Kumpi oikein Riiassa vai Riikassa?

Kumpi oikein Riiassa vai Riikassa?
155968
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Lähde vain Riikaan riiaamaan Riikkaa, niin saat tuotapikaa huomata olevasi Riiassa ja Riikassa yhtaikaa!

Äänestä

Jos kyseessä on Riika-niminen kaupunki, taipuu se seuraavalla tavoin:

Riika, Riikaan, Riiassa, Riiasta, Riian,...

Riikka/Riika-naistennimet taipuvat sitten toisin ja niissä saattaa sopiva taivutus kaiken lisäksi riippua myös sen Riikan omistakin mieltymyksistä.

Ja Riian lisäksi me matkustamme Thaimaahan emmekä Thaimaaseen, Loimaaseen tai Uusimaaseen. Thaimaa on maa, jossa asuu thai-kansa, joka puhuu thai-kieltä. Olisikin parempi, jos maan nimi olisi aikoinaan alettu kirjoittaa suomeksi Thai-maa.

Äänestä
  • matkusta Loimaahan emmekä Uusimaahan, vaan Loimaalle ja Uudellemaalle.

    Äänestä

  • myöskään kirjoitti:

    matkusta Loimaahan emmekä Uusimaahan, vaan Loimaalle ja Uudellemaalle.

    Omistin joskus palan maata Uudeltamaalta, mutta pois oli myytävä. Uusimaan en ole kyennyt maanostotemppua.

    Genesiksen mukaan Jumala loi maan ja siinä sivussa Loimaan. Minä luon vain lunta ja sitäkin vuokratontille pystytetyn paritalon pikku pihakäytävältä.

    Äänestä

  • myöskään kirjoitti:

    matkusta Loimaahan emmekä Uusimaahan, vaan Loimaalle ja Uudellemaalle.

    Niinpä! Emme kuitenkaan mene Loimaaseen tai Uusimaaseen, vaan taivutamme kuten maa-sanaa kuulu taivuttaa. Ja kun menemme jonnekin maakuntaan tai sitten pikkupaikkakunnille, käytämme ulkopaikallissijoja. Sen sijaan maista käytetään yleensä sisäpaikallissijoja - myös kun menemme Thaimaahan.

    Äänestä

Riiassa on oikein ja suositusten mukainen. Riikassa tarkoittaisi Riikka-nimisessä tytössä olevaa.

Tämä Riika Riian -ongelma poistuisi heti välittömästi, jos otettaisiin käyttöön kaupungin omakielinen nimi Riga ja raivosuomalaisten mieliksi Riiga. Kaikki taivutusongelmat katoaisivat ja kaikki pystyisivät kykenemään taivuttamaan oikein edes miettimättä asiaa. Muutos ei varmaan toteudu, mutta ongelmaan on esitetty ratkaisumalli.

Äänestä
  • En nyt ymmärrä mikä tässä on se ongelma. Jotkut taivuttavat sanan muotoon Riikaan, joka on varmasti ikävää, mutta ei aiheuta vakavia ymmärrysvaikeuksia. Heitä voi tarpeen mukaan oikaistakin useissa tilanteissa.

    Tämä on kuten "alkaa tekemään" tai "enään" - pieni virhe, jota pyrin itse välttämään, mutta en jaksa muiden teksteistä erikseen kytätä. Asia se on tärkein.

    Äänestä

  • Ei jummarra kirjoitti:

    En nyt ymmärrä mikä tässä on se ongelma. Jotkut taivuttavat sanan muotoon Riikaan, joka on varmasti ikävää, mutta ei aiheuta vakavia ymmärrysvaikeuksia. Heitä voi tarpeen mukaan oikaistakin useissa tilanteissa.

    Tämä on kuten "alkaa tekemään" tai "enään" - pieni virhe, jota pyrin itse välttämään, mutta en jaksa muiden teksteistä erikseen kytätä. Asia se on tärkein.

    joku haluaa käyttää kieltä fiksun huolitellusti ja on esittänyt täällä asiallisen kysymyksen, johon hän on saanut asiallisia vastauksia. Tässä ei olekaan mitään ongelmaa.

    Sinusta tälle palstalle aiheutuva ongelma on se, että haluat korostaa hälläväliä-asennettasi ja vesittää toisten pyrkimyksen hyvään kielenkäyttöön.

    Äänestä

  • On ihan hyvä, että käytössä on kaksi taivutusta, oikea Riika : Riian ja väärä Riika : Riikan. Oikeaa taivutusta käyttämättä tulee nimittäin antaneeksi (tietoisesti tai tiedostamattaan) kuvan omasta historiantuntemuksestaan ja siitä, mitä lukee. Näytä minulle, miten kirjoitat, ja tiedän, millaisia tekstejä luet. Tällaisten asioiden tunteminen taas auttaa arvioimaan yleistä luotettavutta ja asiallisuutta.

    ”Omakielisten nimien” vaatijat – jollaisena sinä taisit kyllä esiintyä puoliksi kieli poskella – taas tulevat kertoneeksi aika lailla siitä, mikä on heidän kieltentuntemuksensa suhteessa intoon puuttua kielenkäyttöön. Riian ns. omakielinen eli latviankielinen nimi on nimittäin ”Rīga”, jossa siis on vaakaviiva (pituusmerkki) i:n päällä. Sen sijaan ”Riga” on esimerkiksi saksankielinen nimi ja venäjänkielisen nimen translitteroitu asu.

    Omakielisyys on tietysti suhteellista. Ehkä halusitkin, että pidämme omakielisenä nimenä venäjäkielistä nimeä? Riiassahan taitaa olla venäjänkielisiä jonkin verran enemmän kuin latviankielisiä. Omakielisellä nimellä tarkoitetaan tällaisissa yhteyksissä kuitenkin yleensä maan virallisen kielen mukaista nimeä.

    Latvian kielessä i:n päällä olevalla viivalla on aika lailla samanlainen merkitys kuin sillä, onko suomen kielen sanassa yksi i vai kaksi i:tä. Jos siis joku on sitä mieltä, että latviankielisestä nimestä voi huoleti jättää pois viivan, niin se on suunnilleen sama kuin sanoisi, että suomessa on sama kirjoitetaanko ”Siikajoki” vai ”Sikajoki”.

    Äänestä

  • yucca42 kirjoitti:

    On ihan hyvä, että käytössä on kaksi taivutusta, oikea Riika : Riian ja väärä Riika : Riikan. Oikeaa taivutusta käyttämättä tulee nimittäin antaneeksi (tietoisesti tai tiedostamattaan) kuvan omasta historiantuntemuksestaan ja siitä, mitä lukee. Näytä minulle, miten kirjoitat, ja tiedän, millaisia tekstejä luet. Tällaisten asioiden tunteminen taas auttaa arvioimaan yleistä luotettavutta ja asiallisuutta.

    ”Omakielisten nimien” vaatijat – jollaisena sinä taisit kyllä esiintyä puoliksi kieli poskella – taas tulevat kertoneeksi aika lailla siitä, mikä on heidän kieltentuntemuksensa suhteessa intoon puuttua kielenkäyttöön. Riian ns. omakielinen eli latviankielinen nimi on nimittäin ”Rīga”, jossa siis on vaakaviiva (pituusmerkki) i:n päällä. Sen sijaan ”Riga” on esimerkiksi saksankielinen nimi ja venäjänkielisen nimen translitteroitu asu.

    Omakielisyys on tietysti suhteellista. Ehkä halusitkin, että pidämme omakielisenä nimenä venäjäkielistä nimeä? Riiassahan taitaa olla venäjänkielisiä jonkin verran enemmän kuin latviankielisiä. Omakielisellä nimellä tarkoitetaan tällaisissa yhteyksissä kuitenkin yleensä maan virallisen kielen mukaista nimeä.

    Latvian kielessä i:n päällä olevalla viivalla on aika lailla samanlainen merkitys kuin sillä, onko suomen kielen sanassa yksi i vai kaksi i:tä. Jos siis joku on sitä mieltä, että latviankielisestä nimestä voi huoleti jättää pois viivan, niin se on suunnilleen sama kuin sanoisi, että suomessa on sama kirjoitetaanko ”Siikajoki” vai ”Sikajoki”.

    Olen kuullut säännön, että erisnimiä taivutettaessa sanan vartalo pysyisi muuttumattomana. Tämän perusteella Riika taipuisi Riikan.

    Jos näin ei olisi, niin Olga taipuisi Olan, ei Olgan..

    Äänestä

  • Ei jummarra kirjoitti:

    En nyt ymmärrä mikä tässä on se ongelma. Jotkut taivuttavat sanan muotoon Riikaan, joka on varmasti ikävää, mutta ei aiheuta vakavia ymmärrysvaikeuksia. Heitä voi tarpeen mukaan oikaistakin useissa tilanteissa.

    Tämä on kuten "alkaa tekemään" tai "enään" - pieni virhe, jota pyrin itse välttämään, mutta en jaksa muiden teksteistä erikseen kytätä. Asia se on tärkein.

    Huomaa "Ei jummarra", että ollaan kielifoorumilla!!

    Äänestä

  • Eri versioita kuullut kirjoitti:

    Olen kuullut säännön, että erisnimiä taivutettaessa sanan vartalo pysyisi muuttumattomana. Tämän perusteella Riika taipuisi Riikan.

    Jos näin ei olisi, niin Olga taipuisi Olan, ei Olgan..

    Sovinnaisnimet ovat usein mukautuneet suomen kieleen myös taivutukseltaan. Taivutetaanhan Tartto : Tarton eikä Tartton, Islanti : Islannin jne.

    Olet myös kuullut väärin siitä, mitä astevaihtelu koskee. Se koskee soinnittomia klusiileja k, p ja t. Soinnilliset kluusilit ovat astevaihtelussa vain joissakin tapauksissa ja tällöin aina niin, että _kaksoisklusiili_ vaihtelee yksinkertaisen kanssa, esimerkiksi lobata : lobbaan.

    Äänestä

  • yucca42 kirjoitti:

    Sovinnaisnimet ovat usein mukautuneet suomen kieleen myös taivutukseltaan. Taivutetaanhan Tartto : Tarton eikä Tartton, Islanti : Islannin jne.

    Olet myös kuullut väärin siitä, mitä astevaihtelu koskee. Se koskee soinnittomia klusiileja k, p ja t. Soinnilliset kluusilit ovat astevaihtelussa vain joissakin tapauksissa ja tällöin aina niin, että _kaksoisklusiili_ vaihtelee yksinkertaisen kanssa, esimerkiksi lobata : lobbaan.

    on voinut kuulla ihan oikein - toisin kuin olet tietävinäsi, vaikka et mitenkään voi tietää.

    Toinen juttu on sitten se, että hänen mahdollinen kuulemansa ei pidä yhtä toden kanssa.

    Äänestä

  • varmaankin kirjoitti:

    on voinut kuulla ihan oikein - toisin kuin olet tietävinäsi, vaikka et mitenkään voi tietää.

    Toinen juttu on sitten se, että hänen mahdollinen kuulemansa ei pidä yhtä toden kanssa.

    Asiaanhan sinulla ei ole sanomista, mutta yrität viisastella. Silloin kannattaa tarkistaa, osaako edes sanoa mitään viisaalta näyttävää.

    ”Olen kuullut” -tyyppiset lausumat todellakin perustuvat kauniisti sanottuna väärinkuulemiseen. Vähän suoremmin sanoen kyse on yleensä säännöstä, jonka asianomainen on itse keksinyt mielessään ja luulee sen kuulleensa.

    Äänestä

  • yucca42 kirjoitti:

    Asiaanhan sinulla ei ole sanomista, mutta yrität viisastella. Silloin kannattaa tarkistaa, osaako edes sanoa mitään viisaalta näyttävää.

    ”Olen kuullut” -tyyppiset lausumat todellakin perustuvat kauniisti sanottuna väärinkuulemiseen. Vähän suoremmin sanoen kyse on yleensä säännöstä, jonka asianomainen on itse keksinyt mielessään ja luulee sen kuulleensa.

    ///Vähän suoremmin sanoen kyse on yleensä säännöstä, jonka asianomainen on itse keksinyt mielessään ja luulee sen kuulleensa.///

    Jos asia todella on niin kuin sanot, ja taas kerran luulet tietäväsi, miksi et alun perin sanonut niin - sen sijaan, että sinun piti alkaa piikitellen näsäviisastella tuolle "kuulijalle".

    Sinulta kun ei kukaan odotakaan "kauniisti sanottuna" yhtään mitään.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Eri versioita kuullut kirjoitti:

Kumpi oikein Riiassa vai Riikassa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu