Myytti siitä, että esi-isämme olivat lihaa syöviä metsästäjiä ei pidä yhtä viimeisimpien tutkimusten kanssa. Kehityimme kasvissyöjinä, jotka taistelivat sitä vastaan ettemme olisi joutuneet petojen saaliiksi. Tässä lisää asiasta: http://www.vegsource.com/articles2/hunter_gatherer.htm
Keräilijä-metsästäjä myytti ei ole totta
g44
5739
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaukaiset edeltäjämme olivat kasvissyojiä, mutta se ei muuta mihinkään sitä tosiseikkaa, että tuoreemmat edeltäjämme olivat keräilijä-metsästäjiä - tuo puhdas kasvissyöntihän päättyi jo miljoonia vuosia sitten.
Ainakin jo Homo habilis söi myös lihaa.
Kyllä ne muinaiset ihmiset metsästivät. Täällä tietoa varhaisen Homon työkaluista, mukana mm. sellaisia joiden vastineita käytetään nykyään lihan leikkaamiseen ja vuodan irroittamiseen:
http://en.wikipedia.org/wiki/Oldowan
Suhteellisen tasokasta keskustelua aiheesta:
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=17404
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=8054&start=60
Liittykö aivojen tilavuuden kasvu juuri lihan syönnin aloittamiseen? Lihassahan on mm. B12, vitamiinia, joka on hermoston kehitykselle ja kasvulle elintärkeää. Kasvikunnan tuotteissahan sitä ei esiinny, nykyaikana vegaaneillekin suositellaan vitamiini purkista, jotta aivot pelaa...
Lihansyönti tuki aivojen kehitystä ennenkaikkea siksi, että se tarjosi huomattavan määrän kaloreita verrattuna kasviravintoon. Aivot tarvitsevat kyllä monenmoista, mutta suuret aivot ja niihin liittyvä poikasen hitaampi vierottuminen aiheuttavat ensisijaisesti tarpeen saada paljon energiaa.
Meillä on selviä jäänteitä kasvinsyöjähistoriasta. Kasvinsyöjäesi-isiä voimme kiittää mm. erinomaisesta makuaistista ja värinäöstä: Nämä kummatkin ovat hyvin tärkeitä kasvinsyöjille, mutta eivät merkityksellisiä pedoille tai raadonsyöjille.
Nykyihmisen hampaisto ja suolisto ovat sopeutuneet sekaravinnon syöntiin. Meillä ei ole tarpeeksi umpilisäkettä joka hajoittaisi selluloossaa, suolisto on muutenkin erikoistumaton, kuitenkin verrattaen pitkä lihansyöjäksi. Hampaiston osalta taas kiilteen paksuus (eli sen ohuus, itseasiassa) viittaa lihansyöjään, rakenne taas on jotain kasvin- ja lihansyöjänväliltä - ei kunnon purupintoja kasvien jauhamiseen, ei kunnon torahampaita lihan paloitteluun.
Eläinfysiologin näkökulmasta ihminen on sekaravinnon syöjä.
Tämä on taas tätä vegaaniuskontoa parhaimmillaan.. Tästä linkistä löytyy asiallista tietoa esi-isien lihansyönnistä ja veganismin todellisesta olemuksesta.
http://www.beyondveg.com/billings-t/comp-anat/comp-anat-2a.shtml