Asun Ruotsissa. Tietääkö joku, kuinka sanotaan suomeksi "en spis med keramikhäll". Voitte antaa myös linkin, jollekin mainostajalle, jossa näen k.o. hellan suomalaisen nimityksen.
Spis med keramikhäll?
Miten suomeksi
22636
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
”Liesi keraamisella keittotasolla” on nimike, jota näkee käytettävän.
Jos tuntuu, ettei liesi voi olla itsentä päällä (vrt. ”talo pärekatolla”), voinee asian ilmaista myös ”liesi, jossa keraaminen keittotaso” tai ”liesi, jossa on keraaminen keittotaso”.
”Liesi keraamisin keittotasoin” olisi kieliopillisesti kai oikein, mutta aivan liian keinotekoisen makuinen.
Ehdin ajattelemaan itse ja hain Upon netistä, josta löysin kysymäni asian. Kyllä tämä netin käyttäminen kehittää aivonystyröitä. Ruotsinsuomalaistenkin (heh).
Liesi keraamisin keittotasoin. Ihana instruktiivi! Kuin tv-sarjan Hyacinth Bucket ja "juhlatilaisuus vesihenkisin viihdykkein".
Pitkähkö ilmaus ”keraamisella keittotasolla varustettu liesi” taitaa olla ainoa kielellisesti moitteeton, ellei haluta hyväksyä sivulauseen sisältävää ilmausta ”liesi, jossa on keraaminen keittotaso”.
Muut mainitsemasi vaihdot ovat kyökki- ja kökkösuomea ja kuuluvat samaan sarjaan kuin ”asunto parvekkeella”. Missään tapauksessa ei ”liesi keraamisin keittotasoin” ole kieliopillisesti oikein kahdestakaan syystä: instruktiivi on suomen kielessä verbin määrite, ja se ilmaisee välinettä.
Mutta eikö varustettu-sana viittaa siihen, että keraaminen liesitaso on ("lisä")varuste? Vaan ilman sitä, ei kai voitaisi puhua edes liedestä?
Varustettu-sana (määritteenä) on toki yleensä huonoa suomea, mutta tässä se ehkä jotenkin puoltaa paikkaansa. On toki liesiä, joissa ei ole keraamista tasoa. Tietenkään puheena olevaa liesityyppiä ei valmisteta niin, että ensin tehdään muunlainen liesi ja siihen sitten lisätään keraaminen taso, vaan taso on alkuperäinen ja lisätään valmistuksessa lieden jonkinlaiseen aihioon.
Rinnastaisin tämän vaikkapa ilmaukseen ”nykyaikaisin asein varustettu armeija”, joka on esimerkkinä Suomen kielen perussanakirjassa. Armeija, jolla ei ole aseita, ei ole mikään armeija.
Kieltämättä nämä ovat hyväksyttävyydeltään rajatapauksia, ja käytännössä kyse on yrityksestä kiertää suomen kielen rakenteen asettamia rajoituksia.
Tein keittiöremontin syksyllä 1995 ja liesiratkaisuksi tuli juuri keraamisella keittotasolla varustettu tapaus. Upotin graniittiseen työtasoon keraamisen keittotason; alle tuli ns. kalusteuuni.
Aivan samanlaisia tuotteita ei nyt 12 vuoden kuluttua ole tietenkään enää markkinoilla, mutta tässä linkki yhdistelmälieteni valmistajan nykyiseen mallistoon:
http://www.electrolux.fi/node138.asp?CategoryID=1677
rajoittunutta ilmaista asia "liesi keraamisin tasoin"?
tyylillisesti ja kyllä muutenkin kökköä.
Kuten jo selitin, se on kaksinkertaisesti väärin. Instruktiivi on verbin määrite ja ilmaisee välinettä.
jos se olisikin komitatiivi?
Liesi keraamisine tasoineen?
”Liesi keraamisine tasoineen” tarkoittaa ’liesi ja sen keraamiset tasot’ tai ’liesi ja sen keraaminen taso’. Tämä on yhtä epälooginen ilmaus kuin ”mies jalkoineen”. Komitatiivin käyttö rajoittuu muutamiin harvoihin ilmaisutyyppeihin, joissa komitatiivi on kyllä substantiiviin liittyvä määrite mutta samalla liittyy olennaisesti verbiin, esimerkiksi ”Presidentti puolisoineen saapui” (= Presidentti ja hänen puolisonsa saapuivat).
Esittääköhän seuraavaksi joku vielä vanhaa kunnon kyökkisuomea: ”liesi keraamisella tasolla”? Sitten pääsisi irvailemaan siitä, miksi liesi on pantu keraamisen tason päälle.
Nuorena, kun osasin huonommin suomea, kirjoitin taideteoksia käsitelleeseen luetteloon kuvauksena erään maalauksen motiivista: "Mies paljaalla yläruumiilla". Kyllä minulle naurettiin. Selittivät sitten, että pitää olla esim. "Mies yläruumis paljaana".
Vielä hurjempaa olisi tietysti ollut, jos olisin kirjoittanut "Mies paljaan yläruumiin kanssa"...
Moderni hella ylösalaisin: liesi keraamisella tasolla. Yksinkertaista, joskin kokille epäkäytännöllistä.
minäkin ollut paljaalla yläruumiilla. Kyseessä
oli tosin kauniimman sukupuolen yläruumis.
olisi keittiön lattia keraamisin laatoin päällystetty, niin olisiko epäkäytännöllistä
kokkaileminen?
Ruotsin sana ’häll’ sellaisenaan lienee suomeksi lähinnä ’paasi’.
Hämeen läänin Koskella 1870 syntynyt Johan Gustaf Hellstén vaihtoi 1887 nimensä muotoon Juho Kusti Paasikivi. Mm. venäjän kieltä ja kirjallisuutta opiskellut filosofian kandidaatti väitteli sittemmin ”molempain oikeuksien tohtoriksi”. Miehellä oli 1940- ja 1950-luvuilla hyvinkin merkittävä rooli Suomen valtiollisessa elämässä.
Hälleflundra eli Hippoglossus hippoglossus on isokokoinen ja herkullinen kala, jota harvoin Suomessa pääsee keittämään tai paistamaan liedellä. Savustettuina kimpaleina sitä tai sen lähisukulaista saa ostaa. Hyvää kuin mikä, mutta ei halpaa. Ruotsinkielisen nimen saattaisi kuvitella viittaavan paateen (kiveen), mutta kaksikieliseksi (ruotsi/suomi) tietämäni ruokasanastomies Rahola tietää toisin: http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/qr.html#ruij
Useita kieliä sujuvasti puhunut J.K. Paasikivi eli aikana, jolloin englannin kieli ei ollut vielä siinä asemassa kuin tänä päivänä, eikä nimekäs diplomaatti ja valtiomies tätä kieltä juurikaan hallinnut. Tässä ääninäyte siitä, kuinka häneltä luontui englannin lukeminen paperilta:
http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F03618_1#
Eihän Paasikiven nuoruudessa ja lapsuudessa luettu paljon englantia Suomen koulussa. Taidettiin vieraina kielinä lukea venäjää. Saksa kai tuli tärkeänä kielenä mukaan sotien jälkeen.
Rauha Paasikiven muistolle. Hyvä yritys joka tapauksessa.
"Jang piippel ov tö vöööörlt", sanoi Juho Kusti.
Matti Vanhanen on englannin ääntämisessään ns. Paasikiven linjalla.
Saksaa luettiin innokkaimmin ENNEN sotia.
Johan Gustafin käydessä koulua elettiin Suomessa vielä autonomian aikaa tsaarin alamaisina ja kouluissa luettavat kielet olivat mitä olivat. Suomen itsenäistyessä Juho Kusti oli jo keski-iässä, 47-vuotias herrasmies!
Martti Ahtisaari oli Suomen presidenteistä ensimmäinen venäjää taitamaton. Mauno Koivisto posmittaa sitä käsittääkseni kohtalaisesti. Urho Kekkosen venäjän arvosana Kajaanin lukion päästötodistuksessa taisi olla 5, mutta jonkinlainen venäjän taito hänelläkin oli. Paasikivi luki opintojensa alkuvaiheissa venäjän kieltä ja kirjallisuutta ja oleskelikin opintoihinsa liittyen Venäjällä puolen vuoden ajan.
Olenpa muistavinani, miten suupieliä pakkasi nykimään, kun UKK ennen nuijan kopautustaan julisti 1975 maailman mahtajille Finlandia-talossa mahtipontisin äänenpainoin:
”Ai hiörbai dikleö tö fööst konferens on ko-opöreissön änd sikjuoriti in juoröp oupönd!”
Mitä muuten kuuluu ”naisen ETYK-pakkaukseen”? Se selvinnee täältä:
http://www.ostokset.fi/pd/93b21b17/