaan ja eduskunnan kiitospuhetta puhemiehelle.”
http://www.yle.fi/vaalit/2007/id55480.html
”Eduskuntaa viimeistä päivää isännöinyt Lipponen laittoi protokollan uusiksi. Puhemiehen korokkeelle tuodaan valtiopäivien avajaisia ja päättäjäisiä varten presidentin tuoli, joka on identtinen puhemiehen istuimen kanssa.
Presidentti Halosen ällistykseksi Lipponen viittasi kädenliikkeellä, että tämä istuutuisi kuunteleman hänen jäähyväispuhettaan ja varapuhemies Sirkka-Liisa Anttilan kiitospuhetta puhemiehelle. Halonen totteli kehotusta ja istahti tuoliin, jossa tapana ei ole istuutua.”
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=644537 - Valtaistaja
Jahtimakkara kirjoitti:
Valtaistuin ja valtaistuminen suomalaisittain:
”Istunnon perinteinen protokolla meni myös uusiksi, kun puhemies Lipponen jätti jäähyväisiään politiikalle. Juhlallisuuksiin on kannettu puhemiehen istuimen viereen aina tuoli myös presidenttiä varten, mutta presidentti ei ole koskaan istunut sille.
Nyt Lipponen kuitenkin viittasi presidenttiä jäämään kuuntelemaan puhettaan ja eduskunnan kiitospuhetta puhemiehelle.”
http://www.yle.fi/vaalit/2007/id55480.html
”Eduskuntaa viimeistä päivää isännöinyt Lipponen laittoi protokollan uusiksi. Puhemiehen korokkeelle tuodaan valtiopäivien avajaisia ja päättäjäisiä varten presidentin tuoli, joka on identtinen puhemiehen istuimen kanssa.
Presidentti Halosen ällistykseksi Lipponen viittasi kädenliikkeellä, että tämä istuutuisi kuunteleman hänen jäähyväispuhettaan ja varapuhemies Sirkka-Liisa Anttilan kiitospuhetta puhemiehelle. Halonen totteli kehotusta ja istahti tuoliin, jossa tapana ei ole istuutua.”
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=644537Istuminen vallanmuotona on kunnian merkki. Istuessaan ihminen ottaa vieraat jalat apuun ja luopuu niistä kahdesta, jotka tekevät pystyasennon mahdolliseksi. Meidän tuntemamme tuoli on peräisin valtaistuimesta; se kuvaa kuinka ihmiset kantavat hallitsijaa. Vertaa kantoistuin. Kun muut seisovat hallitsija istuu. Istumisen arvokkuus perustuu erityisesti sen kestoon. Kun Halonen istui hetken eduskunnassa "hallitsijalle" varatulle tuolille hän
lujitti valtaansa. Tuskin löytyy inhimillistä instituutiota, joka jättäisi käyttämättä istumiseen liittyviä ominaispiirteitä vallan lujittamiseen. Näin teki myös aikanaan Kekkonen.
Seisominen ei puolestaan liity niinkään valtaan, vaan siihen, että ihminen seisoo omilla jaloillaaan (Lipponen). Pitkään seisominen merkitsee kestävyyttä. Seisoja voidaan nähdä kokonaan; hän on paljastanut kaikki puolensa. Hän ei pelkää, että hänen niskaansa hyökättäisiin. Se, että seisoo ylempänä (opettaja kadeterilla)on tilan käytön muoto vallan ilmentämisen ominaisuutena. Ihminen pysyttelee mielellään pystyssä, mutta voi paikkaa vaihtamatta myös istuutua, maata, kyyröttää (kerjäläinen) tai polvistua. Jos joku tulee kylään, häntä yleensä pyydetään ensimmäiseksi istumaan. Tällä osoitetaan arvonantoa. Valta ja arvoasema ovat luoneet itselleen vakaita ja perinteisiä muotoja ja asentoja. Jokainen asento vVoimaantuminen on ihminen-ympäristösuhteesta nouseva persoonallinen, sosiaalinen ja henkinen prosessi, johon sisältyy sisäinen voiman tunne vapaasti valitusta ja vapaasti toteutetusta tietoisesta oman kehityksen haltuunotosta, päämäärän asettamisesta ja uskosta sen saavuttamiseen. Voimaantumisen kokemus syntyy valtaistumisesta ja osallistumisesta inhimillisen historiankulun ja arjellisuuden tapahtumiin, joihin yksilö on kietoutunut.
Määritelmään sisältyy Eric Frommin ajatus siitä, ettei ihminen pääse koskaan itseään pakoon. Voimaantuneisuus on ”ihmisen oma ääni”, reaktio inhimillisen todellisuuden olosuhteisiin. Jokainen asento viittaa edelliseen; niitä voidaan tutkia vain jos edellinen asento ja sen merkitys tunnetaan. - Nicht so fromm
Valtaistaja kirjoitti:
Istuminen vallanmuotona on kunnian merkki. Istuessaan ihminen ottaa vieraat jalat apuun ja luopuu niistä kahdesta, jotka tekevät pystyasennon mahdolliseksi. Meidän tuntemamme tuoli on peräisin valtaistuimesta; se kuvaa kuinka ihmiset kantavat hallitsijaa. Vertaa kantoistuin. Kun muut seisovat hallitsija istuu. Istumisen arvokkuus perustuu erityisesti sen kestoon. Kun Halonen istui hetken eduskunnassa "hallitsijalle" varatulle tuolille hän
lujitti valtaansa. Tuskin löytyy inhimillistä instituutiota, joka jättäisi käyttämättä istumiseen liittyviä ominaispiirteitä vallan lujittamiseen. Näin teki myös aikanaan Kekkonen.
Seisominen ei puolestaan liity niinkään valtaan, vaan siihen, että ihminen seisoo omilla jaloillaaan (Lipponen). Pitkään seisominen merkitsee kestävyyttä. Seisoja voidaan nähdä kokonaan; hän on paljastanut kaikki puolensa. Hän ei pelkää, että hänen niskaansa hyökättäisiin. Se, että seisoo ylempänä (opettaja kadeterilla)on tilan käytön muoto vallan ilmentämisen ominaisuutena. Ihminen pysyttelee mielellään pystyssä, mutta voi paikkaa vaihtamatta myös istuutua, maata, kyyröttää (kerjäläinen) tai polvistua. Jos joku tulee kylään, häntä yleensä pyydetään ensimmäiseksi istumaan. Tällä osoitetaan arvonantoa. Valta ja arvoasema ovat luoneet itselleen vakaita ja perinteisiä muotoja ja asentoja. Jokainen asento vVoimaantuminen on ihminen-ympäristösuhteesta nouseva persoonallinen, sosiaalinen ja henkinen prosessi, johon sisältyy sisäinen voiman tunne vapaasti valitusta ja vapaasti toteutetusta tietoisesta oman kehityksen haltuunotosta, päämäärän asettamisesta ja uskosta sen saavuttamiseen. Voimaantumisen kokemus syntyy valtaistumisesta ja osallistumisesta inhimillisen historiankulun ja arjellisuuden tapahtumiin, joihin yksilö on kietoutunut.
Määritelmään sisältyy Eric Frommin ajatus siitä, ettei ihminen pääse koskaan itseään pakoon. Voimaantuneisuus on ”ihmisen oma ääni”, reaktio inhimillisen todellisuuden olosuhteisiin. Jokainen asento viittaa edelliseen; niitä voidaan tutkia vain jos edellinen asento ja sen merkitys tunnetaan.Taitaisikohan ”Eric” osata ”kadeteriltaan” selittää mopon karkaamisenkin?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 59788
Naisten top-5 red flagit
1. Feminismi: kertoo keskenkasvuisuudesta, välttää vastuuta tekemällä miehistä kestosyyllisen kaikkeen 2. Ylipaino: kiel111773- 44640
Medvedev: Suomi tuhoutuu ydinsodassa ensimmäisenä
Venäjän ydinaseilla on lyhyin matka Suomeen, joten ydinsodassa Suomi tuhoutuu heti sodan alkuminuuteilla, muilla mailla213578- 40534
- 52526
- 76523
- 22506
Onko se loukkaavaa
Kun joka kerta tuijotan sun peppua. En mahda sille mitään, että se vangitsee katseeni. Pohdin vain että ei minusta ole k82473Onko kaivattusi seinäruusu?
Kun hän saapuu paikalle, huomaako kukaan, vai kääntyvätkö päät? Onko se hyvä vai huono juttu? Oletko sinä huomattu vai37470